Luettuja ja koettuja näkemyksiä naisjohtajuudesta Salme Näsi Professori Tampereen yliopisto, JKK:n varajohtaja Technopolis Yliopistonrinne 3.9.2013 1
Luettuja Naiset ja johtajuus, Naisjohtajuuden tutkimus- ja opetushanke. Verkko-opetusaineisto, kirjoittajina mm. Anna-Maija Lämsä ja Sinikka Vanhala tutkijakollegoineen www.jyu.fi/economics/naisjohtajuus/naisjohtajuuden_tutkimus.htm Omassa yksikössä nimekkäitä johtajuustutkijoita (Arja Ropo ja hänen tutkimusryhmänsä, Marja Eriksson, Jaana Parviainen, ) 2
Koettuja Johdettuna ja vähän johtajanakin Naisjohtajia ollut vähän; Ensimmäinen aikuisiän johtajakokemus hyvin autoritäärisestä johtajasta pelolla johtamisesta Yliopistoura alkanut v. 1974 eli 40 vuotta tulee täyteen ensi kesänä Kokemukset naisjohtajista vähäisiä; miesjohtajista sitäkin enemmän. 3
Näkemyksiä Subjektiisia näkemyksiä Aihepiiri kiehtova, koska yhtä totuutta ja yhtenäistä näkemystä naisjohtajuudesta ja johtajista ei käsittääkseni ole olemassakaan sen paremmin kuin miehistäkään. 4
Historia on kiehtovaa ja sieltä löytyy usein totuuden siemen Jotta naisesta tulisi hyvä johtaja, pitää hänen säilyttää terveytensä ja välttää kroonillista väsymystä. Hänen on järjestettävä elämänsä miehen myötämielisellä avustuksella niin, että hänellä on: a) Riittävästi vapautta, b) Kunnollinen talousapulainen, c) Huvittelumahdollisuuksia d) Normaaliset sukupuolisuhteet 5
Milloin hän voi järjestää asiansa näin, voimme sanoa, että hän kehittyy varmasti hyväksi työnjohtajaksi, joka on luonteva, oikeamielinen ja suurpiirteinen. Ylitöitä ja liiallisia kotiaskareita hänen on kartettava. Ks. em. verkkosivut kohta 2.1 Anna-Maija Lämsä, teksti alunperin teoksesta V.A. Niininen: Sielutieteellliset ja kasvatusopilliset näkökohdat työnjohdossa oppikirja vuodelta 1948) 6
Naisten eteneminen huippujohtoon Suurten pörssiyritysten (maan 50 suurinta) johtoryhmät ovat kaikissa EU-maissa miesten reviiriä. European Commission selvitys 2004 naisten osuudesta: Kaikkien maiden keskiarvo 10 % Ruotsi 1. 20 %; Suomi 4. 15 % Naisten osuus kaikista johtajista: EU keskiarvo 31 %; Suomi sijalla 14. 29 % 7
Myös yliopistoissa ylimmät johtotehtävät ovat miesten valtaamia: Se, että rehtori on nainen poikkeus vahvistaa sääntöä tasa-arvoharha Tampereen yliopiston rehtorin johtoryhmä: Naisrehtori + 12 miestä (nyt 11 miestä ja 1 nainen); + lakimiessihteeri (naiset 2/14 eli noin 14 %) Tay:n henkilöstörakenne 2011: naisia 65 % ja miehiä 35 % Naisten osuus vakinaisesta henkilökunnasta 68 %. Vakinainen opetus- ja tutkimushenkilökunta; naisia 48 %, miehiä 52 % Professorit 2010: naiset 27 %, miehet 73 %; vuonna 2011 nimitetyt: naiset 32 %, miehet 68 %. Mm. tutkimuksen huippuyksiköt ovat maassamme pääsääntöisesti miesten johtamia. 8
Onko nais- ja miesjohtajien välillä eroja? Suurin osa kansainvälisestä tutkimuksesta asettuu kannalle, jonka mukaan naisten ja miesten johtamiskäyttäytymisessä ei ole merkittäviä eroja. Tämä tosin voi olla seurausta johtajina työskentelevien naisten vähäisyydestä tai naisjohtajan kohtaamista paineista sopeutua leimallisesti maskuliinisen työympäristön vakiintuneisiin toimintamalleihin. (Nea Kontoniemi, em. Opetusaineisto, kohta 1.3) 9
Nea Kontoniemi: Naisjohtajuustutkimuksen vaiheet 1980-luvulle saakka: tasa-arvoa korostava lähestymistapa, jonka tavoitteena oli kumota luonnollisiin eroihin pohjautuva näkemys nainenkin on ihminen. 1980-luvun puolivälistä alkaen: naisjohtajille ominaisten piirteiden, kuten empaattisuuden ja päätöksenteon demokraattisuuden korostaminen. Naisten johtamistapa on erilainen, mutta se voi olla yhtä hyvä ja hyväksyttävä kuin miestenkin. 10
Tänä päivänä esillä naiserityisyys: voisivatko naiset tuoda johtamistyöhön jotain sellaista, mikä auttaisi yrityksiä menestymään tämän päivän alati kiristyvässä kilpailussa, jota leimaavat globalisoituminen, pyrkimys tehokkaisiin, vähäportaisiin organisaatioihin, kasvava tiimityön merkitys jne. Perinteisesti feministisinä pidetyt piirteet hyvät ihmissuhdetaidot, demokraattinen päätöksentekotapa kuulostavat tavoittelemisen arvoisilta johtamisominaisuuksilta. Tämän päivän keskustelunaihe on naiset ja monimuotoisuuden johtaminen diversity management. 11
Asiantuntijaorganisaation johtaminen - jaettu johtaminen (Arja Ropo: www.mylab.fi sivuilla) Organisaatioiden monimuotoistuminen ja muuttuminen murentavat perinteistä johtajakäsitystä ja niin sanotun sankarijohtajan myyttiä. Johtajakuva, jonka mukaan johtaja tietää, osaa ja tekee päätöksiä ei enää päde etenkään asiantuntijaorganisaatioissa. 12
Arja Ropo sanoo: Kun johdat luovaa yhteisöä, * Ole uskottava, kädet savessa * Ole vuorovaikutteinen * Ole kollegiaalinen * Minimoi hierarkkisia käytäntöjä * Hyväksy särmät * Auta, älä häiritse 13
Oma lähes 40 vuoden kokemus yliopistouralta: Olen ollut hyvin vähän johdettu muiden kuin itseni toimesta. Itse ollut vastuussa siitä, että työni on tullut tehtyä - jollei työajalla, niin vapaa-ajalla. Vararehtorin, varadekaanin, varajohtajan, tutkimusryhmän johtajan asemassa en ole kokenut itseäni ainakaan suureksi sankarijohtajaksi, vaan eri työryhmien ja tutkimusryhmien jäseneksi, avusta kiitolliseksi palvelijaksi enemmän kuin palveltavaksi. 2010-luvulla yliopistossa haikaillaan ammattijohtajien perään. 14
Takaisin 1970-luvulle: Rosabeth Moss Kanter, 1977 laajan empiirisen aineiston pohjalta hahmotellut neljä roolia naisille organisaatioissa ja työyhteisöissä Viettelijätär kurvikas sihteerikkö, joka on miesten mieleen mutta heille alisteinen Maskotti nuori ja sievä tyttö, harmiton seuralainen, jota ei tarvitse ottaa vakavasti Äiti huolehtiva ja itsensä uhraava työtoveri Rautarouva se ainoa nainen, joka on rikkonut lasikaton ja päässyt johtajaksi miesten joukkoon. Ks. em. Opetusaineisto, luku 4. Minna Hiillos ja Anna- Maija Lämsä 15