Kirsi Palviainen / RKo 7.12.2012 LAUSUNTO 1 (2) Valtiovarainministeriölle Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012 Kiitämme mahdollisuudesta lausua otsikkoasiasta. Annamme seuraavan lausunnon, jossa otamme kantaa vain ehdotuksen luoton määrän rajoittamisesta. Muistion sisältämä ehdotus asuntoluoton määrän rajoittamisesta Muistiossa Finanssivalvonnalle ehdotetaan oikeutta rajoittaa myönnettävän asunto-, kiinteistö- ja arvopaperivakuudellisen luoton määrää tilanteissa, joissa vakuudeksi annetaan hankittava asunto, kiinteistö tai arvopaperit. Finanssivalvonta voisi asettaa tällaisen enimmäisluototussuhteen asunto- ja kiinteistövakuudellisten luottojen osalta tiukimmillaan 80 %:iin ja arvopaperivakuudellisten luottojen osalta 60 %:iin vakuuden arvosta. Päätökset enimmäisluototussuhteen asettamisesta ja muuttamisesta tekisi Finanssivalvonnan johtokunta ja päätösehdotuksesta olisi pyydettävä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Pankin lausunto. Muiston mukaan sääntelyn tarkoitus on erityisesti rajoittaa hintojen nousua. Tästä syystä muistiossa ehdotetaan, että asiakkaan muilla vakuuksilla ei olisi vaikutusta myönnettävän luoton määrään. Rakennusteollisuus RT ry:n lausunto Katsomme, että luoton myöntämisperusteena tulisi ensisijaisesti käyttää asiakkaan maksukykyä ja sen suhdetta myönnettävään lainaan. Kategoriset prosentuaaliset lainanrajoitusmahdollisuudet voivat rajoittaa asunnonhankintaa perusteettomasti. Erityisen ongelmallisena pidämme sitä, että edes asiakkaan muut vakuudet eivät vaikuttaisi lainansaantimahdollisuuksiin. Muistiossa ehdotusta on perusteltu erityisesti asuntojen hintojen nousun rajoittamisella. Pidämme perustelua ontuvana siinä mielessä, että ihmisten on joka tapauksessa pystyttävä järjestämään asumisensa. Tällä hetkellä vuokra-asuntojen uudistuotanto on lähes jäässä. Vuokra-asuntojen omistamiseen kiinnostuneita tahoja ei ole riittävästi johtuen mm. liian tiukasta yleishyödyllisyyslainsäädännöstä. Vuokra-asunnoista on pulaa erityisesti kasvukeskuksissa, mikä on omiaan nostamaan vuokria. Vuokra-asumisesta ei siten näytä tulevan helppoa tai omistusasumista halvempaa ratkaisua niille ihmisille, jotka eivät pystyisi lainansaantirajoitusten vuoksi ostamaan asuntoa. Käytetyssä asuntokannassa hinnat muodostuvat markkinoilla. Tästä syystä olisikin tärkeää mahdollistaa riittävä asuntotarjonta. Uudistuotannossa rakennusliikkeiden liikevoitot ovat perinteisesti noin 5 prosentin luokkaa. Uuden asunnon hinnasta monet osiot muodostuvatkin kustannuksista, joita ei voida asuntomarkkinoita pienentämällä merkittävästi vähentää. VTT:n tänä syksynä päivittä- Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus 0215303-5 puh. 09 12991 faksi 09 628 264 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi www.rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki
Rakennusteollisuus RT ry 2 (2) Kirsi Palviainen / RKo 7.12.2012 män Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset selvityksen mukaan uuden asunnon hinnasta noin 40 prosenttia on veroja ja veronluontoisia maksuja. Ensi vuonna verorasitus kasvaa varainsiirtoverolain muutoksen ja arvonlisäveron nousun vuoksi. Lisäksi ollaan korottamassa kiinteistöveroja. Rakennusteollisuus on yksi merkittävimmistä työllistäjistä Suomessa. Rakennusprojektit ovat usein melko pitkäkestoisia. Projektin aloittamiselle tuo oman riskilisänsä jo pelkkä tieto siitä, että asiakkaiden lainansaantimahdollisuuksia saatetaan rajoittaa kesken hankkeen. Toivomme, että löydettäisiin riittävät keinot varmistaa lainanoton kestävyys ja hyväksytävä taso ilman liian jyrkkiä ja kategorisia toimenpiteitä, jotka voivat vaikeuttaa asunnon hankintamahdollisuuksia ja vähentää rakennusalan työllisyyttä. Rakennusteollisuus RT ry Kirsi Palviainen johtaja, elinkeinoasiat Liite: VTT:n selvitys Rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista
Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 10.12.2012
Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8% Työllisistä 15% Palkkatuloista 13% Energia 8% Jätteet ja ylijäämämaat Lähde: Tilastokeskus, VTT 32% 0% 15% 30% 45% 60% 75% 1
520 000 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi vuonna 2011 Kiinteistöala 160 000 htv - kiinteistöjen ylläpito - palvelut käyttäjille Lähde: Tilastokeskus ja VTT Infra-ala 45 000 htv - väylärakentaminen - verkostorakentaminen - yllä- ja kunnossapito - talojen infratyöt - kaivosavaukset Rakennustuoteteollisuus 80 000 htv - rakennejärjestelmät - betoni- ja kivituotteet - metallit- ja muovituotteet - puutuotteet Talonrakentaminen 145 000 htv - rakennuttaminen - korjausrakentaminen - uudistuotanto Alaan liittyvät palvelut 90 000 htv - suunnittelu - kauppa ja kuljetukset - viranomaisohjaus 2
Rakentaminen työllistää kotimaassa 180 160 1994=100 Rakentaminen 140 120 Palvelut 100 Teollisuus 80 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Tilastokeskus 3
Miljoonan euron sijoitus rakennusalan eri sektoreihin työllistää Rakennustyömaalla Rakennustuoteteollisuudessa Rakentamisen palveluissa Yhteensä htv/ milj.euro Korjausrakentamiseen Uudisrakentamiseen 8 5 3 16 7 6 3 16 Infrakunnossapitoon 6 2 7 15 Infrainvestointiin 6 2 5 13 Lähde: VTT Keskimäärin 7 4 4 15 4
Miljoonan euron sijoitus työllistää Kauppa htv Rakentaminen Logistiikka Liike-elämän palvelut Teknologiaeollisuus Metsäteollisuus Välitön Välillinen Lähde: Tilastokeskus ja VTT 0 5 10 15 20 25 5
Suomen rakennusyritysten markkinat 30 25 20 15 10 5 mrd (kiintein 2011 hinnoin) Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Korjausrakentaminen Uudistalonrakentaminen Talonrakentamisen infra (alueosat) Maa- ja vesirakentaminen Kaivosten avaaminen 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähde: Tilastokeskus ja VTT 6
Suomen rakennusyritysten markkinat 2011 yhteensä 29,5 mrd Infrarakentaminen yht. 8 mrd Uudistalonrakennusten infra (alueosat) 1.5 mrd Maa- ja vesirakentaminen 5.6 mrd Kaivosten avaaminen 0.3 mrd 1% 19% 5% 38 % Uudisrakentaminen 11,2 mrd 2% Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 0.7 mrd 35% Lähde: Tilastokeskus ja VTT Korjausrakentaminen 10,3 mrd 7
Rakentamisen asiakkaat 12 000 milj. Kiinteistöjen 10 000 ulkoalueiden hoito Korjaus- 8 000 rakentaminen 6 000 Uudisrakentaminen 4 000 Uudisrakennusten infra (alueosat) 2 000 Maa- ja vesirakentaminen 0 Kotitaloudet 36% Asunto Oy 9% Kiinteistö Oy 11% Muut yritykset Kunta 18% Valtio 7% Kaivosalan maarakennus 20% Lähde: Tilastokeskus ja VTT 8
Pohjoismaiden rakennusmarkkinat ja suurimmat rakennusliikkeet Tanska 24 mrd Suomi 29 mrd Norja 38 mrd Ruotsi 45 mrd LV milj. % toimialan työllisistä MT Højgaard 1080 4 % E. Pihl & Søn 630 3 % Lähde: VTT Aarsleff 565 2 % NCC 585 2 % Arkil 270 1 % LV milj. % toimialan työllisistä Lemminkäinen 1500 4 % YIT 1225 2 % Skanska 1015 2 % NCC 905 2 % 9 LV milj. % toimialan työllisistä Skanska 980 2 % Veidekke 819 1 % YIT 497 2 % AF Gruppen 483 1 % NCC 461 1 % % LV milj. toimialan työllisistä Peab 3588 5 % Skanska 3108 4 % NCC 2918 4 % SVEVIA 890 1 % JM 847 1 %
Infrarakentamisen markkinat - lopputuotteiden arvo vuonna 2011 yhteensä 8.1 mrd. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 milj. Kunnossapito Investoinnit Lähde: VTT 10
Infrarakentamisen asiakkaat 2011 Kuntakonsernit Valtio Yksityinen sektori Yhteensä Talojen ulkoalueiden hoito Uudistalonrakentaminen (alueosat) Kaivosalan maarakentaminen Väylien, verkostojen ja ympäristön kunnossapito Väylä-, verkosto- ja ympäristöinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus ja VTT 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 11
Infrarakentamisen kustannusjakauma - polttoaineiden ja bitumin osuus 20 % Kuljetukset Huollot ja korjaukset Suunnittelu Palvelut 20 % Työmaa 45 % Työvoima Oma kalusto ja ostetut konepalvelut Työmaan yhteiskustannukset Materiaalit 35 % Lähde: Tilastokeskus, VTT 12
Rakentamisen kustannuskehitys 140 130 Maarakentaminen Talonrakentaminen Inflaatio 120 110 100 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus 13
Infrarakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Urakoitsijoiden kate 4 % Ulkomaat (tuonti) 15 % Työntekijät (nettopalkat) 24 % Maansiirtokoneet (poistot) 13 % Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 12 % Tulo-, yhteisö ja välilliset verot 21 % Pakolliset vakuutukset 11 % Lähde: VTT 14
Valtion väyläomaisuuden korjausvelka yhteensä 2 mrd 1200 milj 1000 800 600 400 200 0 Tiet 7% tasearvosta Radat 30% tasearvosta Vesiväylät 18% tasearvosta Lähde: Liikennevirasto 15
Talonrakentamisen markkinat lopputuotteiden arvo vuonna 2011 yhteensä 23 mrd. 7 6 5 4 3 2 1 Mrd. Korjausrakentaminen 10,3 mrd. Uudisrakentaminen 12,4 mrd. (ml aluerakenteet) 0 Omakotitalot Rivi- ja kerrostalot Liike- ja toimisto- Julkiset rakennukset Teollisuus- ja Muut rakennukset rakennukset varasto-rakennukset Lähde: Tilastokeskus ja VTT 16
Talonrakentamisen asiakkaat 2011 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Mrd. Korjausrakentaminen 10,3 mrd. Uudisrakentaminen 12,4 mrd. (ml aluerakenteet) 0 Lähde: Tilastokeskus ja VTT Kotitaloudet As Oy Kiinteistö Oy Yritykset Kunta Valtio Säätiöt, järjestöt 17
Talonrakentamisen kustannusjakauma Rahoitus ja vakuutukset Kauppa ja kuljetukset Suunnittelu Kotimaiset rakennustuotteet Tuontituotteet Palvelut 10 % Materiaalit 55 % Työmaa 35 % Työvoima Kalusto, telineet ja koneet Työmaan yhteiskustannukset Lähde: Tilastokeskus, VTT 18
Miljoonan euron sijoitus talonrakentamiseen työllistää työmaalla teollisuudessa uudis 7 6 korjaus 8 5 palvelualoilla 3 3 Yhteensä 16 htv 16 htv Lähde: VTT 19
Talonrakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Urakoitsijoiden kate 5 % Ulkomaat (tuonti) 22 % Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 16 % Työntekijät (nettopalkat) 22 % Tulo-, yhteisöja välilliset verot 25 % Pakolliset vakuutukset 10 % Lähde: VTT 20
Kerrostalorakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Urakoitsijoiden kate 5 % Ulkomaat (tuonti) 20 % Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 15 % Työntekijät (nettopalkat) 19 % Tulo-, yhteisöja välilliset verot 32 % Pakolliset vakuutukset 9 % Lähde: VTT 21
Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa 8000 milj. Asuinrakennukset Kuluminen Korjausrakentaminen Toimitilat ja muut talonrakennukset 6000 4000 2000 0 2000 2005 2010 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, VTT 22
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on energiansäästöpotentiaalia 60-70 vaihteen kerrostalo 120 100 kwh / m 2, vuosi 295 kwh / m 2, vuosi 80 60 2012 matalaenergia kerrostalo 40 20 vähennys 140 kwh / m 2, vuosi 0 Lähde: VTT 23
Energian loppukäyttö 350 300 250 200 150 TWh Muut Liikenne pl maaaineskuljetukset Teollisuus pl rakentaminen 100 50 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus Rakentaminen - rakennustuotteiden valmistus - maa-aineisten kuljetus - rakennustyömaat Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys 24
Energian loppukäyttökohteet 2011 Liikenne pl maa-aineskuljetukset 14 % Muut 13 % Teollisuus pl rakentaminen 41 % Rakennusten lämmitys 24 % Rakentaminen 8 % - työmaat 1% - maa-aineskuljetukset 3 % - rakennustuotteet 4% Lähde: Tilastokeskus, VTT 25
Ylijäämämateriaalit 60 000 1000 tonnia 50 000 40 000 2005 yht. 67 milj.tonnia 2010 yht. 94 mij.tonnia 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: Tilastokeskus 26
Toimialojen kannattavuus viime vuosina (tulos ennen veroja %) 25 20 15 10 5 0-5 Lähde: Tilastokeskus 27
Toimialojen kannattavuus viime vuosina (tulos ennen veroja %) 16,0 Suunnittelu Rakennustuoteteollisuus Urakointi 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Rakennusteollisuus, Tilastokeskus 28
Rakentamisen tuottavuus (tuotanto / työtunnit, 1990=100) 180 160 infra 140 120 talo 100 80 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Tilastokeskus 29
Maanrakennuskoneilla, mittaustekniikalla, tietotekniikan sovelluksilla ja töiden uudelleen organisoinnilla tehoa infrarakentamiseen (1995-2005) Organisoinnin muutoksella + 20 % lisää työn tuottavuutta kadunrakentamiseen + 50 % lisää työn tuottavuutta teiden talvihoitoon Siirrettävyydellä tehokasta työaikaa kiinteä laitos: asennusaika 4-5 päivää siirrettävä laitos: asennusaika 2-3 tuntia Kone- ja laiteteknologialla polttoaineen kulutus väheni 30 50 % / pora-m työnsaavutus kasvoi +40 % / aikayksikkö Lähde: VTT 30 Sopivan kokoisilla koneilla + 50 % lisää tuottavuutta piharakentamiseen + 45 % lumenpoistoon + 50 % liukkauden torjuntaan
Rakennusalan työtapaturmat 60 työtapaturmia / miljoona työtuntia 50 40 30 20 10 0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus 31
Infra-alan työntekijöiden ikäjakauma 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 55-64 45-54 35-44 25-34 <25 Lähde:Tilastokeskus 32
Talonrakennusalan työntekijöiden ikäjakauma 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 55-64 45-54 35-44 25-34 <25 Lähde:Tilastokeskus 33