Liikenneopettajan erikoisammattitutkinto Yli-insinööri Timo Repo
Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. MUUTTUU 1.8.2016 Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.
Tutkintojärjestelmän tahtotila osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys reagointikyky selkeys johdonmukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Liikenneopettajan eat, tutkinnon osat Pakolliset osat: Autokoulutoimintojen hoitaminen (suoritettava ennen harjoittelua) Liikenneopettajana toimiminen Lisäksi on suoritettava kaksi seuraavista valinnaisista tutkinnon osista: Moottoripyöräopettajana toimiminen Kuorma- tai linja-autonkuljettajien opetuksen toteuttaminen Ajokokeen vastaanottajana toimiminen (myös pv) Ammatillisen kuljettajakoulutuksen opetustehtävät Kuljetusalan ammattipätevyyskouluttajana toimiminen Opetustoiminnan johtaminen ja yrittäjyys Ympäristöystävällisen- ja taloudellisen liikkumisen asiantuntijana toimiminen (uusi) Nuorten liikennekasvatuksen ja AM 120 opettajana toimiminen (uusi) Tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta (uusi)
Pakolliset tutkinnon osat 3.1 Autokoulutoimintojen hoitaminen 3.2 Liikenneopettajana toimiminen
Valinnaiset tutkinnon osat, joista on valittava kaksi tutkinnon osaa 3.3 Moottoripyöräopettajana toimiminen 3.4 Kuorma- tai linja-autonkuljettajien kouluttajana toimiminen 3.5 Ajokokeen vastaanottajana toimiminen (muokattu, soveltuvuus myös pv) 3.6 Ammatillisen kuljettajakoulutuksen opetustehtävät 3.7 Kuljetusalan ammattipätevyyskouluttajana toimiminen 3.8 Opetustoiminnan johtaminen ja yrittäjyys 3.9 Ympäristöystävällisen- ja taloudellisen liikkumisen asiantuntijana toimiminen (uusi) 3.10 Nuorten liikennekasvatuksen ja AM 120 opettajana toimiminen (uusi) 3.11 Tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta (uusi)
Leat Muutoksia 2014 mopo-opetus siirrettiin omaksi osakseen ja siihen sisällytettiin nuorten opetuksen osaaminen raskaan kaluston opetuksen osasta poistettiin rajaus C ja D, se on suoritettavissa myös C1 ja D1 luokilla tutkinnon vastaanottaja osa muokattiin siten, että sen voi suorittaa myös puolustusvoimien puolen työtehtävissä tutkintoon tehtiin uusia osia, jotta tutkinnon edellytyksen, neljä tutkinnon osaa, voisi suorittaa joustavammin erilaisiin työelämän tarpeisiin tutkintoon lisättiin mahdollisuus ottaa tutkinnon osa myös muista tutkinnoista (valinnaisena)
Liikenneopettajan eat, perusteet ja opetusharjoittelu Liikenneopettajan työtä säädellään lainsäädännöllä. Opetusharjoittelu luvanvaraista Luvan opetusharjoitteluun myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan haltija, jonka lupaan sisältyy liikenneopettajakoulutusta koskeva erityistehtävä. Opetusharjoitteluluvan myöntämisen ehtona on liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon Autokoulutoimintojen hoitaminen tutkinnon osan suoritus sekä 21-vuoden ikä.
Tutkintotoimikunta Rooli muuttuu enemmän laadun varmistukseen arvioijille siirtyy suurempi vastuu arvioinnista
Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. (muuttuu 1.8.2016) Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Voidaan antaa todistuksia myös tutkinnon osista
MUUTOKSIA!?
Toimintaympäristön vaikutus toimintatapoihin Monimutkainen Syy- ja seuraussuhteita ei selkeästi hahmotettavissa Ulkoa tulevat virtaukset vaikuttavat enemmän kuin oma strategia keskinäisriippuvuudet Tiedettävissä Vaihtoehdot ohjaavat toimintaa Mukautumisen mahdollisuudet Lineaarisia muutoksia Kaaos Yllätyksiä Ei ennakoitavaa Selviytymisen edellytykset Yksinkertaiset käytännöt Tiedetään Tiedetään mitä tapahtuu Toiminta ennakoitavissa Pysyvyys ja jatkuvuus
Palvelujen jatkuva kehittäminen, henkilöstön osaaminen ja toimintatavat Muutosvoimat Jokainen yritys ja muu yhteisö tarvitsee digistrategian Innovaatiot ja säädökset
Mitä on osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa? Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tarjota osaamista, jota työelämässä tarvitaan. Osaamisperusteisuus luo mahdollisuuden rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen 15.9.2015
Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 26 kärkihanketta 5 painopistealuetta
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassa
Miksi reformi tarvitaan? Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Vähemmällä tehtävä enemmän Vaikuttavuus- ja tehokkuusloikka (= uudet ajattelu- ja toimintatavat)
Mitä tavoitellaan? Vaikuttavampaa, nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin työuran eri vaiheissa ja rakennemuutostilanteissa Siirtymistä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen - osaamistarpeet osaamisen kehittämisen lähtökohtana Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämispolkuja Tehokkaampia ja laadukkaampia osaamisen kehittämisprosesseja Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa työelämäyhteistyötä Vahvaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa
Ajoitus Ammatillisen koulutuksen reformi, alustava valmisteluaikataulu Toimenpide 9/2015 Valmistelutyö käynnistetty 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu 4/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 4/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) Käynnistyvät 4-5/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 11/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan
Täsmennetyt suuntaviivat: kokonaisuus (1) Yksi toimintalaki, jossa lähtökohtana osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla, joilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia ja joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille ja asiakasryhmille Osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa tukeva opiskelijavalinta Ympärivuotisen ja jatkuvan hakeutumisen mahdollistavat hakuväylät ja -menettelyt
Täsmennetyt suuntaviivat: kokonaisuus (2) Uusi säätely- ja ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi jatkossa koulutuksen järjestämisluvasta, rahoituspäätöksestä ja tulosohjausmekanismista Osaamisperusteista toimintaa tukeva, tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan ohjaava rahoitusjärjestelmä, joka on selkeä, johdonmukainen, ennakoitava ja yhtenäinen Tietoarkkitehtuuri, joka tukee tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa säätämällä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on toimivat laadunhallinnan menettelyt sekä vahvistamalla osaamisen arviointia. Siirretään tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää.
Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen (1) Tutkintojärjestelmä: perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Tutkintojen määrää vähennetään tekemällä niistä laajaalaisempia (erityisesti at ja eat). Yksi tutkinnon suorittamistapa, näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton Luovutaan ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen perustutkinnon suorittamistavasta. Osaaminen osoitetaan yhdenmukaisella tavalla pääsääntöisesti aidoissa työelämän tilanteissa. Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia opiskelijoita Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen.
Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen (2) Osaamisen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti. Arvioinnista vastaavat työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä. Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa sekä tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen että osaamisen osoittamisen (näyttöjen/näyttötilaisuuksien) järjestämiseen. Koulutusviennin esteet puretaan tutkintoihin liittyen.
Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen: avoimet kysymykset Mikä on työelämän rooli ja osallistuminen osaamisen osoittamisessa, arvioinnissa ja todentamisessa? Milloin työelämän on oltava mukana? Millä taholla tulisi olla oikeus antaa/myöntää ammatillinen tutkinto? Millaisia toimielimiä jatkossa tarvitaan, mille tasolle (valtakunnallinen, alueellinen, koulutuksen järjestäjän taso) ja mihin tehtäviin? Miten ammatillisen perustutkinnon tulisi jatkossa muodostua? Edellytetäänkö kaikilta tutkinnon suorittajilta yhteisten tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien suorittamista? Voidaanko / Tulisiko jatkossa periä tutkintomaksuja? Keneltä?