Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I Jarkko Tirronen Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto
Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL 1627 70211 KUOPIO Puh. 0207 87 2200, 040 3553430 Fax 017 163 410 Tekijän osoite: Jarkko Tirronen, YTT Kuopion yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos PL 1627 70211 KUOPIO Puh. 040 355 2728 Fax 017 162 523 E-mail: jarkko.tirronen@uku.fi ISBN 978-951-27-1013-3 ISBN 978-951-27-1034-8 (PDF) Kopijyvä Kuopio 2008 Finland
Tirronen, Jarkko. Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. 105 s. ISBN 978-951-27-1013-3 ISBN 978-951-27-1034-8 (PDF) Tiivistelmä Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla 27.10.2006 31.7.2008. Prosessiarvioinnin tavoitteena oli selvittää miksi sarja tapahtumia johti tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen välinen yhdistymisprosessi eteni, miten prosessimuutos tapahtui ja miten muutos tuli näkyväksi. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa (yhteensä 1059 kappaletta). Asiakirja-aineiston perusteella on tehtävissä alustavia johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, organisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: tavoitteenasetteluun, rahoitusohjauksen soveltamiseen ja organisaatiorakenteen muutoksiin. Itä-Suomen yliopistohanke on osa valtakunnallista korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujärjestelmän rakenteiden uudelleenjärjestämistä. Toisaalta uuden yliopiston kehittäminen edusti painotetusti myös yliopisto-ohjautuvaa innovaatioprosessia. Innovaatioprosessille tyypilliseen tapaan hanke muotoutui eri vaiheiden kautta syvemmäksi ja sitovammaksi yhteistoiminnaksi. Opetusministeriölle esitetyssä hanke-esityksessä elokuussa 2006 hanke oli vielä varsin löyhä, tiettyjä alakohtaisia toimintoja sisältävä strateginen yhteistoimintamuoto, joka muuntui täsmennetyksi hanke-esitykseksi tasoittaen tietä liittoyliopistomallille ja lopulta täydelliselle yhteensulautumiselle. Hanke on kansallisesti merkittävä korkeakoulupoliittinen reformi, joka edistyi suunnitelmallisesti. Keskeiset tavoitteet saavutettiin asetetussa aikataulussa. Yhdistymisessä korostui osaamiskeskittymien rakentaminen sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan tason ja laadun nostaminen. Hanketta valmisteltiin riittävissä määrin laajapohjaisesti ja alhaaltapäin ohjautuvasti. Projektinhallinta ja -johtaminen oli myös riittävissä määrin onnistunutta. Yhdistymishanke eteni pääsääntöisesti myönteisesti, mutta strategian muutos (yhteistyöstä yhdistymiseen) ja tavoitteenasettelu eivät olleet parhaalla mahdollisella tavalla yhdensuuntaisia. Lisäksi hankkeessa ei tarkasteltu riittävissä määrin sisältöjä ja rakenteita yhtäaikaa. Uuden yliopiston strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää toimeenpanna uusien tiedekuntien osaamisperustainen strateginen analyysi ja toteuttaa yhdistymisen loppuunsaattamista edellyttävät toimenpiteet. Yliopistojen välistä yhdistymistä voi pitää tarkoituksenmukaisena toimintamallina yliopistojen välisen yhteistyön organisoimiseksi Itä-Suomessa. Yliopistojen välinen yhdistyminen oli toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen prosessi. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa mahdollisuuden uuden profiloituneemman, korkeatasoisemman ja kilpailukykyisemmän yliopiston rakentamiseksi. Se kuitenkin edellyttää uudenlaista strategista osaamista, voimavarojen uudelleen kohdentamista, virastoyliopistokulttuurista irtautumista ja sektorisidonnaisista intresseistä luopumista. Yleinen Kymmenluokittelu UDK: 378.4, 316.422, 351.85 Yleinen Suomalainen Asiasanasto: korkeakoulupolitiikka; korkeakoulut; yliopistot, yhdistyminen; arviointi; arviointitutkimus; hankesuunnittelu; rakennemuutos; innovaatiot; prosessiarviointi; yliopistot, Itä-Suomi
Tirronen, Jarkko: Process Evaluation of project for the University of Eastern Finland I. 105 p. ISBN 978-951-27-1013-3 ISBN 978-951-27-1034-8 (PDF) Abstract The process evaluation of the project for the University of Eastern Finland was executed in the fall 2008 on assignment of the management group of project. The focus of the process evaluation was to study the progress and development of project. Evaluation was focused on period 27.10.2006 31.7.2008. The aim of event-driven process evaluation was to examine why a sequence of events produces certain outcomes, how merger process between universities of Joensuu and Kuopio progressed, what were the elements of change and how the change turned perceptible. Research material consisted of documentary material of project (altogether 1059 documents). Evaluation was focused on three themes: defining the objects, applying of funding steering and changes in organisation structure. The project for the University of Eastern Finland was a part of structural development of Finnish higher education system. Alongside with national policy reform, it strongly represented a universitydriven innovation process. New university was aimed to strengthen academic excellence and quality in all levels of operations. As typical to innovation process the project progressed in stages. University of Eastern Finland developed from strategic alliance, into federation of two independent member universities and eventually into a full merger. Project is a significant policy reform, which progressed according to the project plan. All central objects were attained on schedule. Project was executed sufficiently broadly-based and bottom up driven. Project management was also successfull. Merger progressed positively, even though the strategic change (from strategic alliance into merger) and definition of objects wasn t executed enough parallel. In addition the contents and structures were not considered simultaneously. Merger of universities can be considered as an expedient model for the arragenment of university cooperation in Eastern Finland. It is probable that merger will strengthen the preconditions and competitive advantage of a newborn university. New university also provides the development of more differentiated, high-level and competitive university. This will require novel strategic thinking, reallocating of resources, resilement from the idea of bureacratic state university and withdrawn from sectoral interests. Universal Decimal Classification: 378.4, 316.422, 351.85 Thesaurus of Sociological Indexing Terms: Universities; Higher Education; Mergers; Educational Policy; Evaluation; Evaluation Research; Change; Innovations; Finland
Sisältö 1 Johdanto... 9 2 Rakenteellinen kehittäminen...11 3 Itä-Suomen yliopiston käännekohdat...14 3.1 Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö...14 3.2 Liittoyliopistovaihe...16 3.3 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe...18 4 Tavoitteenasettelu...24 4.1 Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä...24 4.2 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe...28 5 Rahoitusohjauksen soveltaminen...30 5.1 Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä...30 5.2 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe...32 5.2.1 Alakohtainen rahoitus...36 5.2.2 Muut kuin painoalat...39 5.2.3 Hallinto- ja tukipalvelut ja aikuiskoulutus...40 6 Organisaatiorakenteen muutokset...44 6.1 Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä...44 6.2 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe...46 6.2.1 Tiedekunta- ja organisaatiorakenne...46 6.2.2 Alakohtainen työ, kauppatieteet...50 6.2.3 Alakohtainen työ, luonnontieteet...53 6.2.4 Alakohtainen työ, yhteiskuntatieteet...54 6.2.5 Hallinto- ja palvelutoiminta...57 6.2.6 Kohti uutta yliopistoa...66 6.2.7 Alarakenteiden suunnittelu käynnistyy...69 7 Johtopäätökset...73
Kuviot, taulukot ja liitteet Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat...13 Kuvio 2 Itä-Suomen yliopiston kehittyminen prosessina...23 Kuvio 3 Myönnetyt määrärahat vuonna 2007...33 Kuvio 4 Myönnetyt määrärahat vuonna 2008...35 Kuvio 5 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna 2007...37 Kuvio 6 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna 2008...37 Kuvio 7 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna 2007...38 Kuvio 8 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna 2008...38 Kuvio 9 Muiden kuin painoalojen rahoituksen jakautuminen 2007...39 Kuvio 10 Tukevien palveluiden rahoituksen kohdentuminen 2007 2009...41 Kuvio 11 Strategia-, laatutyöhön ja hallintoon myönnetyt määrärahat 2008...42 Kuvio 12 Itä-Suomen yliopiston johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä...72 Kuvio 13 Strateginen muutos...75 Kuvio 14 Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen...82 Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne...18 Taulukko 2 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen valtarakenne...21 Taulukko 3 Itä-Suomen yliopiston tiedekunnat...22 Taulukko 4 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen rahoitusesitys...31 Taulukko 5 Itä-Suomen yliopistohankkeen budjetti 2007 2010...32 Taulukko 6 Haettu ja myönnetty rahoitus 2007...43 Taulukko 7 Itä-Suomen yliopiston järjestelmävalinnat...62 Taulukko 8 Kumulatiivinen rahoitus (myönnetyt määrärahat 2007 2008)...76 Taulukko 9 Työryhmien ajankäyttö Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa...77 Taulukko 10 Prosessitaulukko...79 Taulukko 11 Itä-Suomen yliopistohankkeen SWOT -analyysi...83 Liite 1 Suunnittelutyöryhmän alatyöryhmät...86 Liite 2 Ohjaus- ja seurantaryhmä...90 Liite 3 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen työryhmät...91 Liite 4 Neuvottelukunta... 102 Liite 5 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntien, alarakenteiden, koulutusohjelmien ja hallinnon rakentamisen vastuuhenkilöt... 103 Liite 6 Hallintokeskuksen yksikkö- ja vastuualuejako... 105
1 Johdanto Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin syksyllä 2008 Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla 27.10.2006 31.7.2008. Prosessiarvioinnissa selvitettiin miksi sarja tapahtumia on johtanut tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen yhdistymisprosessi on edennyt, miten prosessimuutos on tapahtunut ja miten muutos on tullut näkyväksi. Prosessiarvioinnissa korostettiin hankkeesta esiin nousevia kriittisiä vaiheita sekä tapahtuminen ja toimintojen välisiä sidoksia. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportissa Itä-Suomen yliopistohankkeen kehitystä arvioitiin sekä Itä-Suomen yliopiston suunnitteluryhmän että Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Arvioinnin painopiste oli kuitenkin Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: 1. Tavoitteenasettelu 2. Rahoitusohjauksen soveltaminen 3. Organisaatiorakenteen muutokset Aineisto ja aukot Prosessiarvioinnin aineistona käytettiin professori Reijon Vihkon vetämän suunnittelutyöryhmän sekä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen aikana tuotettua virallista asiakirja-aineistoa. Asiakirja-aineiston tutkijalle toimitti erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Joensuun yliopistosta. Tämän lisäksi tutkija hankki suoraan työryhmistä puuttuvia pöytäkirjoja ja muistioita. Hankkeessa ei määritelty yhtenäisiä raportointikäytäntöjä. Aineisto oli verrattain monimuotoista ja esimerkiksi pöytäkirjojen ja muistioiden laatimisessa on eroavaisuuksia. Asiakirja-aineistosta on tehtävissä johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, orga- 9
Jarkko Tirronen nisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Tutkijalla oli käytössä valtaosa työryhmien asiakirjoista. Alla on eritelty arviointiaineistona käytetty asiakirja-aineisto ja sen määrä. 1. Hanke-esitykset 2006 (Asiakirjoja yhteensä 8 kappaletta) Opetusministeriölle osoitetut rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset 2. Suunnitteluryhmän asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 148 kappaletta) Alakohtaisten työryhmien raportit Hallinnonalakohtaisten työryhmien raportit Loppuraportti Suunnitteluryhmän kokousmuistiot Muut asiakirjat 3. Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta) Johtoryhmän pöytäkirjat Työryhmien pöytäkirjat ja muistiot Ajankohtaiskatsaukset Rahoitushakuihin liittyvät asiakirjoja Esittelykalvoja Strategia- ja organisaatiotyön aineistoja Talousseurannan ja rahoituksen asiakirjoja Seminaariaineistoja Tilastoaineistoja Väliraportointiaineistoja Hallitusten pöytäkirjoja Muut asiakirjat Tulosneuvottelumuistioita Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta Arvioinnisss käytettyjä asiakirjoja yhteensä 1059. 10
2 Rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen toimintaympäristön muutoksia, erityisesti globalisaatiota sekä väestörakenteen ja työelämän muutosta käytettiin 2000-luvun alun korkeakoulupolitiikassa oikeuttamaan yliopistolaitoksen institutionaalisen rakenteen uudistamista. Vuosituhannen taitteen jälkeen suomalainen yliopistolaitos asettui suurten haasteiden eteen ja yliopistojen rooli osana kansainvälistyvää tietoon perustuvaa osaamisyhteiskuntaa korostui. Uusi aika edellytti yliopistojen toiminnan uudelleenjärjestämistä. Tavoitteeksi asetettiin yliopistojen toimintamahdollisuuksien, toimintakapasiteetin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Rakennekeskustelu liittyi yliopistojen osalta erityisesti rakenteiden, toimintamallien ja järjestäytymisen nykyaikaistamiseen. Rakenteelliseen kehittämiseen kytkeytyi edelleen toiminnallisen tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä voimavarojen uudelleenkohdentaminen yliopiston ydintoimintoihin, opetukseen ja tutkimukseen. Tuottavuusohjelma niveltyi siis osaksi rakenteellista kehittämistä. Keskeistä rakenteellisessa kehittämisessä oli painoalojen vahvistaminen ja osaamisen tason nostaminen. Rakenteellinen kehittäminen ei ollut yksinomaan suomalaisen yliopistojärjestelmän haaste, vaan se nousi esiin myös eurooppalaisessa keskustelussa yliopistojen modernisaatiosta 1. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2004 julkaiseman Suomi maailmantaloudessa raportin mukaan suomalaisen järjestelmän perustavoitteeksi on asetettava muutaman kansainvälisen huipputason osaamiskeskittymän rakentaminen Suomeen. Yliopistojen oli pyrittävä erikoistumaan ja verkottumaan tai yhdistämään voimavarojaan saavuttaakseen kriittisen massan kansainvälisen huipun saavuttamiseksi. 2 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyi myös Valtioneuvoston 7.4.2005 tekemä periaatepäätös, jonka mukaan julkisen tutkimusjärjestelmän keskeisenä haasteena on kansainväliseen huippuun yltävän t&ktoiminnan kehittäminen aloilla, jotka ovat kansantalouden, yhteiskunnan muun kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeimpiä. Tavoitteena oli luoda ja vahvistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä ja 1 Commission 2006: Delivering on the modernisation agenda for universities: Education, research and innovation. Brussels COM(2006) 208 final. 2 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmataloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004 11
Jarkko Tirronen huippuyksikköjä. 3 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseksi opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelman. Rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli vahvojen, profiloituneiden, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja laadukkaiden yksiköiden muodostaminen karsimalla päällekkäisyyksiä ja kokoamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena oli osaamisen keskittymien syntymisen edistäminen. 4 Osaamisen keskittämistä ja kansainvälisen huippuosaamisen rakenteiden vahvistamista korostettiin edelleen Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa sekä vuoden 2007 joulukuussa julkaistussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 2012 5. Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet. Hallitusohjelmassa tätä tavoitetta tuettiin strategisilla osaamispanostuksilla valikoituihin kohteisiin. 6 Tämä edellytti erityisesti korkeakoulujen profiloitumista ja strategisten painoalojen vahvistamista 7. 3 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. VN 2005 4 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Opetusministeriön monisteita 2006:2. 2007, Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008 2011. 7.3.2008. Koulutus ja tutkimus 2007 2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 5 Koulutus ja tutkimus 2007 2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 6 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007. Valtioneuvoston kanslia 2007 7 Koulutus ja tutkimus 2007 2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9; Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008 2011. 7.3.2008 12
Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä 2005 Rakenteellisen kehittämisen periaatteet 2006 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma 2007 Koulutus- ja tutkimus 2007 2012 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008 2011 Kansalliset kärkihankkeet: 1. Joensuun ja Kuopion yliopisto 2. Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu 3. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu Joensuun ja Kuopion liittoyliopisto Itä-Suomen yliopisto 2010 Yliopistolain uudistaminen Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat 13
3 Itä-Suomen yliopiston käännekohdat Itä-Suomen yliopistohankkeen eteneminen voidaan eriyttää kolmeen vaiheeseen. 1. Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö 2. Liittoyliopistovaihe 3. Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihe Itä-Suomen yliopiston muotoutumisen näkökulmasta edellisistä selvinä käännekohtina voidaan pitää liittoyliopistovaihetta ja Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihetta. Seuraavassa eritellään tiivistetysti Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen. 3.1 Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö Itä-Suomen yliopiston rakentaminen käynnistyi osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Opetusministeriö pyysi vuoden 2007 tulosneuvotteluohjeiden yhteydessä keväällä 2006 yliopistoilta ehdotuksia rakenteellisen kehittämisen toteuttamiseksi 31.8.2006 mennessä 8. Itä-Suomen yliopistojen yhteistyön tiivistäminen nähtiin yhdeksi keskeiseksi keinoksi uusien rakenteiden luomisessa. Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa asettivat 22.5.2006 tekemällä päätöksellä kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmän. Ryhmän tehtävänä oli selvittää yhteinen toiminta- ja hallintomalli kauppatieteisiin. 9 Selvitys toimi myös yliopistojen hanke-esityksen perustana kauppatieteiden osalta. Opetusministeriölle osoitetussa hanke-esityksessä Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön määriteltiin vielä varsin löyhäksi ja tiettyjä alakohtaisia toimintoja koskevaksi yhteistyöksi. 8 Vuonna 2007 käytäviä tulosneuvotteluja koskevat ohjeet. 22.06.2006. Dnro 22/210/2006. Huomioitavaa on että rakenteelliseen kehittämiseen liittyy vahva kytkös valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan. Neuvotteluohjeissa tämä todettiin seuraavasti: rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa (=tuottavuusohjelma)... Rakenteellisen kehittämisen politiikka-asiakirjoissa kytköstä tuottavuusohjelmaan ei ole ilmaistu näin suoraan. 9 Päätös 22.5.2006 kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmästä. Dnro 3486/11/06. 14
Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Hanke-esityksessä korostettiin yhteistyön tiivistämistä neljällä osa-alueella. 1. Yliopistojen yhteistoiminnan tiivistäminen ja vakiinnuttaminen perustamalla yliopistotasoinen yhteinen johtoryhmä 2. Hallinnon ja palvelutoiminnan yhteistyö yhtenäistämällä tietoarkkitehtuureja ja kehittämällä opintojen ohjausta 3. Kauppatieteellisen alan kehittäminen perustamalla kauppatieteiden kaksoistiedekunta ja 4. Sosiaalitieteiden yhteistyön syventämisen selvittäminen 10. Ajatus kauppatieteiden kaksoistiedekunnasta juontui opetusministeriön asettamien selvitysmiesten raporttiin, jossa yhdeksi vaihtoehdoksi Itä-Suomen kauppatieteiden järjestämiseksi esitettiin Joensuun ja Kuopion yliopistojen kauppatieteiden yhteistyö Itä-Suomen kauppakorkeakouluna 11. Opetusministeriö suhtautui erillisen kauppakorkeakoulun perustamiseen varauksellisesti, mutta näki ajatuksen Itä-Suomen yliopistokampuksesta kehittämiskelpoisena. Opetusministeriö nosti esille myös yhteistyön kauppatieteen alalla Jyväskylän yliopiston kanssa, mutta yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa nähtiin mielekkäämmäksi erityisesti aiempien yhteistyösuhteiden perusteella. 12 Ajatus yhteistyöstä johti elokuussa 2006 opetusministeriölle osoitettuun rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykseen. Hankkeen vahvana taustatekijänä ja lähtökohtana oli kauppatieteellisen koulutuksen turvaaminen Joensuun ja Kuopion yliopistoissa. Rehtori Perttu Vartiainen Joensuun yliopistosta, rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja rehtori Markku Lukka Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta kävivät opetusministeri Antti Kalliomäen johdolla neuvottelun 14.9.2006 Itä-Suomen kauppatieteellisen alan kehittämisestä. Keskustelussa nousi esiin verkostomallin uudelleenharkinta sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen yliopistofederaation kehittäminen. Opetusministeriö pyysi yliopistoilta vastauksia erityisesti verkostomallin jatkamiseksi, Kuopion ja Jyväskylän yliopiston mahdollisen yhteistyön käynnistämiseksi kauppatieteen alalla sekä Kuopion ja Joensuun yliopiston välisen yliopistofederaation kehittämisestä. 13 10 Esim. Kuopion yliopiston rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset. 30.8.2006. Dnro 565.21.210.06 11 Kauppatieteiden yhteistyöverkostojen arviointi. Opetusministeriön asettamien selvitysmiesten Itä- ja Pohjois-Suomen kauppatieteiden yhteistyöverkostoja koskevan arviointi- ja selvitystyön loppuraportti 20.3.2006. Pertti Kettunen ja Ilkka Virtanen. 12 Tulosneuvottelu opetusministeriössä 18.4.2006 klo 13.00 15.00, huone 7. Muistio 13 Opetusministeriön kirje 20.9.2006. 15
Jarkko Tirronen Opetusministeriön, opetusministerin sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisissä neuvotteluissa nousi esiin kauppatieteiden tulevaisuuden kehittämisen lisäksi yliopistojen tiiviimpi yhteistyö. Näiden keskustelujen jälkeen hanke tarkentui ja opetusministeriö pyysi yliopistoilta täsmennettyä hanke-esitystä. Hanke-esitystä täsmennettiin ja täydennettiin rakenteellisella ulottuvuudella. Uudessa hanke-esityksessä esitettiin yliopistojen yhteistyömallin selvittämistä. 14 Tämä vaihe oli yliopistojen välisen yhteistyön syventymisen kannalta keskeinen ja se tasoitti tietä rakenteelliselle yhteistyölle. Hanke-esityksen löyhä toiminnallinen yhteistyö muuntui hanke-esitykseksi, jonka tavoitteena oli yliopistojen välisen uudenlaisen rakenteellisen yhteistyömallin selvittäminen. Opetusministeriölle osoitetussa kirjeessä yhteistyömalli kuvattiin yliopistofederaatioksi, kun yliopistojen hallitusten hyväksymässä täsmennetyssä hanke-esityksessä puhuttiin vain yhteistyömallin selvittämisestä. Yliopistot eivät nähneet kauppatieteiden osalta raskasta verkostomallia tarkoituksenmukaisena tai parhaiten toimivana toimintamallina. Tässä keskustelussa kauppatieteiden kysymyksen ratkaiseminen sidottiin osaksi yliopistofederaation muodostumista. 3.2 Liittoyliopistovaihe Yliopistojen täsmennetty hanke-esitys valittiin kansalliseksi kärkihankkeeksi lokakuun 2006 lopussa ja suunnitteluhanke käynnistyi professori Reijo Vihkon vetämänä työryhmätyönä. Opetusministeriön 27.10.2006 asettaman työryhmän tehtävänä oli 16.2.2007 mennessä tehdä esitys mahdollisimman pitkälle menevästä yhteisestä toimintarakenteesta Joensuun ja Kuopion yliopiston nykyisten koulutusvastuiden puitteissa, laatia hankkeen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen ja määritellä tarvittavat osaprojektit ja niiden toiminnalliset tavoitteet ja taloudelliset vaikutukset 15 (kursivointi JT). Opetusministeriö myönsi suunnitteluryhmälle 60 000 euron määrärahan liittoyliopiston suunnittelutyöhön 16. Asiakirjoista ei ilmene miten määräraha on käytetty. 14 Joensuun ja Kuopion yliopiston vastaus. 29.9.2006. Dnro 565.21.210.06. 15 Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:15. (Myöhemmin tässä raportissa muistiosta käytetään lyhennettä OPM 2007). 16 Määrärahan käyttöön asettaminen. 27.11.2006 Dnro 133/523/2006. 16
Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Opetusministeriö nimesi suunnitteluryhmän jäseniksi seuraavat: professori Reijo Vihko maaherra Pirjo Ala-Kapee rehtori Perttu Vartiainen (JoY), hallintojohtaja Petri Lintunen (JoY) rehtori Matti Uusitupa (KY) hallintojohtaja Päivi Nerg (KY) Suunnitteluryhmä nimesi hankkeen pääsihteereiksi hallintojohtaja Petri Lintusen (JoY) ja hallintojohtaja Päivi Nergin (KY). Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen (JoY) nimettiin hankkeen sihteeriksi ja tutkija Jarkko Tirronen (KY) konsortioasiantuntijaksi. Ryhmä kuuli myös asiantuntijoina professori John Daviesia ja hallintoneuvos Niilo Jääskistä. Suunnittelutyö organisoitiin alakohtaisena (kauppatieteet, luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet) sekä hallinnonaloittaisena (laatu, hallinto, tietojärjestelmät, palvelut, aikuiskoulutus ja rakennerahastotoiminta) työryhmätyönä. Yliopistot perustivat rehtoreista ja hallintojohtajista koostuvan yhteisen johtoryhmän vuoden 2007 alusta. Federaatiohankkeelle nimettiin seurantaryhmä, johon kutsuttiin johtoryhmän lisäksi kolmikantaperiaatteen mukaiset edustajat. (liite 1 työryhmien jäsenet) 17 Suunnitteluryhmän jättämän mietinnön mukaan keskinäinen yhteistyö organisoidaan kahden yliopiston välisenä liittoumana, liittoyliopistona. Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen käännekohta liittyy hanke-esityksen toiminnallisen yhteistyön laajenemiseen koskemaan liittoyliopistoa. Professorin Vihkon raportissa yliopistojen välinen yhteistyö oli muotoutunut hanke-esitystä huomattavasti sitovammaksi, laaja-alaisemmaksi ja muodollisemmaksi. Tätä esitystä tosin jo taustoitti syyskuussa 2006 hyväksytty täsmennetty hanke-esitys 18. 17 Selvityshanketta valmisteleva kokous. Joensuun ja Kuopion yliopistojen federaatiohanke. 13.11.2006. Pöytäkirja. 18 Joensuun yliopiston hallitus 26.9.2006. Pöytäkirja. Kuopion yliopiston hallitus 27.9.2006. Pöytäkirja 8/2006. 17
Jarkko Tirronen Liittoyliopistovaiheen suunnittelutyön valta keskittyi pääasiassa hallintojohtajille, silloin kun tarkastellaan henkilön jäsenyyksiä eri työryhmissä. Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne Henkilö Petri Lintunen 6 Päivi Nerg 6 Perttu Vartiainen 3 Matti Uusitupa 3 Tapani Pakkanen 2 Juhani Laurinkari 2 Pirkko Elsinen 2 Teuvo Pohjolainen 2 Harri Lukkarinen 2 Jäsenyydet 3.3 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Opetusministeriö myönsi hankerahoitusta yhteensä 11 miljoonaa euroa vuosille 2007 2010. Joensuun ja Kuopion yliopistojen ja opetusministeriön välisessä neuvottelussa vuonna 2007 painotettiin että hankkeen tuloksellisuus tulee varmistaa järjestelmällisellä raportoinnilla. Hankerahoitusta voidaan tarkistaa uudelleen, mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta. 19 Opetusministeriö esitti näkemyksenään että yhteistyön tulisi olla Vihkon suunnitteluryhmän raporttia laaja-alaisempaa ja syvempää. Yhteistyöhön tulisi sitoa myös muitakin tiedekuntia sekä hallinnon yksiköitä. Liittoyliopistorahoituksen tarkoituksena oli yliopistojen välisen laajamittaisen yhteistoiminnan tukeminen opetuksessa, tutkimuksessa ja hallintotoiminnoissa. 20 Liittoyliopisto oli ajatuksellisesti muuntumassa yliopistojen väliseksi yhteensulautumiseksi. 19 Vaatimus hankerahoituksen vaikuttavuuden varmistamisesta ja sitomisesta liittoyliopiston perustamiseen nousi rehtori Perttu Vartiaisen mukaan muiden yliopistojen vaatimuksesta (Seurantaryhmän kokous 17.4.2007, Muistio 20.4.2007). 20 Muistio tulosneuvotteluista opetusministeriössä 23.3.2007. Meritullinkatu 10, Väinämöinen K214 klo 14.00 16.00. 18
Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Itä-Suomen yliopistohanke järjestäytyi Vihkon suunnitteluryhmän raportin julkistamisen jälkeen varsin nopeasti. Joensuun ja Kuopion yliopiston hallitukset hyväksyivät 2.5.2007 keskinäisen sopimuksen Itä-Suomen liittoyliopiston perustamisesta 1.1.2010 alkaen. Sopimus allekirjoitettiin valmistelevassa johtoryhmän kokouksessa Joensuussa 14.5.2007. Sopimuksessa määritettiin liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista ja menettelytavoista. 21 Joensuun yliopiston hallitus hyväksyi 23.5.2007 ja Kuopion yliopiston hallitus 31.5.2007 Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeen projektisuunnitelman ajalle 1.6.2007 31.12.2009. Hankkeen operatiivinen johto nimettiin 14.5.2007, jonka jälkeen käynnistettiin välittömästi keskeisten toimintaprosessien ja -rakenteiden suunnittelutyö. Hankkeen johtoryhmän muodostivat: rehtori Perttu Vartiainen rehtori Matti Uusitupa hallintojohtaja Petri Lintunen hallintojohtaja Päivi Nerg pysyvä asiantuntijajäsen vararehtori Teuvo Pohjolainen Hankkeen operatiiviseen johtoon kuuluivat: projektinjohtaja Päivi Nerg akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Hankkeen operatiivinen johto vastasi hankkeen organisoinnista käytännössä johtoryhmän linjausta perusteella. Projektisuunnitelman mukaan: Projektin johto vastaa liittoyliopiston strategiaprosessin onnistumisesta, sisäisestä viestinnästä, koulutuksellisen tuen hoitamisesta, budjetointi- ja raha-asioiden vastuusta ja raportoinnista opetusministeriölle, sisäisten rahanjakoesitysten valmistelusta, työryhmien organisoitumisesta ja tuesta sekä hallintomallin ja säännösten toimivuudesta. Operatiivinen johto valmistelee asioita johtoryhmälle. 21 UEF 2007, Joensuun ja Kuopion yliopiston keskinäinen sopimus vuonna 2010 perustettavan Itä- Suomen liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista sekä menettelytavoista. 19
Jarkko Tirronen Hankkeen tulosvastuu oli johtoryhmällä, joka käsitteli rehtoreiden päätösvaltaan kuuluvat asiat. Keskeiset liittoyliopiston rakentamiseen liittyvät strategiset ja toiminnalliset ratkaisut tehtiin molempien yliopistojen hallituksissa samansisältöisillä päätöksillä. Samalla päätettiin että rakenteilla olevasta yliopistosta käytetään nimeä Itä-Suomen liittoyliopisto. 22 Itä- Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeelle asetettiin 4.9.2007 ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemistä ohjaaminen (kokoonpano liite 2). 23 Hankkeen projektisuunnitelmassa määriteltiin myös hankkeelle asetettavat työryhmät. Hanketta valmisteltiin yli 20 työryhmässä, joiden toimikausi kesti vuoden 2009 loppuun saakka. Työryhmät ja niiden kokoonpano on eritelty liitteessä 3. Enemmistö työryhmistä asetettiin johtoryhmän ensimmäisessä virallisessa kokouksessa 15.6.2007 24. Työryhmillä oli mahdollisuus perustaa myös alatyöryhmiä valmistelutyön tueksi. Itä-Suomen yliopiston rakentaminen sitoi yliopistojen henkilökuntaa suuresti ja merkittävä osa Itä- Suomen yliopiston valmistelutyöstä tapahtui osana virkatyönä. Hankkeeseen oli suoraan palkatta neljä henkilöä, joista yksi oli kokopäiväinen: Projektinjohtaja Päivi Nerg osa-aikaisesti 70 % Akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen osa-aikaisesti 50 % Laatupäällikkö Sirpa Suntioinen osa-aikaisesti 50 % Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen kokoaikaisesti 100 % Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa projektin päätösvalta työryhmien jäsenyyksien perusteella keskittyi projektin operatiiviselle johdolle, ylipistojen rehtoreille ja Joensuun yliopiston hallintojohtaja Petri Lintuselle. Nämä henkilöt muodostivat yhdessä myös projektin ylimmän päättävän elimen, johtoryhmän. Projektinjohtaja Päivi Nerg oli jäsenenä 14 työryhmässä (sisältää jäsenyyden operatiiviseen johtoon). 22 Valmisteleva johtoryhmän kokous 14.5.2007. Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke 1.6.2007 31.12.2009 Projektisuunnitelma. 23 Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke: Ohjaus- ja seurantaryhmän nimeäminen. 4.9.2007. Dnro:3486/11/06 24 Johtoryhmän kokous 15.6.2007. Pöytäkirja 1/2007. 20