Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN



Samankaltaiset tiedostot
Vyöhykesuunnittelu strategisena työkaluna taajamien ulkopuolisen rakentamisen käsittelyssä

Vyöhykesuunnittelu kaupunkiseutujen hajarakentamisen hallinnassa

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Urban Growth Boundary

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Kirkonkylän osayleiskaava

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen. Maanmittauspäivät 2019 Ympäristöministeriö Antti Irjala

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Vyöhykesuunnittelu kaupunkiseutujen hajarakentamisen hallinnassa MAL-verkostohanke

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS UUSI PALOASEMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

RAUTION ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

UGB workshop

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

MAL-sopimuksen seurannasta

RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA)

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Kangasalan strateginen yleiskaava

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Ihmisen paras ympäristö Häme

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

HELSINGIN YLEISKAAVA

Transkriptio:

Vyöhykesuunnittelu Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN 20.3.2012

2 Esityksen sisältö Mitä vyöhykesuunnittelu on? Yleiskatsaus vyöhykesuunnitteluun Vyöhykesuunnittelun kansainvälisiä esimerkkejä - Urban Growth Boundary = UGB - Green Belt - Smart Growth

3 Mitä vyöhykesuunnittelu on? Miten maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot sijaitsevat yhdyskuntarakenteessa ja miten ihmisten arki muodostuu Vyöhykkeet ovat maankäytön aluevarausten vaikutusalueita Vaikutusten arvioinnin työkalu Urban Growth Boundaries, Stanford University 2012 UZ / KARA, SYKE 2009 The "Fingerplan for Greater Copenhagen 1947

4 Mitä vyöhykkeet ovat? Vesihuollon/kaukolämmön toiminta-alue Keskustapalveluiden vyöhyke Kävelypainotteinen vyöhyke Keskus Kylä Kyläpalveluiden takuualue Taajama Työpaikkapainotteinen alue Autoriippuvainen vyöhyke Maaseutumaisen asumisen vyöhyke Joukkoliikennepainotteinen vyöhyke

5 Vyöhykkeet riippuvat suunnittelutasosta Vyöhykkeet ovat suhteellisia Rakenteen perusratkaisut tehdään laajalla suunnittelutasolla Ylimmällä suunnittelutasolla yleispiirteinen arviointi Arvioidaan esim.: Rak. maa-ala / as. Pääliikenneverkko / as. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutus kokonaisuuteen vähenee Suunnittelun tarkentuessa arvioinnin määrä ja tarkkuus kasvavat Asuntoalueet / as. Palvelut / as. Työpaikat / as. Virkistysalueet / as. Etäisyydet osa-alueiden välillä Tarkimmalla suunnittelutasolla yksittäisten ratkaisujen vaikutus korostuu Alimmalla tasolla tarkin vaikutusten arviointi Kerrosneliömäärä / as. Energiankäyttö / as.

6 Urban Growth Boundary kansainvälinen esimerkki hajarakentamisen hallinnasta vyöhykkeellä Seudulle määritelty maankäytön hajautumisen raja Käytössä mm. - Yhdysvalloissa Portland (UGB 1980) ja San Francisco (Smart Growth) - Kanadassa Vancouver, Toronto, Ottawa (Green belt), Waterloo - Australiassa Melbourn - Uudessa Seelannissa Auckland (Metropolitan Urban Limit - Englannissa Lontoo (1955) ja muita kaupunkeja (Green Belt) - Hollannissa Luonnon ydinalueet (Green heart) - Sveitsissä Zurich (UGB) Lontoo 1955 Melbourne 2010

7 UGB - Nykyrakenne ja tulevaisuuden laajennusalueet

8 Portland, Oregon, Yhdysvallat 1995

9 UGB:n määrittämisen selvitykset Väestöennuste / asuntorakentamisen tulevaisuuden tarve / asumisen, palveluiden ja työpaikka-alueiden, vapaa-alueiden vaatima maa-alan määrä Julkisten palveluiden kapasiteetti ja tulevat laajennustarpeet Tulevan kehityksen vaatima maa-ala ainakin 20 vuoden päähän, topografian, maisema- ja suojeluarvojen ym. rajoitteet

10 Green belt merkittävältä maankäytöltä suojeltu vihervyöhyke

11 Smart Growth Uuden maankäytön sijoittumisen reunaehdot Ensin pitäydytään nykyisen infrastruktuurin mahdollistamaan kasvuun. Toiseksi valitaan edullisemmat välittömät maankäytön laajennusalueet. Kolmantena vasta otetaan luonnonalueita maankäyttöön. C. Perry, 1929 mukaan: Douglas Farr 2007, Sustainable Urbanism / LEED

12 UGB:n keinovalikoima Maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa mm. palveluvastuista Rakennusoikeuksien siirto maaseudulta kaupunkialueelle Maanviljelijöiden elinkeinojen kehittäminen Kaupunkialueen laadun parantaminen asukkaille Kompensaatio Sopimus kuntien kesken maankäytön periaatteista Suunnittelutarvealueiden osoittaminen

13 UGB / Smart Growth Edut Luonnon ydinalueet, pellot ja metsät säästyvät Maankäytön tuleva kehitys on ennustettavaa ja hallitumpaa Resursseja kohdennetaan alueille tarkoituksenmukaisesti laadukkaamman ympäristön kehittämiseksi laatu korvaa määrän Kunnan infrastruktuurikustannukset hallintaan Kunnan palvelurakenteen tukeminen maankäytön suunnittelulla Liikenteen haittojen ja kustannusten vähentäminen Elävämmän kaupunki- ja kyläkulttuurin mahdollistaminen

14 UGB / Smart Growth Haitat Epäoikeudenmukaisuus? eri maanomistajilla eri oikeudet Suomessa ei laissa määriteltyä menetelmää Raja vanhenee nopeammin kuin yleiskaavat ja maakuntakaavat Raja on häilyvä tulkinnoille Raja koetaan rajoittavana tekijänä vapaudelle Rajoittaa elinkeinoelämän kilpailukykyä Lisää segregaatiota

15 Urban Growth Boundary Vahvuudet Yksiselitteinen Yksinkertainen Sitouttava Seudullisesti kattava Heikkoudet Rakenne jo hajautunut Epäoikeudenmukaisuus Poliittisesti vaikea Ei määritelty lailla Potentiaalit jäävät hyödyntämättä Mahdollisuudet Tiiviimpi rakenne Luonnon ydinalueet ja ekologiset käytävät säilyvät Palveluiden ja infrastruktuurin tehostaminen Uhat Kiinteistöjen arvon kehitys Ei estä hajarakentamista Segregoituminen Häilyvä raja ylisuuri mitoitus Tehokkuusajattelu määrä korvaa laadun