Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Transkriptio

1 Kim Kaskiaro / RKo Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Rakennusteollisuus RT ry Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto esityksestä valtion talousarvioesitykseksi vuodelle Rakennusteollisuus RT ry on suomalaisen rakennusteollisuuden edunvalvontajärjestö. RT itse toimii keskusliittona, ja siihen kuuluu viisi toimialaa. Viiden toimialan yhteensä yli jäsenyrityksen palveluksessa on lähes henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 15 miljardia euroa. Edistämme jäsenyritystemme kannattavaa ja pitkäjänteistä liiketoimintaa elinkeino- ja työmarkkinapoliittisella edunvalvonnalla sekä jäsenpalveluilla. Parannamme rakennetun ympäristön toimivuutta ja laatua ottamalla huomioon yhteiskunnan tarpeet ja edistämällä kestävää rakentamista. Yleistä Pidämme kevään 2013 kehysriihessä sekä myös syksyn budjettiriihessä esitettyjä asuntopoliittisia linjauksia hyvinä ja kannatettavina. On tärkeää, että kaikki tehdyt päätökset pannaan myös täytäntöön. Talouskehitys Suomessa on epävarmaa ja talouskasvua on myös heikentänyt alentunut yksityinen kulutus. Yksityiset investoinnit ovat selvästi vähenemässä, joka näkyy etenkin kaupan ja teollisuuden rakentamisessa. Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan laskevan tänä vuonna noin 3 prosenttia. Rakennusalan työttömyys on kasvanut merkittävästi ja tulevan syksyn aikana työttömyyden odotetaan kasvavan edelleen. Uudistalorakentaminen on lamavuosien tasolla ja alenee tänä vuonna 6 7 prosenttia. Myös asuntokauppa on hidastunut. Infrarakentamisessa etenkin pk-yrityksillä on pulaa työstä, vaikka muutamat suuret infrarakentamishankkeet ylläpitävät kohtalaista kokonaisvolyymiä. Panostukset rakentamiseen tukevat talouskasvua Rakennusalalle suunnattu elvytys lisää maamme kokonaistuotantoa ja parantaa työllisyyttä. Rakentaminen on tällä hetkellä matalasuhdanteessa ja kapasiteettia on vapaana, josta syystä rakennushankkeiden toteuttamisessa huonoa suhdannetta on järkevää hyödyntää. Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus puh faksi etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki

2 2 (3) Kotitalousvähennys Kannatamme erityisesti asuinrakennusten korjaamiseen kohdennettua 100 miljoonan euron käynnistysavustuksia, jotka vauhdittavat korjausrakentamista, mahdollistavat miljardin investoinnit ja tukevat työllisyyttä. Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset kannustavat erityisesti asunto-osakeyhtiöitä korjausten tekemiseen. On tärkeää, että hallitus turvaa käynnissä olevien liikennehankkeiden tehokkaan läpiviemisen ja tällä hallituskaudella käynnistetään liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet. Pidämme myös perusteltuna 90 miljoonan euron investointitukea LNG-terminaalien rakentamiseen, jolla edesautetaan sopeutumista vuonna 2015 voimaan tulevaan rikkidirektiiviin. Pidämme hyvänä kotitalousvähennyksen korottamista ensi vuonna euroon. Asuntotuotannon lisääminen Suomessa rakennetaan noin uutta kerros- ja rivitalohuoneistoa vuodessa. Luvussa ovat mukana sekä vuokra- että omistusasunnot. Tästä määrästä noin on vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Vuokra-asuntokohteissa jäsenyrityksemme toimivat joko pelkästään urakoitsijoina ja tekevät projektikehitystä rakennuttajien kumppaneina. Lähtökohtaisesti jäsenyritystemme toimintaan ei kuulu esimerkiksi vuokra-asuntojen omistaminen ja vuokraaminen. Jäsenkuntaamme kuuluvat urakoitsijat toimivat suurimmassa osassa vuokra-asuntokohteissa kuin myös rajoitusten kohteena olevissa kohteissa urakoitsijoina. Kannatamme kaikkia toimia, joilla vuokra-asuntotuotantoa vauhditetaan. Pidämme luonnollisesti hyvänä Helsingin seudulle kohdennettua määräaikaista 10 miljoonan euron käynnistysavustusta, valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotettua miljoonan euron korkotukivaltuuksia sekä 285 miljoonan euron takauslainavaltuuksia. Myös erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja korjaamisen kohdennettu 120 miljoonan euron investointiavustus on perusteltu. Myös esitetty 15 miljoonan euron kunnallistekniikka-avustus aiesopimusalueille lisää osaltaan asuntotuotantoa. Pidämme erityisen tärkeänä, että nyt valmisteilla olevan 20-vuotisen korkotukilainamuodon ehdot ovat sellaiset, että asuntotarjontaa saadaan lisättyä. Panostus vuokra-asuntotuotantoon lisää työllisyyttä ja verotuloja. Useilla eri tekijöillä on vaikutusta siihen, saadaanko vuokra-asuntokantaa Suomessa rakennettua. Pidämme tärkeänä, että vuokra-asuntotuotannon määrä Suomessa taataan kysyntään nähden ja siten myös vuokrataso pysyy kurissa. Tätä tavoitetta tukee se, että luodaan edellytyksiä vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen ja poistetaan tai parannetaan lainsäädännöllisiä esteitä. Vuokra-asunnoista on pulaa ja tämä johtuu siitä, että vuokra-asuntojen rakentamiseen ja omistamiseen halukkaita tahoja ei juuri nykyisillä ehdoilla ole. Valtion tukeman uudistuotannon toteuttaminen on jäänyt viime vuosina lähinnä kuntien vastuulle ja erityisesti vuokranmääritystä koskevan lainsäädännön tiukentaminen vaikeuttaa muiden toimijoiden halukkuutta valtion tukemaan uudistuotan-

3 3 (3) toon entisestään. Nykyinen ARA-järjestelmä ei enää toimi asuntotuotannon edistämisessä. Vuokra-asuntojen määrä riippuu niitä omistavien tahojen, kuten kuntien, vakuutusyhtiöiden ja muiden rakennuttajaorganisaatioiden toiminnasta ja kiinnostuksesta. Rakennusteollisuus ry Kim Kaskiaro toimitusjohtaja Talonrakennusteollisuus ry Liite Rakentamisen suhdanteet, elokuu 2013

4 1 (2) Bo Salmén Rakentamisen suhdanteet, välitarkistus elokuu 2013 Oheinen katsausteksti sekä Keskeiset suhdannekuvaajat- ja asuntotuotantotaulukko tarkentuvat lokakuussa julkaistavassa RT:n suhdanne-ennusteessa. Talouskehitys Suomessa vielä heikkoa Kansainvälisen talouden näkymät ovat kevään ja kesän aikana hieman kohentuneet. Maailmantalouden talouskasvu on tänä vuonna hieman viimevuotista hitaampaa. Yhdysvaltain talous toipuu asteittain, ja muun muassa teollisuustuotanto on saavuttanut finanssikriisiä edeltäneen tason. Euroalueen taloustilanne on kuitenkin selvästi Yhdysvaltoja heikompi. Ennakoivien indikaattorien mukaan suhdannekäänne olisi kuitenkin käsillä. Myös luottamusindikaattorit ovat olleet nousussa. Korot ovat pysyneet matalina ja inflaatio-odotukset ovat rauhoittuneet. Suomen talous supistui ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Arviot tulevasta talouskasvusta ovatkin heikentyneet kesän aikana. On mahdollista, että taantuma jatkuu vielä ensi vuonna, mikäli euroalueen taloutta ei saada paremmalle tolalle ja kuluttajien luottamus kohennu. Erityisesti vientiteollisuuden näkymät ovat vaimeat. Kuluttajien usko Suomen talouteen on edelleen heikko. EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanneodotukset ovat kääntyneet uudelleen laskuun. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan keskimääräistä heikommaksi, eikä käännettä parempaan odoteta loppuvuonna. Yleisen suhdannetilanteen arvioidaan jonkin verran heikkenevän kaikilla päätoimialoilla lähimmän puolen vuoden aikana. Uudisrakentaminen vähentynyt jo 1,5 vuoden ajan Rakentamisen suhdannetilanne pysyi melko vakaana alkuvuonna, vaikka Tilastokeskuksen kesäkuussa julkaistujen tilastojen mukaan rakentaminen väheni ensimmäisellä neljänneksellä 6 prosenttia. Talonrakennusinvestoinnit supistuivat 5 prosenttia, ja investoinnit maa- ja vesirakennuksiin vähenivät lähes 7 prosenttia. Talonrakennustöiden aloitukset vähenivät tammi-maaliskuussa 23 prosenttia. Rakentaminen onkin vähentynyt nyt yhtäjaksoisesti viiden neljänneksen aikana. Huhtikuun rakennuslupien määrä veti tammitoukokuun lupakehityksen 4 prosentin kasvuun. Muiden kuin asuinrakennusten luvat kasvoivat huhtikuussa peräti 80 prosenttia. Huhtikuun kasvu selittyy satunnaisvaihtelulla, sillä muutaman suuren rakennushankkeen, kuten Ison-Omenan metroaseman luvan myöntöajankohta ajoittui huhtikuulle. Uudisrakentaminen väheni tammi-toukokuussa vuodentakaisesta lähes 9 prosenttia. Asuinrakentaminen oli miltei edellisvuoden tasolla, mutta toimitilarakentamisen määrä väheni 16 prosenttia. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon näkymät ovat edelleen epävarmat vaikka korkotaso on pysynyt alhaisena ja alkuvuoden asuntokauppa on sujunut kohtuullisesti. Pankkien kiristyneet lainaehdot ovat vähentäneet myönnettyjen asuntoluottojen määrää kuluvan vuoden aikana. Ennusteen mukaan tänä vuonna aloitetaan vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja perustajaurakointina hieman viimevuotista vähemmän eli Myynnissä olevien valmiiden asuntojen määrä on pysynyt kohtuullisena. Asuntoaloituksia ovat viime kuukausina osittain pitäneet yllä asuntorahastojen sijoitukset, jotka kohdistuvat etenkin pieniin asuntoihin. Valtion tuen turvin käynnistettiin asuntoa viime vuonna. Tänä vuonna ylletään ARA asuntojen osalta hieman suurempaan aloitusmäärään. Käynnistysavustuksen käyttöönotto pääkaupunkiseudulla vauhdittanee rakentamista loppuvuonna. Omakotitalojen rakentaminen vähenemässä Vuonna 2012 aloitettiin noin erillispientalon rakentaminen, mikä oli 16 prosenttia vähemmän kuin

5 2 (2) edellisenä vuonna. Pientaloteollisuuden myynti on vuoden aikana ollut jäljessä viimevuotisesta, ja kuluvana vuonna arvioidaan aloitettavan vain omakotitaloa. Asuntoja aloitettiin viime vuonna kappaletta. Tänä vuonna arvioidaan käynnistyvän yhteensä 2 asunnon rakennustyöt, mikä on sama määrä kuin RT:n kevään ennusteessa. Keväällä arvioitiin asuntotuotannon kääntyvän hienoiseen kasvuun vuonna Näillä näkymin asuntotuotanto pikemminkin supistuu talousnäkymien vaisuuden vuoksi. Toimitilarakentamisen ennustelukuja on korjattu alaspäin sekä tämän että ensi vuoden osalta verrattuna kevään ennusteeseen. Toimitilarakentamisen aloitukset vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä lähes 40 prosenttia. Lupakehitys tammi-toukokuussa viittaa kuitenkin siihen, että loppuvuonna liike- ja liikenteen rakennuksien rakentaminen hieman vilkastuu. Myös teollisuusrakennuksille on myönnetty alkuvuonna viimevuotista enemmän rakennuslupia. EK:n kesäkuisen investointikyselyn mukaan teollisuuden kuluvan vuoden investointinäkymät ovat kuitenkin vaisut. Investointien arvioidaan kuluvana vuonna laskevan noin 10 prosentilla vajaaseen 3,2 miljardiin euroon. Maa- ja vesirakentamisen ensimmäisen neljänneksen supistumisen myötä työllisyys on hieman heikentynyt alalla. Liikevaihdon väheneminen tammi-toukokuussa oli 4 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Maa- ja vesirakentaminen vähenee tänä vuonna, eikä kasvua ole odotettavissa myöskään ensi vuonna. Rakentamisen määrä vähenee kokonaisuudessa tänä vuonna 3 prosenttia. Talonrakennusöiden aloitusmäärä supistuu noin 31,5 miljoonaan kuutiometriin eli 5 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Viime kevään asuntotuotantoennustetta ei ole muutettu, vaikka omakotitalotuotanto on supistumassa aiemmin arvioitua enemmän. Tuetun asuntotuotannon näkymät ovat hieman parantuneet kehysriihessä päätettyjen toimien vuoksi. Korjausrakentamisen odotetaan edelleen lisääntyvän. Vuoden 2014 rakentamisen kokonaismäärän odotetaan hieman vähenevän heikentyneiden talousnäkymien vuoksi. Rakennusteollisuuden suhdannetilanne Rakennusyritykset kuvaavat suhdannetilanteensa jatkuneen hieman keskimääräistä vaisumpana koko vuoden 2013 alkupuoliskon. Odotukset seuraavalle puolelle vuodelle ovat varovaiset, ja yleisen suhdannetilanteen ennustetaan heikkenevän jonkin verran. Henkilökunnan määrän odotetaan jonkin verran vähenevän seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla. Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa keskimäärin eli henkilöä suurempi kuin vastaavaan aikaan vuonna Toisaalta, kun työvoima oli hieman kasvanut, niin työttömyysaste oli kohonnut toisella neljänneksellä 11,3 prosenttiin. Arvion mukaan rakentamisen työllisyys heikkenee hieman tänä ja ensi vuonna. Rakennusliikkeiden tilauskanta vielä tyydyttävä Uusien tilausten määrä aleni huhti kesäkuussa ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, mutta lasku jäi vähän odotuksia pienemmäksi. Tilauskannan kuvattiin silti olevan lähes normaali. RT:n tilauskantaseurannan mukaan talonrakennusyritysten tilauskanta on toisella neljänneksellä hieman vahvistunut. Yksityisten investointien vähenemisen arvioidaan kuitenkin pienentävän tilauskantaa jatkossa. Rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanteen kuvataan hieman elpyneen, mutta pysyneen keskimääräistä heikompana. Tilauskanta jäi vielä alle tavanomaisen ja tuotannon määrä laski jonkin verran. Kapasiteetin käyttöaste koheni, mutta jäi vielä alle keskimääräisentason. Henkilöstön määrä supistui jonkin verran alkukesällä. Kapasiteetin käyttöaste koheni, mutta jäi vielä alle keskimääräisen tason. Henkilöstön määrä supistui jonkin verran alkukesällä. Rakentamisen kustannusnousu maltillista Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 0,9 prosenttia vuoden 2013 kesäkuussa edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,1 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 0,7 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2013 toisella vuosineljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat nousivat koko maassa prosentin edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia ja muualla Suomessa 1,3 prosenttia. Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 2,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,1 prosenttia ja muualla Suomessa 1,2 prosenttia.

6 Rakentamisen suhdanteet, Elokuu 2013 Keskeiset suhdannekuvaajat Bruttokansantuote, määrän muutos, % 3,3 2,8-0,8 --0,5 1,5 Euribor, 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,3 0,8 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 1,1 3,3 2,4 2,0 2,0 Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % 2,6 6,1 5,3 2,0 2,5 Rakentaminen 1, määrän muutos, % 9,7 3,1-4,8-3,0-1,0 Korjausrakentaminen 4,1 2,3 2,5 2,5 2,5 Rakennusinvestoinnit 7,8 4,0-4,3-3,0-1,0 Talonrakennukset 9,9 6,3-5,1-3,0-1,0 Maa- ja vesirakennukset -3,5-9,2 0,9-2,0 0,0 Talonrakennustuotannon käynnistyminen, 38,4 38,0 33,0 31,5 30,5 milj, m 3 Asuinrakennukset 13,6 12,9 11,6 10,5 10,3 Liike- ja toimistorakennukset 6,4 6,9 5,8 5,5 5,0 Julkiset palvelurakennukset 3,1 2,6 2,7 2,5 2,5 Teollisuus- ja varastorakennukset 7,9 8,9 6,9 7,0 7,0 Maatalousrakennukset 3,7 3,1 2,9 2,8 2,8 Muut rakennukset 3,7 3,6 3,1 3,2 2,9 Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl Vapaarahoitteiset Valtion tukemat asunnot Työllinen työvoima, henkilöä Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd., 2,4 3,7 4,0 4,2 4,3 Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 4,9 4,7 5,2 5,0 Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 9,8 10,7 9,6 9,5 1 Kiinteähintainen arvonlisäys Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.

7 ASUNTOTUOTANTO TALOTYYPIN JA RAHOITUSMUODON MUKAAN ALOITUKSET ASUNTOJA (kpl) ennuste 2014 ennuste RIVI- JA KERROSTALOT vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot OMAKOTITALOT vapaarahoitteiset asunnot MUUT RAKENNUKSET YHTEENSÄ vapaarahoitteiset asunnot ARA-asunnot ARA-asunnot sisälsivät myös välimallin asunnot Lähde: TK, ARA, ennuste RT.