Taipalsaaren kunta. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Taipalsaaren kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kunnanhallitus 31.3.2015 Tarkastuslautakunta NN.NN.2015 Kunnanvaltuusto NN.NN.2015

Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 12 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 14 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 18 Kunnan henkilöstö... 19 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 19 Ympäristötekijät... 20 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 21 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 25 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 25 Toiminnan rahoitus... 28 Rahoitusasema ja sen muutokset... 32 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 35 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 36 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 36 Konsernin toiminnan ohjaus... 37 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 39 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 41 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 41 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 43 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 51 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 52 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 52 Vaalit... 52 Tarkastus ja arviointi... 52 Konsernihallinto... 53 Sivistyspalvelut... 65 Tekniset palvelut... 84 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 96 Investointien toteutuminen... 99 Konsernihallinnon investoinnit... 99 1

Sivistyspalveluiden investoinnit... 102 Teknisten palveluiden investoinnit... 103 Investointiosa yhteensä... 110 Rahoitusosan toteutuminen... 111 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 113 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 116 Tuloslaskelma... 116 Rahoituslaskelma... 117 Tase... 118 Konsernilaskelmat... 120 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 124 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 124 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 124 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 124 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 126 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista... 127 Tasetta koskevat liitetiedot... 130 Vakuuksia ja vakuussitoumuksia koskevat liitetiedot... 135 Ympäristöä koskevat liitetiedot... 138 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 139 Eriytettyjen taseyksiköiden tilinpäätöslaskelmat ja toimintakertomukset... 140 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 145 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT... 146 2

TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Yleinen talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Taipalsaaren työttömyysprosentti nousi vuoden aikana 10 prosentista 11,8 prosenttiin. Lappeenrannan seutukunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 15,2 %. Alueen myönteisen kehittymisen keskeisin haaste on työttömyyden voittaminen, tämä näyttää nyt aikaa vievältä. Menojen ja ennakoitujen verotulojen osalta kunnan talous toteutui lähellä suunniteltua; käyttötalousmenot alittuivat 103 000 euroa ja verotulot 17 000 euroa. Vuosikatetta kertyi 1 077 686 euroa, mikä on talousarvioon ja muutoksiin verrattuna 310 173 odotettua vähemmän. Vuosikatteen kehityksen taustalla ovat valtionosuuksien väheneminen edelliseen vuoteen verrattuna yli 600 000 eurolla ja sosiaali- ja terveysmenojen lisääntyminen 850 000 eurolla. Poistojen jälkeen tilikauden tulos on pakkasella 206 503 euroa ja alijäämäksi merkitään poistoerokirjausten jälkeen 113 769 euroa. Taipalsaaren asukasluku oli vuoden lopussa 4799. Asukasluku laski 27 henkilöllä ja selittyy poikkeuksellisen hiljaisella rakentamisella, vuoden aikana valmistui vain 4 asuinrakennusta. Maanhankinnassa ja maakäytön suunnittelussa tapahtui paljon. Vuoden aikana valmistui kolme kaavaa ja merkittävä maakauppa seurakunnan kanssa. Kunnan tärkeät investoinnit Kirkonkylän koulu ja päiväkoti, Saimaanharjun päiväkoti ja keskuskeittiö sekä nuorisotila käynnistyivät kesän ja syksyn aikana. Eksoten palvelut kuntalaisille on tuotettu edellisten vuosien tasolla ja talouden puolella on pysytty suunnitellussa raamissa vaikka kulut ovatkin nousseet. Palvelujen saatavuudessa on ollut ajoittaisia ongelmia, mitkä ovat johtuneet pääosin lääkäripulasta. Wirman toiminta keskittyi yritysneuvonta- ja sijoittautumispalveluihin, matkailumarkkinointiin sekä osaamispohjaisten yritysten kehityspalveluihin. Taipalsaarella kartoitettiin Saimaanharjun teollisuusalueen uusiokäyttömahdollisuuksia. Tämän ohella kontaktoitiin yrityksiä ja selvitettiin ajankohtaisia kehittämistarpeita. Saatua palautetta hyödynnettiin elinkeino-ohjelman päivityksessä. Kunnan lainamäärä oli vuoden lopussa noin 7,8 miljoonaa euroa, asukasta kohden laskettuna se tarkoittaa 1 622 euroa. Lainamäärä lisääntyi pitkäaikaisella lainalla 2,4 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisella lainalla 0,7 miljoonaa euroa ja käytettiin investointien rahoittamiseen. Investoinnit ovat lisänneet kunnan omaisuutta ja tase on vahvistunut. Palvelujen tuottamisessa oli haasteita poikkeuksellisen runsaiden hankkeiden ja henkilöstöresurssien riittävyyden vuoksi. Kunnan perustehtävien hoidossa on onnistuttu olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. Kiitän vuodesta ja yhteistyöstä omistautunutta henkilöstöä, aktiivisia luottamushenkilöitä sekä yhteistyötahoja. Jari Willman Kunnanjohtaja 3

Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuosi 2014 oli valtuustokauden 2013 2016 toinen vuosi. KUNNALLISVAALIT kunnallisvaalit 2008 kunnallisvaalit 2012 Äänimäärät Valtuustopaikat Äänimäärät Valtuustopaikat Suomen Keskusta r.p. 1 059 12 930 12 Kansallinen Kokoomus r.p. 494 5 459 5 Taipalsaari-liikkeen 594 6 370 4 yhteislista Suomen 294 3 294 3 Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Perussuomalaiset r.p. - - 201 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p. 144 1 141 1 Yhteensä 2 585 27 2 395 27 Äänestys- % 70,7 64,3 KUNNAN ORGANISAATIO JA KUNTALAIN 75 :SSÄ TARKOITETUT TILIVELVOLLISET Kunnan organisaatio koostuu luottamushenkilöorganisaatiosta ja henkilöstöorganisaatiosta, jotka muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia seuraavan organisaatiokaavion mukaisesti: 4

Kuntalain 75 :ssä tarkoitettuja tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet sekä em. tehtäväalueiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat viranhaltijat (johtoryhmän jäsenet). LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat seuraavat toimielimet: Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaaleissa 2012 toimikaudeksi 2013 2016 valittu kunnanvaltuusto, jossa on 27 jäsentä. Tehtävä Nimi Valtuustoryhmä Puheenjohtaja Laihanen Anna-Leena Kokoomus I varapuheenjohtaja Turunen Raimo Keskusta II varapuheenjohtaja Niiva Heikki Taipalsaari-liike Muut jäsenet Frilander Marika Sdp Hulkkonen Harri Keskusta Kahari Sanna Taipalsaari-liike Kairulahti Sirpa Taipalsaari-liike Kankkunen Rauno Sdp 5

Kinnunen Jukka Kolhonen Sanna Kylämies Kimmo Kähärä Lasse Miikkulainen Titta Mikkola Elma Muhli Marleena Mäkinen Ilkka Niiva Aure Niiva Heikki Pekkanen Anna-Liisa Peuha Leo Pyysalo Ulla Saikko Asko Tarhonen Jari Turunen-Saaresti Teemu Uski Helena Voipio Iikko B. Wallén Pekka Westinen Arja-Liisa Keskusta Keskusta Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Sdp Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Taipalsaari-liike Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Kokoomus Taipalsaari-liike Keskusta Pöytäkirjanpitäjä Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Vuonna 2014 valtuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 71 asiaa. Keskusvaalilautakunta Valtuusto asettaa keskusvaalilautakunnan valtuuston toimikaudeksi vaalilain 13 :n edellyttämällä tavalla. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on valtiollisten ja kunnallisten vaalien järjestämiseen liittyvien tehtävien hoitaminen siten kun vaalilaissa ja kuntalaissa on säädetty. Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Räisänen Heikki Taipalsaari-liike Varapuheenjohtaja Peuha Leo Kokoomus Muut jäsenet Melkko Helena Keskusta Pyysalo Ulla Perussuomalaiset 14.4. 31.12.2014 Saukkonen Maria Perussuomalaiset 1.1. 13.4.2014 Viskari Kalevi Sdp Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Asiat käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Tielinen Juha, maaseutusihteeri (ostop.) Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Keskusvaalilautakunta kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 18 asiaa. 6

Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty tarkemmin kuntalaissa ja kunnan tarkastussäännössä. Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Miikkulainen Titta Perussuomalaiset Varapuheenjohtaja Saikko Asko Keskusta Muut jäsenet Birschin Anne Sdp Hulkkonen Mari Taipalsaari-liike Kurronen Jari Kokoomus Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Asiat käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Heikkonen Taina, hallintosihteeri Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 7 kertaa ja käsitteli 38 asiaa. Kunnanhallitus Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Turunen-Saaresti Teemu Keskusta I varapuheenjohtaja Peuha Leo Kokoomus II varapuheenjohtaja Kahari Sanna Taipalsaari-liike Muut jäsenet Frilander Marika Sdp Hulkkonen Harri Keskusta Voipio, Iikko B. Kokoomus Westinen Arja-Liisa Keskusta Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Laihanen Anna-Leena kunnanvaltuuston puheenjohtaja Turunen Raimo kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Niiva Heikki kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Willman Jari, kunnanjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 18 kertaa ja käsitteli 241 asiaa. Kunnanhallituksen tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. 7

Kunnanhallituksen hyvinvointijaosto Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Mikkola Elma Sdp Varapuheenjohtaja Kolhonen Sanna Keskusta Muut jäsenet Niiva Jani Keskusta Kähärä Lasse Kokoomus Reiman Mervi Taipalsaari-liike Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Laihanen Anna-Leena kunnanvaltuuston puheenjohtaja Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Kinnunen Jukka kunnan edustaja Eksoten hallituksessa Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Natunen Sanna, hyvinvointisuunnittelija (ostop.) Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Willman Jari, kunnanjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Kunnanhallituksen hyvinvointijaosto kokoontui vuoden 2014 aikana 6 kertaa ja käsitteli 47 asiaa. Hyvinvointijaoston tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Kunnanhallituksen kehittämisjaosto Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Nissinen Vilho Keskusta Varapuheenjohtaja Mäkinen Ilkka Kokoomus Muut jäsenet Alve Maiju Keskusta Pyysalo Ulla Perussuomalaiset Wallén Pekka Taipalsaari-liike Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Laihanen Anna-Leena kunnanvaltuuston puheenjohtaja Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Tielinen Juha, maaseutusihteeri (ostop.) Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Willman Jari, kunnanjohtaja Kesseli Mika, vs. hallintojohtaja Kunnanhallituksen kehittämisjaosto kokoontui vuoden 2014 aikana 8 kertaa ja käsitteli Kehittämisjaoston tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. 82 asiaa. 8

Sivistyslautakunta Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Pakarinen Vesa Kokoomus Varapuheenjohtaja Jauhiainen Jyrki Keskusta Muut jäsenet Hirvi Joonas Sdp Hulkkonen Mari Taipalsaari-liike Kittilä Erja Keskusta Pekkanen Anna-Liisa Keskusta 1.10. 31.12.2014 Pyysalo Ulla Perussuomalaiset 14.4. 31.12.2014 Saukkonen Maria Perussuomalaiset 1.1. 13.4.2014 Sulin Taneli 1.1. 30.9.2014 Keskusta Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Kahari Sanna kunnanhallituksen edustaja Jauhiainen Marjo, varhaiskasvatuspäällikkö Willman Jari, kunnanjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Könönen Kai, sivistysjohtaja Könönen Kai, sivistysjohtaja Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 11 kertaa ja käsitteli 100 asiaa. Sivistyslautakunnan tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Tekninen lautakunta Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Kylämies Kimmo Keskusta Varapuheenjohtaja Voipio Iikko B. Kokoomus Muut jäsenet Janhunen Elina Keskusta Kairulahti Sirpa Taipalsaari-liike Marttinen Milko Sdp Niiva Aure Kristillisdemokraatit Tarhonen Jari Keskusta Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Hulkkonen Harri kunnanhallituksen edustaja 9

Willman Jari, kunnanjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Neuvonen Jukka, tekninen johtaja Neuvonen Jukka, tekninen johtaja Tekninen lautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 11 kertaa ja käsitteli 78 asiaa. Teknisen lautakunnan tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Teknisen lautakunnan tie- ja lupajaosto Tehtävä Nimi Mandaatti Puheenjohtaja Pöysti Olli Keskusta Varapuheenjohtaja Marttinen Milko Sdp Muut jäsenet Mikkola Veijo Kokoomus Muhli Marleena Keskusta Reiman Mervi Taipalsaari-liike Muut läsnäolo- ja puheoikeutetut Turunen-Saaresti Teemu kunnanhallituksen puheenjohtaja Willman Jari, kunnanjohtaja Parkkunen Risto, rakennustarkastaja 1.1. 27.7.2014 Kankaala Laila, rakennustarkastaja 22.9. 31.12.2014 Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Neuvonen Jukka, tekninen johtaja (rakennusvalvontaa ja rakennuslupia koskevat asiat) Tielinen Juha, maaseutusihteeri (ostop.), yksityistielain ja maaaineslain mukaiset asiat Neuvonen Jukka, tekninen johtaja Teknisen lautakunnan tie- ja lupajaosto kokoontui vuoden 2014 aikana 9 kertaa ja käsitteli 82 asiaa. Tie- ja lupajaoston tehtäviä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. 10

HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kunnan henkilöstöorganisaatiota johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan varahenkilönä toimii hallintojohtaja. Kunnanjohtaja, toimialajohtajat sekä tehtäväalueiden päälliköt muodostavat johtoryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää kunnan kokonaisjohtamista yhteistyössä henkilöstön ja luottamushenkilöorganisaation kanssa. Johtoryhmä Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Sivistysjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Tekninen johtaja Willman Jari Kesseli Mika (vs.) Könönen Kai Marjo Jauhiainen Neuvonen Jukka Kunnan henkilöstöorganisaatio jakautuu seuraaviin toimialoihin: 1. Konsernihallinto, jota johtaa hallintojohtaja Konsernihallinto jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: Hallintopalvelut, josta vastaa hallintojohtaja Tukipalvelut, josta vastaa hallintojohtaja Kehittämispalvelut, josta vastaa kunnanjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut, josta vastaa kunnanjohtaja 2. Sivistyspalvelut, jota johtaa sivistysjohtaja Sivistyspalvelut jakautuvat seuraaviin tehtäväalueisiin: Sivistyspalveluiden hallinto, josta vastaa sivistysjohtaja Perusopetus, josta vastaa sivistysjohtaja Varhaiskasvatus, josta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö Kulttuuri ja vapaa-aika, josta vastaa sivistysjohtaja 3. Tekniset palvelut, jota johtaa tekninen johtaja Tekniset palvelut jakautuvat seuraaviin tehtäväalueisiin: Teknisten palveluiden hallinto, josta vastaa tekninen johtaja Kiinteistöhuolto ja yleiset alueet, josta vastaa tekninen johtaja Kunnallistekniikka ja laitokset, josta vastaa tekninen johtaja Rakennusvalvonta- ja lupapalvelut, josta vastaa tekninen johtaja Liikenneväylät, josta vastaa tekninen johtaja Tehtäväalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin. Tulosyksiköille on määritetty vastuuhenkilöt, jotka toimivat myös tulosyksikön henkilöstön lähiesimiehinä. 11

Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Talouden heikot kehitysnäkymät vaikuttavat myös kuntien palveluiden rahoitukseen. Suomen voidaan sanoa juuttuneen pitkittyneeseen taantumaan. Bruttokansantuote on edelleen noin 6-7 % kriisiä edeltänyttä huippua pienempi. BKT on toipunut huomattavasti hitaammin kuin 1990-luvun lamassa. Julkinen talous on VM:n taloudellisen katsauksen mukaan vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Alijäämä pienenee v. 2015 sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne näkyy myös työmarkkinoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen 20.1.2015 julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan Kaakkois-Suomen työttömyys kasvaa edelleen, mutta hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa lähes 24 000. Työttömien osuus työvoimasta vuoden lopulla oli koko maassa 13,9 %, Kaakkois-Suomessa 15,3 %, Etelä- Karjalassa 15,8 %, Lappeenrannan seutukunnassa 15,2 % ja Taipalsaarella 11,8 %. Työttömänä oli vuoden lopulla Taipalsaarella 278 henkilöä (+48) joista pitkäaikaistyöttömiä 71 henkilöä (+10), nuorisotyöttömiä 31 henkilöä (+2) ja työttömistä lomautettuna oli 30 henkilöä (+9). Kunnat ovat Suomen kuntaliiton tilinpäätösennusteista laatiman katsauksen mukaan reagoineet yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sopeuttamalla menojaan. Toimintamenojen kasvu jäi alle puoleen prosenttiin. Henkilöstökulujen osuus menojen sopeutuksesta oli valtakunnallisesti noin 400 milj. euroa. Vastaavasti kunnallisverotulot kasvoivat valtakunnallisesti vain 1,3 % vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Valtionosuudet laskivat valtion toimenpiteiden seurauksena noin 110 miljoonaa euroa eli noin 1,3 %. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate 2,74 mrd euroa ei riittänyt kattamaan poistonalaisia investointeja 3,85 mrd euroa, vaikka sillä katettiin poistot 2,58 mrd euroa. 12

Kuntatalouden positiivinen tulos vuodelta 2014 voidaan katsoa olevan suurelta osin kirjanpidollista, sillä merkittävä osa kunnista kirjasi liiketoiminnan yhtiöittämisten seurauksena myyntivoittoja ja omaisuuden luovutuksella osana yhtiöiden osakkeiden merkintää ei ollut vaikutusta kuntien rahoitusasemaan. Yhtiöittämisten osuus kuntien tuloksissa oli peräti 1,4 mrd euroa. Vastaavasti perustettavien yhtiöiden osakkeiden hankinnan osuus oli 7,73 mrd euron investoinneista noin 2,5 mrd euroa. Yhtiöittämisen kertaluontoiset vaikutukset tuleekin huomioida vertailtaessa kuntien taloudellista asemaa suhteessa edeltäneisiin tilikausiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 16,64 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 7 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 733 euroa / asukas. Taipalsaaren kunnan lainakanta oli 1 623 euroa /asukas. Vuoden 2014 aikana Taipalsaarella otettiin 2,4 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. 13

Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Näyttäisi siltä, että meneillään oleva laskusuhdanne ja maltilliset keskitetyt palkkaratkaisut alkavat heijastua myös Taipalsaaren työllisyystilanteeseen ja kunnallisverokertymän kehitykseen. Kunnan tuloperusteissa tapahtuneita muutoksia ovat kunnallisverotuottojen laskeminen noin 0,17 milj. eurolla sekä kiinteistöveroprosenttien nostosta ja verottajan tekemistä verotusarvojen tarkistuksista johtuva kiinteistöverotulojen kasvu noin 0,45 milj. eurolla. Osa kunnallisverotuoton vähennyksestä selittyy tulojen tilityksen jaksotuksessa tapahtuneesta muutoksesta vuosina 2013 2014. Vuonna 2013 tilinpäätöksen mukainen verotulokertymä oli 17, 764 milj. euroa ja vastaava luku vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 18,115 milj. euroa. Valtionosuuksien kehitys jatkui negatiivisena, johtuen valtionosuusleikkauksista osana julkisen talouden sopeuttamista. Vuonna 2013 valtionosuuksia saatiin 6,556 milj. euroa ja vastaavasti vuonna 2014 valtionosuuksia tilitettiin noin 600 000 euroa vähemmän eli 5,950 milj. euroa. Pappilanniemen tontinmyynti käynnistettiin kesällä 2013 ja tontinmyynnissä onnistuttiin kohtuullisesti suhteutettuna yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja esimerkiksi keskimääräisiin omakotitalojen myyntiaikoihin työssäkäyntialueella. Tontinmyynti kuitenkin hiipui vuoden 2014 aikana ja toimintakertomusvuoden aikana myytiin yhteensä 8 tonttia. Tontinmyynnistä saatavat tuotot eivät näin ollen riittäneet kompensoimaan valtionosuusleikkauksista johtuvaa tulonmenetystä. Toimintakertomusvuoden aikana aloitettiin osaomistuskohteiden omistussuhteiden järjestelyt kunnan antamien lainatakausten purkamiseksi. Vanhat osaomistuskohteina olleet rivitaloyhtiöt sijaitsevat Hauhianrannassa (As Oy Taipalsaaren Aurinkopuisto) ja Saimaanharjulla (As Oy Taipalsaaren Harjupuisto). Aurinkopuistosta myytiin osaomistusosuus, jonka seurauksena kirjattiin muihin toimintatuottoihin lainanlyhennyksen ja myyntihinnan erotuksena noin 13 400 euroa. Toimintakertomuksen laatimishetkeen mennessä Aurinkopuistoa koskevat järjestelyt on saatu päätökseen kun kunta on hankkinut itselleen viimeisen osaomistusosuuden huoneiston vuokralaiselta. Osake on tarkoitus laittaa myyntiin vuoden 2015 aikana. Kuntalain muutoksen seurauksena kunnille on tullut yhtiöittämisvelvoite sellaiseen liiketoimintaan, jossa kunnalla ei ole toiminnan luonteesta johtuvaa luonnollista monopolia alueella. Taipalsaaren kunnan osalta yhtiöittämisvelvoite koski lämpölaitosliiketoimintaa. Toimintakertomusvuoden aikana selvitettiin eri vaihtoehtoja yhtiöittämisvelvoitteen toteuttamiseen. Lopulta valtuusto päätyi yhtiöittämään lämpölaitosliiketoiminnan, jonka seurauksena muodostettiin kunnan uusi tytäryhtiö Taipalsaaren Lämpö Oy. Kunta maksoi yhtiön osakepääoman apporttiomaisuudella, jonka seurauksena merkittävä osa liiketoimintaa koskevasta omaisuudesta päätyi yhtiön hallintaan. Nykyarvomenetelmällä todennettu apporttiomaisuuden arvo ja osakkeiden merkintähinta oli 662 959 euroa. Myyntihinnan ja omaisuuden tasearvon välisenä erotuksena kirjattiin satunnaisena tuottona 206 176,17 euroa. Muita kuntakonsernia koskevia muutoksia on käsitelty tarkemmin toisaalla tässä toimintakertomuksessa. Olennaiset poikkeamat valtuustoon nähden sitovien erien osalta on kuvattu eri toteumavertailujen yhteydessä. Tarkasteltaessa käyttötalouden toimintatuottoja voidaan todeta, että toimintatuotot toteutuivat lähes 430 000 euroa budjetoitua pienempinä. Ero selittyy pitkälti sillä että tontinmyynti ei toteutunut suunnitellun mukaisena ja toisaalta myös vesihuolto- ja lämpölaitoksille budjetoidut toimintatuotot toteutuivat noin 200 000 euroa budjetoitua pienempinä. Tarkasteltaessa toimintakuluja kokonaisuutena voidaan todeta, että toimintakulut toteutuivat noin 114 000 euroa talousarviota pienempinä. 14

Investointihankkeiden toteutumisesta mainittakoon että toimintakertomusvuoden aikana aloitettiin seuraavat merkittävät hankkeet: - Kirkonkylän koulun laajennus, päivähoidon ja esiopetuksen tilat sekä liikuntahalli. - Saimaanharjun päiväkoti ja keskuskeittiö - Saimaanharjun nuorisotila helmikuu Lisäksi kunta toteutti valtuuston syksyllä hyväksymää maapoliittista ohjelmaa ostamalla uusia maa-alueita Jauhialasta sekä merkittävimpänä yksittäisenä maakauppana Taipalsaaren seurakunnalta Kuivaketveleestä noin 52 hehtaaria raakamaata. Kunnan toteutuneet poistonalaiset investointimenot vuonna 2014 olivat lähes 4,7 milj. euroa, mikä ei vastaa tilikauden suunnitelman mukaisten poistojen (n. 1,5 milj. euroa) määrää. Ero selittyy edellä mainittujen merkittävien investointihankkeiden aloittamisella. Investointihankkeiden seurauksena kunta otti 2,4 milj. euroa lisää pitkäaikaista vierasta pääomaa. Toimintakertomusvuoden aikana Taipalsaaren kunta osallistui omalta osaltaan Etelä-Karjalassa toteutettuun maakunnalliseen kuntarakenneselvitykseen. Erityinen kuntajakoselvitys saatiin valmiiksi alkusyksystä. Selvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät esittivät maakuntaan kahden kunnan mallia. Etelä-Karjalan kuntien valtuustot kuitenkin hylkäsivät lopulta kuntajakoselvittäjien ehdotuksen kahden kunnan mallista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyen annettiin lausuntoja vuoden mittaan. Voidaankin todeta että valtakunnallisten hallinnonuudistushankkeiden valmistelu työllisti merkittävästi niin kunnan luottamushenkilöitä kuin valmisteluun osallistuneita viranhaltijoita. Loppuvuodesta valmisteltiin organisaatiomuutos jonka seurauksena myös kunnan hallintosääntö päivitettiin. Merkittävimpänä muutoksena oli kunnanhallituksen hyvinvointijaoston lakkauttaminen ja sen tehtävien jakaminen kunnanhallituksen ja uuden perustettavan toimielimen, sivistyslautakunnan hyvinvointijaoston kesken. Viranhaltijamuutosten ja valmisteilla olleen kuntalain kokonaisuudistuksen seurauksena myös muita hallintosäännön kohtia päivitettiin ja toimivallanjakoa pyrittiin virtaviivaistamaan. Kaiken kaikkiaan toimintakertomusvuodesta voidaan todeta, että huolimatta kuntien toimintaympäristössä olevista haasteista, hallinnonuudistushankkeiden ja yleisen taloudellisen tilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta ja valtionosuusleikkausten asettamista kuntatalouden haasteista asetetut tavoitteet saavutettiin kohtuullisesti. 15

TILASTOTIETOJA KUNNASTA *Väestöennusteen tiedot perustuvat tilastokeskuksen laatimaan ennusteeseen v.2012. Ennuste ei huomioi esimerkiksi kuntakohtaisia maankäyttöön/maanpolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä ja sitä seuraavaa muuttoliikkeen vaikutusta. 16

**Väestöennusteen tiedot perustuvat tilastokeskuksen laatimaan ennusteeseen v.2012. Ennuste ei huomioi esimerkiksi kuntakohtaisia maankäyttöön/maanpolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä ja sitä seuraavaa muuttoliikkeen vaikutusta. Toimintakertomusta laadittaessa vuoden 2014 väestön ikärakennetta koskevaa tietoa ei ole vielä julkaistu. 17

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi pääministeri Kataisen hallitus teki 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille 2 miljardin euron säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 miljardin suuruisen pidemmän aikavälin tehostamistavoitteen. Ohjelman mukaan yksi miljardi näistä toimista tulee kuntien saada käsiin omin toimin, lähinnä veronkorotusten ja toiminnan tehostamisen kautta. Toisen miljardin olisi määrä tulla kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yleinen taloudellinen tilanne antaa viitteitä siitä että talouskasvu ei tule jatkossa näyttelemään suurta roolia kestävyysvajeen kuromisessa, vaan julkisen talouden tasapainottaminen tulee tapahtumaan rakenteellisten uudistusten ja tehtävien karsimisen, valtionosuuksien leikkausten ja veronkorotusten kautta. Painotukset edellä mainittujen toimenpiteiden välillä riippuvat pitkälti kevään 2015 eduskuntavaalituloksesta ja sitä seuraavasta hallituspohjasta. Kolmannes kunnista reagoi yleisen taloudellisen tilanteen sekä valtiovallan toimenpiteiden vaikutuksena rapautuvaan tulopohjaansa korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 2015. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,84 %:iin ja kasvua edelliseen vuoteen on 0,10 prosenttiyksikköä. Taipalsaarella kunnallisveroprosenttia korotettiin 19,75 %:sta 20,00 %:iin. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa, kun valtionosuusleikkausten ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vaikutukset näkyvät täysimääräisinä. Verotulot ja toimintatuotot näyttäisivätkin jatkossa muodostavan entistä merkittävämmän osan kunnan tulopohjasta. Vuoden 2014 investointiohjelmaan ja vuosien 2015 2016 investointisuunnitelmaan sisällytetyt poikkeuksellisen suuret investointihankkeet eivät vastaa keskimääräistä poistojen tasoa ja tulevat toteutuessaan jatkossa kasvattamaan poistojen sekä vieraan pääoman määrää merkittävästi ja siten rasittamaan kunnan taloutta. Käyttötaloudessa merkittävimpänä yksittäisenä menoeränä on Eksoten kuntalaskutuksen osuus. Eksoten alijäämien kattaminen on toteutunut suunnitelmien mukaisesti ja jatkuu myös tulevien kahden vuoden aikana. Yhteenvetona voitaneen todeta että tulevat vuodet asettavat suuria haasteita kunnan talouden hoidolle. Taipalsaarella on toteutettu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita vuosien 2014 2015 aikana. Tämä on jo johtanut ja tulee jatkossakin johtamaan velan määrän kasvuun. Meneillään olevien investointien takaisinmaksu tarkoittaa yli yhden kunnallisveroprosentin tuoton varaamista lainanlyhennyksiin. Käyttötaloutta on sopeutettu merkittävästi kahtena viimeisenä vuonna ja suurta liikkumavaraa talouden sopeuttamisessa ei enää ole ilman merkittäviä toiminnallisia muutoksia. 18

Kunnan henkilöstö Taipalsaaren kunnan palveluksessa oli tarkasteluhetkellä 31.12.2014 yhteensä 173 henkilöä. Vastaavaan aikaan edellisenä vuotena kunnan palveluksessa oli 183 henkilöä. Henkilöstön lukumäärään on sisällytetty vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt. Muutos henkilöstön lukumäärässä sivistyspalvelujen osalta johtuu paitsi toimintakausittaisesta lapsi-/oppilasmäärien vaihtelusta ja tuen tarpeesta, myös talouden tasapainottamisesta ja toimintojen tehostamisesta. Henkilöstömäärä toimialoittain: 2014 2013 Konsernihallinto 30 27 Sivistyspalvelut 126 139 Tekniset palvelut 17 17 Yhteensä 173 183 Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka saatetaan valtuuston käsiteltäväksi samaan aikaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, rahoitusriskit tai vahinkoriskit. Toiminnallisiksi riskeiksi katsotaan mm. henkilöstön osaaminen ja saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus, suhdannevaihtelut ja lainsäädännön muutokset. Rahoitusriskeihin katsotaan laskettavaksi ainakin korkoriski, valuuttariski, likviditeettiriski ja luottoriski. Vahinkoriskeistä katsotaan, että kunnan tulisi ilmoittaa, kuinka paljon kunta käyttää vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Toiminnallisista riskeistä henkilöstön osaaminen ja saatavuus tietyillä toimialoilla on ollut ongelmallista ja selkeä riski. Henkilöstön osaamiseen ja erityisesti sijaistamiseen ns. avaintehtävissä tulee kiinnittää huomiota, sillä useat tehtävät on kunnassa hoidettu vain yhden henkilön toimesta ja pidempien tai suunnittelemattomien poissaolojen yhteydessä osaaminen ja riittävät resurssit on pystyttävä varmistamaan. Kriittiset työtehtävät saadaan sijaisjärjestelyin järjesteltyä tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, mutta ns. vaarallisen työyhdistelmän syntymistä ei voida aina 100 %:sti estää. Riski on kuitenkin tiedostettu ja hallittu eikä väärinkäytöksiä ole päässyt tapahtumaan. Kunnan strategiatyön laadinnan yhteydessä kuvatuissa ja arvioiduissa henkilöriskeissä eri osa-alueiden riskien merkitys ja esiintymistodennäköisyys arvioitin keskimääräiseksi tai keskimääräistä suuremmaksi. Kunnan tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että organisaation toiminnan kannalta tärkeisiin toimintoihin ja tehtäviin sekä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan on varattu riittävät resurssit. 19

Tietojärjestelmiin liittyy Taipalsaarella pääsääntöisesti kahdentyyppisiä riskejä; toinen riski liittyy vähäisiin henkilöstöresursseihin (yksi päätoiminen tietohallintoasiantuntija) ja toinen tietoverkkojen toimivuuteen sekä siihen, että kaikki kunnan palvelimet eivät ole kahdennettuja. Tosin varmuuskopiot otetaan säännöllisesti ja tiedot voidaan yleensä tarvittaessa palauttaa. Suuri osa tietojärjestelmistä/tietokannoista sijaitsee nykypäivänä muilla kuin kunnan omilla palvelimilla, joten riskinä on ennemminkin tietoverkkojen toimivuus ja sähköntoimituksen varmuus. Näillä tekijöillä voi olla vaikutusta kunnan joidenkin toimintojen järjestämiseen, sillä moni asia on nykyisin riippuvainen tietotekniikasta ja sähköstä. Rahoitusriskeistä Taipalsaaren kunnan kannalta mainittavin lienee korkoriski, sillä merkittävä osa kunnan lainoista on sidottu vaihtuviin markkinakorkoihin. Vakuutuksia kunnalla on lakisääteisten vakuutusten lisäksi mm. autoissa (autovakuutus, liikennevakuutus), lisäksi on kunnanjohtajan matkavakuutus, omaisuusvakuutus ja julkisyhteisön vastuuvakuutus. Ympäristötekijät Lappeenrannan kaupunki järjestää isäntäkuntamallilla kunnan ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä eläinlääkintähuollon palvelut. Vaikutuksiltaan merkittävinä ympäristötekijöinä tilikaudella voidaan pitää Pien-Saimaan kunnostamiseen osallistumista. Kunta on avustanut taipalsaarelaisia maanomistajia kosteikkojen rakentamisessa ja osallistunut seudullisena yhteistyöhankkeena toteutettavan Kivisalmen pumppaamon rakentamiskustannuksiin. Taloudellisia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin ympäristöä koskevissa liitetiedoissa. 20

SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista, tuloksellista, tavoitteet saavuttavaa, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lakeja, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuutta sekä voimavaroja turvataan. Sisäinen valvonta on toimialan johdon tekemää varmistamistyötä. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Taipalsaaren kunnan sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kunnanhallituksessa 7.9.2010. Ohje ei ole enää tehtyjen organisaatiomuutosten myötä kaikilta osin ajantasainen ja se tulisikin päivittää. Tähän toimintakertomukseen on päivitetty sisäisen valvonnan organisaatio vastaamaan 1.1.2013 tapahtuneita organisaatiomuutoksia. Ohjeen mukaan kunnan toiminnan omaa valvontaa suorittava organisaatio on seuraava: A. Ulkoinen valvonta Tarkastuslautakunta (koko kunta) Tilintarkastaja (koko kunta) Tarkastuslautakunnan tehtävät on määrätty kuntalaissa ja tilintarkastussäännössä. B. Sisäinen valvonta Sisäistä tarkkailua suorittavat tilivelvolliset (kuntalain 75 ) kukin oman tehtäväalueensa osalta. Kunnanhallitus vastaa sisäisestä valvonnasta koko kunnan osalta. Sisäisen valvonnan organisaatio on seuraava: Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Konsernihallinto Hallintojohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimialojen jakautuminen tehtäväalueisiin on kuvattu aiemmin tässä toimintakertomuksessa. Tilivelvollinen vastaa: toimialansa tehtävien hoidon lain ja valtuuston päätösten mukaisuudesta alaistensa tekemisistä 21

vahingon korvaamisesta (jokaisella luottamushenkilöllä ja viranhaltijalla on kuitenkin rikosoikeudellinen vastuu aiheuttamastaan vahingosta) Sisäinen valvonta on: tilivelvollisen keino hallita vastuutaan osa kunnan johtamista Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään toiminnan tuloksellisuuteen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen Sisäinen tarkkailu jakaantuu: suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä valvonta (taloussuunnitelma - seurantajärjestelmä, laskentatoimi) johtamisella valvonta (organisointi, henkilöstöhallinto, tietoturvallisuus, hyvä hallinto) toiminnan riskien hallinta (toiminta- ja työketjujen varmistus, riskikartoitukset ja hallintasuunnitelmat, laatujärjestelmät, työyksikön itsearviointi) Sisäinen tarkkailu toteutuu: johtamisjärjestelmällä tavoitteiden määrittelynä ja asettamisena johdonmukaisena organisaationa vastuun ja valtuuksien jakona tehtävien jakona tehtävien ajoittaisena vaihtamisena laskenta- ja raportointijärjestelminä apuvälineiden käyttönä Kunnan toimintaa valvovat myös kuntalaiset ja valtion viranomaiset. Seuraavassa on esitetty lyhyesti sisäisen valvonnan järjestelyjä Taipalsaaren kunnassa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimintakertomusvuoden aikana on pyritty varmistamaan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen seuranta ja valvonta useilla eri keinoilla. Valtuustolle puolivuotisraportilla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja samalla oli mahdollisuus tarkastella ovatko tavoitteet ja niihin liittyvä päätöksenteko ajan tasalla. Kunnanhallitus on nimennyt edustajansa eri toimielimiin (pl. vaalielimet ja tarkastuslautakunta) ja edustajat omalta osaltaan varmistavat, että toimielinten työskentelyssä noudatetaan kunnanhallituksen antamia määräyksiä. 22

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutumisesta, toiminnallisten- ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista ja varojen käytön valvonnasta on kerrottu tässä toimintakertomuksessa (kunnanjohtajan katsaus, hallintokuntien toimintakertomukset). Pääosa asetetuista tavoitteista on toteutunut, poikkeamien syitä on pyritty avaamaan, mikäli ne ovat kunnan talouden ja toiminnan tai valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden kannalta olennaisia. Kunnan varojen käytön valvontaa harjoitetaan pistokoeluonteisesti mm. tietojärjestelmiä hyödyntäen. Tilikauden aikana ei ole tullut esille sellaisia väärinkäytöksiä, jotka edellyttäisivät jatkotoimenpiteitä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta perustuu kunnanvaltuuston hyväksymiin riskienhallinnan perusteisiin sekä Kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen. Tilikauden aikana ei ole raportoitu sellaisia merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai menetystä kunnalle. Riskienhallinnan perusteiden jalkauttaminen toimialoille on kesken. Osana riskienhallinnan perusteiden jalkauttamista tulee jatkossa päivittää sisäisen valvonnan ohje sekä ottaa käyttöön Kuntaliiton mallin mukainen arviointilomake, jonka kautta kerätyt keskeiset havainnot raportoidaan valtuustolle toimialan puolivuotisraportin ja toimintakertomuksen yhteydessä. Kunnanhallitus toteaa, että Taipalsaarella on voimassaolevat omaisuusriskin ja toiminnan vastuuvakuutukset, mittaturva metsävakuutus, liikennevakuutukset ja kunnanjohtajan matkavakuutus sekä lakisääteiset vakuutukset. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että kokonaisvaltaisen, järjestelmällisen ja kattavan riskikartoituksen laadintaan ei edelleenkään ole ollut tarpeeksi resursseja. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa merkittäviä menetyksiä. Kunnan omaisuuden hoidon valvontaan (erit. kiinteistöjen kunnossapito ja huolto) on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Osoituksena tästä kunnassa on otettu käyttöön kiinteistöhuollon tietojärjestelmä jonka käyttöönoton myötä kunnossapito ja huolto on jatkossa dokumentoitua ja entistä suunnitelmallisempaa. Käyttöönotto ja tietojen syöttö järjestelmään jatkuvat vuoden 2015 aikana. Merkittävissä investointihankkeissa on käytetty valvonnassa rakennuttajakonsulttia, joka on seurannut tehtyjen urakkasopimusten noudattamista sekä työmaan etenemistä ja raportoinut havainnoistaan viikoittain tilivelvollisille johtoryhmän jäsenille. 23

Sopimustoiminta Tilikauden aikana ei ole todettu sopimuksissa sellaisia negatiivisia seuraamuksia joita ei sopimusta tehdessä ole osattu ennakoida. Osaksi kunnan asianhallintajärjestelmää on hankittu sopimushallintajärjestelmä. Järjestelmä mahdollistaa helpon kokonaiskuvan hallinnan kaikkia organisaatiota sitovia sopimuksia ja niihin liittyviä vastuita ja velvoitteita koskien. Järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt resurssipulan takia. Käyttöönotto on aloitettu vuoden 2014 aikana ja se jatkuu vuonna 2015. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Itsearviona Taipalsaaren kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta on pääsääntöisesti toiminut sille asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tasolla. Aiempi tilintarkastajan suorittama tarkastus kuitenkin on osoittanut, että kunnassa on puutteita erityisesti julkisista hankinnoista annetun lain, kuntalain, yleisten hankintaohjeiden sekä kunnan omien ohjeiden ja määräysten noudattamisessa. Asiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, mutta myös sisäisen valvonnan toteuttamiseen ja eri ohjeiden ja määräysten ajantasaisena pitämiseen tulisi varata nykyistä enemmän vastuuhenkilöiden työaikaa. Kunnanhallitus toteaa, että jatkossakin hankinnoissa ja muissa kunnan toiminnoissa tulee erityisen tarkasti huolehtia siitä, että lakeja, sääntöjä ja ohjeita noudatetaan, päätökset perustellaan ja dokumentoidaan sekä arkistoidaan asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen tulee jatkossa ulottaa myös konsernitasolle kunnan tytäryhtiöihin. 24

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa selvitetään tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kuntayhtymässä toimintakate ilmoittaa kuntayhtymän korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poistojen ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä olevan käyttötalouden tulorahoituksen määrän. Vuosikate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Välittömät verot merkitään muihin toimintakuluihin. Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelma päättyy tilikauden ylijäämään tai alijäämään. Erän nimikkeenä käytetään vaihtoehtoisesti joko Tilikauden ylijäämä tai Tilikauden alijäämä, mikäli tilikauden ja vertailuvuoden tilanne on sama. Mikäli tilikaudella ja vertailuvuotena toisena on ylijäämää ja toisena alijäämää, silloin erän nimikkeenä käytetään Tilikauden ylijäämä (alijäämä). 25

TAIPALSAAREN KUNNAN TULOSLASKELMA 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot Myyntituotot 1 846 1 886 Maksutuotot 368 390 Tuet ja avustukset 208 184 Muut toimintatuotot 1 224 3 645 1 638 4 099 Valmistus omaan käyttöön 0 7 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 838-5 809 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 554-1 558 Muut henkilösivukulut -319-301 Palvelujen ostot -16 297-15 288 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 870-1 945 Avustukset -505-563 Muut toimintakulut -246-26 628-178 -25 642 Toimintakate -22 983-21 536 Verotulot 18 115 17 764 Valtionosuudet 5 950 6 556 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 24 30 Muut rahoitustuotot 22 27 Korkokulut -44-49 Muut rahoituskulut -7-4 -6 2 Vuosikate 1 078 2 786 Poistot ja arvonalentumiset -1 490-1 722 Suunnitelman mukaiset poistot 0-1 490 0-1 722 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 206 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -207 1 300 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 93 93 Varausten lisäys (-) tai vähennys (-) 0 Rahastojen lisäys (-) ja vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -114 1 393 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,69 15,99 Vuosikate/Poistot, % 72,31 161,81 Vuosikate, /asukas 224,56 577,28 Asukasmäärä 4 799 4 826 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) 26

Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Investointitaso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta, jonka aikajänne on riittävä keskimäärän osoittamiseksi. Jos poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnittelukaudelle tai investointeja on taloussuunnitelmassa leikattu ja siirretty suunnitelman ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelukautta pitemmällä jaksolla. Kunnat ovat velvoitettuja antamaan liitetietona selvityksen suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien määristä silloin, kun määrät poikkeavat olennaisesti toisistaan. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. 27

Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Toiminnan rahoitus Kunnan rahoituslaskelmassa on erikseen nähtävissä toiminnan ja investointien rahavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta on pystynyt tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. Investointien rahavirrat osoittavat sen rahavarojen käytön, jonka kunta on käyttänyt palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Rahoituksen rahavirrat osoittavat antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihtoomaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. 28

TAIPALSAAREN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 078 2 786 Satunnaiset erät 206 Tulorahoituksen korjauserät -608 676-868 2 154 Investointien rahavirta Investointimenot -6 990-1 434 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 185 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 139-4 666 937-497 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 991 1 657 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -160 Antolainasaamisten vähennykset -160 44 44 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -615-615 Lyhytaikaisten lainojen muutos 700 2 485-615 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 44 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos -83 181 Korottomien velkojen muutos 635 552-11 214 Rahoituksen rahavirta 2 878-357 Rahavarojen muutos -1 113 1 301 Rahavarojen muutos Kassavarat 31.12. 2 211 3 323 Kassavarat 1.1. -3 323-1 113-2 023 1 301 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 298 4 851 Investointien tulorahoitus, % 18,56 194,33 Lainanhoitokate 1,75 4,30 Kassan riittävyys, pv 23 44 Asukasmäärä 4 799 4 826 INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, 29

jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut 30

Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 31

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. TAIPALSAAREN KUNNAN TASE VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 8 508 8 508 Aineettomat oikeudet 16 112 Muut pitkävaikutteiset menot 15 Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot 31 112 Ed. tk:en yli/alijäämä 5 034 3 640 Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä -114 1 393 Maa- ja vesialueet 4 013 2 649 13 428 13 542 Rakennukset 8 363 9 294 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 565 3 196 Poistoero 1 126 1 219 Koneet ja kalusto 96 88 Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet 1 126 1 219 Ennakkomaksut ja kesk.er. hank. 3 732 348 PAKOLLISET VARAUKSET 18 770 15 575 Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet 2 842 2 171 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset 582 422 Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat 155 154 3 424 2 593 Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT 155 154 Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 510 2 722 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 1 735 1 966 Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat 414 414 Ennakkomaksut 6 660 5 103 Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat 700 Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 587 359 Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä 256 256 Lainasaamsiet 49 49 Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset 112 Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat 1 313 736 49 161 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 268 247 Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat 825 789 Myyntisaamiset 350 398 3 949 2 386 Lainasaamsiet VASTATTAVAA YHTEENSÄ 25 317 22 403 Muut saamiset 388 192 Siirtosaamiset 95 47 833 638 Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT: 2014 2013 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkk.instrum. 1 500 Omavaraisuusaste, % 57,48 65,88 Joukkovelkakirjalainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus % 38,29 26,35 Muut arvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä,milj. 4,920 5,034 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1 025 1 043 Rahat ja pankkisaamiset 2 211 1 823 Lainakanta 31.12.,milj 7,788 5,303 VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 317 22 403 Lainat /asukas 1623 1099 Lainasaamiset 31.12.milj, 0,582 0,422 Asukasmäärä 4 799 4 826 32

TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea 33

suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 34

KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ja menoissa valmistus omaan käyttöön, käyttöomaisuuden myyntitappio ja pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 3 645 237,00 11,12 % Toimintakulut -26 628 095,09 77,31 % Verotulot 18 114 973,05 55,27 % - valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 % Valtionosuudet 5 949 960,00 18,15 % Korkotuotot 23 842,18 0,07 % Korkokulut -43 591,77 0,13 % Muut rahoitustuotot 21 975,07 0,07 % Muut rahoituskulut -6 613,94 0,02 % Satunnaiset tuotot 206 176,17 0,63 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: - pakollisen varauksen muutos 0,00 0,00 % +/- pakollisten varausten muutos 0,00 0,00 % -Pysyvien vastaav. myyntivoitot -608 337,28-1,86 % - pysyvien vast. hyöd. luovutustappio 0,00 0,00 % Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 185 000,00 3,62 % Pysyvien vastaavien investoinnit -6 990 068,62 20,29 % Pysyvien vast. hyödykkeiden luov.tulo 1 138 909,00 3,47 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 % Antolainasaamisten lisäykset -160 000,00 0,46 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 400 000,00 7,32 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -614 526,78 1,78 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 700 000,00 2,14 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 % Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0,00 0,00 % Kokonaistulot yhteensä 32 777 735,19 100,00 % Kokonaismenot yhteensä -34 442 896,20 100,00 % 35

KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Taipalsaaren kunta Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt ja muut omistusyhteysyhteisöt KOY Taipalsaaren Asunnot (omistusosuus 100 %) Etelä-Karjalan liitto As Oy Saimaanharjun Kuhatie Taipalsaaren Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä As Oy Tarvehonkala Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä KOY Tapalsaaren Liikekeskus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Osakkuusyhtiötä, joissa kunnalla ei ole merkittävää omistusoikeutta: As Oy Taipalsaaren Kirkkomäki Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Wirma Lappeenranta Oy Saimaan Talous ja Tieto Oy Tietomaakunta ekarjala Oy Kunnan Taitoa Oy Kuntien Tiera Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy Konsernitilinpäätökseen yhdisteltäviä yhteisöitä ovat KOY Taipalsaaren Asunnot, Taipalsaaren Lämpö Oy sekä konserniin kuuluvat kuntayhtymät. Osakkuus- ja muita yhtiöitä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska yhdisteleminen on tarpeetonta oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (KPL 6 luku 3 ). 36

Konsernin toiminnan ohjaus Taipalsaaren kunnanvaltuusto on 15.9.2010 hyväksynyt kunnalle konserniohjeen. Konserniohjeessa luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen, yhteisyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämisen seurauksena ja KOY Taipalsaaren Asuntojen hallinnon järjestämiseen tilikauden lopussa tehtyjen muutosten seurauksena konserniohje on tarpeen päivittää vuoden 2015 aikana. Valtuuston hyväksymää konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kunta ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate). Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Yhteisön johdon on syytä ilmoittaa ristiriidasta välittömästi konsernijohdolle. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Konserniohjeessa on määritelty kunnanvaltuuston ja konsernijohdon tehtävät. Konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. Kunnanvaltuusto hyväksyy strategiat, joita sovelletaan soveltuvin osin myös konsernin tytäryhteisöjen toimintaan ja sen kehittämiseen, päättää kuntakonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista kunnan talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeet. Kunnanhallitus valitsee kunnan edustajat tytär- ja osakkuus- sekä yhteisyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kunnan edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin, käyttää omistajapuhevaltaa tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä, säätiöissä ja kunnan osakkuus- sekä yhteisyhteisöissä sekä antaa ohjeet kuntaa näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä 37

raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kunnanjohtaja johtaa kuntakonsernia kunnanhallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kunnanhallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Hallintojohtaja vastaa kunnanjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Sama koskee kunnanjohtajan tarvittaessa erikseen määräämää muuta kunnan johtoryhmän jäsentä. 38

Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin lainamäärä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 1940 euroa asukasta kohden ja nyt 2380 euroa asukasta kohden. Lainamäärän kasvu johtuu pääasiassa kovasta investointitahdista. Lainamäärä tilinpäätöksessä on vielä maltillinen verrattuna suomalaisiin kuntakonserneihin keskimäärin. Konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä mittaava omavaraisuusaste 41,68 %, jäi kuitenkin alle tavoitteena pidettävän 50 %:n (tp 2013: 47,04). Mikäli Eksoten tai KOY Taipalsaaren Asuntojen vieraan pääoman määrä kasvaa jatkossa merkittävästi, tulee se heijastumaan myös kunnan konsernitilinpäätöksen keskeisiin tunnuslukuihin. Seuraavassa on kuvattu olennaisimmat konsernia koskevat tapahtumat tilikaudelta. KOY TAIPALSAAREN ASUNNOT Taipalsaaren asunnot Oy pyrki edelleen tasapainottamaan talouttaan, mikä on hyvin haasteellista uusien korjauskohteiden takia. Kunta joutui vuoden aikana myöntämään lisää maksuvalmiuslainaa yhtiölle. Loppuvuoden aikana valmisteltiin päätöksentekoon yhtiön hallinnon järjestämiseen liittyvät muutokset. Jatkossa yhtiön asioita hoitaa yhtiön palveluksessa oleva toimitusjohtaja ja hallinnon keskeiset palvelut järjestetään konsernissa olevaa osaamista hyödyntäen. Yhtiö haki yhteistyössä kunnan ja Eksoten kanssa ARA:n avustusta vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikön rakentamista varten. Tilinpäätöksen laadintahetkeen mennessä ARA:lta on saatu myönteinen päätös hankkeen rahoittamisesta. TAIPALSAAREN LÄMPÖ OY Kuntalain 2a :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvollisuuden tarkoituksena on saattaa markkinoilla toimivat tavaroiden ja palvelujen tuottajat samaan asemaan. Taipalsaaren kunnanvaltuusto on kokouksessaan 17.12.2014 päättänyt yhtiöittää kaukolämpöliiketoiminnan ja perusti tehtävää hoitamaan erillisen Taipalsaaren Lämpö Oy nimisen osakeyhtiön. Kunta maksoi osakepääoman luovuttamalla merkittävän osan liiketoimintaan liittyvästä omaisuudesta perustettavalle yhtiölle 31.12.2014. Yhtiö aloitti toimintansa 1.1.2015 lukien. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Eksoten alijäämäkehityksen katkaisemiseksi ja toiminnan talouden palauttamiseksi normaalille uralle aloitettiin vuonna 2012 ulkoinen arviointi. Tarkoituksena oli palvelujen kehittäminen sekä toiminnan järjestäminen vastaamaan kuntien taloudellisia resursseja. Eksoten vuosikate olikin v. 2014 selvästi ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalenemisia kirjattiin yli 7 milj.. Tilikauden 2014 ylijäämä oli yli 11 milj.. 39

ETELÄ-KARJALAN LIITTO Vuoden 2014 aikana kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa olennaisimmat muutokset liittyivät Etelä-Karjalan liiton organisaatiouudistukseen, taloushallinto ja it-palveluiden ulkoistamiseen Saimaan talous- ja tieto Oy:lle sekä henkilöstön virka- ja työsuhteisiin. Maakuntahallituksen syksyllä hyväksymä organisaatiomuutos toteutettiin vuodenvaihteessa. Organisaatiouudistuksessa uudistettiin liiton hallinto-organisaatiota vastamaan nykyisen aluekehityslain sisältöjä. Samalla tarkistettiin henkilöstön toimenkuvia, henkilöresursointia ja -määrää sekä ajanmukaistettiin henkilöstön palkkausjärjestelmä. Liiton talous ei olennaisesti poikennut aiemmista vuosista. Tilinpäätös osoitti n. 240 000 ylijäämää. 40

Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Seuraavassa on käsitelty kunnan toiminnan ja talouden kannalta olennaisimpien konserniyhteisöjen toiminnan kehittymistä. KOY TAIPALSAAREN ASUNNOT Kiinteistöyhtiön taloudellinen tilanne on edelleen haasteellinen. Vuokrien korotuksia tehtiin vuoden 2015 alussa. Tulevaisuudessa vuokria tullaan korottamaan vain niissä kohteissa, joissa kohteen tulot eivät riitä menoihin. Vuoden 2015 budjettiin on sisällytetty vain normaaleja muutto- ja ylläpitokorjauksia. PTS:n mukaiset korjaukset pyritään toteuttamaan, kun talous antaa siihen mahdollisuuksia. Olemassa olevien lainojen osalta tehdään kunnanvaltuuston antamin valtuuksin järjestelyjä, joilla pyritään saamaan selkeyttä ja suunnitelmallisuutta lainojen aiheuttamiin menoihin (korot ja lyhennykset). Asiakaspalvelun ja isännöinnin osalta sopimus isännöintipalveluista Ovenia Isännöinti Oy:n kanssa päättyi 28.2.2015. Vuoden 2015 aikana selvitetään taloushallintopalvelujen, vuokravalvonnan ja perinnän järjestämistä. TAIPALSAAREN LÄMPÖ OY Taipalsaaren Lämpö Oy aloitti toimintaansa vuoden 2015 alussa. Yhtiölle rekrytoidaan toimitusjohtaja ja toiminnan käytännön järjestelyt laitetaan kuntoon. Tähän liittyy myös verkostoon ja lämpölaitokseen tehtäviä investointeja. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Eksoten kanssa solmitun palvelusopimuksen mukaisesti kunnan osuutta alijäämäkertymästä katetaan vuodesta 2014 alkaen. Tästä johtuen kuntayhtymälle maksettava kunnan maksuosuus kasvoi vuodelle 2014 noin 850.000 euroa. Palvelusopimus perustuu pitkälti nykyiseen palveluverkkoon ja palveluverkkosuunnitelman mukainen hyvinvointiasema -toimintamalli otettaneen käyttöön vuoden 2016 alusta. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnan konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. TOIMIVALLAN JA VASTUUNJAKO KONSERNIOHJAUKSESSA Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. OHJEIDEN ANTO KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kunnanhallitus valitsee kunnan edustajat tytär- ja osakkuus- sekä yhteisyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kunnan edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin. Kunnanhallitus antaa tarvittaessa toimintaohjeita yhtiökokousedustajille / hallituksen jäsenille kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. 41

KONSERNITAVOITTEIDEN ASETTAMISTA JA TOTEUTUMISTA KOSKEVA ARVIOINTI Lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämistä koskeva tavoite saavutettiin, mutta yhtiön investointeja ei pystytty aloittamaan vuoden 2014 aikana. KOY Taipalsaaren Asunnoille asetettu tavoite koskien tehostetun palveluasumisen yksikön investointivaihtoehtojen selvittämistä saavutettiin. Kunnan maksuosuudet eri konserniyhteisöille on sisällytetty käyttötalousosaan. Maksuosuuksien toteumassa ei ole merkittäviä poikkeamia suhteessa valtuuston hyväksymään talousarvioon. TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUDEN TALOUDELLISEN ASEMAN SEURANTA, ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Konserniohjeen mukaan tytäryhteisöt ja kunnanhallituksen nimeämät edustajat raportoivat kirjallisesti kunnanhallitukselle yhteisön toiminnasta ja taloudesta 4 kuukauden välein. Raportointi tapahtuu kunnanhallituksen määrääminä ajankohtina. Lisäksi kunnan tytäryhteisön toimitusjohtajan ja hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on pyydettäessä annettava konsernijohdolle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot sekä muut niiltä pyydetyt tiedot ja selvitykset. KESKITETTYJEN KONSERNITOIMINTOJEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖ Kunnan konserniohjeen mukaisesti konsernipalvelut tuotetaan keskitetysti tarkoituksenmukaisessa laajuudessa hankinta- ja volyymietujen sekä ammatti- ja erityisosaamisen turvaamiseksi. Olemassa olevia palvelurakenteita muutetaan konsernipalvelujen käytön niin edellyttäessä siten, että toimintaedellytykset palvelun tuottamisessa turvataan. Osa konserniyhteisöistä hyödyntää taloushallinnon ja tietohallinnon järjestämisessä Saimaan Talous ja Tieto Oy:tä. Konsernin hankinnoissa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan myös yhteistä hankintayksikköä, Etelä- Karjalan hankintapalveluita. RISKIENHALLINTAJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS TYTÄRYHTEISÖISSÄ Konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa kunnan kanssa. Tytäryhteisöjen tulee valmiussuunnitelmin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös erityistilanteissa ja poikkeusoloissa. Riskien kartoitusta tytäryhteisöissä (KOY Taipalsaaren Asunnot, Taipalsaaren Lämpö Oy) ei ole kattavasti suoritettu. Riskienhallinnan järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota konserniohjetta päivitettäessä siten, että riskienhallinnan ja seurannan vastuunjako konsernijohdon osalta on vastuutettu nykyistä selkeämmin. 42

Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNIN TULOSLASKELMA 1 000 2014 2013 Toimintatuotot 18 475 18 028 Toimintakulut -40 685-39 434 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0 0 Toimintakate -22 211-21 405 Verotulot 18 115 17 764 Valtionosuudet 5 950 6 556 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 14 18 Muut rahoitustuotot 81 84 Korkokulut -128-145 Muut rahoituskulut -60-66 Vuosikate 1 761 2 806 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot -1 887-2 085 Tilikauden yli- ja alipariarviot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 238 Tilikauden tulos -125 959 Tilinpäätössiirrot 85 80 Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -40 1 039 TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 45,41 45,72 Vuosikate/Poistot, % 93,36 134,59 Vuosikate, /asukas 367,05 581,46 Asukasmäärä 4799 4826 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksenriittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, konsernin tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate / (Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista 43

investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. Kuntayhtymäkonsernissa asukasmäärää ja asukaskohtaista tunnuslukua ei esitetä. 44

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1 000 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 761 2 806 Satunnaiset erät 0 238 Tulorahoituksen korjauserä -143-1 342 Toiminnan rahavirta yhteensä 1 618 1 702 Investointien rahavirta Investointimenot -7 141-1 726 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 191 11 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 734 1 419 Investointien rahavirta yhteensä -5 216-296 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 598 1 406 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 400 1 403 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 007-1 857 Lyhytaikaisten lainojen muutos 700-199 Oman pääoman muutokset (korjaukset) 0 338 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset -2 43 Vaihto-omaisuuden muutos -5-6 Saamisten muutos -258 213 Korottomien velkojen muutos 709-106 Rahoituksen rahavirta yhteensä 2 536-171 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 062 1 235 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 459 3 520 Rahavarat 1.1. 3 520 2 285-1 061 1 235 TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, 1 000-976 3 230 Investointien tulorahoitus, % 29,6 163,6 Lainanhoitokate 1,66 1,4 Kassan riittävyys, pv 18 30 45

INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, jos lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. 46

Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista konsernin tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 47

TAIPALSAAREN KUNTA Konsernitase VASTAAVAA 1 000 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 323 339 Muut pitkävaikutteiset menot 86 28 Ennakkomaksut 49 83 Aineettomat hyödykkeet yht. 459 450 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 307 2 935 Rakennukset 11 081 12 633 Kiint. rakent. ja laitteet 2 838 3 265 Koneet ja kalusto 481 418 Muut aineelliset hyödykkeet 20 20 Ennakkomaksut ja kesk. er. 3 788 411 Ainneelliset hyödykk yht. 22 516 19 682 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 50 35 Muut osakkeet ja osuudet sij. 850 834 Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset 1 1 Sijoitukset yhteensä 901 870 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 465 876 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 81 76 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 368 481 Lyhytaikaiset saamiset 1 887 1 516 Muu vaihto-omaisuus Rahoitusarvopaperit 1 510 Rahat ja pankkisaamiset 2 459 2 010 VAIHTUVAT VAST. YHT. VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 137 27 471 48

1 000 31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMAPÄÄOMA Peruspääoma 8 508 8 508 Arvonkorotusrahasto 41 41 Muut omat rahastot 48 48 Edellisten tkn ylijäämä/alij. 2 076 1 691 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -40 1 039 VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAP. EHT.V. Poistoero 1 400 1 506 Vapaaehtoiset varaukset 103 82 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 5 Muut pakolliset varaukset 171 114 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOM. 647 1 060 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieraspo. 9 422 8 368 Pitkäaikainen koroton vieraspo. 469 431 Lyhytaikainen korollinen vieraspo. 2 002 997 Lyhytaikainen koroton vieraspo. 4 290 3 581 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 29 137 27 471 TUNNUSLUVUT 2014 2013 Omavaraisuusaste % 41,68 47,04 Suhteellinen velkaantuneisuus 38,04 23,13 Kertynyt yli/alijäämä/1000 2 035 2 731 Kertynyt yli/alijäämä, /as 424 566 Konsernin lainat, /as 2 380 1 940 Kon. lainakanta 31.12., 1000 11 424 9 365 Kon. lain.saamiset 31.12., 1000 - - Kunnan asukasmäärä 4 799 4 826 Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Koko pääoma kaavassa tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennyttyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. 49

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa konsernin asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Kuntayhtymän konsernissa asukaskohtaista tunnuslukua ei esitetä. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lyhennyttyä konsernikaavaa käytettäessä konsernin lainakanta muodostuu korollisen vieraan pääoman eristä. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymän konsernissa ei asukaskohtaista lainamäärää esitetä. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 50

TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Taipalsaaren kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos on 206 503,34 euroa alijäämäinen. Kunnanhallitus esittää, että Tehdään kirjastoon liittyvä poistoeron vähennyskirjaus 24 411,36 euroa ja lisäksi vuodeosaston poistoeron vähennyskirjaus 68 322,96 euroa, yhteensä 92 734,32 euroa. Tilikauden alijäämä 113 769,02 euroa siirretään oman pääoman edellisten tilikausien yli- /alijäämätilille. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Todetaan, että kunnan taseessa 31.12.2014 edellisten kausien ylijäämää on 5 033 709,36 euroa. Vaikka tilikauden alijäämä on 113 769,02 euroa, kuntalain edellyttämää tarvetta talouden tasapainottamistoimenpiteisiin ei ole. Kunnanhallitus kuitenkin toteaa, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kertyneistä alijäämistä 24,064 milj. osa on myös Taipalsaaren kunnan vastuulla ja kertyneen alijäämän kattaminen jatkuu tulevina vuosina aiemmin hyväksytyn suunnitelman mukaan. Perussopimuksen mukainen Taipalsaaren kunnan osuus kertyneistä alijäämistä on Eksoten tilinpäätöksen mukaan noin 0,882 milj. euroa. 51

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Vaalit Tehtäväalueen talous Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Äänioikeutettuja vaaleissa oli 3684, joista äänesti 1446. Äänestysprosentti oli näin ollen 39,3 %. Koko maan äänestysprosentti oli 41,0 %. Tarkastus ja arviointi Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja kunnan tarkastussäännössä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 7 000 7 000 7 368,00 105 368,00- Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot -10 000-10 000-12 848,09 128 2 848,09 Toimintakate -3 000-3 000-5 480,09 183 2 480,09 Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 18 361-18 361-13 490,21-73 4870,79- Toimintakate 18 361-18 361-13 490,21 115 4870,79-52

Konsernihallinto Konsernihallinnon tehtävänä on avustaa valtuustoa, kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa kunnan toimialojen ja konserniin kuuluvien yhteisöjen johtamisessa ja toimintojen linjauksia koskevien kunnanhallituksen ja valtuuston päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. HALLINTOPALVELUT Hallintopalveluiden tehtäväalue vastaa kunnan yleis- ja taloushallinnosta, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, riskienhallinnasta, julkisista hankinnoista sekä kunnan omaisuuden hallintaa koskevista asioista. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 1 823 680 589 500-1 234 180 1 022 595,08 83 211 584,92 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 1 236 878-23 400-1 260 278-1 351 212,97-107 90 934,97 Toimintakate 586 802 612 900-26 098-328 617,89 302 519,89 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Pappilanniemen markkinointi ja tontinmyynti EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä yritysten sijoittumisalueena VASTUUHENKILÖ Kunnanjohtaja, hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Pappilanniemen markkinointia ja myyntiä jatketaan valitun linjauksen mukaisesti. Mittari: AO 15, AR 2, AK 1 TOTEUMA AO 6 AR 2 AK 0 Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Tavoitetta ei saavutettu. 53

TOIMINNALLINEN TAVOITE Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 5: Osaamisen ja työllisyyden edistäminen hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Tukityöllistettävien hyödyntäminen kunnan palvelutuotannossa. Mittari: Työssäoloehdon täyttävä tukityöllistäminen 7 henkilölle. Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Järjestetty 10 henkilölle. Tavoite saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Ajantasainen tieto taloudellisesta tilanteesta päätöksenteon pohjaksi. EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 6: Tasapainoinen kuntatalous palvelujen järjestämisen tukena hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Olemassa olevien ohjelmistojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen, kustannuslaskennan kehittäminen. Hanke aloitettiin syksyllä 2014 ja jatkuu vuoden 2015 aikana kun yhtiöittämisjärjestelyihin liittyvät muutokset on saatu päätökseen. Mittaristo käytössä vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Tavoitetta ei saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA Kuntarakenneselvityksen tekeminen yhdessä muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa. 11: Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja konserniohjaus 54

VASTUUHENKILÖ johtoryhmän jäsenet ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Tehdään valtion edellyttämä selvitys. Mittaristo käytössä vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Selvitys tehtiin ja se valmistui vuoden 2014 aikana. Selvitys valmis annettuun määräaikaan mennessä. Raportointi: Kunnanhallitus 24.3.2015 Tavoite saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Lämpölaitoksen yhtiöittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 11: Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja konserniohjaus kunnanjohtaja, hallintojohtaja, tekninen johtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Lämpölaitostoiminnan siirtäminen perustettavalle yhtiölle 1.1.2015 mennessä. Yhtiöittämistä koskevat selvitykset tehtiin syksyllä 2014 ja valtuusto teki selvitysten pohjalta yhtiöittämispäätöksen. Taipalsaaren Lämpö Oy aloitti toimintansa 1.1.2015 Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Tavoite saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Henkilöstöohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 12: Taipalsaari on kilpailukykyinen ja luotettava työnantaja kunnanjohtaja, hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA 55

Määritetään kunnan henkilöstöpolitiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille vuoden 2014 aikana. Hanketta ei ollut mahdollista toteuttaa resurssipulan takia. Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Tavoitetta ei saavutettu. TOIMINNALLINEN TAVOITE Palkkausjärjestelmän uudistaminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 12: Taipalsaari on kilpailukykyinen ja luotettava työnantaja kunnanjohtaja, hallintojohtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Suoritetaan tehtävien vaativuuden arviointi koko henkilöstölle. Määritetään tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteet vuoden 2014 aikana. Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Hanketta ei ollut mahdollista toteuttaa resurssipulan takia. Hanke tulee käynnistää mahdollisimman pian vuoden 2015 aikana, koska heinäkuussa otetaan käyttöön työehtosopimuksen mukaiset uudet hinnoittelutunnukset ja palkkausjärjestelmä tulee sopeuttaa työehtosopimuksen muutoksiin. Tavoitetta ei saavutettu. Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Hallintopalveluiden toiminta ja talous on toteutunut pääosin suunnitelmien mukaisesti. Tuloarvioiden alitus johtuu siitä että tontinmyynnille asetettuja tavoitteita ei saavutettu ja esimerkiksi Saimaanharjun hammashoitolan kahta osaketta ei saatu myyntiin budjetoidun mukaisesti. Määrärahaylityksestä noin 64 000 euroa johtuu lomapalkkavelan ja siihen liittyvien sivukulujen muutoksesta. Kunnassa ei ole budjetoitu lomapalkkavelan muutosta ja koko henkilöstön lomapalkkavelan muutos on kirjattu henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle. Muita ennakoimattomia ylityksiä olivat mm. työterveyshuolto (noin 13 000 euroa). Uusi hallintosihteeri aloitti tehtävässään helmikuussa 2014. Talousarviovuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti maakunnallisen kuntarakenneselvityksen valmisteluun ja vastattiin useisiin eri hallinnonuudistushankkeisiin liittyviin lausuntopyyntöihin. Vuoden aikana aloitettiin myös kunnan arkistojen läpikäynti ja uuden tiedonohjaussuunnitelman laadinta sekä sopimusten vienti sopimushallintajärjestelmään. 56

Taloushallinnossa otettiin käyttöön uusi konsernitilinpäätöksen laadintaohjelma, sekä osallistuttiin palkanlaskennan ulkoistushankkeeseen sekä lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittämiseen. Henkilöstöhallinnossa jatkettiin toimintatapojen yhtenäistämistä. Palkanlaskenta ulkoistettiin Saimaan Talous ja Tieto Oy:lle ja ulkoistuksen yhteydessä saatiin käyttöön useita työprosesseja helpottavia henkilöstöhallinnon järjestelmiä. Keväällä 2014 otettiin käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake. Henkilöstöasioita on kuvattu tarkemmin laaditussa henkilöstökertomuksessa. Tietohallinnossa osallistuttiin toimialojen omiin kehittämisprojekteihin ja normaalien kalustohankintojen lisäksi hankittiin ja asennettiin luottamushenkilöille tablet -tietokoneet kokousmateriaalien sähköistä toimittamista varten. Taipalsaari edusti Länsi-Saimaan kuntia sähköisen asioinnin kehittämishankkeessa jonka seurauksena uusi maakunnallinen sähköisen asioinnin portaali otettiin käyttöön alkuvuodesta 2015. 57

TUKIPALVELUT Tukipalveluiden tehtäväalue vastaa kunnanhallituksen alaisuudessa ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden järjestämiseen liittyvistä tehtävistä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 839 030 1 000-838 030 827 410,70 99 10 619,30 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 857 169 19 350 837 819-813 026,91-97 24 792,09- Toimintakate 18 139-18 350 211 14 383,79 14 172,79- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Ruoan hävikin vähentäminen. EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 9: Kestävän kehityksen sekä ympäristö-vastuullisuuden edistäminen VASTUUHENKILÖ Hallintojohtaja, ruokapalveluesimies, siivouspalveluesimies ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto kunnan ruokapalveluissa vuoden loppuun mennessä. TOTEUMA Järjestelmä otettu käyttöön suunnitelmien mukaan ja ruoan valmistus perustuu koulujen ja päiväkotien tekemiin tilauksiin. Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Tavoite saavutettu. Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminta ja talouden toteuma ovat olleet suunnitelmien mukaista. Sekä siivous- että ruokapalveluissa on valmistauduttu uusien tilojen käyttöönottoon vuonna 2015. Siivouspalveluissa on tehty alustavat siivousmitoitukset uusille kiinteistöille ja laskettu vaikutukset henkilöstötarpeeseen. Ruokapalveluissa on otettu käyttöön tuotannonohjausjärjestelmä ja järjestelmästä saadut kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Tuotannonohjausjärjestelmän myötä elintarviketilaukset on pystytty optimoimaan suhteessa sivistystoimen ateriatilauksiin. 58

KEHITTÄMISPALVELUT Kehittämispalveluiden tehtäväalue vastaa kehittämisjaoston alaisuudessa yhdyskuntasuunnitteluun, joukkoliikenteeseen, viestintään ja markkinointiin, elinkeinoelämän edistämiseen, kunnan kehittämishankkeisiin, kylätoimintaan, vapaa-ajan asumiseen ja saaristoasioiden hallintoon liittyvistä tehtävistä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 6 300 12 500 18 800 12 754,67 68 6 045,33 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 260 593-72 500-333 093-264 125,55-79 68 967,45- Toimintakate 254 293-60 000-314 293-251 370,88-80 62 922,12- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Asuntopoliittisen ohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena VASTUUTAHO Kehittämispalvelut ARVIOINTIMITTARIT Valmis 9/2014 TOTEUMA Työ valmistui suunnitellussa aikataulussa. Raportointi: Kehittämisjaosto 5.3.2015 Kunnanhallitus 31.3.2015 Valtuusto hyväksyi joulukuussa. Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Elinkeino-ohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena Kehittämispalvelut 59

ARVIOINTIMITTARIT Valmis 11/2014 Raportointi: Kehittämisjaosto 5.3.2015 Kunnanhallitus 31.3.2015 TOTEUMA Työryhmä kokosi ja kuvasi ohjelman tavoitteita Wirman ohjauksessa asetetun aikataulun mukaisesti. Valtuusto hyväksyi lokakuussa Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Maapoliittisen ohjelman päivittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT Valmis 5/2014 Raportointi: Kehittämisjaosto 5.3.2015 Kunnanhallitus 31.3.2015 7: Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus mahdollistavat jatkuvan tonttitarjonnan taajama-alueilla. Kehittämispalvelut TOTEUMA Luonnos oli valmis toukokuussa, siitä pyydettiin lausuntoja kesäkuussa. Valtuusto hyväksyi syyskuussa. Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Kaavojen valmistelu EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT 1 täydennysasemakaava valmis 11/2014 1 asemakaava valmis 3/2015 1 osayleiskaava valmis 9/2015 Raportointi: Kehittämisjaosto 5.3.2015 Kunnanhallitus 31.3.2015 7: Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus mahdollistavat jatkuvan tonttitarjonnan taajama-alueilla. Kehittämispalvelut TOTEUMA Päiväkodin asemakaava valmistui alkuvuodesta. Pappilanniemen kaavamuutos, luonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä heinäkuussa. Valtuusto hyväksyi lokakuussa. Käynnistettiin Saimaanharjun Konstunrannan kaavoituksen ideakilpailu. Voittajatyö valittiin tammikuussa 2015. Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos Ilkonsaaret ja Myhkiönsaaret. Valtuusto hyväksyi elokuussa. Näiden ohella tuli vireille lokakuussa yksityisten toimijoiden Kesärannan ranta-asemakaava ja Pohjahiekan ranta-asemakaava. Tavoitteet saavutettu 60

Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Kehittämispalveluissa työ on suuntautunut maanhankintaan ja kaavoitukseen. Maanhankinnassa on oltu aktiivisia laatukäytävän alueella keskeisillä kehittämissuunnilla, kuten Kuivaketveleessä ja Jauhialantien alueilla. Maakauppaneuvottelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Kylätoimintamäärärahasta myönnettiin avustusta eri kyläyhdistysten ja toimikuntien esittämiin kohteisiin. Kohteet olivat pääosin alueiden kunnostusta ja tapahtumien järjestämistä. 61

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omistajaohjaukseen liittyvien asioiden valmistelusta ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä tehtävistä. Hyvinvointijaoston yleisenä tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja työkykyisyyden edistäminen painottuen ehkäisevään ja kuntalaisten omatoimisuutta tukevaan toimintaan. Hyvinvointijaosto koordinoi kunnan eri toimialojen tuottamia ja järjestämiä palveluita siten, että ne tukevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Hyvinvointijaoston erityisenä tehtävänä on tehdä kunnanhallitukselle esitys Taipalsaaren kunnan ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin välillä laadittavasta palvelusopimuksesta, joka turvaa riittävien ja tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden Taipalsaaren kunnan asukkaille sekä asettaa Taipalsaaren kunnan kannalta tavoitteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminnalle ja taloudelle sekä toiminnan kehittämiselle. Lisäksi hyvinvointijaoston tehtävänä on valvoa ja arvioida Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimintaa ja palvelusopimuksen toteutumista Taipalsaaren kunnan ja sen asukkaiden kannalta sekä raportoida kunnanhallitukselle ja -valtuustolle tavoitteiden toteutumisesta. Tehtäväalueen talous Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäväalue vastaa kunnanhallituksen hyvinvointijaoston alaisuudessa Etelä- Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 400 330 400 330 418 114,22 104 17 784,22- Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 13 057 833-1 242-13 059 075-13 050 777,46-100 8 297,54- Toimintakate 12 657 503-1 242-12 658 745-12 632 663,24-100 26 081,76-62

Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Hyvinvointisuunnitelman indikaattorien/tavoitteiden edistäminen ja hyvinvointikertomuksen käyttöönotto EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT Sosiaali- ja terveyspalvelut TOTEUMA Kevään 2014 aikana koottiin laaja indikaattorimateriaali. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä tehtiin analyysi hyvinvointipalvelujen kehittämisestä Taipalsaarella. Kesällä ja syksyn aikana valmisteltiin hyvinvointikertomus 2013-2016 sekä sen vuosittainen osio. Hyvinvointikertomus raportoidaan valtuustolle alkuvuodesta 2015. Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Tavoite saavutettu TOIMINNALLINEN TAVOITE Vanhusneuvoston työn vakiinnuttaminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO ARVIOINTIMITTARIT Suunnitelma valmis 7/2014 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. Sosiaali- ja terveyspalvelut TOTEUMA Vanhusneuvosto on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. Eksoten johdolla on valmisteltu alueellinen vanhuspalvelusuunnitelma ja sen pohjata on tehty edelleen kunnallisia suunnitelmia. Työ jatkuu vuoden 2015 puolella. Sisällöllisiä toimenpiteitä on otettu tavoitteeksi vuoden 2015 talousarviossa. Raportointi: Kunnanhallitus 31.3.2015 Tavoite saavutettu 63

Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Hyvinvointikertomuksen indikaattoreita täsmennettiin syksyn aikana. Eksoten johdolla valmistui suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vanhuspalvelusuunnitelma). Siinä on kuvattu keskeisimmät toimintatavat ikääntyvien tukemiseksi. Keskeisissä rooleissa ovat Eksote, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat. Talous toteutui suunnitelmia positiivisemmin Eksoten toiminnassa. Loppuvuodesta käydyn palvelusopimusneuvottelun linjausten mukaan huomiota kiinnitetään kuluvana vuonna hyvinvointiaseman sisällön kehittämiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä hoitotakuun toteutumiseen. Tässä tärkeää on kunnan ja Eksoten toimintojen ja toimijoiden saumaton yhteistyö. Päätettiin aloittaa vuoden vaihteessa 2015 yhteistyö Luumäen kunnan kanssa asiantuntijapalvelujen käytössä hyvinvointipalvelujen suunnittelun ja Eksoten omistajaohjaukseen liittyvissä tehtävissä. 64

Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden tehtävänä on tukea ja kannustaa kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia luomalla edellytyksiä tasokkaaseen koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. SIVISTYSPALVELUIDEN HALLINTO Sivistyspalveluiden hallinnon tehtävänä on avustaa sivistyslautakuntaa toimialan johtamisessa ja toimintojen linjauksia koskevien päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 132.080,00-132.080,00-139.271,73-105 7.191,73 Toimintakate 132.080,00-132.080,00-139.271,73-105 7.191,73 65

PERUSOPETUS Perusopetuksen tehtäväalue vastaa kunnan perusopetuksesta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 93.950,00 22.151,00 116.101,00 128.089,35 110 11.988,35 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 4.608.929,00-10.225,00-4.619.154,00-4.598.441,24-100 20.712,76- Toimintakate 4.514.979,00-11.926,00 4.503.053,00-4.470.351,89-99 32.701,11- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Opetuksen laadun kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena VASTUUTAHO TOIMENPITEET / MITTARI Laadukas opetus on yksi kunnan vetovoimatekijöistä. Opetuksen laatua edistävät mm. pätevät ja motivoituneet opettajat, riittävän pienet opetusryhmät, riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen (tuntikehys, määrärahat). Mittari: Asiakastyytyväisyyskyselyt, hyvinvointiprofiili sekä koululaisille että henkilökunnalle, oppimistulokset. Perusopetus TOTEUMA Opetuksen laadusta huolehtiminen on jatkuva prosessi. Opetushenkilöstö osallistuu täydennyskoulutuksiin määrärahojen puitteissa. Opetusryhmien koko pystyttiin pitämään riittävän pienenä ja tehokkaana opetushallituksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun avustuksen ja käytössä olleen opetustuntiresurssin eli tuntikehyksen turvin. Opetusryhmien keskikoko oli lukuvuonna 2013-2014 15 oppilasta ja lukuvuonna 2014-2015 se on 16 oppilasta. Toukokuussa 2014 tehtiin ensimmäistä kertaa oppilaille Opetushallituksen Hyvinvointiprofiilikysely, jonka tulosten analysointi on osa laadun arviointia. Kyselyn vastausten pohjalta yksiköt voivat tehostaa toimintaansa oppilaan koulunkäynnin tukena. Kyselyä jatketaan vuosittain neljäsluokkalaisille oppilaille. Keväällä 2014 aloitettiin kuntakohtaisen opetussuunnitelman valmistelu kansallisten Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Perusteluonnoksiin tutustuttiin ja oman toiminnan kehittämistä suhteessa suunnitelmaluonnokseen alettiin valmistella. Perusteet hyväksyttiin 22.12.2014 ja työtä jatketaan lukuvuoden edetessä. 66

Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 TOIMINNALLINEN TAVOITE Toteutunut suunnitellusti. Oppimisympäristön teknologian kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Nykyaikainen teknologia opetuskäytössä motivoi opettajia ja antaa oppilaille uusia mahdollisuuksia tiedonhankintaan ja sen käsittelyyn. Sähköiset oppimateriaalit tuovat monipuolisuutta opetukseen. Mittari: Opetusvälineiden uusiminen, kyselyt/reflektoinnit välineistön käytöstä opetuksessa, koulutus, oppimisalustan käyttöönotto/opettaja/luokka Lukuvuoden 2014-2015 loppupuolella otettiin pilottikäyttöön Itslearning oppimisalusta, jonka avulla tietotekniikkaa tuodaan osaksi oppimisprosessia. N. 25 % opettajista aloitti alustan testauksen. Koulujen laitekanta asettaa vielä jonkin verran rajoitteita tietotekniikan tehokkaalle ja tasapuoliselle hyödyntämiselle opetuksessa. Lähinnä laitteiden tai internetyhteyksien hitaudesta johtuen opettajien sitoutuminen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen vaihtelee vielä selvästi. Raportointi: Toteutunut osittain. Sivistyslautakunta 2.3.2015 67

TOIMINNALLINEN TAVOITE Kodin ja koulun yhteistyö EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueille. 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa. VASTUUTAHO Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Toimiva yhteistyö on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen keskeinen tuki. Hyvä yhteistyö mahdollistaa varhaisen puuttumisen oppilaan mahdollisiin ongelmiin. Yhteistyö taataan avoimuudella ja ajantasaisella, tehokkaalla tiedottamisella. Vanhempainyhdistystoiminnan vahvistaminen ja tukeminen edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Mittari: huoltajien palaute asiakastyytyväisyyskyselynä, henkilökunnan keskinäinen reflektointi ja hyvinvointiprofiilin vastaukset, vanhempainyhdistysten aktiivisuus toiminnassa Oppilaille ja huoltajille järjestettiin kysely perusopetuksen arvoista osana opetussuunnitelman uudistamisprosessia. Huoltajille pidettiin kaikkien koulujen yhteinen vanhempainilta syyskuussa, jossa kyselyn tulokset esiteltiin. Oppilaita osallistetaan oppilastoimikuntien kautta vaikuttamaan oman koulunsa toimintaan. Huoltajille tiedotetaan koulujen tapahtumista aktiivisesti. Palautetta toivotaan ja sitä annetaan tarvittaessa. Vanhempainvartit toteutetaan kattavasti. Wilman käyttö on tehostunut ja laajentunut entisestään. Tällä hetkellä huoltajat käyttävät Wilmaa lähes 100 prosenttisesti. Oppilashuollon osalta elokuun alussa voimaan astunut uusi opiskelijahuoltolaki on vaatinut henkilöstön uudelleenkouluttamista sekä uuden työkalun, oppilashuoltokertomusalustan, käyttöönoton. Uudet oppimisen tuen työtavat ja työryhmät on saatu käyttöön mutta prosessien toimivuutta kehitetään edelleen työn ohessa. Vuoden 2014 alussa astui voimaan ns. koulurauhalaki, jossa koululle säädettiin uusia keinoja häiriökäyttäytymisen ehkäisyyn ja siitä ojentamiseen. Käytänteet toimivat riittävällä tavalla eikä voimakkaimpiin uusiin keinoihin tarvinnut turvautua. Raportointi: Toteutunut suunnitellusti. Sivistyslautakunta 2.3.2015 68

TOIMINNALLINEN TAVOITE Turvalliset ja viihtyisät oppimisympäristöt EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueille. 9: Kestävän kehityksen sekä ympäristövastuullisuuden edistäminen ja Saimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen VASTUUTAHO Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava koulujen ja niissä työskentelevien ihmisten fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta. Opetusryhmille on tarjottava asianmukaiset säädösten mukaiset tilat toimia eri oppiaineissa. Pelastussuunnitelmien päivitys. Mittari: Työtyytyväisyyskysely, hyvinvointiprofiili, tehdyt korjaukset ja remontit Vehkataipaleen koululla ei pystytty toteuttamaan kesäksi 2014 suunniteltua ilmanvaihdon saneerausta riittämättömien talousarvioon varattujen resurssien vuoksi. Loppuvuodesta keskimmäinen luokkatila tyhjennettiin säännöllisestä käytöstä sisäilmariskien pienentämiseksi. Koulu sai toiminnan kuitenkin järjestettyä kohtuullisen hyvin. Valtuusto päätti joulukuussa selvityttää teknisellä toimella koulun kunnon keväällä 2015. Saimaanharjun koulun ympäristössä, Kirkonkylän koululla ja Omenatarhan päiväkodilla jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten liikkumiseen syksyllä alkaneiden rakennustöiden vuoksi. Tarkka ohjeistus vaarapaikkojen osalta sekä yhteistyö rakentamisesta vastanneiden tahojen kanssa riskien ennakoinnin suhteen oli tärkeää. Pelastussuunnitelmat ovat ajantasaiset. Raportointi: Toteutunut. Sivistyslautakunta 2.3.2015 69

TOIMINNALLINEN TAVOITE Täydennyskoulutus ja työnohjaus perusopetuksessa EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 12: Taipalsaari on kilpailukykyinen ja luotettava työnantaja, työhyvinvointia seurataan ja kehitetään. VASTUUTAHO Perusopetus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Opetustyö on jatkuvan muutoksen ja haasteiden kohteena, sen vuoksi opettajakunta tarvitsee tehokasta täydennyskoulutusta ja osin myös työnohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus myös lisää motivaatiota ja kehittämishalukkuutta. Mittari: Koulutuksessa käyneiden määrä/ koko opettajamäärä, pv/opettaja; Ops-koulutukseen osallistuu koko henkilöstö, laaditaan henkilökohtaiset kouluttautumissuunnitelmat pitkäjänteistä ammattitaidon kehittämistä varten Tammikuussa osa opettajista osallistui valtakunnallisille Educamessuille. Koulutuksen pääpaino oli opetussuunnitelmauudistukseen valmistautumisessa; n. 15 sivistystoimen työntekijää osallistui Opetushallituksen OPStuki2016 koulutuspäiville Kouvolassa kolmena eri päivänä vuoden aikana. Kevään opettajien vesokoulutuksessa aiheena hätäensiapu. Syksyn vesossa valmisteltiin opetussuunnitelmaa ja määriteltiin paikallisen opetussuunnitelman arvopohja. Työnohjausta järjestettiin erityistä tukea antaville opettajille. Raportointi: Toteutunut suunnitellusti. Sivistyslautakunta 2.3.2015 Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % TP2013-2014 Oppilasmäärä 20.9. 540 540 561 + 4 % Oppikirjahankinnat, /oppilas 142 122 107-25 % Koulukuljetukset, /kuljetusoppilas 1345 1393 1473 + 9,5 % Oppimateriaalihankinnat, /oppilas 99 98 92-7 % Oppilaita/opettaja, yleisopetus 15 15 16 Tuntia/1.-9. lk. opp. 1,98 70

Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tehtäväalueen taloudenpito on toteutunut suunnitellusti. Talousarviovuodelle 2014 määritellyssä raamissa on pysytty toimintakatteen ollessa n. 33 000 ylijäämäinen. Kouluille annettiin säästövelvoite, jossa pääpaino oli oppimateriaalien tehokkaassa käytössä sekä oppikirjojen kierrätyksessä. On huomattava, että em. menoista säästäminen ei ole pidemmällä aikavälillä kestävää, vaan välttämättömien investointimenojen siirtoa myöhemmäksi. Lyhyellä aikavälillä säästöstä ei synny ylipääsemättömiä ongelmia. Päinvastoin, tarkan euron politiikka saa katsomaan toimia kriittisesti ja hankintoja mietitään jatkossakin oletettavasti tarkoin. Koulukuljetukset jouduttiin kilpailulainsäädäntösyistä kilpailuttamaan ja se johti kunnan ja tehtäväalueen kannalta negatiiviseen lopputulokseen. Kuljetuskustannukset nousivat n. 10 % kuljetusoppilasta kohden. Kilpailutuksella saavutettiin kuitenkin hyvä vertailtavuus ja selkeys kuljetuskustannusten muodostumisesta. Kuljetuskustannusten kehitystä on kilpailutuksen ansiosta aiempaa selkeämpää seurata vuositasolla. Oppilasmäärät opetusryhmissä yhtä opettajaa kohti ovat hieman alle maan keskiarvon. Tunnusluvussa ovat mukana kaikki perusopetuksen luokat 1.-9. Maan keskiarvo vastaavalla tavalla ilmaistuna on 18 oppilasta. Etelä- Karjalan kunnissa on keskimäärin 17,7 oppilasta opettajaa kohti. Vertailun vuoksi: vastaava luku OECD-maissa on 21,2 oppilasta. Mainitut vertailuluvut ovat vuodelta 2013. Toiminnallisesti yksiköt ovat hyvin organisoituja ja johdettuja. 71

VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen tehtäväalue vastaa kunnalle kuuluvista lasten päivähoitoon, esiopetukseen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan kuuluvista tehtävistä. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 405.808,00 405.808,00 430.940,30 106 25.132,30 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 3.177.697,00-74.883,00 3.102.814,00-2.946.108,34-95 156.705,66- Toimintakate 2.771.889,00-74.883,00 2.697.006,00-2.515.168,04-93 181.837,96- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen (Vasu-hanke) EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta Varhaiskasvatus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Hankkeen läpivieminen. Täydennyskoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle Mittarit: Henkilöstökysely v. 2014 ja asiakaskysely hankkeen toteutuksesta. Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 Varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön toimintakauden alussa syksyllä 2014. Henkilöstökoulutukset on toteutettu koko henkilöstölle kesäkuussa. Kyselyjä ei ole toteutettu. Hanke on viety läpi. Asiakaskyselyä / henkilöstökyselyä ei toteutettu. 72

TOIMINNALLINEN TAVOITE Avointen palveluiden ja Taipalsaari-lisän kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. Varhaiskasvatus TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Verkostoituminen/ Avointa varhaiskasvatusta kumppanuudellahankkeen käynnistäminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Kilpailukykyisyyden säilyttäminen Taipalsaarilisässä Seudullista hankerahoitusta ei avoimen palveluiden kehittämiselle saatu. Taipalsaarilisän euromäärä (150 / lapsi) ja käyttö on pysynyt ennallaan. Taipalsaarilisä oli sivistyslautakunnan säästöehdotuksena talousarviossa 2015. Valtuusto päätti jatkaa taipalsaarilisän maksamista vuonna 2015. Mittarit: Avointa toiminta kumppanuudella - hankkeen tulokset. Taipalsaarilisän käyttäjämäärän kehitys. Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 Taipalsaarilisää koskeva käsittely jatkuu vuonna 2015. 73

TOIMINNALLINEN TAVOITE Päivähoitopaikkojen määrän turvaaminen yksityisten hoitajien määräaikaisten sopimuksien keinoin EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 5: Elinvoimainen paikallistalous lisää kuntalaisten hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. VASTUUTAHO Varhaiskasvatus TOIMENPITEET / MITTARI Nykyisten työsuhteisten hoitajien määrän säilyttäminen. Rekrytoidaan n. 2-3 yksityistä hoitajaa tarpeen mukaan. Perhepäivähoidon markkinointi ja rekrytointisuunnitelma. Työstarttipaketti hoitajille. Mittari: Perhepäivähoidon sijoitusten määrän kehittyminen. Rekrytoitujen hoitajien määrä. Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 TOTEUMA Nykyiset hoitopaikat ovat riittäneet päivähoidon toteuttamiseksi. Ei tarvetta rekrytoida. Ei toimenpiteitä. TOIMINNALLINEN TAVOITE Sähköisten palvelujen kehittäminen varhaiskasvatuksessa EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO TOIMENPITEET / MITTARI Otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi osana Efficajärjestelmää. Mittari: Sähköisten hakemusten määrä/ paperihakemusten määrä 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa. Varhaiskasvatus ja tietohallinto TOTEUMA Sähköinen asiointi käynnistyi huhtikuussa. Varhaiskasvatuksen hallinnollinen asiakasprosessi oli täysin sähköisesti toteutettavissa vuoden lopussa. Hakemuksia varhaiskasvatukseen tuli koko vuoden aikana 201, joista 23 oli Web-hakemuksia (sähköisiä). Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 Sähköinen asiointi on otettu hallinnollisesti käyttöön. Sähköisiä hakemuksia tuli vähän (vain 23) suhteessa paperihakemuksiin, koska haku painottui vuoden alkupuoliskolle. Sähköinen asiointi otettiin käyttöön vasta huhtikuussa 2014. 74

Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TP2013-2014 Lasten kulttuuripalvelut, /lapsi Päivähoitolasten koulu-, askartelu- ja leikkivälinemenot, /lapsi Esiopetuslasten koulu-, askartelu- ja leikkivälinemenot, /lapsi 10,00 10,00 6,00-40 % 30,00 40,00 51,00 + 70 % 50,00 52,00 37,00-26 % Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Vuonna 2014 kunnan päivähoitopaikkatuotanto koostui kolmesta päiväkodista, ja yhdestä vuororyhmäperhepäiväkodista ja neljän (4) omassa kodissa toimivan perhepäivähoitajan tarjoamista hoitopaikoista. Päivähoidossa olevien lasten lukumäärä oli 150 lasta 31.12.2014. Luku on n. 44 % Taipalsaarella asuvista 0-7-vuotiaista. Lukuun ei ole laskettu 6 -vuotiaita, jotka ovat paikalla vain 4h esiopetuksessa. Alla olevasta taulukosta näkyy päivähoito- ja esiopetusikäisten lasten määrän kehittyminen kolmen vuoden ajanjaksolla. 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 0-7 vuotiaat lapset päivähoidossa 179 180 150 kunnan 0-7 v. lapset 350 354 338 % 51 % 51 % 44 % ( Effica) Jos lapsi on säännöllisesti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta, perheelle määritellään suhteutettu hoitomaksu perheen ilmoittamien hoitopäivien mukaisesti. Suhteutettuja hoitopäivä käyttää keskimäärin 64 % päivähoitoikäisistä. Suhteutettujen hoitopäivien käytöllä on vaikutusta päivähoidon käyttöasteeseen ja asiakasmaksuihin. Alla olevasta taulukosta päivähoidon suhteutettujen hoitopäiviä käyttävien lasten määrä kolmelta vertailuvuodelta: 2012 64 % (114 lasta) 2013 58 % (105 lasta) 2014 71 % (107 lasta) 75

Esiopetus: Esiopetus tarjotaan pääsääntöisesti kunnan omana tuotantona. Lakisääteistä ilmaista esiopetusta tarjottiin kolmessa eri toimipaikassa: Metsäpolun päiväkodissa, Tiitäisen päiväkodissa ja Omenatarhan päiväkodissa. Kaiken kaikkiaan esiopetukseen osallistui vuoden 2014 aikana 123 lasta. Päivähoitoa tarvitsi 78 % esiopetuksen lapsista. Ilmaiseen esiopetukseen osallistui 23 % oppilaista. Esiopetusta ostettiin ostopalveluna Lappeenrannan kaupungilta Merenlahtelaisille lapsille (3). Alla olevasta taulukosta näkyy esiopetusikäisten oppilaiden määrä ja palveluntarpeet kolmelta vertailuvuodelta 2012 2013 2014 Esiopetukseen osallistuneet 121 132 123 Esiopetus + päivähoito 72 % (88) 73 % (96) 78 % (96) esiopetus 4h. 27 % (33) 27 % (36) 22 % (27) Effica Osto- ja myyntipalvelut: Ostopalveluja ostettiin Lappeenrannan kaupungilta, Lemin kunnalta ja yksityisilta perhepäivähoitajilta ja päiväkodilta. Päivähoitoa ostettiin vuoden aikana 15 lapselle, joka on 10 % päivähoidon lapsista. Ostot toteutettiin etupäässä kevät puolella 2014 päivähoidon osalta. Ostopalveluiden piirissä olevat perheet ovat asiakassuhteessa kuntaan joten päivähoitomaksut saadaan tulona. Taipalsaaren kunta myi vuonna 2014 päivähoitopalveluita yhdelle ulkopaikkakuntalaiselle lapselle. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisille tarjotaan pääsääntöisesti vain iltapäivätoimintaa, aamutoimintaa järjestetään vain erityishuoltoohjelman piirissä oleville kehitysvammaisille lapsille. Kehitysvammaisten lasten päivähoidosta, koululaisten aamuja /tai iltapäivähoidosta ja loma-ajan hoidosta on sovittu EKSOTE:n kanssa palvelusopimuksella. Erityishuoltolain mukaan päivähoito ja aamu-ja iltapäivätoiminta on maksutonta palvelua, jos lapselle on tehty erityishuoltoohjelma vammaishuollon kanssa. Alla olevasta taulukosta näkyy aamu-ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä. Vuosi 2013 on tilastoitu ajalta 1.8-31.12.2013 1.8. 31.12.2013 2014 Iltapäivätoiminta 60 97 aamu-ja iltapäivätoiminta 6 7 Lasten kotihoidon tukeminen: Kotihoidontuki ja Taipalsaarilisä: Kunta tuki lasten kotihoitoa lakisääteistä kodinhoidon tukea ja siihen liittyvää kuntalisää maksamalla. Koti-hoidon tukea sai 97 lasta ja Taipalsaarilisää 65 lasta. Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä: Yksityisen hoidon tukea käytti 3 perhettä. Yksityisen hoidon tuella päivähoidon valvonta tehtävä kuuluu kunnalle. Perhe ei ole asiakassuhteessa kuntaan, joten kunta ei saa toiminnasta tuloja. 76

Alla olevasta taulukossa on nähtävissä kotihoidon tuen asiakasmäärät vuositasolla kolmelta vertailuvuodelta: (Kela, 2012 2013 2014 Effica) 0-3-vuotiaat lapset kunnassa: 129 126 133 Kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki: 105 106 99 Taipalsaarilisä: 78 68 65 Kotona hoidettiin % 0-3-vuotiaista lapsista 81 % 84 % 74 % Toiminnallinen ja taloudellinen analyysi: Varhaiskasvatuksen tehtäväalueen toimintamenot olivat 2.946.108. Toimintatuloja saatiin 430.940. Toimintakatteeksi muodostui 2.515.168. Tulos oli ylijäämäinen, määrärahaa jäi käyttämättä n. 181.800. Rahaa jäi käyttämättä mm. sijaismenoista, asiakaspalveluiden ostot kunnilta ja muilta, ruokapalveluista ja muista tarvikeostoista. Päivähoidon kysyntä hiljeni vuonna 2014 odotetusta. Perheet hakivat päivähoitopaikkoja helmi-maaliskuussa yleisenä hakuaikana mutta peruivat hakemuksia kevään aikana. Syksyllä toimintakauden alkaessa päivähoitoon jäi hoitopaikkoja vapaiksi n. 20. Tilanne oli poikkeuksellinen ja siihen vaikutti heikentynyt työmarkkinatilanne ja suuri syntyvyys. Toimintakauden 1.8.2014 perustamisessa huomioitiin vähäiseksi jäävän lapsimäärän vaikutusta mm. henkilöstörakennetta muuttamalla. Kasvatustoiminnan avustajien työtehtävät siirtyivät koululaisten iltapäivätoiminnan avustajan tehtäviksi ja yhden lastenhoitajan opintovapaan sijaisuus jätettiin täyttämättä. Määräaikaisten työntekijöiden määrä pystyttiin minimoimaan. Sijaisten rekrytointi väheni, koska resurssia voitiin järjestellä sisäisesti. Kaksi työntekijää teki syksystä alkaen osa-aikaista työtä. Henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä tehtiin maltillisesti toiminnan luonteesta johtuen. Varhaiskasvatuksen käyttöasteeksi muodostui 68 %. Luku pitää sisällään päivähoidon, esiopetuksen, ostopalvelut ja koululaisten iltapäivätoiminnan. Vuoden alkupuoliskolla käyttöaste oli 75 %. Käyttöasteeseen vaikutti päivähoidon vähäinen kysyntä vuoden loppupuoliskolla ja suhteutettujen hoitopäivien käyttö, joka pysyi ennallaan vaikka lapsimäärä päivähoidossa vähentyi. 77

KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Kulttuurin ja vapaa-ajan tehtäväalue vastaa kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluista. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 46.140,00 46.140,00 50.315,94 109 4.175,94 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 503.670,00-503.670,00-511.055,44-101 7.385,44 Toimintakate 457.530,00-457.530,00-460.739,50-101 3.209,50 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Terveys- ja kuntoliikuntapalvelut EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Järjestetään monipuoliset liikuntapalvelut lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Terveys- ja kuntoliikuntapalveluiden saatavuus lisää kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Mittari: Kerhojen/ryhmien määrä, osallistujamäärät Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 TOTEUMA Lumeton talvi haittasi ja teki paikoittain mahdottomaksi talviset liikuntamahdollisuudet. Kuntoliikunnan laturetkiä ei pystytty järjestämään, ns. kansanhiihtosuorituksetkin jäivät vähäisiksi, luistelemaan päästiin vain satunnaisesti. Kaukalopallon puulaakisarja jouduttiin peruuttamaan. Liikuntasaleja käytettiin vastaavasti entistä enemmän. Keväällä saimme Saimaanharjun kuntosalille uudet monipuoliset laitteet. Tämä uudistus lisäsi heti kuntosalilla kävijöiden määrää. Voimaa vanhuuteen, KKI ja Eläkeläisten vakiovuororyhmiltä ja muiltakin asiakkailta on tullut kiitosta uusista laitteista. Vapaaaikasihteeri on kerran kuussa käynyt antamassa ohjeita edellä mainituille ryhmille. Terveysliikuntaryhmiä kunnassamme toimii 27. Yhdessä EKSOTE:n kanssa järjestetty Ikäihmisten liikuntapäivät, sekä Vanhustenviikon liikunnalliset tapahtumat. Muita liikunnallisia/urheilullisia tapahtumia olemme olleet järjestämässä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Suurimpina tapahtumina SM-suunnistukset ja Taipalsaaren Soudut. Toteutunut osittain. 78

TOIMINNALLINEN TAVOITE Nuorisovaltuustotoiminta EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI TOTEUMA Yhteisöllisyyden lisääntyminen ja asioihin vaikuttaminen. Mittari: Kokoukset/aloitteet/ osallistujamäärät Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 Nuorisovaltuustossa toimi vuonna 2014 11 nuorta. Iältään he olivat 13-19 -vuotiaita. Nuorisovaltuusto kokoontui yhteensä 14 kertaa. Nuorisovaltuustossa käsiteltiin mm.: - Nuorisotalo Helmen rakentamiseen liittyviä asioita (Huonejärjestys, sisustus ja piha- alueen suunnittelu) - Nuva teki aloitteen kunnanhallitukselle nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta sivistyslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa - Nuva valmisteli lausunnon Taipalsaaren kunnan asuntopoliittiseen ohjelmaan - Nuva valmisteli lausunnon Taipalsaaren kunnanhallitukselle liittyen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin kunnassa - Nuva järjesti osana Taipalsaaren kesäpäiviä Iltamat 2014- tapahtuman nuorille yhteistyössä Selvin päin kesään kampanjan kanssa. - Nuva käytti osan budjetistaan uuden nuorisotalon pelien hankintaan Toteutunut osittain. 79

TOIMINNALLINEN TAVOITE Kerhotoimintojen kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. VASTUUTAHO Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Mielekästä, monipuolista tekemistä valvotusti iltaisin, viikonloppuisin. sekä koululaisten loma-aikoina. Mittari: Kerhojen ja osallistujien määrät TOTEUMA Kerhotoimintoja rahoitettiin vuonna 2014 osin lasten- ja nuorten kerhotoiminnan valtionavustuksella. Nuorten avoimet ovet - Avoimia ovia järjestettiin ainoastaan Saimaanharjun nuorisotiloilla, koska kirkonkylällä ei ollut kävijöitä. Saimaanharjulla kävijöitä oli kevätkaudella 2014 n. 18 nuorta/ilta ja syyskaudella n. 12 nuorta/ilta. Varhaisnuorisokerhot - Varhiskerhoja 5-6 luokkalaisille järjestettiin Saimaanharjun nuorisotiloilla ja kirkonkylän nuorisotiloilla. Saimaanharjulla kävijöitä oli keväällä 2014 n. 17 lasta/ kerta ja syksyllä n. 15 lasta/ kerta. Kirkonkylällä kävijöitä oli syksyllä ja keväällä n. 6 lasta/ kerta Lomakerho - Lomakerhoja järjestettiin Saimaanharjun nuorisotiloilla koulujen loma- aikoina seuraavalla tavalla: - Hiihtolomalla 5 päivänä, 8 lasta - Kesälomalla 10 päivänä, 10 lasta - Syyslomalla 5 päivänä, 21 lasta Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 Toteutunut osittain. 80

TOIMINNALLINEN TAVOITE Etsivä nuorisotyö EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. VASTUUTAHO Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Syrjäytymisen ehkäisy, saatetaan nuoret olemassa olevien palvelujen piiriin. Mittari: Asiakkaiden määrä, kontaktikerrat, asiakaskyselyn kehittäminen Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 TOTEUMA Etsivän nuorisotyön asiakkaina oli kuluneena vuonna yhteensä 22 nuorta, joista 12 oli aktiivisessa asiakassuhteessa. Ikäjakauma oli 16-24. Kuusi on sijoittunut opiskelemaan, työkokeiluun tai töihin. Kutsunnoissa etsivä nuorisotyöntekijä tapasi 28 nuorta. Yhteydenottoja yksittäisten asiakkaiden kanssa kertyi vuoden aikana yhteensä 532, sekä yksi asiakkaan peruma tapaaminen ja viisi perumatonta hukkakäyntiä ja 69 hukkapuhelua. Lisäksi oli 94 asiakkaisiin liittyvää puhelua ja viestiä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja kaksi asiakkaan verkostotapaamista. Webropol-kysely asiakaspalautetta varten avattiin kesällä, linkki löytyy muun muassa kunnan internetsivuilta. Yhtään vastausta ei ole vielä tullut. Toteutunut suunnitellusti. 81

TOIMINNALLINEN TAVOITE EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUTAHO Kirjaston kokoelman houkuttelevuuden lisääminen käyttämättömän aineiston poistoilla 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palveluntuottajasta Kulttuuri ja vapaa-aika TOIMENPITEET / MITTARI Hyllyt väljenevät, aktiivikäytössä oleva aineisto löytyy helpommin. Vähän käytetty lainoina muista kirjastoista yht. kirjastojärjestelmän kautta. TOTEUMA Huonokuntoista aineistoa on poistettu. Heili-kimppa on palvellut hyvin myös Taipalsaaren asiakkaita ja Taipalsaaren aineistot kulkevat vilkkaasti muihin alueen kirjastoihin. Mittari: Kirjaston kävijä- ja lainamäärät, tapahtumat kirjaston tiloissa Raportointi: Sivistyslautakunta 2.3.2015 Kävijämäärä on laskenut 7,2 %. Kokonaislainaus on lisääntynyt 15 %. Tapahtumat kirjaston tiloissa ovat kuusinkertaistuneet, osallistujia tapahtumissa on ollut yhteensä 566 henkilöä. Toteutunut lähes täysin. Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama % TP2013-2014 Liikuntatilojen käyttöaste* 80 % 80% 80% 0% Nuorisopalvelut: keskimääräinen 14 15 + 7 % osallistujamäärä/kokoontumiskerta** Etsivä nuorisotyö, asiakasmäärä 10 12 + 17 % Etsivä nuorisotyö, asiakaskontaktit 361 532 + 32 % Kirjasto: lainojen lkm/asukas 12,4 14,26 + 15 % Kirjasto: kirjastokäynnit/asukas 8,81 8,17-7,2 % Kirjasto: aineistoraha, /asukas 10,71 10,77 10,87 + 1,5 % Kulttuuri ja museo: /asukas*** 20,37 11,19 11,40-44 % *Käytettäviä liikuntatiloja ovat Saimaanharjun koulun liikuntatilat (2 kpl), Vehkataipaleen koulun liikuntatila ja Väinölä. Käyttöaste kertoo, kuinka monta prosenttia tarjolla olevista salivuoroista on käytössä. Käyttäjiä ovat koulujen lisäksi eri liikuntaseurat, järjestöt ja yksittäiset kuntalaiset. **Toiminnan muotoja ovat varhaisnuorisokerhot, nuorten avoimet ovet ja nuorten yökahvilatoiminta *** Tunnusluku sisältää museotoimen, taiteen perusopetuksen ja tapahtumien kulut sivistyspalveluiden käyttötaloudesta, ei kiinteistökustannuksia. 82

Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Talouden näkökulmasta tehtäväalue saavutti tavoitteensa varsin onnistuneesti. Käyttötalouden puitteissa suunnitellut toimenpiteet ja toiminnot saatiin toteutettua. Toiminnallisia huomiota: - Kirkonkylän nuorisotiloilla ei ollut kävijöitä - kirjaston lainojen lukumäärä kasvoi edellisvuodesta - tämä oli oletettavasti Heili-kirjastokimpan ansiota, joka helpottaa merkittävästi lainakirjojen saantia - kirjastokäyntien määrä suurin piirtein ennallaan - kulttuuripalveluihin panostus on ollut heikolla tasolla - nuorisotoimessa nuorten osallistaminen nuorisotalo Helmen rakentamisen suunnitteluun onnistunut hyvin - tilojen toimintojen ja kalustuksen suunnittelu - yhteistyö lattian suunnittelussa - yhteistyö sisäänkäynnin yhteyteen tehtävään taideteokseen - nuoret nuorisotyötekijöiden ohjauksessa, arkkitehti, koulu ja valittu taiteilija - etsivän nuorisotyön kontaktit ovat moninaisia sisältäen kotikäyntejä, ohjausta, puhelinyhteydenottoja, lähiomaiskontakteja, tekstiviestejä, toimistokäyntejä jne. Kaiken kaikkiaan tehtäväalueen toiminnoissa on päästy asetettuihin tavoitteisiin hyvin. Odotukset vuodelle 2015 ovat korkealla, tuleehan tehtäväalueen toimintoihin uutta sisältöä uusien työntekijöiden ja uusien tilojen myötä. 83

Tekniset palvelut Teknisten palveluiden tehtävänä on johtaa teknistä toimialaa ja vastata lisäksi alueellisen pelastustoimen sekä seudullisen ympäristötoimen ja jätehuollon sopimusohjauksesta, vastata kunnan omistaman rakennetun ympäristön (kadut, puistot, leikkikentät, satamat, muut yleiset alueet sekä rakennukset ja rakennelmat) kunnossapito- ja käyttötehtävistä, vesi- ja viemärilaitoksen sekä lämpölaitosten ja verkostojen ylläpitämisestä. TEKNISTEN PALVELUIDEN HALLINTO Teknisten palveluiden hallinto vastaa toimialan johtamisesta ja toimintojen linjauksia koskevien päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 63.850,00 0,00 63.850,00 60.950,00 95 2.900,00 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 845.247,00 15.000,00 860.247,00 894.451,79 104 34.204,79 Toimintakate 781.397,00-15.000,00-796.397,00-833.501,79-105 37.104,79- Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Nopean ja asiantuntevan palvelun ylläpito ja kehittäminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa. VASTUUHENKILÖ Tekninen johtaja, kunnanrakennusmestari ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA 84

Oikea mitoitus tiedon siirto / henkilöstön määrä Koulutuksen ajantasaisuus ja sitouttaminen Sähköinen asiointi / kartat ja lomakkeet Huomioitu talousarviossa, ei erillistä määrärahaa - eläkkeelle siirtymiset v. 2014 tekninen johtaja ja hallintosihteeri. Uusi tekninen johtaja ja uusi teknisten palveluiden hallintosihteeri valittu. - Uusitaan ja lisätään, kotisivuille. Kotisivujen uusiminen kesken (atk-puoli) kaikkien hallintokuntien osalta. Ei toteutunut vielä. Raportointi: Tekninen lautakunta 12.3.2015 Tavoite saavutettu. Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Hallinto: Toiminta ja talous ovat toteutuneet talousarvion mukaan. Merkittävinä muutoksina ovat olleet henkilöstövaihdokset teknisen johtajan ja teknisen toimen hallintosihteerin siirtyessä eläkkeelle. Joulukuussa uusi tekninen johtaja irtisanoutui tehtävästään ja hänen tehtäviään on hoitanut siitä lähtien oman toimensa ohella kunnanrakennusmestari. Teknisen johtajan paikka on laitettu avoimeksi. Työkuormaa koko osastolla lisäsi kesällä rakennustarkastajan irtisanoutuminen. Kunnassa vireillä olevat isot investointihankkeet ovat merkittävästi työllistäneet teknistä toimea. Ympäristötoimi ja palo- ja pelastustoimi: Yhteistoimintamenot ovat sopimusten ja talousarvion mukaan. Ympäristötoimen toimintakulut olivat 41,69 /as ja palo- ja pelastustoimen toimintakulut olivat 77,95 /as (asukasmäärä 4799 hlöä). Pien-Saimaan suojelemiseksi kunta on maksanut teknisen johtajan viranhaltijapäätösten mukaisesti kosteikkoavustuksia 14.824,90. Jätehuolto: Vuokratulot jätepisteestä on peritty koko vuodelta EKJH Oy:ltä. EKJH Oy irtisanoi vuokrasopimuksensa kunnan kanssa jäteaseman hoidosta. Loppusyksystä tekninen lautakunta sekä kunnanvaltuusto päättivät luopua jäteaseman toimintojen järjestämisestä ja luovuttaa toiminnot 1.1.2015 alkaen EKJH:n hoidettavaksi. Teknisen toimen tehtäväksi jäi neuvotella uusi vuokrasopimus jätehallin käytöstä. Imatran jätelautakunta on raportoinut viranomaispäätöksistä ja kokouksista sähköisesti. Kehittämishankkeet: - vesi- ja viemärilinjojen kartoitus ja digitointi - teknisen toimen sähköisen arkistointi- ja dokumentointijärjestelmän ajan tasalle saattaminen - kunnan kaava-alueiden katuvalaistuksen kartoitustyön loppuun saattaminen - kunnan kaavojen digitointi - etäluettavien vesikulutusmittareiden käyttöönotto 85

KIINTEISTÖNHUOLTO JA YLEISET ALUEET Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja Talousarviomuutokset Talousarvio määrärahat Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 805.300,00 0,00 805.300,00 763.909,81 95 41.390,19 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 1.738.943,00 0,00 1.738.943,00 1.726.392,64 99 12.550,36- Toimintakate 933.643,00-0,00-933.643,00-962.482,83-103 28.839,83 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Kunnan kiinteistöt ja yleiset alueet kunnossa EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Oikea-aikainen kunnossapito / suunnitelmat Tarkoituksenmukainen käyttö / palaute käyttäjiltä ja asukkailta 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 3: Kuntalaiset osallistuvat kunnan päätöksentekoon sekä kehittämiseen ja yhteisöllinen toiminta on aktiivista. 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. Kunnanrakennusmestari, tekninen johtaja, tekninen toimisto TOTEUMA Vuosikorjaukset eritelty teknisen johtajan arviossa Puistojen, leikkipaikkojen, liikuntapaikkojen. ja yleisten alueiden kokonaisvaltainen hoito ja suunnittelu Liikuntapaikkojen ostopalvelut - luistelualueiden hoidosta tehty sopimus 1.1.14 alkaen, - hiihtolatujen hoidosta sopimukset tehty 1.1.14 alkaen Ranta-, ja laiturialueiden palvelujen kehittäminen / yrittäjät Raportointi: Tekninen lautakunta 12.3.2015 Uimalaiturit on uusittu sekä tehty uusia uimakoppeja Tavoite saavutettu. 86

Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Kunnan omat vuokra-asunnot ja vuokralle annetut liiketilat, kpl 36 * 36 Kunnalle vuokratut toimitilat 6 * 6 vuokra-asunnot, tulot/asunto/v, 2014 16 kpl 4362 * 4106 Ostettu polttoöljy, l 42493 * 51571 Kevyen polttoöljyn ostohinta, alv 24% 1,00 1,01 0,95-0,06 Laituri- ja maapaikat 401 401 401 *) talousarviossa ei mainintaa Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Katuvalojen kartoitus on aloitettu opinnäytetyönä. Tämä on alkukartoitusta sille, että kunnan kaavateiden katuvaloverkosto voidaan suunnitella ja ajantasaistaa nykypäivän vaatimusten mukaisiksi mm. uusimalla valot led-valoiksi. Honkatien osake on remontoitu ja se on laitettu myyntiin. Kuhatie 8:ssa on tehty asukkaiden vaihdon yhteydessä remontteja kahteen huoneistoon. Haikkaanlahden koulun kiinteistö on myyty toukokuussa. Paloaseman ilmanvaihtohuoneen muutostyöt on tehty ilmanvaihtokoneen vaihdon yhteydessä. Korjauksia on tehty Saimaanharjun yhtenäiskoululla, jossa 6 luokkahuonetta on remontoitu. Ilmastointikone on myös uusittu ja rakennettu tarvittavat ilmastointikanavat vanhaan esikoulusiipeen. Sisäilmatutkimuksia on tehty terveyskeskuksen neuvolasiivessä. Loppuraportti tästä tutkimuksesta on saatu 15.1.2015. Kunnalla on ollut 2 henkilöä kesällä työllisyystukitöissä 3 kuukautta (puiden ja risujen raivausta sekä museomakasiinin maalaus ym). Konstun leikkipuiston aitaus tehtiin kesän aikana. Uusia pukukoppeja on tehty yhteensä 7 kappaletta, joista 3 sijoitetettiin Konstun uimarannalle. Venepaikat on laskutettu koko vuodelle. 87

KUNNALLISTEKNIIKKA JA LAITOKSET Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 1.594.158,00 0,00 1.594.158,00 1.395.504,96 88 198.653,04 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 1.351.466,00-22.000,00-1.373.466,00-1.419.030,52-103 45.564,52 Toimintakate 242.692,00 22.000,00-220.692,00 23.525,56-11- 244.217,56 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ Laitosten käyttövarmuuden ja turvallisuuden kehittäminen, hyötysuhteen parantaminen Yhteistoiminta Lpr:n ja E-Karjalan kuntien kanssa 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 2: Hyvinvointipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. 9: Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen ja Saimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen 10: Sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja tehokasta ja sillä edistetään kunnan kilpailukykyistä imagoa Tekninen johtaja, laitosmiehet, toimisto, kunnanrakennusmestari ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Alueellisen yhteistyön lisääminen /lämpö-, vesi- ja jätehuolto/ sopimukset Laaduntarkkailu ja ennaltaehkäisy / tutkimustulokset / kulutusvertailut TOTEUMA Sopimukset ovat kunnossa ja toiminta suunnitelmien mukaista veden, jäteveden, kaukolämmön suhteen. Tutkimustulokset ovat kunnossa yhtä poikkeamaa lukuunottamatta veden ja jäteveden suhteen. Kaukolämpölinjojen saneeraussuunnitelma on valmistunut, etäluettavien mittarien vaihto aloitettu mittarivaihtojen yhteydessä. Sähköiset lomakkeet ja ilmoitukset Web-ilmoitukset ovat vesihuolto- ja kaukolämpölaitoksessa käytössä. Raportointi: Tekninen lautakunta 12.3.2015 Tavoite saavutettu. 88

Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Lämpöliittymät, kiinteistöt kpl 206 205 205 Ostettu maakaasu, MWh 8200 8900 9900 +1000 Hakkeella tuotetun kaukolämmön osto, MWh 3306 3300 2800-500 Laskutettu kaukolämpö, MWh 9100 * 8700 Maakaasun ostohinta, e/mwh, ilman perusmaksua, alv 24 % 71,51 71,92 66,55-5,37 Hakkeella tuotetun kaukolämmön ostohinta, ilman perusmaksua, alv 24% Kirkonkylä 46,61 * 48,79 Hakkeella tuotetun kaukolämmön ostohinta, ilman perusmaksua, alv 24 % Saimaanharju 65,72 68,20 68,20 Kaukolämmön myyntihinta, e/mwh, ilman perusmaksua, alv 24% 96,26 96,26 96,26 Vesihuoltoliittymät, kpl 856 870 874 +4 Verkostoon pumpattu vesi, m 3 182002 * 183109 Laskutettu vesimäärä, m 3 126492 145000 129150-15850 Lappeenrantaan johdettu jätevesi, m 3 144674 160000 145185-14815 Veden ja jäteveden myyntihinta, e/m 3, alv 24% 5,05 5,05 5,06 +0,01 Jäteveden käsittelyhinta Lpr:ssa, e/m 3, alv 0 % 1,73 1,54 1,70 +0,16 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Kaukolämpö: - maakaasun hinta 31.12.14 yhteensä siirto + kulutushinta 54,05 /MWh, alv 0 %. (31.12.2013 56,33 /MWh). Perusmaksu on entinen 10.035,32 e / vuosi, alv 0 %. - hakkeella tuotetun kaukolämmön kulutushinta on noussut 39,13 -> 39,73 /MWh. Perusmaksu on laskenut 8.140,90 -> 8.124,71 /kuukausi), alv 0 %. - Ekogeniltä on ostettu 2014 lämpöä 23 MWh, kulutushinta 55 /MWh, alv 0 %. Yhtiö on mennyt vuoden 2014 aikana konkurssiin. - Etäluettavia kaukolämpömittareita on vaihdettu normaalin mittarivaihdon yhteydessä. - Toiminta on ollut suunnitelmien ja talousarvion mukaista. 89

Keväällä tehtiin päätös siitä, että kunnalle vuokrataan siirrettävä varalämpövoimala turvaamaan hätätilanteessa lämmönsaanti. Varavoimala on asennettu paikoilleen Saimaanharjun lämpövoimalan yhteyteen ja se on käyttövalmiina. Tulevaisuudessa lämpölaitosten ja putkistojen saneeraus vaatii erittäin kalliit investoinnit, joten eri vaihtoehtoja asian hoitamiseksi ryhdyttiin selvittämään. Yksi vaihtoehto oli lämpölaitostoimintojen myyminen Lappeenrannan Energialle, mutta nämä neuvottelut eivät johtaneet myyntiin. Lopulta kunnanvaltuusto päätti yhtiöittää lämpölaitostoiminnot omaksi osakeyhtiökseen, Taipalsaaren Lämpö Oy:ksi. Vesihuoltolaitos: Loppusyksystä havaittiin toisessa alkalointilinjassa epäpuhtauksia, joita ei lukuisista yrityksistä huolimatta saatu poistettua. Tämän vuoksi kalkkikivirouhe joudutaan keväällä 2015 vaihtamaan. Veden toimittaminen on pystytty turvaamaan toisella linjalla. Toiminta on ollut suunnitelmien ja talousarvion mukaista. Tutkimustulokset ovat muuten olleet asianmukaisia. 90

RAKENNUSVALVONTA- JA LUPAPALVELUT Rakennusvalvonta- ja lupapalvelut vastaa teknisen lautakunnan tie- ja lupajaoston alaisuudessa rakennuslupiin ja rakennusvalvontaan liittyvistä tehtävistä. Lisäksi tehtäväalue vastaa maa-aineslain mukaisten lupa- ja valvontatehtävien hoitamisesta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 58.500,00 0 58.500,00 57.412,15 98 1087,85 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 112.467,00 0 112.467,00 113.302,22 101 835,22 Toimintakate 53.967,00 0 53.967,00 55.890,07 104 1923,07 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Laadukas palvelu ja palvelujen kehittäminen/rakentaminen EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1,7,8 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 7: Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus mahdollistavat jatkuvan tonttitarjonnan taajama-alueilla. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. VASTUUHENKILÖ ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI Elinvoimainen asuinkunta, MALsuunnitelma: Uudisrakennusten rakennuslupien määrä / valmistuneiden asuinrakennusten määrä / vuosi / kaikki luvat / kaikki valmistuneet rakennustarkastaja, tekninen johtaja TOTEUMA Pappilanniemen kunnallistekniikka on valmistunut. Pappilanniemen asuntoalueen tonttien rakentaminen on alkanut Yleisesti rakentaminen on elpymään päin. Luvat, uudet: asuinrakennukset 20 kpl /vapaa-ajanasunnot 9 kpl/ myönnetyt luvat 87 kpl. Valmistuneet, uudet: asuinrakennukset/vapaa-ajan asuinrakennukset 12 kpl / (4 kpl / 8 kpl) Rakentamiseen liittyvät luvat: 124 kpl, kaikki valmistuneet 49 kpl. Raportointi: Tavoitetta ei saavutettu. Tie- ja lupajaosto 4.3.2015 91

TOIMINNALLINEN TAVOITE Kaava-alueet digitaaliseen muotoon Osoitejärjestelmän ylläpito EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA VASTUUHENKILÖ 1, 4, 8,9 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 4: Kilpailukykyinen imago asuinkuntana sekä erityisesti matkailu- ja palvelualojen pk-yritysten sijoittumisalueena 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. 9: Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen ja Saimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. 1, 8 Tekninen johtaja, rakennustarkastaja, maaseutusihteeri ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Laatua ja näkyvyyttä asuinkuntana Kunnan kotisivuja on uudistettu. Turvallisuus ja tavoitettavuus / uudet kartat Uudet osoitteet rakennusluvan yhteydessä. Haja-asutusalueen valmistunut osoitekartta on lähetetty viranomaisille ja kiinteistön omistajille. Raportointi: Tie- ja lupajaosto 4.3.2015 Tavoite saavutettu. Päivitetään tarpeen mukaan. Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl 132 132 124-8 Asuinrakennusten luvat, kpl 8 8 20 +12 Valmistuneet asuinrakennukset, kpl 11 11 4-7 Rakentamiseen liittyviä lupia myönnettiin seuraavasti: Tunnusluku TP 2013 TP 2014 Muutos Rakennusluvat 96 87-12 Poikkeamisluvat 8 19 +11 Maisematyöluvat 2 0-2 Maa-ainesluvat 4 4 0 92

Uusia rakennuksia valmistui: Tunnusluku TP 2013 TP 2014 Muutos Asuinrakennukset 11 4-7 Maatalousrakennukset 2 3 +1 Muut rakennukset 47 31-16 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Talous: Toimintatuotot jääneet tavoitteesta, yleisen taloudellisen tilanteen ja henkilövaihdoksen takia (rakennustarkastajan virka ollut täyttämättä osan vuodesta). Menojen osalta toteutunut. 93

LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylät - tehtäväalue vastaa teknisen lautakunnan tie- ja lupajaoston alaisuudessa kunnan kaava- ja yksityisteihin liittyvien asioiden hoitamisesta. Tehtäväalueen talous Tuloarviot ja määrärahat Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot 1.000,00 0,00 1.000,00 0,00 0 1.000,00 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot 352.780,00 0,00 352.780,00 357.007,81 101 4.227,81 Toimintakate 351.780,00 0,00 351.780,00 357.007,81 101 5.227,81 Tehtäväalueen toiminnalliset tavoitteet TOIMINNALLINEN TAVOITE Toimiva ja turvallinen koko kunnan kattava tieverkosto Oikea-aikainen kunnossapito Yksityisteiden avustaminen: Koko kunta asuttava, yhteydet ympäri vuoden, huomioiden saaristoosa-kunta EDISTÄÄ SEURAAVIA KUNNAN STRATEGISIA TAVOITTEITA 1, 5, 8 1: Asiakaslähtöiset ja laadukkaat ydinpalvelut riippumatta palvelun tuottajasta 5: Elinvoimainen paikallistalous lisää kuntalaisten hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. 8: Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan kehittymisen eri alueilla. VASTUUHENKILÖ Tekninen johtaja ARVIOIDUT VAIKUTUKSET / MITTARI TOTEUMA Uusien asuinalueiden käyttöönotto Pappilanniemien tiet luovutettiin yleiseen käyttöön 2014 helmikuussa, Taipaltien peruskorjaus on kesken. Kaavateiden auraussopimus on voimassa 31.12.15 asti, indeksitarkistus ja aluelisäykset tehdään vuosittain. Määräraha 94

Ostopalvelusopimukset talousarviossa. Aurauslaskut maksettu erissä sopimuksen mukaisesti. Muut ostopalvelusopimukset uusittu: Määrärahat talousarviossa. Hiekoitus- ja niittosopimukset tehdään vuosittain. Kustannukset / kaavatiekm: 5448 / km Avustukset / vakituisen asutuksen km 657 / km Raportointi: Tavoite saavutettu. Tie- ja lupajaosto 4.3.2015 Tehtäväalueen taloutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Kaava-ja jalankulkuteiden pituus/ km 41,3 41,5 43,5 +2 Kaava- ja jalankulkutiet, menot /km 4536 5195 5448 +253 Avustetut yksityistiet /km 221 221 218-3 Avustus asutulle yksityistielle /km 793 751 657-94 Tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan viranhaltijan analyysi talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminnassa ja taloudessa ei merkittäviä poikkeamia. Pappilanniemen kaavatiet otettiin käyttöön v. 2014, mutta niitä ei ole vielä päällystetty. Kaavateitä kunnostetaan tarpeen mukaan. Tieavustus sisältää avustuksen teiden kunnossapitoon, perusparannuksiin ja tiekunnan lossille. Tieavustuspäätökset on tehty keväällä ja tiekunnille on maksettu 60 % keväällä ja 40 % joulukuussa. Kunnan alueella on tehty kertomusvuonna useita pienempiä yksityisteiden perusparannuksia, muttei yhtään suurempaa. 95

TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3 512 712,00 13 751,00 3 526 463,00 3 370 508,86 96 155 954,14 Maksutuotot 386 284,00 386 284,00 373 456,12 97 12 827,88 Tuet ja avustukset 161 800,00 22 400,00 184 200,00 207 645,48 113-23 445,48 Muut toimintatuotot 2 084 250,00-592 000,00 1 492 250,00 1 223 754,72 82 268 495,28 6 145 046,00-555 849,00 5 589 197,00 5 175 365,18 93 413 831,82 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 039 394,00 34 189,00-6 005 205,00-5 838 008,80 97-167 196,20 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 495 578,00 5 896,00-1 489 682,00-1 553 911,33 104 64 229,33 Muut henkilösivukulut -291 938,00 1 731,00-290 207,00-318 554,19 110 28 347,19 Palvelujen ostot -17 525 639,00-74 190,00-17 599 829,00-17 572 296,12 100-27 532,88 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -2 159 554,00-5 150,00-2 164 704,00-2 124 298,24 98-40 405,76 Avustukset -495 500,00-495 500,00-505 265,34 102 9 765,34 Muut toimintakulut -206 010,00-12 610,00-218 620,00-245 889,25 112 27 269,25-28 213 613,00-50 134,00-28 263 747,00-28 158 223,27 100-105 523,73 TOIMINTAKATE -22 068 567,00-605 983,00-22 674 550,00-22 982 858,09 101 308 308,09 Verotulot 17 832 000,00 300 000,00 18 132 000,00 18 114 973,05 100 17 026,95 Valtionosuudet 6 030 000,00-75 000,00 5 955 000,00 5 949 960,00 100 5 040,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 28 660,00 28 660,00 23 842,18 83 4 817,82 Muut rahoitustuoto 55 100,00 55 100,00 74 294,72 135-19 194,72 Korkokulut -77 000,00 20 000,00-57 000,00-43 591,77 76-13 408,23 Muut rahoituskulut -55 000,00-55 000,00-58 933,59 107 3 933,59 VUOSIKATE 1 745 193,00-360 983,00 1 384 210,00 1 077 686,50 78 306 523,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -1 512 900,00-1 512 900,00-1 476 966,85 98-35 933,15 Kertaluontoiset poistot* -13 399,16 0 13 399,16 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 206 176,17 0-206 176,17 TILIKAUDEN TULOS 232 293,00-360 983,00-128 690,00-206 503,34 160 77 813,34 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 92 734,00 92 734,00 92 734,32 100-0,32 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 325 027,00-360 983,00-35 956,00-113 769,02 316 77 813,02 *Vesihuoltolaitoksen ja lämpölaitoksen poistokorjaus 96

Edellisen vuoden tilinpäätös Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Toimintatuotot, % toimintakuluista 15,99 21,78 16,09 15,99 99-0,10 Verotulot, / asukas 3 681 3 681,26 3 778,29 3 774,74 100-3,55 Vuosikate, % poistonalaisista investoinneista 228,73 52,45 29,48 22,95 78-6,53 Vuosikate, / asukas 577,28 360,28 280,94 224,56 80-56,38 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 1 043 1 004 1 041,42 1 025 98-16,42 Tuloslaskelmaosan valtuustoon nähden sitovat erät on tummennettu taulukoihin. Tunnuslukujen laskemisessa on huomioitu ulkoiset toimintatuotot ja -kulut. Verotulojen erittely Alkupräinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Verotulot 17 832 000 300 000 18 132 000 18 114 973-17 027 Kunnan tulovero 15 590 000 310 000 15 900 000 15 856 952-43 048 Osuus yhteisöveron tuotosta 592 000-10 000 582 000 628 789 46 789 Kiinteistövero 1 650 000 1 650 000 1 629 232-20 768 Tuloveron määräytymisen perusteet Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava Muutos, % tulo, 1000 euroa 2010 19,00 70 527 1,7 2011 19,75 74 791 7,2 2012 19,75 76 978 3,2 2013 19,75 79 377 3,1 2014 19,75 80 060 0,9 Kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron muutos Vuosi Yleinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Talousarviomuutokset Asuintarkoitukseen kaavoitetut rakentamattomat tontit Yleishyödyllisen Voimalaitoksen yhteisön kiinteistövero kiinteistövero Kiinteistövero, 1 000 Muutos, % 2010 0,75 0,32 0,92 3,00 ei määrätty ei määrätty 1 031 11,6 2011 0,75 0,35 0,95 3,00 ei määrätty ei määrätty 1 094 5,6 2012 0,75 0,35 0,95 3,00 0,00 ei määrätty 1 120 3,5 2013 0,75 0,35 0,95 3,00 0,00 ei määrätty 1 217 3,5 2014 0,95 0,50 1,10 3,00 0,00 ei määrätty 1 629 33,9 97

Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalveluiden valtionosuus muodostuu seuraavista määräytymisperusteista ja kustannuksista: Yleisen osan määräytymisperusteet Alkupräinen talousarvio Talousarviomuutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Talousarvio muutosten jälkeen Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Toteuma Poikkeama Valtionosuudet 6 030 000-75 000 5 955 000 5 949 960 5 040 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 7 093 516 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 143 574 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Lisäksi järjestelmään sisältyy verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, joka lisää tai vähentää kunnalle myönnettävää valtionosuutta. Järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain vuoden 2010 uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä toistaiseksi vuosittain. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset kirjataan toimintatuloihin ja -menoihin, joten ne eivät sisälly edellä mainittuun erään Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua sekä muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa. Viimeksi mainittuja ovat liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus (tuntiperusteinen), teatterit, orkesterit ja museot sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. 98

INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Konsernihallinnon investoinnit H01 Kiinteän omaisuuden hankinta ja myynti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Strategian määrittelemä maltillinen, noin 30 asukkaan vuosittainen kasvu edellyttää uusien asuinalueiden kaavoittamista. Kunnan on tarkoituksenmukaista hankkia omistukseensa yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisiä maa-alueita. Budjetoidut investointimenot toteutuivat suunnitellusti. Suurimpana yksittäisenä maa-alueena on seurakunnalta Kuivaketveleestä ostettu alue sekä Jauhialasta Koivusen perikunnalta ostettu maa-alue. Luovutustulot eivät ole toteutuneet suunnitellusti sillä kaikki myytäväksi suunnitellut alueet eivät ole menneet kaupaksi tai niiden myyminen on muusta syystä viivästynyt. H02 Osakkeiden hankinta ja myynti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Ei määritettyjä hanketavoitteita talousarviossa. Luovutustuloissa budjetoitu Saimaanharjun hammashoitolan osakkeiden myynti. Hanke siirtyi toteutettavaksi vuonna 2015. H04 Pappilanniemen tontinmyynti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Arvion mukaan Pappilanniemen tonttien markkinointi aloitetaan alkuvuodesta ja luovutukseen päästään kesällä 2013. Valtuuston tulee vahvistaa myynnin perusteet. Tontinmyynti ei ole yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen toteutunut suunnitellusti. Vuoden aikana myytiin 2 rivitalotonttia ja 6 AO tonttia. Ed. vuosien käyttö Talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -42 200,00-1 500 000,00-1 500 000,00-1 437 780,00 96-62 220,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 400 000,00 400 000,00 8 189,75 2 391 810,25 Investointien rahavirta -42 200,00-1 100 000,00-1 100 000,00-1 429 590,25 130 329 590,25 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -173 393,16-1 559,15 1 559,15 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 272,08 120 000,00 120 000,00 120 000,00 Investointien rahavirta -171 121,08 120 000,00 120 000,00-1 559,15-1 121 559,15 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 66 528,03 950 000,00-610 000,00 340 000,00 69 899,14 21 270 100,86 Investointien rahavirta 66 528,03 950 000,00-610 000,00 340 000,00 69 899,14 21 270 100,86 H06 KOY Taipalsaaren Asunnot SVOP Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma KOY Taipalsaaren Asuntojen talouden kuntoonsaattaminen yhtiöstä eriytettävän asunto-osakeyhtiön myynnin kautta. As Oy Taipalsaaren Kartanon osakkeiden myynnistä saatujen voittojen sijoittaminen KOY Taipalsaaren Asuntojen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon valtuuston päätöksen mukaisesti. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -294 448,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -294 448,58 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama 99

H07 Siivouspalveluiden kalustohankinnat Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Siivouspalveluiden kaluston uusiminen eri kohteissa. Hanke toteutui suunnitellusti. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -10 210,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -10 210,00 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama H08 Ruokapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmä Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Ruokapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto vuosien 2013-2014 aikana. Hanke toteutui suunnitellusti. H09 Yhtiöittämisjärjestelyt Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Taipalsaaren Lämpö Oy:n ja KOY Taipalsaaren Asuntojen yhtiöittämisjärjestelyistä koituvat kustannukset. Molemmat hankkeet toteutuivat ja kunnan ohjelmiin tehtiin tarvittavat muutostyöt. H11 Palkanlaskennan ulkoistaminen Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Palkanlaskennan ulkoistaminen Saimaan Talous ja Tieto Oy:lle, projektikustannukset. Hanke toteutui suunnitellusti. H12 Sähköinen kokouskäytäntö Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Luottamushenkilöiden laitehankinnat. Laitteet hankittiin syksyn 2014 aikana. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -8 355,00-7 000,00-7 000,00-4 835,00 69-2 165,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -8 355,00-7 000,00 0,00-7 000,00-4 835,00 69-2 165,00 Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot -20 000,00-20 000,00-15 450,50 77-4 549,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -20 000,00-20 000,00-15 450,50 77-4 549,50 Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot -65 000,00-65 000,00-46 124,59 71-18 875,41 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -65 000,00-65 000,00-46 124,59 71-18 875,41 Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot -20 000,00-20 000,00-20 784,20 104 784,20 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -20 000,00-20 000,00-20 784,20 104 784,20 100

H13 Taipalsaaren Lämpö Oy Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Apporttiomaisuuden luovutus ja osakkeiden merkintä. Valtuuston päätöksen mukaisesti, luovutusvoitto näkyy tuloslaskelman satunnaisissa erissä. Ed. vuosien käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot -662 959,00 662 959,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 452 482,83-452 482,83 Investointien rahavirta -210 476,17 210 476,17 Konsernihallinnon investoinnit yhteensä Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -528 606,74-1 507 000,00-105 000,00-1 612 000,00-2 189 492,44 136 577 492,44 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 68 800,11 1 470 000,00-610 000,00 860 000,00 530 571,72 62 329 428,28 Investointien rahavirta -459 806,63-37 000,00-715 000,00-752 000,00-1 658 920,72 221 906 920,72 101

Sivistyspalveluiden investoinnit S01 Aurora-kirjastojärjestelmä Hanketavoitteet Etelä-Karjalan yhteisen kirjastojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Tavoitteiden toteuma Ohjelmisto otettu käyttöön, hanke toteutunut suunnitelman mukaisesti. Ed. vuosien Investointien talousarvio käyttö Investointimenot -12 274,46 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -12 274,46 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama S03 Saimaanharjun yht. koulun kalustohankinnat Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma 13 vuotta vanhojen ompelukoneiden ja saumureiden uusinta. Rikkoontuneiden oppilastuolien uusinta. Hankittu 10 ompelukonetta, 4 saumuria, tekstiililuokkaan 15 tuolia, atk-luokkiin 30 tuolia ja yleisluokkiin yhteensä 70 tuolia. S04 Saimaanharjun kuntosalin kalusto Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kuntosalivälineiden ajantasaistaminen mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa silmällä pitäen. Hankittiin reisiojennuslaite, koukistuslaite, ylä/alatalja, jalkaprässi, vatsa/selkälaite, punnerruslaite ja dippi/vatsateline. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -20 000,00-20 000,00-19 938,00 100-62,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -20 000,00-20 000,00-19 938,00 0-62,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -15 000,00-15 000,00-15 122,50 101 122,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -15 000,00-15 000,00-15 122,50 0 122,50 Sivistyspalveluiden investoinnit yhteensä Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -12 274,46-35 000,00-35 000,00-35 060,50 100 60,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -12 274,46-35 000,00-35 000,00-35 060,50 100 60,50 102

Teknisten palveluiden investoinnit T01 Kirkonkylän hammashoitolan laajennus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kaikki Taipalsaarella tarjottavat hammashoidon palvelut keskitetään kirkonkylälle. Hanketavoitteita tarkennettiin talousarviovuoden aikana siten että hanke sisältää Kirkonkylän terveysaseman tiloihin tehtävän muutostyön jonka seurauksena terveysaseman hammashoidon tilatarve ratkaistaan. Hankkeen toteutuminen siirtyi Eksotesta johtuen vuodelle 2014, vaikka kunnalla oli valmius aloittaa hanke jo talousarviovuoden aikana. Hanke on valmistunut. T02 Kirkonkylän koulun laajennus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kirkonkylän koulun laajennus. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. T03 Omenatarhan päiväkoti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Omenatarhan päiväkotihanke koulun yhteyteen. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. T04 Kirkonkylän liikuntahalli Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kirkonkylän liikuntahalli koulun yhteyteen. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -13 926,09-50 000-50 000-79 865,22 160 29 865,22 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -13 926,09-50 000-50 000-79 865,22 160 29 865,22 Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -55 392,67-630 000-150 000-780 000-985 080,19 126 205 080,19 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -55 392,67-630 000-150 000-780 000-985 080,19 126 205 080,19 Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -19 137,66-300 000-300 000-355 403,80 118 55 403,80 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -19 137,66-300 000-300 000-355 403,80 118 55 403,80 Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -62 029,35-650 000-250 000-900 000-1 150 076,84 128 250 076,84 Rahoitusosuudet investointimenoihin 220 000-10 000 210 000 630 000,00 300-420 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -62 029,35-430 000-260 000-690 000-520 076,84 75-169 923,16 103

T05 Kuhatien autokatos Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma As Oy Saimaanharjun Kuhatie 2 Hanke alkanut jo vuonna 2012, jatkui autokatoksien rankentamisella vuonna 2014. Hanke on valmistunut. Investointien talousarvio Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -27 458,00-6 200-6 200-6 157,22 99-42,78 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -27 458,00-6 200-6 200-6 157,22 99-42,78 T06 Jauhialan halli Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Hallin rakennustyön loppuunsaattaminen. Vuonna 2011 hankittu maa-alue 8.627,07 ja keskeneräinen rakennus 73.372,93. Vuonna 2012 kunnostettu 45.339,00 euroa ja 2013 kunnostettu 29.031,15 euroa. Vuoden 2014 aikana ei menoja investointiohjelman puitteissa. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -156 370,15 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -156 370,15 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T07 Pappilanniemen kunnallistekniikka Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kunnallisteknisten töiden loppuunsaattaminen. Vesi- ja viemäriverkosto sekä kaavatiet valmistuneet suunnitelmien mukaisesti. Katuvalojen suunnittelu ja hankinnan valmistelu on kesken. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -1 203 369,88-210 000-210 000 0,00 0-210 000,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -1 203 369,88-210 000-210 000 0,00 0-210 000,00 T08 Taipaltien peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Taipaltien peruskorjaaminen. Hanke toteutui suunnitellusti 2013 talousarviovuoden aikana. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -26 002,57 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -26 002,57 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T10 Leikkikenttien peruskojaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Konstun leikkikentän aitaus. Konstun leikkikentän aitaus tehty v. 2014 aikana. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -13 000-13 000-13 400,00 103 400,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -13 000 0-13 000-13 400 103 400,00 104

T11 Kyläniemen satama-alue Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Satama-alueen investointihankkeen loppuunsaattaminen. Hankkeelle on budjetoitu ulkopuolinen rahoitus. Hanke toteutettiin v. 2013, mutta rahoitusosuus ei toteutunut. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -41 816,11 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -41 816,11 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T12 Saimaanharjun lämpölaitos Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Saimaanharjun lämmöntuotantoon liittyvät selvitykset ja lämpölaitoksen kattiloiden uusiminen tulevina vuosina. Selvitys laadittu tavoitteiden mukaisesti v 2013. Hankkeen toteuttaminen siirtyy perustetulle Taipalsaaren Lämpö Oy:lle. Ed. vuosien käyttö Investointimenot 4 537,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta 4 537,00 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T14 Pappilanlahdentien viemärin siirto Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Pappilanlahdentien viemärin siirto. Hanke toteutettiin talousarviovuoden 2013 aikana. Hanke on valmistunut. Ed. vuosien Investointien talousarvio käyttö Investointimenot -42 507,01 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -42 507,01 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T16 Konstun ranta-alueen kunnostus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Konstun uimarannan yleisilme on päässyt repsahtamaan ja laituri on ollut vaarallisessa kunnossa. Konstun uimarannan kunnostaminen ja rannan käyttösuunnitelman laatiminen. Suunnitelmat valmistuivat vuoden 2013 aikana. Uusi laituri on asennettu kesällä 2014. Hanketta jatketaan tulevina vuosina, kun alueen käyttö tarkentuu. T17 Kivisalmen pumppaamo Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Läntisen Pien-Saimaan tila on ollut aika ajoin heikko viimeisten vuosien aikana. Kivisalmen pumppaamon on suunniteltu parantavan Taipalsaarentien länsipuolisen Pien-Saimaan virtausta ja näin ollen parantavan vedenlaatua. Hanke käynnistyi vuoden 2013 aikana ja kunnan maksuosuus toteutui budjetoidun mukaisena. Hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2014 aikana, mutta se valmistuu 2015 keväällä. Hanke jatkuu. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -26 283,46-10 000-10 000-10 301,34 103 301,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -26 283,46-10 000-10 000-10 301,34 103 301,34 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -150 000,00-150 000-150 000-122 704,19 82-27 295,81 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -150 000,00-150 000-150 000-122 704,19 82-27 295,81 105

T18 Kirkonkylän linja-auton kääntöpaikka Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden kääntöpaikan suunnittelu ja rakentaminen. Hankkeen toteutumiseen liittyvän epävarmuuden takia suunnittelukustannukset on siirretty teknisten palveluiden hallinnon käyttötalouteen. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -11 236,90 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -11 236,90 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T19 Kirkonkylän esiopetustila Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Esiopetustilat suunnitellun koululaajennuksen yhteyteen. Rakennushankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2014 rakennuslupaa koskevan valituksen takia. Hanke jatkuu. T20 Saimaanharjun koulun ilmastointikone Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksena uuden ilmastointikoneen hankinnan Saimaanharjun yhtenäiskoululle. Toteutunut suunnitellusti. Vuoden 2014 aikana hankittiin 1 ilmastointikone lisää. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -13 249,14-200 000-200 000-246 338,23 123 46 338,23 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -13 249,14-200 000-200 000-246 338,23 123 46 338,23 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -49 584,03-50 000-20 000-70 000-80 117,58 114 10 117,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -49 584,03-20 000-70 000-80 117,58 114 10 117,58 T21 Paloaseman ilmastointikoje Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksena uuden ilmastointikoneen hankinnan paloasemalle. Toteutunut vuoden 2013 aikana suunnitellusti. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -32 135,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -32 135,00 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T22 Kaavateiden asfaltointi Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kaavateiden asfaltoinnin korjaus ja uudet asfaltoinnit Toteutunut suunnitelmien mukaan määrärahojen puitteissa. Jatkossa ns. vuosikorjaukset tullaan budjetoimaan käyttötalouteen ja investointiosaan budjetoidaan vain aktivointirajan ylittävät eri tieosuuksien peruskorjaukset. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -100 507,95 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -100 507,95 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama 106

T23 Kunnanviraston toimistokalusteet Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kunnanviraston toimistokalusteiden uusiminen. Toteutunut suunnitelmien mukaisesti v 2013. Hanke on päättynyt. Ed. vuosien käyttö Investointimenot -24 468,11 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -24 468,11 Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma % Poikkeama T24 Saimaanharjun päiväkoti Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden päiväkodin rakentaminen. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. T25 Keskuskeittiö Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden keskukeittiön rakentaminen. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. T26 Vehkataipaleen koulun ilmastointikone Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vehkataipaleen koulun ilmanlaadun parantaminen. Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2014 aikana teknisen toimen käyttötalouden puitteissa. Hankkeen kustannusarvio ylittyi suunnitellusta, joten hanke siirtyy vuodelle 2015. T27 Vesimittarien uusiminen Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vesimittareiden vaihtaminen etäluettaviin mittareihin. Hanke ei toteutunut v. 2014 aikana. Hankkeen aloitus siirtyy vuodelle 2015, jolloin vesimittareiden asennus aloitetaan Pappilanniemestä. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -1 400 000-1 400 000-919 706,83 66-480 293,17 Rahoitusosuudet investointimenoihin 76 000 76 000 5 000,00 71 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -1 400 000-1 324 000-914 706,83 66-409 293,17 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -509 000 167 000-342 000-227 625,64 67-114 374,36 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta 167 000-342 000-227 625,64 67-114 374,36 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -29 000 19 000-10 000-10 000,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -29 000 19 000-10 000-10 000,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -100 000 80 000-20 000-20 000,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -100 000 80 000-20 000-20 000,00 107

T29 Kaavateiden katuvalojen uusimimen Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kaavateiden katuvalojen uusiminen määräysten mukaisiksi. Suunnittelu ja kartoitus on aloitettu opinnäytetyönä v. 2014. Suunnittelu jatkuu. Hanke on kesken. T30 Saimaanharjun nuorisotila Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Uuden nuorisotilan rakentaminen kirjaston yhteyteen. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. T31 Saimaanharjun hammashoitolan muutostyöt Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Entisen hammashoitolan muutostyöt takaisin asuinhuoneistoiksi. Hanketta ei ole aloitettu v. 2014 aikana. Hammashoitola siirtyi marraskuun aikana uusiin tiloihin. T32 Kuhatien peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kuhatien peruskorjaaminen ajanmukaiseksi. Nykyisten suunnitelmien päivittäminen vuoden 2015 aikana. Itse toteutus siirtyy, kunnes Saimaanharjun kunnan rakennushankkeet ovat valmistuneet. T33 Muukkolantien peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Muukkolantien peruskorjaaminen ajanmukaiseksi. Suunnitelmat ovat valmistuneet vuoden 2014 aikana. Totetus alkaa, kun koulun/päiväkodin/liikuntahallin uudisrakennus on valmistunut. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -40 000 30 000-10 000-10 000,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta 30 000-10 000-10 000,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -584 000-91 000-675 000-541 411,60 80-133 588,40 Rahoitusosuudet investointimenoihin 550 000 62 500 612 500 550 000,00 90 62 500,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -34 000-28 500-62 500 8 588,40-14 -71 088,40 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -60 000-60 000 0,00 0-60 000,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -60 000 0-60 000 0,00 0-60 000,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -10 000 10 000 0 0,00 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -10 000 10 000 0 0,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -15 000-15 000 0,00-15 000,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -15 000-15 000 0 0-15 000,00 108

T35 Saimaanharjun yhtenäiskoulun piha Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Saimaanharjun yhtenäiskoulun pihan parantaminen. Pihasuunnitelman teko ei totetunut vuoden 2014 aikana. Suunnitelmien teko siirtyy vuodelle 2015. T36 Vehkataipaleen koulun piha Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vehkataipaleen koulun pihan parantaminen. Pihasuunnitelmien teko ei toteutunut vuoden 2014 aikana. Suunnitelmien teko siirtyy vuodelle 2015. T38 Saimaaanharjun urheilukentän peruskorjaus Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Saimaanharjun urheilukentän peruskorjaaminen, sisältää juoksuratojen uudelleen maalauksen. Hanke ei toteutunut vuoden 2014 aikana vaan se siirtyy vuodelle 2015. T39 Saimaanharjun satama-alue Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Satama-aluueen valaistuksen suunnittelu ja toteutus. Hanke ei toteutunut vuoden 2014 aikana. Valaistuksen suunnittelu teetetään vuoden 2015 aikana. T41 Kiinteistöhuollon kunnossapitojärjestelmä Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Kunnan rakennusten suunnitelmien sekä alueiden ja kaavojen sähköiseen muotoon saattaminen. Sähköisen huoltokirjan käyttöönottaminen kunnan rakennusten osalta. Hanke on aloitettu vuoden 2014 aikana. Hanke jatkuu. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -20 000 20 000 0 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -20 000 20 000 0 0,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -20 000 20 000 0 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -20 000 20 000 0 0,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -10 000 10 000 0 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -10 000 10 000 0 0,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -5 000 5 000 0 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -5 000 5 000 0 0,00 0,00 Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -30 000-30 000-27 327,00-2 673,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -30 000-30 000-27 327,00-2 673,00 109

T99 Vesi-viemäri-maakaasulinja vuosina 2009-2012 Hanketavoitteet Tavoitteiden toteuma Vesi-viemäri-maakaasulinja vuosina 2009-2012 Toteutunutta hanketta korjattu kirjanpidon oikaisuna vuonna 2013. Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Kaukolämpöverkko/lisäys 186 423,06 186 423,06 Vesi- ja viemäriverkko/vähennys 186 423,06 186 423,06 Teknisten palveluiden investoinnit yhteensä Ed. vuosien Talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toteuma % Poikkeama käyttö muutosten jälkeen Investointimenot -2 050 937,08-4 550 000-701 200-5 251 200-4 765 515,68 91-485 684,32 Rahoitusosuudet investointimenoihin 770 000 128 500 898 500 1 185 000 132-286 500,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta -2 050 937,08-3 780 000-572 700-4 352 700-3 580 516 82-772 184,32 Investointiosa yhteensä Investointiosa yhteensä Ed. vuoden käyttö Talousarvio Talousarviomuutokset muutosten Talousarvio jälkeen Toteuma % Poikkeama Investointimenot -2 591 818,28-6 092 000-806 200-6 898 200-6 990 068,62 101 91 868,62 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 770 000 128 500 898 500 1 185 000,00 132-286 500,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 68 800,11 1 470 000-610 000 860 000 530 571,72 62 329 428,28 Investointien rahavirta -2 523 018,17-3 852 000-1 287 700-5 139 700-5 274 496,90 103 134 796,90 110

RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan miten kunnan menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. Rahoitusosa sisältää sellaisia eriä, joiden toteutumisen seuranta tapahtuu talousarvion tuloslaskelma- ja investointiosassa sekä sellaisia eriä, joiden toteutumista seurataan rahoitusosassa. Näitä viimeksi mainittuja eriä ovat mm. antolainasaamisten lisäyksen ja vähennykset, lainojen lisäykset ja vähennykset sekä oman pääoman muutokset. RAHOITUSLASKELMA ALKUPERÄINEN TALOUSARVIO TALOUSARVIO- MUUTOKSET TALOUSARVIO MUUTOSTEN JÄLKEEN TOTEUTUMA % POIKKEAMA Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 1 745 193-360 983 1 384 210 1 077 686,50 78-306 524 Satunnaiset erät +/- - 206 176,17 206 176 Tulorahoituksen korjauserät +/- - 1 250 000 600 000-650 000-608 337,28 94 41 663 Investointien rahavirta - Investointimenot - - 6 092 000-806 200-6 898 200-6 990 068,62 101-91 869 Rahoitusosuudet investointeihin + 770 000 128 500 898 500 1 185 000,00 132 286 500 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 1 470 000-610 000 860 000 1 138 909,00 132 278 909 Toiminnan ja investointien rahavirta +/- - 3 356 807-1 048 683-4 405 490-3 990 634,23 91 414 856 Rahoituksen rahavirta - Antolainauksen muutokset 41 603-201 603,00-160 000,00-160 000,00 100 - Antolainasaamisten lisäykset - - 160 000-160 000-160 000,00 - Antolainasaamisten vähennykset + 41 603-41 603 - - Lainakannan muutokset 1 885 473-100 000 1 785 473 2 485 473,22 139 700 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 2 500 000-100 000 2 400 000 2 400 000,00 100 - Pitkäaikaisten lainojen vähennys - - 614 527 - - 614 527-614 526,78 100 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos* +/- 700 000,00 700 000 Oman pääoman muutokset +/- - - - - - Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 106 843 106 843 552 435,60 517 445 593 Vaikutus maksuvalmiuteen +/- - 1 322 888-1 350 286-2 673 174-1 112 725,41 42 1 560 449 Rahavarat 31.12. 649 653 439 650 092 2 210 540,38 340 1 560 449 Rahavarat 1.1. 1 972 541 1 350 725 3 323 266 3 323 265,79 100 - Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta** - 2 224 002 2 107 286,96-116 715 298 140,73-13 414 856 Lainanhoitokate 3,00-0,85 2,15 1,75 58-0,40 Kassan riittävyys, pv 7 7 24 343 17 * Hieman ennen joulua jouduttiin ottamaan viraston sulkemisajan maksuvalmiuden turvaamiseksi 700 000 euron lyhytaikainen laina joka näkyy poikkeamana tilinpäätöksessä. Laina on maksettu pois tilipäätöksen laadintahetkeen mennessä. ** Alkuperäisessä talousarviossa ei ollut käytettävissä vuoden 2013 tilinpäätöksen tietoja, joten tunnusluvuissa esiintyy merkittäviä muutoksia. Tämä kertoo siitä että investoinnit eivät ole toteutuneet talousarvion mukaisesti. Rahoitusosan valtuustoon nähden sitovat erät on merkitty tummennetulla. Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäyksiä muille ovat kunnan myöntämät lainat muille kuin liikelaitoksille. Antolainojen lisäyksiä ovat taseessa pysyvien vastaavien sijoitusten ryhmään kuuluvat antolainat. Tähän kuuluvat muun muassa antolainat kunnan tytäryhteisöille ja muille kunnallisia palveluja tuottaville yhteisöille investointien rahoittamiseksi. Antolainasaamisten lisäyksiä liikelaitoksille ovat kunnan myöntämät lainat kunnan liikelaitoksille. Antolainasaamisten vähennyksiä ovat antolainojen lyhennykset kunnalle tilikauden aikana. Toteutumisessa esitetään erikseen vähennykset muilta ja vähennykset liikelaitoksilta. 111

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta pitkäaikaista lainaa tai uusinut niitä. Pitkäaikaisten lainojen vähennys osoittaa, kuinka paljon lainoja on lyhennetty tilivuoden aikana. Toteutumisessa erät esitetään bruttona vaikka, valtuusto olisi talousarviossa hyväksynyt pitkäaikaisten lainojen erotuksen sitovana eränä. Sitovuustaso osoitetaan varjostettuna tms. tavalla. Lyhytaikaisten lainojen muutos osoittaa lyhytaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotuksen. Oman pääoman muutokset Sekä kunnassa että kuntayhtymässä oman pääoman muutoksena esitetään sellaiset omaa pääomaa vastaan tehdyt virheiden oikaisut, jotka vaikuttavat rahavirtaan. Kuntayhtymässä oman pääoman lisäyksiä ovat lisäksi jäsenkunnan tai -kuntayhtymän maksama pääomasijoitus kuntayhtymään. Oman pääoman ehtoinen sijoitus voi olla peruspääoman korotusta tai lisäsijoitus oman pääoman muuhun erään, esimerkiksi sijoitusrahastoon. Oman pääoman vähennyksiä ovat pääoman palautukset (peruspääomaosuuden tai sijoitusrahaston pääomaosuuden palautus) jäsenkunnalle. Vaikutus maksuvalmiuteen Vaikutus maksuvalmiuteen -erä esitetään toteutumisvertailussa summattuna yhdellä rivillä, jos näin on menetelty myös talousarviossa. Vaikutus maksuvalmiuteen -erään sisältyy eriä, joiden muutoksia on talousarviossa vaikea arvioida. Näitä eriä ovat muun muassa toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten sekä korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutokset. Ulkoisessa rahoituslaskelmassa Vaikutus maksuvalmiuteen -erä esitetään kuitenkin eriteltynä. Myös talousarviossa arvioitavissa olevat merkittävät maksuvalmiuden muutokset tulisi esittää omilla riveillään. 112

YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista esitetään yhteenvetotaulukko, johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymien erien talousarvio, talousarvion muutokset, talousarvio muutosten jälkeen, toteuma ja poikkeama talousarviomuutoksen jälkeen Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit B 10 10 13 3 7 0 7 7 0 T arkastus ja arvio inti B 18 0 18 13-5 0 Ko nsernihallinto Hallintopalvelut B 1237 23 1260 1351 91 1824-590 1234 1023-211 Tukipalvelut B 857-19 838 813-25 839-1 838 827-11 Kehittämispalvelut B 261 73 334 264-70 6 13 19 13-6 Sosiaali- ja terveyspalvelut B 13 058 1 13 059 13 051-8 400 0 400 418 18 Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden hallinto B 132 0 132 139 7 Perusopetus B 4 609 10 4 619 4 598-21 94 22 116 128 12 Varhaiskasvatus B 3 178-75 3 103 2 946-157 406 0 406 431 25 Kulttuuri ja vapaa-aika B 504 0 504 511 7 46 0 46 50 4 T ekniset palvelut Teknisten palveluiden hallinto B 845 15 860 894 34 64 0 64 61-3 Rakennusvalvonta- ja lupapalvelut B 112 0 112 113 1 59 0 59 57-2 Liikenneväylät B 353 0 353 357 4 1 0 1 0-1 Kiinteistöhuolto ja yleiset alueet B 1739 0 1739 1726-13 805 0 805 764-41 Kunnallistekniikka ja laitokset B 1351 22 1373 1419 46 1594 0 1594 1396-198 Käyttö talo uso sa yhteensä 28 264 50 28 314 28 208-106 6 145-556 5 589 5 175-414 1) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen TULOSLASKELM AOSA Verotulot B 17 832 300 18 132 18 115-17 Valtionosuudet B 6 030 75 5 955 5 950-5 Ko rkotulo t B 29 0 29 24-5 M uut rahoitustulot B 55 0 55 74 19 Ko rkomeno t B 77-20 57 44-13 M uut rahoitusmenot B 55 0 55 59 4 Satunnaiset erät B 206 206 T ulo slaskelmao sa yhteensä 132-20 112 103-9 23 946 375 24 171 24 369 198 Tuhannen pyöristyserot kaavoista johtuen. 1) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 113

Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen INVESTOINTIOSA Ko nsernihallinto H01 Kiinteän omaisuuden hankinta ja myynti B 1500 0 1500 1438 62 400 0 400 8-392 H02 Osakkeiden hankinta ja myynti B 0 2-2 120 0 120-120 H04 Pappilanneimen tontinmyyynti B 0 950-610 340 70-270 H08 Ruokapalveluiden tuontannonohj B 7 0 7 5 2 H09 Yhtiöittämisjärjestelyt B 0 20 20 15 5 H11 Palkanlaskennan ulkoistaminen B 0 65 65 46 19 H12 Sähköinen kokouskäytäntö B 0 20 20 21-1 H16 Taipalsaaren Lämpö Oy B 0 0 0 663-663 0 0 0 452 452 Ko nsernihallinno n investo innit yhteensä 1 507 105 1 612 2 190-578 1 470-610 860 530-330 Sivistyspalvelut S03 Saimaanharjun yht.koulun kalustohankinnat B 20 0 20 20 0 S04 Saimaanharjun kuntosalin kalusto B 15 0 15 15 0 Sivistyspalveluiden investo innit yhteensä 35 0 35 35 0 T ekniset palvelut T01 Kirkonkylän hammashoitolan peruskorjaus B 50 0 50 80-30 T02 Kirkonkylän koulun laajennus B 630 150 780 985-205 T03 Omenatarhan päiväkoti B 0 300 300 355-55 T04 Kirkonkylän liikuntahalli B 650 250 900 1150-250 220-10 210 630 420 T05 Kuhatien autokatos B 0 6 6 6 0 T07 Pappilanniemi B 210 0 210 0 210 T10 Leikkikenttien peruskorjaus B 13 0 13 13 0 T16 Konstun ranta-alueen kunnostaminen B 10 0 10 10 0 T17 Kivisalmen pumppaamo B 150 0 150 123 27 T19 Kirkonkylän esiopteustila B 0 200 200 246-46 T20 Saimaanharjun koulun ilmastointikoje B 50 20 70 80-10 T24 Saimaanharjun päiväkoti B 1400 0 1400 920 480 0 76 76 5-71 T25 Keskuskeittiö B 509-167 342 228 114 T26 Vehkataipaleen koulun ilmastointikone B 29-19 10 0 10 T27 Vesimittareiden uusiminen B 100-80 20 0 20 T29 Kaavateiden katuvalojen uusiminen B 40-30 10 0 10 T30 Saimaanharjun nuorisotila B 584 91 675 541 134 550 63 613 550-63 T31 Saimaanharjun hammashoitolan muutostyöt B 60 0 60 0 60 T32 Kuhatien peruskorjaus B 10-10 0 0 0 T33 M uukkolantie peruskorjaus B 0 15 15 0 15 T35 Saimaanharjun yhtenäiskoulun piha B 20-20 0 0 0 T36 Vehkataipaleen koulun piha B 20-20 0 0 0 T38 Saimaanharjun urheilukentän peruskorjaus B 10-10 0 0 0 T39 Saimaanharjun satama-alue B 5-5 0 0 T41 Kiinteistöhuollon kunnossapitojärjestelmä B 0 30 30 27 3 T eknisten palveluiden investo innit yhteensä 4 550 701 5 251 4 764 487 770 129 899 1 185 286 Investo intio sa yhteensä 6 092 806 6 898 6 989-91 2 240-481 1 759 1 715-44 1) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 114

Sito- M äärärahat T ulo arvio t vuus 1)Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen arvio set jälkeen RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N 0 42 202 160 160 0 Antolainasaamisten lisäykset 160 160 160 Antolainasaamisten vähennykset 42 42 0 0 Lainakannan muutokset N 1885-100 1785 1785 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500-100 2 400 2 400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -615 0-615 -615 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos N 700-700 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen R aho ituso sa yhteensä 36 373 736 37 109 37 085-206 32 373-460 31 679 31 419-260 1) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 115

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TAIPALSAAREN KUNNAN TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Toimintatuotot Myyntituotot 1 845 631,93 1 885 947,78 Maksutuotot 368 204,87 390 476,39 Tuet ja avustukset 207 645,48 184 470,93 Muut toimintatuotot 1 223 754,72 3 645 237,00 1 638 205,67 4 099 100,77 Valmistus omaan käyttöön 6 532,58 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 838 008,80-5 808 793,06 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 553 911,33-1 557 524,96 Muut henkilösivukulut -318 554,19-300 723,12 Palvelujen ostot -16 296 826,35-15 288 287,38 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 869 639,83-1 945 162,67 Avustukset -505 265,34-563 122,69 Muut toimintakulut -245 889,25-26 628 095,09-178 083,08-25 641 696,96 Toimintakate -22 982 858,09-21 536 063,61 Verotulot 18 114 973,05 17 763 847,22 Valtionosuudet 5 949 960,00 6 556 351,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 23 842,18 29 631,81 Muut rahoitustuotot 21 975,07 26 568,08 Korkokulut -43 591,77-48 736,20 Muut rahoituskulut -6 613,94-4 388,46-5 626,11 1 837,58 Vuosikate 1 077 686,50 2 785 972,19 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 490 366,01-1 721 712,39 Arvonalentumiset -1 490 366,01-1 721 712,39 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 206 176,17 236 239,56 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -206 503,34 1 300 499,36 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 92 734,32 92 734,32 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) ja vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -113 769,02 1 393 233,68 116

RAHOITUSLASKELMA TAIPALSAAREN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 077 686,50 2 785 972,19 Satunnaiset erät 206 176,17 236 239,56 Tulorahoituksen korjauserät -608 337,28 675 525,39-868 001,53 2 154 210,22 Investointien rahavirta Investointimenot -6 990 068,62-1 433 624,38 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 185 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 138 909,00-4 666 159,62 936 801,64-496 822,74 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 990 634,23 1 657 387,48 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -160 000,00 Antolainasaamisten vähennykset -160 000,00 43 883,43 43 883,43 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 400 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -614 526,78-614 526,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos 700 000,00 2 485 473,22-614 526,78 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 510,00 43 902,23 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos -82 900,60 181 317,38 Korottomien velkojen muutos 634 826,20 552 435,60-11 450,43 213 769,18 Rahoituksen rahavirta 2 877 908,82-356 874,17 Rahavarojen muutos -1 112 725,41 1 300 513,31 Rahavarojen muutos Kassavarat 31.12. 2 210 540,38 3 323 265,79 Kassavarat 1.1. -3 323 265,79-1 112 725,41-2 022 752,48 1 300 513,31 117

TASE TAIPALSAAREN KUNNAN TASE VASTAAVAA 2 014 2 013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 15 962,74 112 463,41 Muut pitkävaikutteiset menot 14 806,73 Ennakkomaksut 30 769,47 112 463,41 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 012 957,03 2 648 965,92 Rakennukset 8 363 453,22 9 293 727,08 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 565 110,56 3 195 701,06 Koneet ja kalusto 96 150,82 88 062,47 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 732 307,91 348 373,55 18 769 979,54 15 574 830,08 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 842 022,82 2 171 347,45 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 582 038,57 422 038,57 Muut saamiset 3 424 061,39 2 593 386,02 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 49 084,00 49 084,00 Muut saamiset 111 843,00 Siirtosaamiset 49 084,00 160 927,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 350 185,05 398 409,55 Lainasaamiset Muut saamiset 387 598,11 192 419,84 Siirtosaamiset 95 165,20 47 375,37 832 948,36 638 204,76 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkk.instrum. 1 500 359,26 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit 1 500 359,26 Rahat ja pankkisaamiset 2 210 540,38 1 822 906,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 317 383,14 22 403 077,06 118

VASTATTAVAA 2 014 2 013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 8 507 865,39 8 507 865,39 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä 5 033 709,36 3 640 475,68 Tilikauden yli/alijäämä -113 769,02 1 393 233,68 13 427 805,73 13 541 574,75 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 125 847,99 1 218 582,31 Vapaaehtoiset varaukset 1 125 847,99 1 218 582,31 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 154 833,04 154 323,04 Muut toimeksiantojen pääomat 154 833,04 154 323,04 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 510 294,59 2 722 058,75 Lainat julkisyhteisöiltä 1 734 995,00 1 966 329,00 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 414 232,00 414 232,00 6 659 521,59 5 102 619,75 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 700 000,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 587 218,16 358 646,78 Lainat julkisyhteisöiltä 255 880,00 255 880,00 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat 1 313 431,81 735 879,54 Muut velat 268 113,98 246 742,62 Siirtovelat 824 730,84 788 828,27 3 949 374,79 2 385 977,21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 25 317 383,14 22 403 077,06 119

KONSERNILASKELMAT TULOSLASKELMA Konsernin tuloslaskelma 2014 2013 Toimintatuotot 18 474 916,82 18 028 015,99 Toimintakulut -40 685 471,24-39 433 501,29 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0,00 0,00 Toimintakate -22 210 554,42-21 405 485,30 Verotulot 18 114 973,05 17 763 847,22 Valtionosuudet 5 949 960,00 6 556 351,00 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 13 525,21 18 256,02 Muut rahoitustuotot 80 929,67 84 292,82 Korkokulut -127 538,67-145 482,11 Muut rahoituskulut -59 819,95-65 661,03 Vuosikate 1 761 474,89 2 806 118,62 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot -1 886 822,80-2 084 944,54 Tilikauden yli- ja alipariarviot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 238 000,27 Tilikauden tulos -125 347,91 959 174,35 Tilinpäätössiirrot 84 912,45 80 272,91 Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -40 435,46 1 039 447,26 120

TAIPALSAAREN KUNTA Konsernin rahoituslaskelma 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 761 474,89 2 806 118,62 Satunnaiset erät 238 000,27 Tulorahoituksen korjauserä -143 362,82-1 342 241,36 Toiminnan rahavirta yhteensä 1 618 112,07 1 701 877,53 Investointien rahavirta Investointimenot -7 141 433,06-1 726 397,20 Rahoitusosuudet investointi menoihin 1 191 480,65 11 244,49 Pysyvien vastaavien luovutustulot 733 931,77 1 419 342,98 Investointien rahavirta yhteensä -5 216 020,64-295 809,73 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 597 908,57 1 406 067,80 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 400 000,00 1 402 737,66 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 007 365,10-1 856 521,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos 700 000,00-198 794,98 Oman pääoman muutokset (korjaukset) 337 510,15 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset -1 957,81 43 366,95 Vaihtomaisuuden muutos -5 049,03-5 841,58 Saamisten muutos -258 350,96 212 526,24 Korottomien velkojen muutos 709 121,52-105 601,08 Rahoituksen rahavirta yhteensä 2 536 398,62-170 618,14 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 061 509,95 1 235 449,66 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12 2 458 623,87 3 520 133,81 Rahavarat 1.1. 3 520 133,81 2 284 684,17-1 061 509,94 1 235 449,64 121

TAIPALSAAREN KUNTA Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 323 306,35 338 920,27 Muut pitkävaikutteiset menot 86 311,10 28 266,75 Ennakkomaksut 49 393,39 83 285,59 Aineettomat hyödykkeet yht. 459 010,84 450 472,61 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 307 178,77 2 935 266,46 Rakennukset 11 081 390,67 12 632 812,35 Kiint. rakent. ja laitteet 2 838 446,78 3 264 595,64 Koneet ja kalusto 480 597,91 417 666,43 Muut aineelliset hyödykkeet 20 346,65 20 346,65 Ennakkomaksut ja kesk. er. 3 788 453,38 410 883,44 Ainneelliset hyödykk yht. 22 516 414,16 19 681 570,96 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 50 183,87 34 884,53 Muut osakkeet ja osuudet sij. 850 373,19 834 295,77 Joukkovelkakirjasaamiset 0,00 0,00 Muut lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 678,75 678,75 Sijoitukset yhteensä 901 235,81 869 859,05 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 465 281,68 875 749,12 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 80 802,04 75 753,01 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 368 414,95 480 724,88 Lyhytaikaiset saamiset 1 886 961,68 1 516 300,79 Muu vaihto-omaisuus Rahoitusarvopaperit 1 510 079,26 Rahat ja pankkisaamiset 2 458 623,87 2 010 054,55 VAIHTUVAT VAST. YHT. VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 136 745,03 27 470 564,24 122

31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMAPÄÄOMA Peruspääoma 8 507 865,38 8 507 865,38 Arvonkorotusrahasto 40 996,05 40 996,05 Muut omat rahastot 48 341,84 47 717,89 Edellisten tkn ylijäämä/alij. 2 075 720,55 1 691 133,08 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -40 435,46 1 039 447,27 VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAP. EHT.V. Poistoero 1 399 853,61 1 506 255,58 Vapaaehtoiset varaukset 102 557,13 81 691,56 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 911,79 5 067,93 Muut pakolliset varaukset 171 018,08 114 239,83 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOM. 647 269,40 1 059 694,65 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieraspo. 9 422 223,64 8 367 948,17 Pitkäaikainen koroton vieraspo. 468 669,31 430 922,48 Lyhytaikainen korollinen vieraspo. 2 001 734,22 996 646,80 Lyhytaikainen koroton vieraspo. 4 290 019,47 3 580 937,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 29 136 745,01 27 470 564,24 123

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan. Poistosuunnitelma on liitteenä. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS Vaihto-omaisuutta ei ole taseessa. RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopapereita ei ole taseessa. OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN Oikaisuja edellisen tilikauden tietoihin ei ole. EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS Toimintakertomuksessa esitetyt tiedot ovat pääosiltaan vertailukelpoisia edelliseen toimintakertomusvuoteen. Olennaisimmat poikkeamat vertailtavuuteen on selitetty kyseisten lukujen kohdalla. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAAJUUS Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty omistusosuudella kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä sekä kunnan tytäryhtiöt KOY Taipalsaaren Asunnot ja Taipalsaaren Lämpö Oy. Tilinpäätöksessä on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä. KESKINÄISEN OMISTUKSEN ELIMINOINTI 124

Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty olennaisilta osin tuloslaskelman (tuotot ja kulut) ja taseen erät huomioiden nimellis- eli pariarvomenetelmällä. SISÄISET LIIKETAPAHTUMAT JA SISÄISET KATTEET Konserniyhtiöiden ja kunnan väliset keskinäisen saamiset ja velat on eliminoitu. SUUNNITELMAPOISTOJEN OIKAISU Kiinteistötytäryhteisön käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää edellisten tilikausien tulosta vastaan ja tilikauden poistojen oikaisu kirjattu tulosvaikutteisesti. OSAKKUUSYHTEISÖT As Oy Saimaanharjun Kuhatie, omistusosuus 38,57 %, As Oy Tarvehonkala, omistusosuus 26,49 % ja Kiinteistö Oy Taipalsaaren liikekeskus, omistusosuus 30,1 % - eivät ole olennaisia kunnan talouden ja toiminnan kannalta joten niitä ei ole yhdistetty konsernitilinpäätökseen. 125

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot tehtäväalueittain *) Konserni Kunta 2014 2013 2014 2013 Hallinto 1 986 769,59 2 202 335,92 989 392,27 1 386 670,52 Sosiaali-ja terveyspalvelut 12 376 179,29 11 610 256,57 0,00 0,00 Opetus-ja kulttuuripalvelut 1 286 307,78 1 348 576,06 609 345,59 678 844,98 Yhdyskuntapalvelut 2 825 660,16 2 864 834,44 2 046 499,14 2 033 585,27 Yhteensä 18 474 916,82 18 026 002,99 3 645 237,00 4 099 100,77 *) Toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä. Verotulojen erittely 2014 2013 Kunnan tulovero 15 856 951,59 16 029 327,22 Osuus yhteisöveron tuotosta 628 789,19 554 969,44 Kiinteistövero 1 629 232,27 1 179 550,56 Muut verotulot Verotulot yhteensä 18 114 973,05 17 763 847,22 Valtionosuuksien erittely 2014 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 7 093 534,00 7 725 339,00 Siitä: Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasaus (+/-) 48 697,00 161 264,00 Järjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 143 574,00-1 168 988,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä 5 949 960,00 6 556 351,00 126

Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta 2014 2013 2014 2013 Satunnaiset tuotot As Oy Taipalsaaren Kartano myydyt osakkeet 236 239,56 236 239,56 Lämpölaitosliiketoiminnan yhtiöittäminen, apporttiomaisuuden luovutus Taipalsaaren Lämpö Oy:lle 206 176,17 206 176,17 Satunnaiset tuotot yhteensä 206 176,17 236 239,56 206 176,17 236 239,56 Satunnaiset kulut Satunnaiset kulut yhteensä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Poistoajat noudattavat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusta. Kunnanvaltuusto on vahvistanut pysyvien vastaavien hankintojen aktivointirajaksi 10 000 euroa. Tätä pienemmät hankkeet on kunnassa kirjattu käyttötalousosan kuluksi. Lisäksi valtuusto on poistosuunnitelmaa vahvistaessaan määrittänyt tietyille hyödykkeille hyödykekohtaiset poistoajat. Hyödykekohtaiset poistoajat perustuvat kunkin hyödykkeen arvioituun todelliseen taloudelliseen pitoaikaan, arvioituun kestävyyteen ja käytettävyyteen kunnan palvelutuotannossa. Kunnanhallitus on päätöksellään 7.10.2014 169 päättänyt oikaista vesi- ja viemärilaitokselle sekä lämpölaitokselle kohdistettavia poistoja. Oikaisun vaikutus ilmenee tuloslaskelmaosan vertailussa. 127

128