Kiinteistö Tammikuu 1/2014 VIESTI MIKKO VIRKAMäKI Taloyhtiöiden alueellinen yhteistyö olisi hieno asia sivu 5 KATARIINA LAAKSONEN Velvoitepysäköintiin on löydettävä kohtuullinen ja järkevä ratkaisu. sivut 6 7 www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame pölytön hionta Ilkka Suvala, lattiamestari 050 572 1966 ilkka.suvala@parkettisuvala.fi Neuvonta Myynti Asennus Neuvonta Hionnat sekä Myynti pintakäsittelyt Asennus Hionnat Öljykäsittelyt sekä pintakäsittelyt LUOTETTAVAA JA OSAAVAA KiinTEiSTöhUOLTOA JO KOLmAnnESSA SUKUpOLVESSA Päivystys 24h 040-126 3337 toimisto@kariniementalohuolto.fi TUULOKSEN RAKENTAJAT OY Saneerausrakentaminen Kokonaisurakointi Kalusteasennukset Huoneistoremontit Kylpyhuoneremontit Keittiöremontit Vesivahinkoremontit Timanttiporaukset Rakentamisen valvontaa REMONTIT KOKONAIS- VALTAISESTI MEIDÄN KAUTTAMME KYSY LISÄÄ keväällä 2014 Harvialaan valmistuvasta omakotitalostamme! Korkein luottoluokitus Soliditet 2013 Jani Pietikäinen 0500 305 333 www.tuuloksenrakentajat.fi Hattulan Isännöitsijätoimisto Oy Parolantie 56 a, 13720 Parola www.hitoy.fi Puhelin 010 420 9080 HÄMEEN PUUKUITUERISTYS OY Takuutyötä lähes 30 vuoden kokemuksella PUUKUITUERISTE uuden sukupolven selluvilla puhallusasennukset ylä- ja alapohjat, seinät HÄMEENLINNA & 0400 711 085 www.hameenpuukuitueristys.com HATTULAN SÄHKÖ- JA KYLMÄHUOLTO Jari Suokas Sähkösuunnittelu Sähköasennukset Ilmalämpöpumput Kylmäkalusteet puh: 040-553 7056, 03-688 1370 www.hattulansahkojakylmahuolto.fi Lehijärvenrantatie 123, 13700 Parolannummi, Hattula OMAKOTI- JA RIVITALOJEN ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET, MITTAUKSET, SääDöT, DESINFIOINNIT Tuttu ja turvallinen Lasiterassi kevääksi! Taloyhtiön yhteishankinta kannattaa. Suunnitellaan yhdessä yhtiöösi sopivat lasiterassit. Soita ja varaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti! puh. 040 0533 156 petri.haaponiemi@lumon.fi Tammi-helmikuun tilauksiin desifiointi veloituksetta! Ilves-Halli Kiinteistöpalvelut Oy -15 % talvihankintaetu on voimassa 1.1.-28.2.2014 tehdyille lasiterassi- ja parvekelasitarjouksille, jotka johtavat tilaukseen kampanja-aikana. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Olemme toimineet Hämeenlinnan seudulla pitkään, vuodesta 1976. Paikallisena toimijana pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti. Pidämme huolta sisä- ja ulkotilojen siisteydestä asumisen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Huoltosopimus räätälöidään aina talosi tarpeita vastaavaksi. Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro 0400 711 089 Hattelmalantie 9 toimisto@khkiinteistoala.fi www.urakointikaise.fi www.lumon.fi/kampanja PÄIVYSTYS 24 h KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA
2 KiinteistöVIESTI Päätoimittajalta Tammikuu 1/2014 Lähes poikkeuksetta kaikki yhdistykset on perustettu valvomaan jäsenkunnan etuja. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen syyskokouksessa hallitukseemme nousi edunvalvontaryhmän kautta kaksi uutta jäsentä. Jäsenkunta näkee edunvalvonnalla siis suuren merkityksen. Tätä tulemme toiminnassamme kehittämään entisestään. Taloyhtiöiden velvoitepysäköinnin järjestäminen on seuraava paikallinen merkittävä edunvalvontakysymys. Hämeenlinnan keskustan taloyhtiöiltä puuttuu ilmeisesti rakennusluvan vaatimia velvoiteautopaikkoja. Hämeenlinnan Pysäköintiyhtiö selvittää asiaa parhaillaan. Onko tässä taloyhtiöillä edessään pommi? Kuinka paljon velvoiteautopaikkoja puuttuu ja mistä ne joudutaan lunastamaan. Entä millä hinnalla? Ei toki voida edellyttää, että joku rakentaisi muille maksuttomia autopaikkoja mutta kohtuullisuuden pitää säilyä. Kiinteistöliitto Kanta-Hämettä on pyydetty usealta taholta selvittämään tilannetta ja tekemään päättäjille ehdotuksia. Nyt selvitetään malleja muualta ja sitten tehdään keskustan taloyhtiöille kysely asiasta. Viranhaltijoille on lain suomat valtuudet määrätä asiasta. Toisaalta kunnilla on siinä paljon päätösvaltaa. Tarvitaan poliittinen päätös, jotta taloyhtiöille ei tule kohtuuttomia vaatimuksia ja kustannuksia. Olemme puhuneet paljon taloyhtiöiden yhdessä tekemisen puolesta. Taloyhtiöiden kustannuksia voitaisiin pienentää ja tekemisen laatua helposti parantaa yhteistyöllä. Lehdessä on esimerkkinä korjausrakentaminen. Muita mahdollisuuksia on paljon, esim. energiaratkaisut, kiinteistöhuolto miksei myös autopaikat. Vuosi 2103 oli kokonaisuudessa poikkeuksellisen leuto. Se johtui lähinnä lämpimästä joulukuusta, jolloin energiaa kului yli kolmannes vähemmän kuin vuonna 2012. Vuositasolla lämmitykseen käytetyistä kilowateista säästyi seudullamme keskimäärin 6-8 %. Euroissa kaukolämmön hinnankorotukset kuitenkin söivät säästöt. Mitä, jos alkanut vuosi onkin keskimääräistä kylmempi ja samalla kaukolämmön hinta jatkaa hurjaa nousuaan. Se on nyt kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tähänkin pitää taloyhtiöiden varautua. Jäsentutkimuksen mukaan Kiinteistöliiton järjestämä koulutus on yksi tärkeimmistä jäsenpalveluistamme. Aulangolla järjestetään helmikuun 4. päivänä Suomen Kiinteistöliiton Korjaushanke haltuun tapahtuma. Se on kaikille avoin, maksuton tilaisuus, joten myös ei-jäsenemme pääsevät uusimman tiedon äärelle. Nähdään ensi viikolla Aulangolla! Mikko Rousi toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Kanta-Häme Kaupunkikuvan kehityksestä kertovan kirjan kautta lukija perehtyy ihmisiin ja tapahtumiin rakennetun ympäristön taustalla. Julkaisija: KAUPUNKIKUVAN KULISSEISSA LIISA KOSKELAINEN Hämeenlinnan seudun historia kiinteistöalan näkökulmasta 1892 2012 Liisa Koskelainen KAUPUNKIKUVAN KULISSEISSA Hämeenlinnan seudun historia kiinteistöalan näkökulmasta 1892 2012 Saatavilla Hämeenlinnan kirjakaupoista ovh. 35 Lukemista ja kuvia 203 sivua! yleisöluennot keväällä: Hämeenlinnan kaupunkikuvan kehitys ti klo 18 19.30 Raatihuoneen valtuustosali, HML Vanajaveden Opiston ja Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n luentosarjassa seurataan Hämeenlinnan kaupunkikuvan kehitystä ajalta ennen Suomen itsenäistymistä aina nykypäiviin saakka. Luennoijana FL Liisa Koskelainen (14.1. Hämeenlinnan kaupungin rakennushistoria kaupungin perustamisesta 1800-luvulle) 28.1. Hämeenlinnan puutalokaupungin muuttuvat kasvot 11.2. Hämeenlinnan kaupunkikuvan kehitys-puutalokaupungista elementtitaloihin Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimittaja Toimitustyö ja kuvat Mikko Rousi Ulkoasu ja taitto Arja Pekola / Julkaisupalvelut Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus ja paino Hämeen Sanomat Oy puh. 03 61 511 Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 HÄMEENLINNA puh. 0400 483 383 www.facebook.com/kiinteistoliitto.kantahame H A L L I T U S 2 0 1 4 Reetta-Maria Tolonen-Salo (pj) Kiinteistöjohtaja, Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, hpj KOy Hämeentori, hpj Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon ja arvon koko sen elinkaaren ajan kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tar - joamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- ja tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä ja tärkeiden sidosryhmien hyödyksi. Anu Buri Arkkitehti, Rakennusliike Leimarakentajat Oy Rami Laaksonen IT-pääsuunnittelija, Vakuutusyhtiö Pohjantähti As Oy Ranta, hpj Sampo Liusjärvi Oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari As Oy Hämeenlinnan Ritari, hpj As Oy Hämeenlinnan Kirkkorinne 4, hpj As Oy Viipurinpuisto, hpj Antti Rantanen As Oy Cajanderinkulma, hpj As Oy Hämeenlinnan Kantatorppa, hpj As Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 22, hpj Rami Tervomaa Isännöitsijä, Forssan Isännöinti- ja Kiinteistövälitys Oy Mika Tupala ICT-asiantuntija/yrittäjä, Hämeenlinnan Linnanpuisto, hpj Kari Salminen Toimitusjohtaja, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, hpj Talonrakennusteollisuus ry hallituksen jäsen Annu (Anna-Liisa) Sokanmaa Isännöitsijä Isännöinti- ja Tilipalvelu A. Sokanmaa.
www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame KiinteistöVIESTI 3 Puheenjohtajan kynästä Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen puheenjohtaja Reetta-Maria Tolonen-Salo. Vuosi 2013 on jätetty taakse aktiivisena perustehtävämme eli kiinteistönomistajien edunvalvonnan vuotena. Forssassa yhdistys on järjestänyt koulutustilaisuuksia, joihin on osallistunut runsaasti vorssalaisia jäseniämme. Hämeenlinnassa olemme jatkaneet laadukkaita tapahtumia ja aktiivista tiedottamista niin jäsenistölle kuin kaikille asukkaille. Jäsenmäärämme on kasvanut lähentelemme jo 800 jäsenen rajaa. Kiitos viime vuoden aktiivisesta toiminnasta ja osallistumisesta jäsenistölle, hallituksen jäsenille, toiminnanjohtajalle ja yhteistyökumppaneille! Yhdistyksemme tuore Edunvalvontaryhmä teki ansiokasta työtä selvitellessään perusteita ja taustoja jätteenkuljetuksen kilpailutuksen järjestämisestä. Selvitystyön tuloksen Kiinteistöliitto Kanta-Häme antoi lausunnon asiasta ja oli yhteydessä kunnallisiin päättäjiin toimialueellaan (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) yksityisen, kunkin kiinteistönomistajan itse päättämän jätteenkeräyksen ja kuljetuksen jatkumiseksi alueella. Alueellinen jätelautakunta päätti kunnallisen järjestelmän toteuttamisesta. Asia on kesken päätöksestä tehtyjen valitusten takia. Oikein! Seuraamme tarkasti asian kehittymistä. Vuosi 2014 tuo uusia aiheita edunvalvontaan. Se pysäköinti, se, se Monilla hämeenlinnalaisilla keskikaupungin taloyhtiöillä on haasteena autopaikkojen riittävyys ja nk. yhtiön velvoitepysäköintipaikat. Edunvalvontaryhmä selvittää nyt tätä asiaa taloyhtiöiden, jäsentemme, kannalta. Kuulemme mielellämme asiasta ajatuksia ja otamme tietoja taloyhtiöiden tilanteista. Ota yhteys toiminnanjohtaja Mikko Rousiin! Muutkin aiheet otetaan ilolla vastaan. Moottoritien katteen asuinkerrostalot ja kauppakeskus Goodmanni ovat tämän vuoden lopussa muuttokunnossa. Engelin rannan ideakilpailu on pidetty ja uuden asuinalueen suunnittelu käynnistyy tänä vuonna. Keinusaari II alueen ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuvat tänä vuonna ja jatkoa on tiedossa. Uusia hankkeita on suunnitteilla. Keskustan liiketilojen toimijoihin tulee vaihtuvuutta loppuvuonna. Kehitettävää on. Positiivinen pöhinä jatkuu ja Hämeenlinnan seutukunta saa virtaa. Siitä hyödymme me kaikki. Vuosi 2014 on mahdollisuuksia tulvillaan. Tartutaan niihin ja hyödynnetään yhteiseksi hyväksi. Uskalletaan tehdä päätöksiä kukin roolissamme! Aktiivisuus luo uutta ja yhdessä tehdään ihmeitä! Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen uudet herrat RAMI TERVOMAA on paljasjalkainen forssalainen laskentatoimen Yo-merkonomi. Aiemmin hän on toiminut ravintola-, hotelli- ja matkailualan esimies- ja johtotehtävissä. Hän suoritti Isännöinnin ammattitutkinnon ja siirtyi vuonna 2010 isännöitsijäksi Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys Oy:öön. Maaliskuussa 2013 hänet kutsuttiin yrittäjäosakkaaksi. Tervomaa listaa Kiinteistöliitto Kanta-Hämeelle edelleen kehitettävä asioita: jäsenistön koulutus ja aktivointi, edunvalvonta kuntien ja valtion suuntaan, aluevertailu esim. verojen ja veroluonteisten maksujen osalta (esim. kaukolämpö, vesi, lupamaksut) sekä hyvien käytäntöjen eteenpäin vieminen ja tiedottaminen Tervomaa näkee, että hänellä on yhdistykselle paljon annettavaa, sillä hän on keskittynyt asuntoosakeyhtiöihin, joita hänellä on tällä hetkellä isännöitävänä 29. Hän aikoo koordinoida ja toimia linkkinä erityisesti Lounais-Hämeen alueen jäsenistön koulutuksen ja yleistiedotuksen osalta. Hän ohjaa asukkaita asumisen ja elämisen perusaakkosissa sekä neuvoo ja opastaa kiinteistöjen osapuolia nykyisen asunto-osakeyhtiölain osalta ANTTI RANTANEN on pitkän linjan hämeenlinnalainen kiinteistöammattilainen. Tällä hetkellä hän on kolmen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja (As Oy Cajanderinkulma, As Oy Hämeenlinnan Kantatorppa ja As Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 22). Rantasen ykköstavoite yhdistyksen hallituksessa on etsiä keinoja yhdistyksen jäsenten edunvalvontaan. Rantanen sanoo, että yhteiskunta verottaa asuin- ja liikekiinteistöjä nyt jo erittäin raskaasti ja tulevaisuudessa kiinteistöjä rokotetaan vielä nykyistä enemmän. Jätehuolto ei saa kunnallistamisen myötä kallistua taloyhtiöille, siitä on pidettävä huolta. Jätekoordinaattori antoi tiedotustilaisuudessa lupauksen, että hinnat eivät nouse, toteaa Rantanen. Hän vaatii, että kunnallinen päätöksenteko on saatava tasapuoliseksi kiinteistöjä kohtaan. Talvikunnossapitopäätöksen kaltaiset kustannusten siirrot, vain joidenkin kiinteistöjen osalta yhteiskunnalle, on korjattava ja estettävä. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena tulee olla sen jäsenten etujen ajaminen kaikessa toiminnassa. Asetan yhdistyksen käyttöön yli 30 vuoden kokemukseni rakentamisen ja siihen liittyvien toimintojen parissa sekä 15 vuoden kokemukseni isännöinnin ammattilaisena. MIKA TUPALA on hämeenlinnalainen ICT-asiantuntija ja yrittäjä. Koulutukseltaan hän on tradenomi. Tupalalla on useita luottamustoimia: As Oy Hämeenlinnan Linnanpuisto, hallituksen puheenjohtaja; Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry, johtokunta/taloudenhoitaja; Lukioliikelaitos Tavastia, johtokunnan jäsen; Hämeenlinnan Pysäköinti Oy, hallitus varapuheenjohtaja; Hämeen Kauppakamari ICT-valiokunnan jäsen; Kiinteistöliitto Kanta-Häme edunvalvontaryhmän puheenjohtaja. Yhdistyksen toiminta on viime vuosina ollut melko lailla hyvää. Tarjolla olleet koulutukset sekä erilaiset infotilaisuudet ovat antaneet taloyhtiöiden edustajille mahdollisuuden perehtyä asioihin syvemmin ja laajemmin. Kehitettävää on mielestäni enemmän edunvalvonnan roolissa. Siinä yhdistyksen tulisi nostaa profiiliaan niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin. Vaikka pääpaikkana onkin Rami Tervomaa, Antti Rantanen ja Mika Tupala. Hämeenlinna, niin yhdistyksen alueella tarvitaan pontevia toimia asuntoyhtiöiden kehittämiseksi. Talokanta ja asukkaat ikääntyvät. Peruskorjauksia tehdään yhä laajemmin samalla, kun taloja pyritään nykyaikaistamaan ja vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Lainsäädännön kautta tulee lisää paineita niin vanhusväestön kuin muidenkin asumismahdollisuuksien parantamiseen kotona. Tästä yhtenä tärkeimpänä esimerkkinä on liikuntarajoitteiden poistaminen. Vanhojen rakennusten muuttaminen vastaamaan nykyvaatimuksia ei ole halpaa. Samalla yhtiöiden muut velvoitteet ja kustannukset jatkavat nousuaan. Tämä on yhtälö, johon kaivataan kipeästi tukea niin rahallisestikin kuin osaamisenkin kautta. Tässä mielestäni yksi yhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä on toimia tiedon jakajana.
4 KiinteistöVIESTI Kiinteistöjen energiatehokkuuteen on kiinnitetty liian vähän huomiota Laki velvoittaa tekemään uuden mallin mukaisen energiatodistuksen myynti- ja vuokraustilanteissa. Sen voi nähdä pakotteen sijaan myös hyvänä mahdollisuutena kehittää kiinteistöä. Energiatodistuksen pohjalta voi parantaa energiatehokkuutta sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Energiatodistus kannattaa tehdä senkin takia, että sen avulla saa vähäisellä panostuksella paljon hyötyä. Se toimii parhaimmillaan energiatehokkuuslaskelmien pohjana ja siitä saa arvokasta tietoa ja pohjaa eri vaihtoehdoille. E-luku ei ole se oleellinen asia, vaan toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi, linjaa Kimmo Kuusinen. Hän jatkaa, että hintaa on julkisuudessa kauhisteltu mutta jos se maksaa vaikka 12 asukkaan rivitaloon noin 500, ei kustannus asukasta kohti ole enää suuri. Se avulla kiinteistön energiatehokkuus paranee. Lisäksi tulevat energiaremontit pohjustetaan ja mahdolliset turhat energiainvestoinnit vältetään. Lisäbonuksena parannetaan ilmanvaihtoa, sisäilman laatua ja sitä kautta asumisterveyttä. Mihin energiakertoimet perustuvat? On keskusteltu paljon energiatodistuksissa käytettävistä energiakertoimista, jotka ovat: Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Tausta-ajatus siinä on hyvä, sillä niiden avulla kannustetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Mutta mihin nuo kertoimet oikeasti perustuvat? Esim. sähkölämmitystalo voi olla hyvinkin energiatehokas ja sen asukkaiden kulutustottumukset tehokkaita. Kun vielä otetaan huomioon se, että yhteistuotannossa sähkö on kaukolämmön kaupanpäälletuote, voidaan perustellusti kysyä onko tässä ajatusristiriita, toteaa Kuusinen. Mitä voi tehdä kaukolämpötalossa? Kuusisen mukaan kaukolämpötalossa pitäisi ensin selvittää lämmönsiirtolaitteiden kunto sekä patteriverkoston säädöt. Sitten seurataan asukkaiden kulutustottumukset. Nyrkkisääntöhän on, että yhden asteen pudotus huonelämpötiloissa tuo viiden prosentin säästön lämmi- E-S Energiapalvelut on Kimmo Kuusisen perustama Hämeenlinnassa sijaitseva yritys, joka tarjoaa seuraavia palveluita: energiatodistusten laadinta energia-alan konsultointi (mm. energiakatselmukset ja -selvitykset, sähkön kilpailutus ja suositukset sähkön hankinnasta) teknisen isännöinnin palvelut koko energia-alan kattava ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä koulutus. Tammikuu 1/2014 tyskuluissa. Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, kannattaa selvittää pystyykö vielä toteuttamaan järkevästi poistoilman lämmön talteenoton. Energiasta menee kuitenkin 25 % hukkaan ilmanvaihdon kautta, muistuttaa Kuusinen. Kaukolämpö on vielä jollain lailla kilpailukykyinen, vaikka sen hinta on noussut 2000-luvulla jo kolminkertaiseksi. Aurinkoenergian käyttö tuplaantuu lähitulevaisuudessa ja sillä tuotetaan lämmin käyttövesi. Aurinkoenergian käytön lisääminen edellyttäisi syöttötariffin, jolloin tuotettu ylimääräinen sähkö voidaan myydä valtakunnan verkkoon. Näin investoinnin takaisinmaksuaika lyhenisi merkittävästi, laskee Kuusinen. Kimmo Kuusisella on energia-/sähkövoimatekniikan DI-tutkinto, liikkeenjohdon MBA-tutkinto ja teknisen isännöinnin koulutus. Kuusiselle on myönnetty energia todistusten laatijan pätevyys. Taloyhtiöt kilpailemaan Yhteisvastuu-keräyksen tuotosta Timo Komulainen haastaa taloyhtiöt Yhteisvastuukeräyskilpailuun. Kirkon organisoima Yhteisvastuu on Suomen vanhin ja suurin kansalaiskeräys. Vuosittain rahaa kerätään jonkun yhteiskunnallisen ongelman korjaamiseksi. Esimerkiksi velkaneuvonta on syntynyt tätä kautta. Hyvä elämä loppuun asti Saattohoitoa tarvitsee vuosittain 15 000 parantumattomasti sairasta suomalaista. Kuoleman lähestyessä lapsille ja aikuisille halutaan taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Suomessa tänä vuonna yhteisvastuuvaroin luodaan saattohoidon osaamisverkosto. Keräyksen tuotolla järjestetään kuolevien parissa työskenteleville saattohoitokoulutusta sekä perustetaan tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Osa tuotosta (60 %) käytetään aina ulkomaiseen kohteeseen. Tänä vuonna tuo osuus menee Guatemalan alkuperäiskansojen parissa tehtävään ihmisoikeustyöhön. Meidän taloyhtiön keräys! Timo Komulainen on Hämeenlinnan Louhipajan hallituksen puheenjohtaja. Hän suoritti viime vuonna 21 huoneiston taloyhtiössä ovelta ovelle keräyksen ja sai aikaan hyvän tuloksen. Siitä syntyi ajatus taloyhtiöiden välisestä epävirallisesta kilpailusta. Taloyhtiö, joka kerää asuntoa kohden suurimman summan voittaa. Palkinnoksi on tarjolla ainakin positiivista julkisuutta ja hyvää mieltä. Samalla se lisää taloyhtiöiden yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, onhan kyseessä meidän taloyhtiön keräys, kannustaa Komulainen. -Minusta olisi hienoa, että ihmiset näkisivät tämän mahdollisuutena auttaa ja innostuisivat kilpailemaan. Jos tämä onnistuu, niin varmasti saamme julkisuutta sekä Yhteisvastuutoimiston että Tampereen hiippakunnan Luovin Yhteisvastuukeräys kilpailun kautta. Aion raportoida niihin ideasta, kertoo Yhteisvastuun keräyspäällikkö, diakonissa Tiina Kröger Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta. Tasavallan presidentti avaa Yhteisvastuukeräyksen 2. helmikuuta ja aktiivinen keräysaika kestää huhtikuun loppuun asti. Keräyslistan tai lippaan noutamisesta voi sopia Tiina Krögerin kanssa. tiina.kroger@evl.fi tai 040 8049359 ETURIVIN PAIKKA KANSANÄÄNESTYS Strateginen ajattelu yhtä köyttä yhdistyksessä Taloyhtiöissä päätöksenteko on Olen jokseenkin usein helppoa. miettinyt Korkeinta päätäntävaltaa si taloyhtiöt asunto-osake- eivät voisi mikyhtiössä toteuttaa käyttää yhtiökokous. samanlaista Olemalla strategista kokouksessa ajattelua paikalla pääset kuin yritysmaailmakin. vaikuttamaan asioihin. Tätä strategisen mielestä ajattelun hyvää mallia ratkaisu- ovat ta- Jos yleisön mallia loihin ajaneet ei löydy niin hallituksen Kiinteistöliitto esityksestä tai kokouksessa on mui- kuin Isännöintiliittokin. Ajatus on hyvä, mutta toteuttaminen ja mittakaava pitää miettiä käytäntöön takin varteenotettavia ajatuksia, voidaan asioista päättää äänestämällä. sopivaksi. Suurin Äänestäminen syy strategian on helppoa, toteuttamattomuuteen usein aikaa lienee vievää. yhteisen Ainoa joskin mitä tahtotilan pitää puuttuminen. tietää, on oma kantansa. Yritysmaailmassa Sieltä se ratkaisu sitten strategia demokratian organisaation pelisäännöillä pitkän löytyy. tähtäimen Jos- on kus kehityssuunta se on sama ja kuin oma ulottuvuus. kanta, joskus Usein strategian ei. Enemmistö luomista ratkaisi helpottaa omistajien pois. Jos enemmistön yhdenmukainen kan- ja pulinat ta näkemys ei miellytä, siitä, kannattaa mihin yritystä vaihtaa halutaan naapurit. viedä. Toki Helpoiten sielläkin se mitä käy kaikki muuttamalla johonkin toiseen asunto-osakeyhtiöön. Tai jos siltä tuntuu, että mistään taloyhtiöstä ei löydy samaa mieltä olevia kanssaomistajia, voi omakotitalossa asuminen olla juuri näitä varten. Siellä saa tehdä päätökset ihan enemmän itse, kunhan omistajia, ei rikota sitä lakeja. enemmän Kun näkemyksiä. laajennetaan Mutta katsontaa joka hieman tapauksessa taloyhtiöitä yritysmaailmassa laajemmalla, menee tyypillisesti päätöksenteko tunnistetaan jo mutkikkaammaksi. vahvuudet ja Kunnallispolitiikas- toimintaympäristö yhtiön sa, sekä kuten ymmärretään politiikassa realiteetit. yleensäkin, kuvaan astuu niin paljon eri TaloyhTiömaailmassa jo osakkaiden tekijöitä, että yhteisen suunnan omistamiselle asettamat tavoitteet näkeminen on joskus vaikeaa. eroavat toisistaan. Yhdelle riittää, Faktan ja poliittisen päätöksenteon että talo kestää oman elämän, toinen yhteys näkee katoaa. omistuksessaan Hämeenlinnassakin muutakin on kuin nähty, vain kuinka tuon kivisen jotkut jo lunastavat rakennuksen, vaalilupauksiaan kolmannelle osakkeiden omistus tavalla, on joka sijoitus, näkyy jonka tar- häiriköimällpeettomina arvo mitataan rikosilmoituksina taloudellisena tuottona. Osakkaiden Aikuiset mielipiteiden ihmiset ja- ja lehtikirjoitteluna. eivät kautuminen mahdu on leikkimään toki luonnollista samalle ja hiekkalaatikolle. osakkaalla on oikeus Tällä omaan tavallako mielipiteeseensä rakentamassa eikä sen yhteistä tarvitse olla tu- ollaan levaisuutta. yhdenmukainen Tästähän naapurin toki käsityk- pääsee eroon samalla tavalla kuin taloyhtiössä naapureista. Muuttamalla pois. Kun vaan ne häiriköt ymmärtäisi muuttaa Mutta onhan meillä Suomessa rakennettu kunnallisellekin puolelle päätöksentekoa helpottavia mekanismeja. sen kanssa. Täten Miksi strategian Hämeenlinnassa ja erityisesti ei voitaisi sen jalkauttaminen kokeilla neuvoa- on luonti antavaa asunto-osakeyhtiöissä kansanäänestystä? osakkaiden Mieleen tasolle tulee on erittäin parikin haastavaa. asiaa, joissa ei ole saatu aikaiseksi päätöstä, mutta mitä jos vaikka kansalla strategisen tuntuu olevan ajattelun käynnistäisi paljonkin sanottavaa. taloyhtiön Monet asiat hallituksesta? Asunto-osakeyhtiön liittyvät omaan asuinympäristöön hallituksen jokaisen jäsenen tulisi ja sitä koskeviin päätöksiin. Juuri näissä paikallinen kansanää- ymmärtää edustamansa taloyhtiön yhteinen etu. Sitä vartenhan nestys jäsenet olisi hallitukseen loistava tapa on kansan valittu, äänen toimimaan kuulemiseen. koko taloyhtiön Kansanäänestyksehaaksi. Taloyhtiössä ominaisuutena päätöksente- on, par- että ko ei kansan saa muistuttaa antama mielipide kunnallista ei sido päätöksentekoa, kunnallista päätöksentekoa. jossa oman kuvitteellisen hyvänä kompetenssin puolena on korosta- se, että Mutta kansan minen menee mielipide yhteisen tuli kirjatuksi. edun ohi. Näin Vaikka surulliselta onhan ainakin kansalla Hämeenlinnan päätöksenteko mahdollisuus politiikasta sanoa kaavoituksessakin mielipiteensä. ulkopuoliselle näyttää. Hämeenlinnan En mis- kaupungin sivuilla kaavoituksen kohdalla on kerrottu, että tärkein vaikuttamisen vaihe on ennakkokuuleminen ja siihen liittyvä vuoropuhelu. Nyt kun vielä näkisi miten ne ennakkokuulemisen annit viedään päätöksentekoon asti ja sään miten nimessä se vaikuttaa väitä, että poliittiseen kriittiset päätöksentekoon. sananpainot olisivat kiellettyjä tai ettei Kun rakentavaa kansan mielipidettä keskustelua on saisi aiemmin käydä. Kehittävässä ilman kansanäänestystä keskustelussa kysytty, ei vain saa on sen mennä merkitys lapsi pesuveden jäänyt vähäiseksi. mukana. Muistatteko miten kävi jätehuollon kunnallistamisessa? mitä osakas voi Tehdä taloyhtiönsä Suurimmassa tehdyssä tutkimuksessa 80 % vastaajista kannatti yhteisen hyvän saavuttamiseksi? Varmistakaa ainakin yhtiökokouksessa, mikä hallitukseen sopimusperusteista järjestelmää, pyrkivän mutta syvin tarkoitus päätöksentekijät on. Edes pyyhkivät hyvä kyky kansan taloyhtiömaailman mielipiteellä takapuolensaseen Ilmeisesti riitä, jos jätelautakunta tahtona on oman kat- ymmärtämisoi tai olevansa naisystävän niin edun paljon ajaminen. kansan yläpuolella, Tai jos puheenjohtaja että riittävä on mielipiteidejohtaja huomioiminen vain työllistääkseen on niiden tuttua puheen- kirjaaminen remonttimiestä. pöytäkirjaan Myös hallituksen ja huomioimatta pitäisi aika jättäminen. ajoin käydä läpi puheenjohtajan Jälleen ajankohtainen jäsenten pysäköinnin Ollaanko järjestäminen venettä Hämeenlinnan soutamassa sa- intressit. keskustassa ja sen lähettyvillä on saamassa samanlaisia piirteitä. Kansalla on mielipiteet ja poliittisilla päättäjillä on mielipiteet. Virkamiehilläkin on mielipiteet. Alueen yrityksien edustajillakin on mielipiteensä. Mutta kenen mielipiteen maan suuntaan? mukaan Jos hyväksyttäviä tässä oikein mennään? näkemyksiä Ainakin on useita, ulospäin täytyy tämä löytää konsensus. ihan käsittämättömäl- vaikuttaa tä sopalta, Nyt palataan jossa sinne sekoittuvat yritysmaailmaan. Jos keskustassa yrityksen hallituksessa pysäköijän yksittäisen näkemykset, istuu joku, joka Lammin ajaa ensisijaisesti perukoilla asuvan omaa etua hämeenlinnalaisen tai ei sitoudu tavoittelemaan yhteistä päämäärää, veronmaksajan mielipiteet, rakennusvalvonnan olettamat ja pysä- on omistajan ainoa vaihtoehto vaihtaa hallituksen jäsen. Tämä köintiyhtiön osa täsmää hämmennykset. asunto-osakeyhtiöön. Joko olisi Näitä aika väärää kuulla latua kansaa, hiihtäviä jota hallituksen asiat jäseniä koskettaa taloyhtiöissä ja kunnioittaa riittää. nämä mielipiteitä? Toki tehtävänsä ymmärtäneitä lienee Ottakaa enemmän. nyt hyvät Mutta päätöksentekijät siis ensin itseänne hallituksen niskasta rivit ja kiinni, tahto laitetaan menkää kuntoon peilin ja edellytetään eteen ja miettikää sitä strategiaan tätä hommaa sitoutumista vie eteenpäin osakkailta kuka ja vasta millä sen ehdoilla. jälkeen. Ketä varten tätä luottamustehtävää hoidetaan ja kenen nimimerkki palkkalistoilla eturivin paikka on päätöksiä valmistelevat virkamiehet? nimimerkki Eturivin paikka
www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame KiinteistöVIESTI 5 Ryhmäkorjaus kaikkien etu Kuva: PeKKa Rousi Valtaosa Suomen asuntoalueista sekä asuinkiinteistöistä on rakennettu jonkinlaisella alueellisella ja tehorakentamisen mallilla. Samoihin aikoihin ja tietyllä alueella on käytetty yleensä samantyyppistä rakentamistapaa. Suomessa alettiin jo 1990 luvulla hakea toimintamallia, jossa saman alueen taloyhtiöt peruskorjattaisiin samalla kertaa. Isolla projektilla saavutettaisiin isoja taloudellisia ja laadullisia hyötyjä remonttien loppumaksajille eli vuokralaisille ja asunto-osakkeiden omistajille. Eduista ollaan oltu yksimielisiä, mutta silti asia ei ole edennyt laajamittaiseksi toiminnaksi. Taloyhtiöt ja vuokratalojen omistajat eivät vielä osaa tehdä yhteistyötä. Ne maksavat mieluummin itse, kuin säästävät yhdessä, sanoo Kotialue Oy:n toimitusjohtaja Mikko Virkamäki. Taloyhtiöiden yhteistoiminnan kehittäminen alkoi isojen julkisivusaneerausten ja ikkunaremonttien käynnistyttyä 1990-luvulla. Nyt sille on vielä suurempi tarve, kun putkiremontit täyttävät maan. Taloyhtiöiden alueellinen yhteistyö olisi hieno asia asuinalueiden lisärakentamisessa ja energiatehokkuuden parantamisessa. Miksei monessa muussakin asiassa. Onhan samalla alueella sijaitsevilla taloyhtiöillä monia yhteisiä intressejä. Pohdipa itse oman taloyhtiösi mahdollisia yhteistyön alueita, kehottaa Virkamäki. Hyöty on sekä taloudellinen että laadullinen Taloyhtiöiden ryhmäkorjauksen taloudelliset hyödyt johtuvat yksinkertaisesti ison hankkeen paremmasta tuottavuudesta verrattuna moniin pieniin hankkeisiin. Laadulliset hyödyt syntyvät oppimisesta pitkän, useita toistuvia työvaiheita sisältävän projektin aikana. Tietenkin ratkaisevaa on hyvien projektinjohtajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valinta, mutta isolla hankkeella on tässäkin etulyöntiasema. Iso hanke saa paremmat ja luotettavammat tekijät, uskoo Virkamäki. Vuoteen 2020 asti putkiremontit lisääntyvät kovalla vauhdilla. Ja sen jälkeen alkaa julkisivujen ja ikkunoiden uusi kierros. Pitkäjänteisesti ajatteleva taloyhtiö voisi nyt todellakin säästää rahaa, jos se osaisi ja haluaisi tehdä yhteistyötä saman alueen taloyhtiöiden kanssa, opastaa Virkamäki. Laaja yhteistyö poiki RK-mallin Virkamäen johtaman Kotialue Oy on yhteistyössä ympäristöministeriön, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa on kehittänyt RK-malli. Sen kehittämisen ideana oli se, että ryhmäkorjausten vähäisyys ei johdu taloyhtiöiden haluttomuudesta, vaan siitä, ettei ole olemassa toimivaa mallia niiden edistämiseksi, kertoo Virkamäki. RK-mallin ideana on organisoida taloyhtiöiden välinen keskustelu erilliseen taloyhtiöiden edustajien muodostamaan RK-toimikuntaan, jonka puheenjohtajan vastuulla on huolehtia taloyhtiöiden yhteistyön ja keskinäisen viestinnän toimivuudesta koko projektin ajan. Teknisesti projektia johtaa yhdessä valittava projektinjohtaja. Muuten projektissa noudatetaan sekä suunnitteluprosessin että viestinnän osalta parhaita tiedossa olevia malleja. Selvyyden vuoksi on syytä mainita tässä, että taloyhtiöt eivät maksa mistään muusta kuin omaan taloyhtiöönsä tehdyistä suunnitelmista ja urakoista. RK-mallissa ei perusteta erillistä tiliä, vaan kaikki sopimukset tehdään suoraan taloyhtiön ja palveluntuottajan välille, kuten talokohtaisessakin korjausprojektissa. Mitään yhteistä kassaa ei siis perusteta ja Mikko Virkamäki kehottaa taloyhtiöitä pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. taloyhtiö voi erota ryhmästä sovitun vaiheen päättymisen jälkeen. Taloyhtiö voi olla mukana vain niin kauan, kuin se katsoo yhteistoiminnasta olevan niille hyötyä, lupaa Virkamäki. Olen henkilökohtaisesti seurannut useita RK-projekteja. Kaikissa liikkeelle lähteneissä projekteissa ollaan oltu tyytyväisiä. Taloudellisten hyötyjen suuruutta on mahdotonta arvioida eurolleen, mutta hankkeet ovat pysyneet hyvin budjeteissa ja saatu laatu on ollut hyvää. Päätöksenteko ja asukasviestintä näyttävät sujuvan paremmin isossa kuin pienessä hankkeessa, sanoo Virkamäki. Vanajanrannassa on jo tehty hyvää yhteistyötä energia-asioissa.
6 Kiinteist Mistä taloyhtiöiden velvoite Kaupungilla paljon päätösvaltaa Keskustan pysäköintiratkaisuja pohdittaessa pitäisi nähdä sekä iso kokonaisuus että osata katsoa jopa 30 vuoden päähän. Tosiasia on se, että nykyisellä menolla pysäköintipaikat loppuvat keskustasta ennen kuin kukaan ehtii tehdä asialle mitään. Pysäköintiratkaisu sisältää asiakas-, työpaikka-, liityntä- sekä asukaspysäköinnin. Keskustelu on tällä hetkellä juuttunut hyvin pitkälle siihen, pitäisikö pysäköinti olla maksutonta vai ei. Nyt tarkastelemme hieman kokonaisuutta mutta erityisesti asukaspysäköintiä. Kaupungille syntyy vuodessa tuloa pysäköinti- ja virhemaksuista noin miljoona euroa. Pysäköintiyhtiölle maksetaan korvauksina sen palveluista noin 200 000, joten kaupungille jää vuosittain rahaa nettona noin 800 000. Silla maksetaan osittain katualueiden kunnossapito. Mikäli pysäköinti olisi maksutonta, kerättäisiin tämäkin summa veroina. Hämeenlinnan Pysäköinti oy:n hallituksen puheenjohtaja Katriina Laaksosen mielestä keskustan pysäköintitarvetta ei tule tarkastella nykytilan pohjalta eikä edes 10 vuoden tähtäimellä. Pitäisi pystyä katsomaan 20 30 vuotta eteenpäin. Mikä on silloin väkimäärä, paljonko autoja on ja miten julkinen liikkeenne toimii? -Keskustaan tarvitaan keskitetty maanalainen pysäköintilaitos. Se pitää toteuttaa jollain järkevällä tavalla niin, että se on toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvä ratkaisu. Nyt vielä tarkennetaan laskelmia päätöksien pohjaksi, toteaa Laaksonen. Asukaspysäköinti Keskustan taloyhtiöissä on herättänyt huolta mahdollisesti puuttuvien velvoiteautopaikkojen lunastamisesta syntyvät kustannukset. Esimerkiksi kadunvarsipaikat, joita on vuosia käytetty asukaspysäköinnissä, ovat muuttumassa maksullisiksi. Miten ne korvataan? -Tänne rakennetut talot ovat valmistuneet osin jo kymmeniä vuosia ennen kuin on edes keskusteltu pysäköintilaitoksista. Useimmat talot ovat ajalta, jolloin kaupungissa kaavoitettiin tontit täyteen ja todettiin, että kadunvarressa on tilaa pysäköinnille. Tuo malli toimi 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin liikennettä oli suhteellisen vähän ja ajoneuvotkin olivat paljon pienempiä kuin nykyään, sanoo Hämeenlinnan Pysäköintiyhtiön ja Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen jäsen Mika Tupala. Helsingin malli -Itse olen ehdottanut Helsingin mallia, jossa taloyhtiöt voivat lunastaa kaupungilta asukaspysäköintiin oikeuttavia lupia puuttuvia velvoitepaikkoja vastaavan määrän. Näistä luvista perittäisiin esimerkiksi 40 euron vastike, kuten pysäköintitalossakin. Tällä tavalla annetaan taloyhtiöille edullinen vaihtoehtoon sekä pyritään osaltaan rahoittamaan katujen kunnossapitoa sekä käyttöä. Onko lupa sitten sellainen, joka oikeuttaa jatkuvaan pysäköintiin vai tiettyyn aikaan, esimerkiksi 12 tuntiin jollain alueella? Erilaisia vaihtoehtoja pitää pohtia, sanoo Tupala. Laaksonen mielestä on selvää, että uudisrakentaminen sekä lisä- ja täydennysrakentaminen vaativat velvoiteautopaikkoja. -Siihenkin pitää pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja maksusuunnitelmia. Kannattaa miettiä myös pysäköintilaitosten osakkeiden myyntiä vaikka taloyhtiöille, jolloin hankkeella olisi useita maksajia. Nyt aiheesta tulisi käynnistää avoin keskustelu esim. Kiinteistöliiton johdolla: mitä käytännön ongelmia taloyhtiöillä on edessään? Näin sitten saataisiin kohtuullinen ja järkevä päätös, sanoo Laaksonen ja jatkaa, että eihän taloyhtiöille voi tulla satojen tuhansien eurojen ylimääräisiä maksuja. On löydettävä muitakin tapoja ratkaista asia. Poliittinen päätös Mikäli lunastettavia paikkoja on paljon vaikka puuttuvien rasitteiden takia, on kohtuutonta vaatia lunastusta kerralla. On löydettävä järkeviä ratkaisuja. Se on Laaksosen mukaa kaupungin poliittinen päätös. Laaksonen kertoo ihmetelleensä, miksi talojen pihoja ei kehitetä yhdessä. Suunniteltaisiin isompia kokonaisuuksia, jossa on otettu huomion sekä autopaikat, jätekatokset sekä leikki- ja oleskelupaikat. Asiakaspysäköinti Moottoritien katteella järjestetään asiakaspysäköinti ja työpaikkapysäköintiä. Tulevan pysäköintihallin paikat eivät riitä edes katteen asukaspysäköinnin velvoitepaikkoihin, vaan niitä on osoitettu Kaivoparkkiin. Se ei siis ratkaise millään lialla keskustan pysäköintiä. -Tarvitaan elävä keskusta ja se edellyttää, että asiakaspaikkojen pitää löytyä nopeasti ja niiden tulee olla kohtuuhintaisia, sanoo Laaksonen. Työpaikkapysäköinti Katriina Laaksosen mielestä keskustan pysäköintiä pitää tarkastel -Hämeensaari on muuttunut maksulliseksi ja samalla pitkäaikaispysäköintiin on varattu riittävä tila. Kaivoparkkiin, joka on pitkäaikaispysäköinnin osalta täynnä, on mahdollista rakentaa lisää paikkoja. Pysäköintipaikat ovat osin olleet maksuttomia tähän asti mutta se ei ole kaupungin päätöksen mukaan mahdollista, toteaa Laaksonen. Liityntäpysäk Julkisen liikentee liityntäpysäköinni pohditaan asem kaisujen aikajänn liityntäpysäköintiä Mitä laki sanoo? Kinkkisiä kysymyksiä nämä velvoitepaikoituksen kysymykset. Kunnilla on näissä todella paljon harkintavaltaa ja käytäntöjä on enemmän kuin riittämiin. Yleispätevien linjausten tekeminen on haasteellista, sanoo Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. -Säännöksessä on tahdottu sitoa autopaikat juuri kyseisen kiinteistön tarpeisiin, jolloin niiden vapaa luovutus tai osoittaminen muuhun tarpeeseen ei kävisi päinsä, toteaa Hupli. Hallituksen esityksen mukaan autopaikkojen laskennallista tarvetta ei ole tarkoitus ohjata sitovin normein. Kunnan asiana on eri alueiden tarpeet huomioon ottaen päättää asemakaavoituksessa tältä osin noudatettavista periaatteista, tulkitsee Hupli Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve. Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tällöin kiinteistönomistajalta perittäisiin autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien ja tätä vastaavien maksuperusteiden mukaan, jotka kunta olisi erikseen päättänyt. Säännöstä ei luonnollisestikaan voitaisi soveltaa kuin rakentamisen yhteydessä, toteaa Hupli hallituksen esityksestä. Hän jatkaa vie kin ilmenee, et voidaan organis Kunnat ovat v kavelvoitteiden räyksiä myös Esimerkiksi KH oli perustettu e vuokrasopimuk tiöt velvoitettiin köintiyhtiöön. S pysäköintipaikk taa ja käyttöoik Osassa kunti dettu perinteis turvin. Käytän maanvuokralain muu maanvuok nössä luovutus Nykyisin velvo kadunvarsilta su
öviesti 7 autopaikat? Taloyhtiön autopaikkoja on oltava niin monta kuin rakennusluvassa on hyväksytty la kokonaisuutena jopa 30 vuoden tähtäimellä. öinti n kehittymisen kannalta n pitää toimia hyvin. -Nyt anseudun pysäköintiratettä. Linja-autoliikenteen varten on varattu Hämeensaaresta pitkäaikaisia paikkoja ja siitä pidetään huolta, että niitä on riittävästi, lupaa Laaksonen. Edellisessä Kiinteistöviestissä Hämeenlinnan rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala totesi, että Vaadittavat autopaikat pitää löytyä. Viranomaisten lähtökohtana on, että rakennusvalvonnan määräysten edellyttämät autopaikat pitää löytyä. Autopaikoista määrätään joko kaupungin rakennusjärjestyksessä tai asemakaavassa. Kaupunki voi siis velvoittaa taloyhtiöitä täyttämään rakennusluvan tai kaavan mukaiset autopaikkavaatimukset. Miten kiinteistöjen tulisi toimia rakennusvalvonnan mielestä seuraavissa esimerkkitapauksissa? Pihatöiden takia autopaikkoja on jäljellä vähemmän kuin rakennusluvassa määrätään. Taloyhtiön autopaikkoja on oltava niin monta kuin rakennusluvassa on hyväksytty. Jos yhtiö tekee jotain mikä vähentää paikkojen määrää, siihen pitää hakea aina muutoslupa rakennusvalvonnasta. Muussa tapauksessa pysäköintipaikkojen vähentäminen on luvatonta. Autopaikkoja on osoitettu ilman rasitteita katujen varrelle ja nyt kadunvarsipysäköinti muuttuu maksullisiksi. Autopaikkoja ei olisi pitänyt rakennusluvassa hyväksyä katujen varsille ilman rasitetta. Tiedossani ei ole, että niitä olisi oikeasti hyväksytty yleisten katujen varsille Hämeenlinnassa muualla kuin Aurinkorannassa. Kiinteistölle on täydennys- tai lisärakentamisen yhteydessä osoitettu aikanaan velvoitepaikat toisen kiinteistön tontille, esim. hotellin parkkihalliin mutta siitä ei ole muodostettu rasitetta eli onko niin, että niitä ei käytännössä ole? Aina kun pysäköintipaikkoja on rakennusluvassa hyväksytty muualle kuin omalle tontille, niistä olisi pitänyt muodostaa rasite. Yleensä se on rakennusluvan ehtona. Jos rasitteita ei ole perustettu eikä paikkoja enää ole, on tilanne ns. laiton, jos pysäköintipaikkojen vähentämiselle ei ole myönnetty rakennuslupaa. Siinä tapauksessa paikat pitää järjestää välittömästi keinolla tai toisella omalta tontilta tai sitten osoittaa niille uudet paikat jostain ja hakea siihen rasitetta. Vastuu ja velvollisuus asiassa on taloyhtiöllä. On haettu rakennuslupaa, jonka kautta on syntynyt uusien määräysten mukaisia autopaikkavelvoitteita. Uutta lupaa ei voida myöntää, jos siitä aiheutuvia autopaikkoja ei voida järjestää. Autopaikkavelvoitteesta voi tietysti hakea poikkeamista, jos siihen on hyvät perusteet. Onko näitä tullut vastaan rakennusvalvonnassa ja miten niihin on suhtauduttu? Edellä mainittuja tilanteita on tullut yllättävän vähän vastaan toistaiseksi. Jonkin verran on sellaisia tapauksia, että isoja liiketiloja halutaan muuttaa pieniksi asunnoiksi, jolloin autopaikkojen määrän vaatimus lisääntyy. Joissain tapauksissa ei voida tehdä haluttua määrää asuntoja, koska ei saada järjestettyä riittävästi autopaikkoja. Mikäli velvoiteautopaikat määrätään ottamaan esim. 300 metrin etäisyydeltä, niin keskustassamme ei käytännössä ole muita vaihtoehtoja kuin pysäköintilaitokset (olemassa olevat tai tulevat). Mikäli puuttuvat autopaikat joudutaan ottamaan niistä, niin paikallisen pysäköintiyhtiön kanta on ollut, että velvoitepaikka maksaa esim. 25000, jonka jälkeen siitä laskutetaan hoitovastiketta esim. 40 kuukaudessa. Kaikki luvan edellyttämät autopaikat täytyy osoittaa jostain ja yksi vaihtoehto on pysäköintihallit. Jos paikat ovat tontin ulkopuolelta esim. pysäköintilaitoksesta, niistäkin on perustettava rasite ja näin on tehty Hämeenlinnassa. Se tietysti maksaa, mutta jos toinen vaihtoehto on järjestää paikat omalle tontille, niin sekin maksaa, jos rakennetaan esim. maanalainen paikoitushalli. Ideana on, että se joka rakentaa rakennuksen vastaa myös tarvitsemistaan autopaikoista omalla kustannuksellaan, eikä tarvetta sysätä muiden maksettavaksi. Mitä muuta pitäisi ottaa asukaspysäköinnissä huomioon? Paikkojen suunnittelu tulee tehdä huolella, jotta paikat ovat käyttökelpoisia. Liian ahtaat paikat ja kääntötilat hankaloittavat paikkojen jatkuvaa käyttöä ja harmittavat monia. Myös vieraspysäköinti on hyvä miettiä tontinkäyttöä suunniteltaessa, eikä siirtää sitä ongelmaa käyttäjien murheeksi. Keskusta-alueella voidaan vaatia vähemmän autopaikkoja, jos tontti sijaitsee palveluiden ja joukkoliikennevälineiden laatukäytävän varrella. lä, että oikeuskäytännöstätä eri kunnissa pysäköintiä oida monin eri tavoin. oineet sisällyttää autopaiktäyttämiseen liittyviä määtontinvuokrasopimuksiin. O:n tapauksessa 2013:61 rillinen parkkiyhtiö. Tontinsissa maanomistajataloyhliittymään osakkaiksi pysäopimusvelvoitteet koskivat ojen toteuttamista, hallineuden luovuttamista. a velvoitepaikoitus on hoien kadunvarsipysäköinnin nössä paikat järjestetään 5. luvun tarkoittamina ra sopimuksina. Käytäntapahtuu vastiketta vastaan. itepaikkojen osoittamiseen htaudutaan nihkeästi. Autopaikkojen hankinnan rahoitus: Taloyhtiön kulut jaetaan maksettavaksi yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella. Vastikeperusteet poikkeavat yhtiökohtaisesti eli kunkin yhtiön määräysten sisältö on tarkistettava yhtiöjärjestyksestä. ASOYL sisältää tietyn olettamasäännöksen pääomavastikkeen käyttöalasta. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään pääomavastikkeesta käyttöalaa kuitenkaan määräämättä, voidaan pääomavastikkeella kattaa pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistamisesta. Hämeenlinnan rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala.
8 KiinteistöVIESTI Tammikuu 1/2014 HHT-hanke lisää kiinteistöjen arvoa HHT-kasvukäytävällä tarkoitetaan Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvaa ns. nauhakaupunkia. Se on kaikkien elinvoimaa kuvaavien indikaattorien mukaan maamme kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen alue. Tällä alueella syntyy noin puolet Suomen yritysten liikevaihdosta ja väestön keskittyminen alueelle jatkuu. HHT tarkoittaa käytännössä vetovoimaa. Se lähtee pääkaupunkiseudulla ja on rakenteelliselta hahmoltaan kuin kantarelli katollaan. Se on kansallisen kilpailukyvyn kannalta kova juttu ja maamme ainoa eurooppalaisen mittakaavan mukainen kasvukäytävä. Nyt meidän pitää purkaa kasvuesteet ja samalla luoda tulevaisuuden viisas kaupunki. Oleellista siinä on yksityisen nauhakaupunkilaisen elämän helpottaminen, kertoo HHT-kasvukäytävähankkeen projektijohtaja Anna-Mari Ahonen. Hyvät liikenneyhteydet Kasvukäytävän kannalta merkittävää ovat hyvät liikenneyhteydet eli rautatie ja valtatie 3. Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän ja työpaikkatarjonnan ansiosta kasvukäytävä toimii jo osittain kuin suuri kaupunki. Sen liikennejärjestelmää ei ole kuitenkaan suunniteltu kokonaisuudessaan, kuten se olisi suurkaupungissa tehty, vaikka HHT muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen, toteaa Ahonen. Ahosen johtamassa hankkeessa selvitetään mm. miten autetaan yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä tunnistamaan kasvukäytävän muodostamat toiminnalliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset mahdollisuudet ja ottamaan ne omassa toiminnassaan nykyistä paremmin huomioon. Yhteinen energiatuotanto ja ruokahuolto Ahonen näkee yhtenä mielenkiintoisena tulevaisuuden haasteena yhteisen energiatuotannon. Voisiko meillä joskus olla peräti energiaomavarainen kasvukäytävä? Entä maakaasuverkko, joka myötäilee suurelta osin HHT-akselia. Nyt kaasua tuodaan verkkoa pitkin Venäjältä. Se on myös toisin päin suuri mahdollisuus. Verkkoon voitaisiin tuottaa biokaasua ja toimittaa se pääkaupunkiseudulle ja siten auttaa sitä toteuttamaan vähäpäästöistä energiapolitiikkaansa, visioi Ahonen. Entä miten toimii kasvukäytävän ruokahuolto? Hahmotammeko myös nauhakaupungin maaseutuosien roolin? Osammeko hyödyntää lähiruoan, virkistyksen, maisemat, biotalouden sekä muut sen luomat mahdollisuudet, kysyy Ahonen. Pendelöijät on huomioitava Asemanseutujen merkitys kasvaa. Niiden kautta liikkuvat jo nyt isot ihmismassat. Hämeenlinnassa on käynnistynyt aseman seudun kehittämishanke ja siitä järjestetään oma arkkitehtuurikilpailu. Ahosen mukaan oleellinen kysymys kuuluu, mitä vaaditaan rautatieasemalta? Kunnat ja kaupungit tarvitsevat pendelöijiä. Hämeenlinnassa niitä on päivittäin yli viisi tuhatta ja suuri osa heistä käyttää junaa. Heidän eteensä on myös tehtävä jotain. Toimivatko palvelut asemalla? Voisiko koko nauhakaupungin alueella olla yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä? Pysäköintikysymykset täytyy myös ratkaista, onko pysäköinti ilmaista vai tuettua? Mikäli pysäköinti on liian kallista, liittyy siihen iso riski. Julkisella liikenteellä matkustaminen koetaan liian kalliiksi ja sitten otetaan käyttöön oma auto, pelkää Ahonen. HHT:n vaikutus kiinteistöihin Pääkaupunkiseudun kasvupotentiaali on rajallinen. Esimerkiksi Vantaa on rajoittanut kasvun yhteen prosenttiin. Kanta-Hämeessä taas mm. Janakkala tarvitsee kasvua ja Hämeenlinna kestää sitä. Tonttien ja asuntojen hinnat nousevat liikkumisen helppouden kautta. Kiinteistöjen arvo siis nousee. Näin on jo käynyt Riihimäellä, johon yhteydet toimivat hyvin. Samalla syntyy lisää työpaikkoja ja verotuloja. Meillä on paljon hyviä asumisen laatutekijöitä, joita pitää käyttää hyväksi. Hämeenlinnan seudulla on hieno historia, korkealuokkaiset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Myös kulttuuripuolella on poikkeuksellista säpinää. Näitä pitää hyödyntää, opastaa Ahonen. Anna-Mari Ahonen katsoo näköalapaikalta HHT-hankkeen etenemistä
www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame KiinteistöVIESTI 9 Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta kertoi Turun tilaisuudessa mikä on kenenkin vastuu korjaushankkeessa. Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen esitteli kaikille osallistujille jaettavaa kirjaa. Korjaushanke haltuun -kiertue Aulangolla 4.2. Taloyhtiö, osaatko pitää puolesi korjaushankkeessa? Mikä on hyvä rakennuttamistapa? Korjaushanke haltuun, ammattilaisiltapäivä 11.30-12.00 Ovet avautuvat ja näyttely on avoinna 12.00-13.30 Avauspuheenvuoro Paikallisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tiedätkö miten korjaushankkeeseen liittyvät päätökset tehdään taloyhtiössä? Tervetuloa Suomen Kiinteistöliiton valtakunnalliseen Korjaushanke haltuun -kiertueen tapahtumaan Aulangolle 4.2. Siellä saat vastauksen mm. edellä oleviin kysmyksiin. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton mutta vaatii enakkoilmoittautumisen. Korjaushankkeen osapuolet ja roolien määrittäminen Tarpeesta toteutukseen Osallistujan palaute 13.30-14.00 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen 14.00-14.45 Taloyhtiö tilaajana (osa 1) 14.45-15.15 Tauko ja kahvit, näyttelyyn tutustuminen 15.15-16.00 Taloyhtiö tilaajana (osa 2) 16.00-17.00 Näyttelyyn tutustuminen ja samaan aikaan seminaarisalissa Kiinteistöliiton asiantuntijoiden neuvontaklinikka Korjaushanke haltuun, koulutusilta 16.00-17.00 Näyttelyyn tutustuminen ja samaan aikaan seminaarisalissa Kiinteistöliiton asiantuntijoiden neuvontaklinikka Turussa Sali täyttyi jo ammattilaisiltapäivällä. 17.00-18.20 Avauspuheenvuoro, paikallisyhdistyksen toiminnanjohtaja 18.20-18.40 Kahvitauko Korjaushankkeen osapuolet ja roolien määrittäminen Tarpeesta toteutukseen 18.40-20.00 Taloyhtiö tilaajana Kiertueen aineistot netissä: www.taloyhtio.net/korjaushankehaltuun/ Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/korjaushankehaltuun/ Ilmoittautumiset: www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Kiertueen ohessa järjestettävät näyttelystä saa monia käytännön vinkkejä.
10 Kiinteistöalan KiinteistöVIESTI Tammikuu 1/2014 Kuvat: PeKKa Rousi huippuseminaari Aulangolla Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy (Kiinko) järjesti Aulangolla marraskuussa 19. perättäisen kiinteistöalan vuosiseminaarin. Professori John L. Casti. Marraskuinen Aulanko kokoaa yhteen kiinteistöalan toimijoiden ja asiakkaiden johtotason henkilöt kaksipäiväiseen huippuseminaariin. Osallistujat edustavat kaikkia osapuolia kiinteistöjen ympärillä. Paikalla olivat kiinteistöalan vaikuttajat: rahoittajat, sijoittajat, konsultit, neuvonantajat, kehittäjät sekä merkittävimmät asiakkaat eli kiinteistöjen käyttäjät. Yli 500 ammattilaista saman katon alla tarkoittaa Suomen mittakaavassa kutakuinkin kaikkia tahoja, toteaa koulutuskoordinaattori Kaisa Saarela Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:stä. Menestykseen on uskottava Kiinteistöliiketoiminnan vuosiseminaari käynnistyi professori John L. Castin ilmapiirejä käsitelleellä puheenvuorolla. Professori Casti painotti, että ihmisten mielialoilla ja ajattelutavoilla on merkitystä sille, mitä toimintaympäristössämme tapahtuu. Hän korosti, ettei yllätyksiä ja muutoksia pidä pelätä. Ne ovat kehityksen ja edistyksen kannalta välttämättömiä. Ennen kokemat- Seminaarin juontaja Sakari Kilpeläinen. tomat tapahtumat saavat meidät arvioimaan toimintaamme uudelleen ja ryhtymään muutokseen, muistutti John L. Casti ja jatkoi: Rauhallisessa tilanteessa voidaan seurailla trendejä, mutta kun ollaan muutoksen hetkessä, kriittisessä pisteessä, se ei enää riitä. Kiinteistö- ja rakentamisalan on pakko uudistua Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen päätti Kiinteistöliiketoiminnan vuosiseminaarin ensimmäisen päivän kuvailemalla kiinteistö- ja rakentamisalan edessä olevaa murrosta. Hän huomautti, että rakentamisen kustannustaso osoittaa, etteivät toimintatavat ole loppuun asti trimmattuja. Meidän on pystyttävä kehittämään sellaisia tuotteita, joihin ihmisillä on varaa, Huuskonen haastoi kuulijoita. Uuden liiketoiminnan syntyminen edellyttää hän mukaansa luovaa ajattelua. Suunnittelun merkitys korostuu Tiukentuva taloudellinen tilanne johtaa väistämättä tehokkaampien rakentamisen tapojen ja kiinteistötoimintojen syntymiseen, Pertti Huuskonen ennusti. Maailmalla tätä kehitystä on jo nähtykin. Suunnitteluun tulee panostaa huomattavasti enemmän, koska siinä vaiheessa määritetään koko hankkeen kustannukset. Parhaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää myös suunnittelijalta taloudellista ajattelua, Huuskonen linjasi. Viisasta tietoa etsimässä miten kuluttaja muuttuu? Verkon, internetin vahva rooli on muuttanut bisneksen rajat niin kiinteistö- kuin kaupanalalla. Ennen tehtiin materiaalia kanaviin, nyt puhutaan ympäri maailmaa vain sisällöistä, hehkutti Sanoma Newsin muutosagentti, kaupallinen johtaja Risto Kyhälä. Kyhälä avasi ilmiötä myös ansaintalogiikan vinkkelistä. Silloin kun kanavilla oli väliä, tuotettiin sisältöä ilmaiseksi, että saatiin ihmiset käyttämään juuri tiettyjä kanavia. Nykyään sisältö ei ole ilmaista, sillä siitä maksavat ne, jotka hyötyvät tiedosta. Pitkässä juoksussa kaikki mikä ei kannata, kuolee. Aalto-koti oli onnellisen asumisen mitta nyt koti on elämys Asuminen kuvastaa yksilöllisen, onnellisen elämän tavoittelua ja viestii elämäntavasta. Asumisella voi korostaa omaa identiteettiään, luovuuttaan ja viestiä sosiaalisesta asemasta. Saara Taalas Linnaeus-yliopistosta Ruotsista toi raikkaita terveisiä kiinteistö- ja rakennusalan päättäjille. Koti valitaan sillä perusteella, mitä kaikkea se voi olla, ei sen perusteella, mitä se on vuokrattaessa tai ostettaessa. Taalas kuvasi elävästi suomalaisen asumisen olemusta. Alvar Aalto-kodit olivat vielä 1990-luvulla onnistuneen, keskiluokkaisen elämän mitta. Silloin syntyi tavallaan ikonografinen kuva suomalaisesta kodista. Hyvällä työllä syntyi Se on nyt siinä koti, johon ei kosketa. Paneelikeskustelu Viisaan asiakastiedon hyödyntämisestä, keskustelemassa vasemmalta Heli Marjamaa, professori, Turun yliopisto, Anna Tiri, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Suomi ja Baltia, KONE Hissit Oy, Risto Kyhälä, kaupallinen johtaja, Sanoma News ja Arto Nuutila, asiakkuusjohtaja, SOK. Verkostoituminen on monen mielestä Vuosiseminaarin tärkeintä antia. Uudet sertifioidut kiinteistöjohtajat (KJs) yhteiskuvassa. Yli 500 osallistujaa täyttää Aulangon pääsalin ääriään myöten täyteen.
Levikki 97 000 kpl. Tavoitat yli 110 000 lukijaa! Asuntosanomat on Hämeen Sanomien ja Aamupostin yhteinen asumisen erikoisliite, joka jaetaan Hämeenlinnan talousalueella noin 44 500 talouteen sekä Riihimäen ja Hyvinkään talousalueella noin 52 500 talouteen eli yhteensä noin 97 000 talouteen. Lisäksi Asuntosanomat on noutopistejakelussa useissa eri pisteissä. OTA yhteyttä, Hämeenlinnan seutu riihimäen ja Hyvinkään seutu Mika Sutinen... puh. 040 8682 350 anna-leena allenius... puh. 040 8682 361 petri Harjula... puh. 040 8682 356 Marjo lehtovirta... puh. 040 8682 358 Santtu pekarila... puh. 040 4512 512 arja uusitalo... puh. 040 8682 357 tuomo Hanninen... puh. 020 770 3469 juha Härkönen... puh. 020 770 3435 tanja vilponen... puh. 020 770 3434 päivi wallin... puh. 020 770 3458 tuula eronen... puh. 020 770 3455 keijo kaisla... puh. 020 770 3457 päivi kauppi... puh. 020 770 3456 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@hameensanomat.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@lehtiyhtyma.fi asuntosanomat ilmestyy joka viikonvaihde! o t n su Vantaan A ikuuta 4. helm E 23. 2 ONVAIHD t VIIK Sanoma 9 2013 on asunto vuokra- ja asioiminen VVO:n en asua ta. turvallin oa ja vaivaton on helpp nipuoliseen mo ja Tutustu ontaamme : arj asuntot oitteessa os etuihin asukas. tajana nanjoh ariimino.fi an www.vv on to Piilonen jäsenen karava 0 163 00.fi liitossa. anomat et in Uutis Helsing nsiväylä Lä mat n Sano Vantaa 14. 1. 20 ns! hamee imintie 168b esta kset@ Mannerhe-pe umis 9-16 ilmoitu VVO-kotikeskkius Avo ti as inna ma vvo.fi Ilo ir 61511 Helsin helsinki@ 00100 3) 1, 5.krs. 3400 (0 atu 508 0 sak nis 0-15.3 Puh. 020 alvelu otikeskus Ver -pe 8.3 ap ma aj a tt inn fi VVO-k Avo ilmoi taa@vvo. Vantaa 0 van 01300 Oy 508 386 sliite Puh. 020 Manu a Ilmoitu Alma n kanss paino palvelu Oy ko at m rk ve Sano ämeen taja H kustan en i-kilpon ä Nro 8 ss us u U yö i ut unkise ja Paul Yhteist oimitta Pääkaup päät anomat Asuntos ise Asum n er iite i ko i s l tai 11 lauan Yritys nume m2 16 0/330 s 70-lu- kokona m2 18 0/2 16 telli-ta- nis,s. Kau 37 m2 192/2ssa omaltalma ok t s,kph, 2 wc. tännöllise t nk yläk,kh h,th, ja käy Tiedustelu, Marti,oh, avarat Sipootie 40. 3 mh. 1-tasossa 12.30-13.15/ 653752 t ti- Kas 7958/ 371 587 ki ok t k, 2xkph, khh 660 kanen 050 Vierumä 6a. 6h, eella. Nis in + 7 snt/m ja alu rinne Kuikka lla Vierumäen 000 lo halutu Mh 445 Korso. isuu däkin.. Upea voisi vielä teh meäki ok t uima-allas 16/Sal jotain nikinm14. 4-5h,k,s,oitu, mutta 24.2. 15.15-638 835 valm kah t Rv. -02, autokatos 000 mpu ok h,kph,s. o. Mh 379 5h,k,kh varaavatakka Päiväku 646337 8/Kors tie 54. :ta, laurin mm. 4 mh n 050 598 138 tasossa,. Tied. Juvone autolle 000 Kuhatie jon remont 7 m2. es. 112 o. Mh 310 vulta. Pal Tontti n. artinlaaks 3/M Autotalli. 830 696 la 040 24.2. noran 396000 5022 m2 isesti. es.1/korso. Mh la tontilla 910 autuu pika lat. Vapen p. 050 550 Kuittin 82 m2 ei seinäna uksen 93 m2 likäs per 1,3 m293/12tita lo rau si omako 10 m2 1/1 12 i- tin kokoin en 1-taso tos. Hy- oka lmepak k,s. Kom ok t m2 ja aut /Sa 38b. 4h, a tontti 505 2. 14-14.40 647869 askis to jais iity ntie 24. olia. to, iso heasun7958/ 371 243 Tyy 665 orpi etkuja 8 g. 4h,k,s. kanen 050 essä. Nis Leppäk een h. Uu i remont tihu 688 äki ok9tas B 1. 4h,k.s.kh uut ta,e 000 657 nikinm Kaikki iiventie Mh 349 lueella. ylk vier puiston Harmaah a-alue, oma pihmh 309000 Korso. 90 m2 y- läheisy o- oskesk Rv. 1990, aut c. t. ak so rtk,s. Uuden ost, 2xw 4h, ja palvelu poreamme inlaakmartinla art ie 42 F. yhteydet iaalit,. Loi ikkurila Eteläpiha 835 7102/T son 040 o. Kultas pientaloa 8/Kors 371 795 hallisella en 050 Niskan tulvan rv. -86. Suo äärellä. es. 000 nen talokuyhteyksien ri. Mh 289 vien kul830 6963/Viisa la 040 76,5 m2 untoinen 78 m2 on reilut sien ja 65 m2 sunto. n päätya ta 1-tasoine. Mukavuut ti. Kauniis esitellä i on tehntt mo nto d. kt Putkire aa. Tie Tätä asu Louhelae 8 C. 4h,k. ston vieressä. e! Heti vap 660940 nto pui n autotalli-osak 500 Haltianti 177 oitu asu remonta myös erik see1/viisari. Mh ty. Ost 050 535 018 Montin m2 83,5 uje n palvel tehty. eyk ontit äki kt4h, k. Hy vien yht 7/Markisivurem eke. Jul 050 558 409668087 C. l My yrm en kuja 7 eteläparv 90 m2 a on ilo nuk set Suojaisa läns. Tilava orpi rt Leppäkja 5 F. 3h, k,t asumiskustan usta. 6/T ikaku öpump llise 351 976 Kuohu a. Lasitet tu 17.15/Roppon.6 var relt. 26.2. 16.30- Vh 182119 ensies so. Mh 167000 tinlaak lastut on paljon huot koko asunno la 050 591 tystilaa an säv yise 2. Jär vi-e sko tit ja sam 5 ja kph 199 toitu 199149000 sari. Mh 000 nlähei luonno orso. Mh 158 7958/K 661265 krattu 57 m2 uttovalmi 59,5 m2 e. Hyvä titaitoisell.45 ont 451 kt a pieni koti remors o. Mh 121 664529 metsä 0222/K Simon ie 6 A. 2h,k. Kiv 050 362 simont! Tied. Tanttu tilajako 0 sunto perhea 371 050 Hy väk d. Niskanen 660688 äki kt 3h,k,s. Kulomnintie 27 e. ulomäessä. Tie Maauu sessäk m2 59 m2 a, läpital t. Säilyhuonee t siisova pa kt k. Asunnosssaeteisessä. Lattiaton remonttiö iija 3h, Rajatorp neissa ssa. Kei 3050/V ie 4 D. 80 rokker mio 2. kialue. leik italon kol ilava läp kt en lasten 15.30C. 3h,k.Ta erinomain ta. es. 24.2. Vh Mikkola.37 entie 6 uis ass Venuks Talon sisäpih ssä lähipalvel o. Mh 104637 661582 ors pää 1/K sessa. trin me 550 910 Noin 300 ttinen 050 Kui 16/ 109000 667278 75,5 m2 on a. apureit sdrik inen, 45/Fre 968 14-14. rila rt 3h,k,s. 1-taso 666. 24.2. 000 D. l tikku itie 10 sijainti! ensies. Mh 244 Orvokk sto Vihert erinomaiset kaat mater 558 4097/M 667265 dessä, aikka. LaadukRopponen 050 katosp 2. 15-15.40/ es. 24. 304000 so. Mh,5 m2 Ahm pohja, edu a ilmalämp ad 040 dbl utt Avara tehoku 13-13.30/Lin 2. ja energia es. 24. sipiha. Mh 183000 kurila. snt/p uhelu a 8,28 77 m2 Oy, asunto Hurmekallio, n Vantaa uorenkuja 2b Ruusuv ntaa is. Va uttovalm mu, alo 01450 o. Hissit 8 m2 taess ta soitet 155/1okt 1:ssa istunut delle asuntosanomat on luettavissa myös näköislehtenä Hämeen Sanomien ja aamupostin verkkosivuilla sekä ladattavissa ilmaisena sovelluksena puhelimeen tai tablettiin. 12-77, Rv. kk,kph. ös erils ja 1h, my t 4h,k,kph,06. Tontilla on598 138 8/ arsi ok A ja B. Jokivais 665179 onen 050 entie 38 orjattu -01 nahki tu ja perusk kph. Tied. Juv laajennet 38 m2 1h,tp, listalo n.mh 326000 so. Kor limes lanka puhe in. kotim aan 17 snt/m muka isesti helu + hinna ston sentt iä/pu Sone ranlimes ta 8,28 maks aa puhe matka sivun Tämän ja t asunno uuta m monta ssa osoittee.fi kk op Lue missä vaan ja milloin vain! ostal Pienkerr 71,5 m2 mm. paana, k, kph Vielä va,5 m2 ja 3h 62 2h, k, s 111.500. 3.500 Mh. 10 00 240.000 5/ Vh. 216.0 12 12.4 orso. /K 24.2. klo esittely 050 598 1388 n Juvone roihim soitta minen 508 xxxx) me (020 lossa. sio hissita orso. kt k. Heti vapaa kak361 8092/K 667731 vukoski B. 2h, /Puikkonen 050 l Harin ne 13 40 Ra sin. 24.2. 12-12. ensies 800 119 Mh s kak siokeit Kiva, munonkokoinen 132. ak so kt D. 2h,k. kun rinne 1 t huoneet ja sijainti. es. 24..49 Vh Martinla n vuoren halline ri. Mh 137568 667784 Raappa.Tilavat, valoisa sto. Rau 5/7 krs italon huonei 830 6963/Viisa tiö. Läp Salmela 040 13.40/ 139500 57 mahuo oisa kul na. ihme! Valakeittiö ja sau835 kt nkoski tk,s. Toimiva tila 040 ta, tup 2h, huonet /Fredriksson 666593 Kartano tie 5 C. makuu Ruotsin3/4 krs, kak si 2. 15-15.40 24. sto es. nei 000 ä hissi. Yhtiöss ikkurila. Mh 219 7102/T kak sio Vuo ä. Ti A. 2h,k. tien vieress Vh 1 kylä kt Simonmarteentie 13.67 ulkoilureit lioi 116821 tsän ja Kal la, me orso. Mh la paikal362 0222/K tu 050