Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA)
Esityksen rakenne! Johdanto aiheeseen! Tutkimuskysymyksistä! Segregaation mittaaminen! Käytettävän aineiston esittely! Ammattisegregaation laajuus ja kehitys suomalaisilla työmarkkinoilla vuosina 1995-2004! Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet
Esityksen rakenne! Ammattisegregaation ja työkokemus! Yhteenveto ja keskeisimmät johtopäätökset
Johdanto!Sukupuolten väliset ammatilliset erot suuret kaikilla työmarkkinoilla!ammattisegregaatio yksi tärkeimmistä sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavista tekijöistä Ammattisegregaation taustalla vaikuttavien tekijöiden tutkiminen ja ymmärtäminen tärkeää pyrittäessä ymmärtämään sukupuolten välisiä palkkaeroja!aiheesta vähän kotimaista tutkimusta
Pääasialliset tutkimuskysymykset!miten mitata naisten ja miesten ammatillisia eroja?!kuinka voimakasta ammattisegregaatio on suomalaisilla työmarkkinoilla ja miten segregaatio on kehittynyt viimeisten vuosien aikana?!millaista vaihtelua keskimääräinen segregaation aste kätkee sisäänsä?!miten segregaatio kehittyy työuran edetessä?
Segregaation mittaaminen! ID-indeksi (Index of dissimilarity): Yleisimmin käytetty Saa arvoja nollan ja ykkösen väliltä ID = 0: segregaatiota ei ole ID = 1: ammatit täysin segregoituneet sukupuolen mukaan Selväkielinen tulkinta: ID-indeksin arvo jaettuna kahdella kertoo karkeasti ottaen sen, kuinka suuri osuus keskimäärin miehistä ja naisista tulisi vaihtaa ammattia segregaation poistumiseksi kokonaan Puute: ei konsistentisti aggregoituva
Segregaation mittaaminen!hutchensin neliöjuuri-indeksi (HSR) Saa arvoja nollan ja ykkösen väliltä HSR = 0: segregaatiota ei ole HSR = 1: ammatit täysin segregoituneet sukupuolen mukaan Konsistentisti aggregoituva Puute: ei samanlaista selkeää tulkintaa kuin IDindeksillä
Segregaation mittaaminen!we-indeksi ID-indeksin johdannainen OECD:n käyttöönottama => usein esillä kansainvälisissä vertailuissa Puute: indeksin arvo riippuu miesten työvoimaosuudesta
Aineisto! Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto! Tutkimusajanjakso: 1995-2004! Kaksi eri ammattiluokitusta: Työnantajien oma ammattiluokitus "Hyvin tiheä luokitus => naisten ja miesten ammatilliset erot paremmin esille? "Heterogeeninen järjestelmä, huono soveltuvuus kansainvälisiin vertailuihin, luokitusten tiheys vaihtelee työnantajajärjestön mukaan ISCO-luokitus "Kansainvälinen ammattiluokitus "Karkeampi luokitus verrattuna työnantajien omaan luokitukseen
Henkilö- ja ammattijakaumat:yksityinen sektori Henkilöiden lkm. Naisten %-osuus Ammattien lkm. Vuosi Naiset Miehet Yhteensä havaintomäärästä Naiset Miehet Yhteensä 1995 278496 354204 632700 44.0 411 443 468 1996 270436 348891 619327 43.7 369 402 413 1997 281487 363214 644701 43.7 365 400 410 1998 293910 379531 673441 43.6 376 404 416 1999 301943 384786 686729 44.0 371 396 411 2000 310437 403700 714137 43.5 384 414 429 2001 320239 409734 729973 43.9 389 419 431 2002 329771 415524 745295 44.2 435 446 465 2003 325853 399547 725400 44.9 407 418 430 2004 329734 405228 734962 44.9 409 422 432
Henkilö- ja ammattijakaumat: kunta Henkilöiden lkm. Naisten %-osuus Ammattien lkm. Vuosi Naiset Miehet Yhteensä havaintomäärästä Naiset Miehet Yhteensä 1995 292625 101309 393934 74,3 301 338 357 1996 305959 103819 409778 74,7 311 339 363 1997 313734 104047 417781 75,1 304 339 361 1998 315211 101669 416880 75,6 311 351 370 1999 311861 100022 411883 75,7 311 342 368 2000 316202 99521 415723 76,1 309 340 367 2001 322406 99103 421509 76,5 306 331 355 2002 327113 99678 426791 76,6 310 331 358 2003 329550 98362 427912 77,0 312 335 358 2004 331162 98535 429697 77,1 322 348 380
Henkilö- ja ammattijakaumat: valtio Henkilöiden lkm. Naisten %-osuus Ammattien lkm. Vuosi Naiset Miehet Yhteensä havaintomäärästä Naiset Miehet Yhteensä 1995 56956 68732 125688 45,3 251 279 306 1996 55933 66930 122863 45,5 250 289 313 1997 56756 67529 124285 45,7 254 292 316 1998 57367 67125 124492 46,1 246 287 313 1999 57877 67743 125620 46,1 253 283 314 2000 57132 66241 123373 46,3 246 274 300 2001 58154 63904 122058 47,6 256 276 305 2002 59713 64630 124343 48,0 243 257 287 2003 60381 64853 125234 48,2 237 256 284 2004 61104 63859 124963 48,9 234 255 274
Sukupuolten ammatilliset erot: yksityinen sektori Vuosi ID HSR WE 1995 0,607 0,306 0,680 1996 0,606 0,303 0,683 1997 0,599 0,297 0,675 1998 0,587 0,288 0,661 1999 0,585 0,286 0,656 2000 0,578 0,277 0, 653 2001 0,579 0,276 0,650 2002 0,575 0,272 0,641 2003 0,577 0,272 0,636 2004 0,574 0,268 0,633
Sukupuolten ammatilliset erot: kunta Vuosi ID HSR WE 1995 0,675 0,388 0,347 1996 0,669 0,378 0,339 1997 0,666 0,373 0,332 1998 0,661 0,367 0,323 1999 0,655 0,361 0,318 2000 0,654 0,360 0,313 2001 0,658 0,362 0,309 2002 0,651 0,354 0,304 2003 0,646 0,347 0,297 2004 0,643 0,342 0,295
Sukupuolten ammatilliset erot: valtio Vuosi ID HSR WE 1995 0,585 0,337 0,670 1996 0,574 0,329 0,625 1997 0,562 0,321 0,611 1998 0,551 0,312 0,594 1999 0,544 0,307 0,586 2000 0,532 0,299 0,571 2001 0,523 0,281 0,548 2002 0,512 0,275 0,532 2003 0,508 0,265 0,526 2004 0,513 0,259 0,524
Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet ID-indeksi yksityiselle sektorille ikäryhmittäin Vuosi Alle 30-vuotiaat 30-40-vuotiaat Yli 40-vuotiaat 1995 0,571 0,603 0,644 1996 0,570 0,598 0,642 1997 0,556 0,588 0,641 1998 0,541 0,568 0,634 1999 0,540 0,567 0,631 2000 0,542 0,553 0,621 2001 0,548 0,551 0,621 2002 0,542 0,549 0,617 2003 0,549 0,546 0,614 2004 0,548 0,540 0,607
Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet ID-indeksi yksityiselle sektorille koulutustason mukaan Vuosi Peruskoulu Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulu 1995 0,604 0,639 0,638 0,486 1996 0,600 0,634 0,636 0,489 1997 0,591 0,630 0,627 0,479 1998 0,577 0,618 0,610 0,468 1999 0,576 0,621 0,599 0,464 2000 0,574 0,610 0,588 0,457 2001 0,576 0,617 0,589 0,457 2002 0,567 0,618 0,588 0,464 2003 0,569 0,623 0,601 0,458 2004 0,569 0,616 0,601 0,457
Ammattisegregaatio ja työntekijä- ja työnantajapiirteet ID-indeksi yksityiselle sektorille toimialan sukupuolirakenteen mukaan Vuosi Naisvaltainen Miesvaltainen Tasapainoinen 1995 0,449 0,557 0,419 1996 0,451 0,552 0,401 1997 0,440 0,545 0,397 1998 0,426 0,533 0,394 1999 0,415 0,523 0,379 2000 0,420 0,510 0,372 2001 0,399 0,499 0,391 2002 0,396 0,504 0,373 2003 0,400 0,497 0,389 2004 0,403 0,481 0,366
Ammattisegregaatio ja työkokemus ID-indeksin kehitys työuran aikana Havaintokerta 1 0.638 2 0.634 3 0.632 4 0.629 5 0.624 6 0.621 7 0.623 8 0.614 9 0.615 10 0.610
Yhteenveto ja johtopäätökset! Sukupuolten ammatilliset erot Suomessa yhä suuret.! Ammattisegregaatio pienentynyt vuosina 1995-2004, mutta kaventuminen ollut verrattain pientä. Voimakkainta ammattierojen kaventuminen näyttää olleen valtiosektorilla.! Yksityisellä ja kuntasektorilla ammattisegregaation pienentyminen painottui 90-luvun loppupuolelle. Valtiosektorilla ammatillisten erojen kaventuminen jatkunut 2000-luvulla.
Yhteenveto ja johtopäätökset! Keskimääräinen segregaation aste kätkee sisäänsä paljon vaihtelua: Ammattisegregaatio suurempaa iäkkäämpien työntekijöiden kohdalla Ammattisegregaatio pienempää korkeakoulun käyneiden kohdalla verrattuna muihin koulutustasoihin Myös sekä koulutustason että alan huomioon ottamisen jälkeen sukupuolten välillä ammatillisia eroja Ammattisegregaatio suurempaa miesvaltaisilla toimialoilla! Muutokset ammattisegregaation tasossa melko pieniä työuran aikana.