AS OY VAMMALAN VILLA AIRILAN ASEMAKAAVANMUU- TOS A_005

AS OY VAMMALAN VILLA AIRILAN ASEMAKAAVANMUU- TOS A_005 KAAVAMUUTOS- KOHDE Viistoilmakuva kaava-alueesta Asemakaavan selostus 14.11.2014 (luonnos) OAS Tekninen lautakunta 8.5.2014. 47 Vireilletulosta kuulutettu viikko 20 v.2014 Luonnos Tekninen lautakunta 20.11.2014. 115 Luonnos nähtävillä 3.12.- 19.12.2014 Ehdotus Tekninen lautakunta 21.05.2015.x Ehdotus Kaupunginhallitus 01.06.2015 Ehdotus nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx Hyväksyminen Kaupunginhallitus

1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Sastamalan keskustan kaupunginosan korttelin 7 tontin 3 asemakaavan muuttamista sekä Liekovedenrannan puistoalueen ja Pororannan ranta-alueen ja Onkiniemen katualueen muuttamista. Ote ajantasakaavasta Asemakaavat, joita muutetaan: 1) Vammalan kaupungin 1 kaupunginosan kortteleiden 1a, 1-12, 12a, 13-16, 16x, 17-26, 26x, 27-42 ja Sylvään kaupunginosan korttelin 8 sekä niihin liittyvien puisto-, katu- ym. alueiden asemakaavan muutosta, joka on tullut voimaan 1974. ( Muuttuvan alueen pinta-ala on 1578 m2. 2) Keskustan kaupunginosan korttelin 7 osan muutos, joka on tullut voimaan 1996. Muuttuvan alueen pinta-ala on 3187 m2. Kaavamuutoksen pinta-ala on yhteensä 4765 m2. Kyseessä oleva alue muodostaa As Oy Vammalan Villa Airilan asemakaavamuutoksen. Kaava on laadittu Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa suunnittelutiimin omana työnä ja suunnittelutyön vastaavana on toiminut: Merja-Liisa Hannuksela Maankäyttöpäällikkö Sastamalan kaupunki Maankäyttö / yhdyskuntasuunnittelu Aarnontie 2 A, 38200 Sastamala puh. 0500 776 138, merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavahake on kuulutettu vireille viikolla 20 vuonna 2014.

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan keskustassa Kävelykadun, Onkiniemenkadun ja Liekovedenrannan rajaamalla alueella. Asemakaavan suunnittelualue kantakartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 005/2014. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on asemakaavoittaa keskustan täydennysrakentamiseen sopiva asuinrakennustontti, jossa otetaan huomioon sijainti maisemallisesti herkässä rannassa ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä lähiympäristö sekä mahdollistetaan Liekoveden rantaa myötäilevän virkistysyhteyden toteuttamisedellytykset kyseisen tontin kohdalla. 2

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Historiaa... 8 3.1.5 Maanomistus ja maankäyttösopimus... 12 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 20 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 21 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 21 4.3.1 Osalliset... 21 4.3.2 Vireilletulo... 21 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 21 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 21 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 22 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 22 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 22 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 23 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 23 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 23 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 25 Vaihtoehtojen vaikutuksissa ei ole merkittäviä eroavaisuuksia. Vaihtoehto yhdessä voidaan todeta olevan hieman enemmän positiivisempia vaikutuksia kuin vaihtoehdossa 2.... 25 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 25 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 27 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 28 5.1 Kaavan rakenne... 28 5.1.1 Mitoitus... 28 5.1.2 Palvelut... 28 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 28 5.3 Aluevaraukset... 29 5.3.1 Korttelialueet... 29 5.3.2 Muut alueet... 29 5.4 Kaavan vaikutukset... 29 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 29 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 29 5.4.3 Muut vaikutukset... 29 3

5.5 Ympäristön häiriötekijät... 29 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 29 5.7 Nimistö... 29 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 30 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 30 6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 33 6.3 Toteutuksen seuranta... 33 4

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Ote keskustaajaman rakenneosayleiskaavasta LIITE 3. Asemakaavakartan pienennös (luonnos) LIITE 4. Asemakaavakartan pienennös (ehdotus) LIITE 5. Kaavaa havainnollistava materiaali LIITE 6. Vastinemateriaali luonnoksen lausunnoista, kommenteista ja mielipiteistä (liitteenä lausunnot, kommentit ja mielipiteet) LIITE 7. Esiselvitys rantapuiston kävelyväylän toteuttamismahdollisuudesta VE A ja VeB LIITE 8. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet, inventoidut kohteet 2002 kartalla, kohteen 4 (Hietala) ja kohteen 5 (Aittalahden koulu) inventointi, Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2002 Pirkanmaan maakuntamuseo 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2002. Pirkanmaan maakuntamuseo 2. Vammalan viheraluesuunnitelma (Aino Seppänen 2008) 3. Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys (Juha Mäkelä 2000) 4. Paikallisuuden palasia, Sastamalan keskustan kehityssuunnitelma (DI-työ Eveliina Könttä 2013) 5. Tulvakarttapalvelu/tulvavaara- ja riskikartat 6. Alueen ja lähiympäristön katu- ja tiealueitten suunnitelmat 7. Alueen ja lähiympäristön vesi- ja viemäriverkostosuunnitelmat 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavanmuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajien aloitteesta. Asemakaavan muuttamisesta on laadittu maankäyttösopimus. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi 8.5.2014 asemakaavan osallistumisja arviointisuunnitelman. Kaava kuulutettiin vireillä olevaksi viikolla 20 vuonna 2014. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen 20.11.2014 ja kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 03.12. 19.12.2014. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen 21.05.2015 ja kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville asettamista varten xx.xx.2015. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2015 täydennetään suunnittelun edetessä 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on asemakaavoittaa keskustan täydennysrakentamiseen sopiva asuinrakennustontti, jossa otetaan huomioon sijainti maisemallisesti herkässä rannassa ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä lähiympäristö sekä mahdollistaa Liekoveden rantaa myötäilevän virkistysyhteyden toteuttamisedellytykset. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 5

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Sastamalan keskustassa Kävelykadun, Onkiniemenkadun ja Liekovedenrannan rajaamalla alueella. Maasto viettää loivasti Liekoveden suuntaan. Korkeusvaihtelua on vain reilut pari metriä. Tontilla ollut vanha rakennus on tulipalon jäljiltä purettu. Vanha puutarhakasvillisuus on villiintynyttä ja rämettynyttä. Tontti on ollut pitkään täysin hoitamatta ja alue antaa epäsiistin vaikutelman. Suunnittelualueen pohjoispuolella on asuin- ja liikerakennuksia sekä eteläpuolella Pororannan puistoon rajoittuvat Aittalahden koulu (nykyisin Sastamalan Opiston käytössä) ja päiväkoti. Lännessä on Liekovesi, jonka ranta suunnittelualueen kohdalla on osittain pengerretty. Liekovedestä työntyy suunnittelualueelle pieni valkama. Oikealla kuvassa suunnittelualueelle työntyvä valkama ja rantapengerrystä sekä puretun rantasaunan perustuksia (kevät 2014). Vasemmalla kuva rantaan johtavasta polusta ja puretun rantasaunan perustuksia (kesä 2014). Kaavoitettavan tontin välittömässä ympäristössä on pääosin III-IV kerroksisia asuinkerrostaloja. Korttelissa 7 kaavamuutostontin vieressä on 60-luvulla rakennettu III kerroksinen lamellitalo, jossa on osittain maanpäällinen kellarikerros. Voimassaoleva kaava sallisi IVkerrosta + maanpäällisen kellarikerroksen. Seuraavalla tontilla on myös 70-luvulla rakennettu IV + maanpäällinen kellarikerroksinen asuinkerrostalo. Kävelykadun toisella puolen on niin ikään III-IV kerroksisia asuinkerrostaloja. Suunnittelualueen korttelialueella olevat 60-luvun ja 70-luvun asuinkerrostalot 6

Näkymä tontilta Onkiniemenkadulle (Aittalahden koulu ja Keskustan päiväkoti) Näkymä Onkiniemenkadun päästä kaupungille päin. Suunnittelualue jää vasemmalle ja oikealla Aittalahden koulu 3.1.2 Luonnonympäristö Tontti on vanhaa pihapiiriä, eikä luonnontilaista ympäristöä varsinaisesti ole jäljellä. Vanhan pihapiirin kasvillisuus on hoitamattomana rämettynyttä ja villiintynyttä. Kaava-alueella ei ole tiedossa luonnonympäristön kannalta erityispiirteitä tai suojelukohteita. Maisemarakenteessa alue sijoittuu Liekoveden ympäristön laaksoalueelle. Maisemaselvityksessä ei ole todettu erityispiirteitä, maisemallisia häiriötekijöitä tai maisemaan liittyviä ongelmakohtia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Tontilla on ollut 1900-luvun alussa rakennettu Hietalan omakotitalo, joka on edustanut Vammalan keskustan vanhinta rakennuskantaa. Rakennus paloi vuonna 2004, jonka jälkeen rakennuksen purkamiseen myönnettiin poikkeamislupa. Onkiniemenkadun vastakkaisella puolella on 1920-luvulla rakennettu Aittalahden koulu sekä päiväkoti. Pohjoispuolella on 1960-luvulla rakennettu kerrostalo. Kävelykadun vastakkaisella puolella on uusi kerrostalo. 7

70-luvun kerrostalo 60-luvun kerrostalo Sastamalan kaupunki Uudehko kerrostalo Puisto Aittalahden koulu Päiväkoti Rantapuistoa /rantapuistossa kulkeva virkistysreitti 3.1.4 Historiaa Suunnittelualueella korttelissa 7 tontilla 3 on ollut kaavalla suojeltu Hietalan talo. Asuinrakennuksen oli rakennuttanut lauttayhtiön koneenkäyttäjä Lahdelma vuonna 1901 ja se oli niitä harvoja vuoden 1918 suurpalolta säilyneitä taloja. Rakennus paloi kuitenkin vuonna 2004, jonka jälkeen rakennuksen purkamiseen myönnettiin poikkeuslupa. Kiinteistöön kuului asuinrakennuksen lisäksi mahdollisesti vuonna 1954 rakennettu hirsirunkoinen saunarakennus Asuinrakennuksen kaakkois- ja lounaispuolella on ollut puutarha, joka on villiintynyt. Tontin puutarha on ollut sommiteltuna asuinrakennuksen pääovelta rannan venevalkamaan johtavan polun ympärille. Kävelykadun varressa on ollut kuusirivi, joka on mahdollisesti ollut yhtä vanha kuin asuinrakennus. (Vammalan rakennusinventointi 2002). Hietalan talo kaakosta (Vammalan rakennusinventointi 2002) 8

Hietalan talo lounaasta (Vammalan rakennusinventointi 2002) Kiinteistön kaakkoispuolella on 1920-luvulla rakennettu Aittalahden koulu. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1922 perustaa kauppalaan seuraavana syksynä toimintansa aloittavan, pojille ja tytöille yhteisen suomenkielisen ylemmän kansakoulun. Sen oli aluksi tarkoitus toimia Rukoushuoneelta vuokrattavissa tiloissa, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Siksi päätettiin Liekoveden ja Kävelykadun väliselle puistoalueelle rakentaa arkkitehdin suunnittelema tiilinen, kaksikerroksinen kansakoulurakennus. Rakennustöitä valvomaan määrättiin apteekkari Bäckman, kirjakauppias Suvanto ja rakennusmestari Pirjola. Kauppalan kirjasto toimi kansakoulurakennuksessa vuoteen 1943 saakka. (Vammalan rakennusinventointi 2002). Nykyisin rakennuksessa on Sastamalan Opiston toimitiloja. Aittalahden koulu Onkiniemenkadulta kuvattuna kesällä 2014 9

Hietalan talo Sauna Aittalahden koulu Hietalan talo Aittalahden koulu 10

60-luvun kerrostalo Aittalahden koulu Omakotitalo, joka myöhemmin laajennettu päiväkodiksi KUVAUS 2010 As Oy Vammalan Villa Airilan tontti Kuvista nähtävissä kuinka alue on muuttunut huvilakaupunkialueesta kerrostalovaltaiseksi alueeksi. 11

3.1.5 Maanomistus ja maankäyttösopimus Suunnittelualueena olevan Sastamalan keskustan korttelin 7 tontin 3 omistaa Asunto Oy Villa Airila ja ranta-alueesta osa on yhteistä vesialuetta ja osa on kaupungin omistuksessa. Asemakaavanmuutoksesta on tehty maankäyttösopimus. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maanomistuskartta Maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen (A) ja keskustoimintojen (C) raja-alueella. A merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. C merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. 12

Ote maakuntakaavasta Suunnittelualueen sijainti 13

Kaupunkirakennesuunnitelma 2030 Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmitasoinen keskusverkko: - PÄÄKESKUS, Vammala - ALUEKESKUS, Mouhijärvi - PAIKALLISKESKUKSET, Suodenniemi, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen ja Stormi Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaupunkirakennesuunnitelmassa suunnittelualue on keskusta-alueella. Ote kaupunkirakennesuunnitelmasta Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 28.4.2014 19 hyväksymässä keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C. Merkinnällä osoitetulla alueella pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen sekä näihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Alueen toteutus tulee tutkia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Suunnittelualueeseen kohdistuu rakenneosayleiskaavassa tiivistämis- /eheyttämistarvemerkintä. Merkinnällä on osoitettu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisia alueita, jotka ovat toteutuneet osittain tai sijaintiinsa nähden tarpeettoman väljinä. Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään asemakaavalla, joka ei saa kuitenkaan olennaisesti vähentää virkistysalueiden määrää eikä heikentää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Suunnittelualueen rantaan rakenneosayleiskaavassa on osoitettu virkistysalue- /-tarvemerkintä. Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavan mukaiset seudullisesti merkittävät ulkoilureitit sekä paikallisesti merkittävät virkistysyhteystarpeet. Merkintä ei osoita reitin 14

tarkkaa sijaintia tai tyyppiä. Virkistysyhteys tulee suunnitella tarkemmin erillisellä suunnitelmalla tai yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Asemakaavoituksella tulee edistää taajama-alueen rannanmyötäisen virkistysyhteyden toteutumista. Ulkoilureitit kulkevat pääosin olemassa olevia teitä, katuja, polkuja ja muita reittejä myöten, joten ne eivät vaadi maanrakennustoimenpiteitä. Suunnittelualue Ote keskustaajaman rakenneosayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.8.1996 vahvistettu asemakaava korttelin 7 tontin 3 osalta ja rantakaistalla vuonna 1974 vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa tontti 1 on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s-2). Säilytettäväksi tarkoitetun rakennuksen lisäksi tontille saa rakentaa kolme maanpäällistä kerrosta käsittävän kerrostalon, johon voi sijoittaa myös liike- ja toimistotiloja. Ranta-alue on puistoalueena (P) ja kaava-alueen eteläkulma on vuoden 1974 kaavassa Pororannan UV-aluetta (uimalaitos tai ranta-alue) ja korttelin eteläsivu rajoittuu katualueeseen (Onkiniemenkatu). P Katualuetta (Onkiniemenkatu) UV Ote asemakaavayhdistelmästä 15

Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin voimassaolevan rakennusjärjestyksen valtuusto on hyväksynyt 10.11.2014. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015 ja se on luettavissa kaupungin www-sivuilta. Kaavan pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty vuonna 2010 laadittua ja hyväksyttyä 1. luokkaan ja 1:1000 mittakaavaan tehtyä kantakarttaa. Kantakartta on etrs-gk23 koordinaatissa ja N2000 korkeusjärjestelmässä. Sastamalan kaupungingeodeetti Arto Vuorijärvi on tarkastanut ja hyväksynyt kaavan pohjakartan. Selvitykset Vammalan rakennusinventointi 2002 Pirkanmaan maakuntamuseo Hannele Kuitunen ja Nina Rinta-Porkkunen on vuonna 2002 tehnyt Vammalan rakennusinventoinnin. Suunnittelualueella korttelissa 7 tontilla 3, Kävelykatu 5, on ollut Hietalan talo, joka on inventoinnissa luokiteltu 1 luokkaan. Hietalan talo on edustanut Vammalan keskustan vanhinta rakennuskantaa. Rakennus paloi vuonna 2004, jonka jälkeen rakennuksen purkamiseen on myönnetty poikkeamislupa. Onkiniemenkadun vastakkaisella puolella (Kävelykatu 7) on 1920-luvulla rakennettu Aittalahden koulu, joka inventoinnissa on luokkaa 1. Tulva ja Liekoveden vedenpinnan korkeus Suunnittelualueen rantavyöhyke kuuluu tulvariskialueeseen. Liekovesi on matalahko läpivirtausjärvi, jonka keskisyvyys on 2,2 m ja suurin syvyys 11 m. Liekoveden pinta-ala on 4,87 km2 ja rantaviivan pituus on 12 km. Liekoveden keskivedenkorkeus on N60 +57,45m, valuma-alue on yhteensä 21 207 km2. Liekoveden eteläpäässä sijaitsee Tyrvään 12,6 MW:n voimalaitos ja pato, joka on rakennettu Kokemäenjoen Hartolankoskeen vuosina 1950-1951. Voimalaitos säännöstelee Liekoveden pintaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyllä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillisiä ovat loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Liekoveden vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 0,8m. Vedenpinta on alimmillaan maalis-toukokuussa. Yleensä vuorokausivaihtelu on alle 10 cm ja viikkovaihtelu 20-30cm. 16

Tulva-aluekartta, vesitulva 1/100v. Kaavakarttaan on määrätty alin viettoviemäröintitaso +59.0 m. Tulvarajaa jää keskivedenkorkeudesta n. 2,5 metriä, kun yleensä maksimina pidetään 1,5 m keskivedenkorkeudesta. Liekoveden rantaa myötäilevän virkistysyhteyden toteuttamismahdollisuudet Sastamalan kaupungin mittaus ja kartoitus on tehnyt ranta-alueen maaston pintavaaituksen ja järven pohjatason vaaituksen. Mittausten perusteella yhdyskuntasuunnittelussa on tehty esiselvitys rantapuiston kävelyväylän toteuttamismahdollisuudesta. Toteuttaminen on mahdollista, koska täyttömäärät jäävät melko pieniksi. Liekoveden pohjan taso mahdollisella täyttöalueella vaihtelee noin +56.50-57.00 välillä ja Liekoveden keskivedenkorkeus on noin +57.78. 17

Vaaituskartta maaston ja Liekoveden pohjan korkeuksista 18

Rantaväylä on mahdollista toteuttaa joko lähes kokonaan täytön päälle tai osittain täytön päälle. ssa on laadittu mittausten perusteella kävelyväylän toteuttamismahdollisuudesta kaksi alustavaa vaihtoehtoa Liekoveden rantaa myötäilevän virkistysyhteyden toteutuksesta Onkiniemenkadun päästä Santalahdenkadun päähän asemakaavan suunnittelun yhteydessä. Rakennettavan reitin pituus on noin 220 metriä. Rantaväylän linjaus vaikuttaa jonkin verran asemakaavaratkaisuun korttelin 7 tontin 3 kohdalla. Vaihtoehto A edellyttää, että korttelin 7 tontin 3 tekee kustannuksillaan ainakin siltarakennelman. Ennen rantaväylän toteutusta tulee siitä tehdä täydelliset toteutussuunnitelmat vuorovaikutteisesti. Asemakaavan yhteydessä ei tehdä yleisen alueen suunnitelmia vaan ne tehdään mahdollisesti myöhemmin ns. puistosuunnitelmana. Mahdollinen puistosuunnitelma laitetaan nähtäville osallisten kuulemista varten ja ne hyväksytään erikseen. Väylän rakentaminen olisi hyvä tehdä ennen korttelin 7 tontin 3 rakentamista tai samassa yhteydessä, koska sekä tontin kautta, että Onkiniemen kadun päästä on helpointa kuljettaa täyttölouhe, työmaakalusto jne. Korttelin 7 tonttien 1 ja 2 kautta ei ole mahdollista mennä kuljetuskalustolla eikä työkoneilla ranta-alueelle. Esiselvitys rantapuiston kävelyväylän toteuttamismahdollisuudesta Ve A 19

Esiselvitys rantapuiston kävelyväylän toteuttamismahdollisuudesta Ve B 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutos on tullut vireille korttelin 7 tontin 1 omistajan aloitteesta. Kyseisellä tontilla on sijainnut ns. Hietalan talo, joka on palanut korjauskelvottomaksi ja sittemmin purettu poikkeusluvalla asemakaavassa olevasta purkukiellosta poiketen. Joten voimassaoleva kaava on vanhentunut. Hyväksytyssä keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa suunnittelualueeseen kohdistuu tiivistämis-/eheyttämistarvemerkintä. Merkinnällä on osoitettu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisia alueita, jotka ovat toteutuneet osittain tai sijaintiinsa nähden tarpeettoman väljinä. Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään asemakaavalla, joka ei saa kuitenkaan olennaisesti vähentää virkistysalueiden määrää eikä heikentää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Suunnittelualueen rantaan rakenneosayleiskaavassa on osoitettu virkistysalue- /-tarvemerkintä. Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavan mukaiset seudullisesti merkittävät ulkoilureitit sekä paikallisesti merkittävät virkistysyhteystarpeet. Merkintä ei osoita reitin tarkkaa sijaintia tai tyyppiä. Virkistysyhteys tulee suunnitella tarkemmin erillisellä suunnitelmalla tai yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kaavanlaadinnan yhteydessä tutkitaan Liekoveden rantaa myötäilevän virkistysyhteyden toteuttamisedel- 20

lytyksiä ainakin ko. tontin kohdalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muuttamisesta on laadittu maankäyttösopimus. Kaava on lisätty valtuuston hyväksymään Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan vuosille 2014-2015. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi 8.5.2014 asemakaavan osallistumisja arviointisuunnitelman. Kaava kuulutettiin vireillä olevaksi viikolla 20 vuonna 2014. Kaavan laatii Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun yksikkö omana työnään. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa osallisia ovat Alueen ja lähinaapuruston maanomistajat ja asukkaat sekä alueella toimivat yritykset ja lisäksi kaikki kaupungin asukkaat Sastamalan kaupungin ydinprosessit Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Satakunnan puhelin Fortum Sähkönsiirto Oy Sastamalan vesi Kaavahankkeen osallisiksi voivat lisäksi ilmoittautua muutkin, joiden katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu viikolla 20 vuonna 2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Suunnittelukokouksissa on käyty läpi maanomistajien ja heidän asiantuntijoiden kanssa kaavallisia vaihtoehtoja, kaavamääräyksiä, tarvittavia selvityksiä jne. Neuvottelujen ja selvitysten pohjalta yhdyskuntasuunnittelussa laadittiin kaavaluonnos. Asemakaavaluonnos ja selostus olivat nähtävillä valmisteluvaiheen vuorovaikutusta varten 3.12. 19.12.2014. Mielipiteensä luonnoksesta jättivät Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys, As Oy Liekovesi, As Oy Rannikkotalo sekä Kalevi Telilä. Mielipiteiden tiivistelmät ja kaavoituksen vastineet saatuihin mielipiteisiin on kaavaselostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Kaavaehdotus ja selostus olivat nähtävillä.. Täydennetään suunnittelutyön edetessä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi Ely-keskukselle, Pirkanmaan liittoon ja Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kaavaluonnos toimitetaan tiedoksi mahdollisia lausuntoja ja kommentteja varten Ely- 21

keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Sastamalan vesilaitokselle, rakennuslautakunnalle ja Saspen ympäristöjaostolle. Pirkanmaan pelastuslaitos ja Pirkanmaa maakuntamuseo jättivät lausunnon kaavaluonnosaineistosta ja ELY-keskus antoi aineistosta kommentit. Lausuntojen ja kommenttien n tiivistelmät ja kaavoituksen vastineet niihin on kaavaselostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Ehdotuksesta saatiin lausunnot:xxxx Täydennetään suunnittelutyön edetessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa keskustan täydennysrakentamiseen sopiva asuinrakennustontti, jossa otetaan huomioon sijainti maisemallisesti herkässä rannassa ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä lähiympäristö. Kaavanlaadinnan yhteydessä tutkitaan Liekoveden rantaa myötäilevän virkistysyhteyden toteuttamisedellytyksiä. Kyseisellä tontilla on sijainnut ns. Hietalan talo, joka on palanut korjauskelvottomaksi ja sittemmin purettu poikkeusluvalla asemakaavassa olevasta purkukiellosta poiketen. Suunnittelualue Ilmakuva Sastamalan keskustasta. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaupungin tavoitteena on vahvistaa Sastamalan kaupungin vetovoimaa laadukkaalla ja hyvällä elinympäristöllä, edistää asukkaiden hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on kaavoittaa houkutteleva asuntoalue, joka toisi keskusta-alueelle vanhusten lisäksi myös nuoria ja lapsiperheitä. Tavoitteena on parantaa elinympäristön viihtyisyyttä mahdollistamalla rannassa kulkevan virkistysväylän rakentaminen ja hyödyntää näin 22

kauniin rantamaiseman virkistyskäyttöä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavien vaihtoehtojen perusteella asemakaavasta laadittiin kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot poikkesivat toisistaan lähinnä rantavyöhykkeen osalta. Rantareitin ja maisemakuvan takia jätettiin pois vaihtoehto, jossa rakennusmassa tontilla olisi ollut lähellä rantavyöhykettä. Yhtenä vaihtoehtona oli myös Kävelykadun suuntainen kaksi kerroksisen paikoitustalon rakennusala. Koska paikoitustalon luiskista olisi maaston muodon vuoksi tullut liian pitkiä ja tontin käyttöedellytykset olisivat huonontuneet, jätettiin tämä vaihtoehto kokonaan pois. Lähinnä taloudellisista syistä jätettiin pois Onkiniemensaareen johtava sillalla rakennettava virkistysväylävaihtoehto. Saari on niin pieni ja kokonaan puuston peittämä, joten sen hyödyntäminen virkistyskäyttöön todettiin melko pieneksi suhteessa kustannuksiin. Lisäksi saarelta olisi pitänyt karsia huomattava osa puustosta, joka olisi muuttanut saarta huomattavasti maisemakuvassa. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alustavien suunnitelmien perusteella laadittiin kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdon 1 kaavakartta Molemmissa vaihtoehdoissa korttelin 7 tontin 3 rakennusta tai rakennuksia paitsi vaihtoehdossa yksi oleva saunarakennus, ei saa sijoittaa lähemmäksi rantaviivaa kuin mitä viereinen asuinkerrostalo on, jotta rantaa myötäilevän virkistysreitin ja asuinkerrostalon väliin jäisi riittävästi tilaa. Tällöin ei asuinkerrostalon pihasta tule julkista tilaa ja vastaavasti rantaväylää ei koeta yksityiseksi. Vaihtoehdossa yksi tonttitehokkuus on 1 ja maksimi kerrosluku 6. Kuudes kerros ei saa kuitenkaan olla kuin ¾ viidennen kerroksen kerrosalasta. Vesialue ulottuu tontin puolelle, jolloin kaavan toteuttaminen vaatii ruoppausta ja rannan virkistysreit- 23

ti edellyttää siltaa. Ruoppaus ja sillan toteuttaminen ja kustannukset kuuluvat tontin omistajalle. Tontille on osoitettu tässä vaihtoehdossa rantaan saunan rakennuspaikka, johon saa rakentaa taloyhtiön yhteiskäyttöön enintään 30 k-m2:n saunan. Lisäksi vaihtoehdossa yksi on osoitettu Pororannan alueelle rakennusala, johon saisi rakentaa enintään 30 k-m2:n rantakahvilan. Luonnosvaihtoehdon 2 kaavakartta Vaihtoehdossa kaksi rannan virkistysalue kulkisi kokonaan rantavyöhykkeellä täytön päällä. Tämä edellyttäisi myös tonttialueelle täyttöä, eikä mahdollistaisi yksityistä rannan käyttöä. Tässä vaihtoehdossa ei ole myöskään osoitettu saunan eikä rantakahvilan rakennusoikeutta. Vaihtoehdossa kaksi tonttitehokkuus on 0,8 ja maksimi kerrosluku viisi. Vaihtoehto yksi mahdollistaa hyvin toteutettuna asukkaille Liekoveden ja rannan monipuolisemman hyödyntämisen. Taloyhtiön asukkaille on mahdollista tehdä yhteiskäyttöön rantasauna, laituri ja uimaranta ja muutama soutuvenepaikka. Tontilla on rantapengerrykseen sopivia kiviä, jotka on sinne joskus tuotu ja varastoitu tontille. Tällainen taloyhtiön yhteiskäyttö lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollistaa erittäin miellyttävän ja kauniin elinympäristön asukkaille. Lisäksi ratkaisu monipuolistaa keskustan asuntotuotantoa ja mahdollisesti lisää lapsiperheitten halukkuutta muuttaa keskustaan, jossa on kaikkien palveluiden helppo saatavuus. Esimerkiksi päiväkoti sijaitsee kadun toisella puolen. Pieni rantakahvila monipuolistaa ranta-alueen palvelutarjontaa ja elävöittää rantavyöhykkeen virkistyskäyttöä. Uimarannalta ja Kaalisaaren urheilualueelta on lyhyt matka poiketa kävellen rantakahvilaan. Rantaa myötäilevä virkistysreitti lisää toden näköisesti keskusta-alueen asukkaiden lenkkeilyä ja kävelyä tai ainakin mahdollistaa sen. Maisemallisesti kauniissa ja miellyttävässä ympäristössä on kiva ulkoilla ja viettää vapaa-aikaa. 24