Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet Toimintakertomus Tasekirja 2014 Verksamhetsberättelse Balansbok 2014 Yhteinen kirkkovaltuusto 11.6.2015 Gemensamma kyrkofullmäktige 11.6.2015
Sisällysluettelo I Toimintakertomus... 5 1. Yleiskatsaus... 6 1.1. Seurakuntatyön oleelliset piirteet... 6 1.2. Katsaus talouteen... 7 1.3. Merkittävimmät investoinnit... 14 1.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä... 18 1.5. Vakuutukset... 22 2. Hallinto... 23 2.1. Hallintoelinten kokoonpano... 23 2.2. Yhteisen kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset ja niiden täytäntöönpano... 25 3. Henkilöstö... 27 4. Väkiluku... 28 4.1. Jäsenet... 28 4.2. Helsingin ev.lut.seurakuntien väkiluku... 29 4.3. Kaupungin ja seurakuntien väestön kehitys... 30 4.4. Läsnäolevan väestön muutostapahtumat... 31 5. Talousarvion toteutumisvertailut... 32 5.1. Talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden arviointi... 32 5.2. Käyttötalouden toteutumisvertailu... 36 Säästöt 2014... 37 5.2.1. Yhteinen hallinto... 38 LUOTTAMUSELIMET... 40 SISÄINEN TARKASTUS... 41 HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO... 43 KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO... 45 5.2.2. Seurakunnallinen toiminta, seurakuntien erittely... 47 HAAGAN SEURAKUNTA... 49 HERTTONIEMEN SEURAKUNTA... 51 KALLION SEURAKUNTA... 53 KANNELMÄEN SEURAKUNTA... 55 LAUTTASAAREN SEURAKUNTA... 57 MALMIN SEURAKUNTA... 59 MEILAHDEN SEURAKUNTA... 61 HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA... 63 MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA... 65 OULUNKYLÄN SEURAKUNTA... 67 PAAVALIN SEURAKUNTA... 69 PAKILAN SEURAKUNTA... 71 PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA... 73 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA... 75 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA... 77 TÖÖLÖN SEURAKUNTA... 79 VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA... 81 VUOSAAREN SEURAKUNTA... 83 JOHANNES FÖRSAMLING... 85 MATTEUS FÖRSAMLING... 87 PETRUS FÖRSAMLING... 89 DIAKONIAN PROJEKTIT... 91
5.2.3. Yhteiset seurakunnalliset tehtävät... 92 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ... 94 LEHTISAAREN NUORISOKOTI... 97 VIESTINTÄ... 99 MUU YHTEINEN SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA... 101 5.2.4. Ympäristö ja hautaustoimi... 102 5.2.5. Kiinteistötoimi... 106 KIINTEISTÖJEN UUDIS- JA NYKYHINTALASKELMAT... 110 KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN KUSTANNUSSELVITYS... 111 5.3. Tuloslaskelma (ulkoinen), vert. talousarvioon... 113 5.4. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulk/sis)... 114 5.5. Rahoitusosan toteutumisvertailu... 115 5.6. Investointiosan toteutumisvertailu... 116 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 117 6.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 117 6.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 119 6.3. Tase ja sen tunnusluvut... 120 7. Esitys tuloksen käsittelystä... 121 II Tilinpäätöslaskelmat... 122 1. Tuloslaskelma (ulkoinen)... 123 2. Rahoituslaskelma... 124 3. Tase... 125 4. Konsernitase... 126 III Tilinpäätöksen liitetiedot... 127 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 128 1.1. Arvostusperiaatteet ja menetelmät... 128 1.2. Jaksotusperiaatteet ja menetelmät... 128 1.3. Muuta huomioitavaa... 129 1.3.1. Lomapalkkajaksotus... 129 1.3.2. Konsernitilinpäätös... 130 1.4. Vakuutusluettelo... 131 2. Tuloslaskelman liitetiedot... 133 3. Rahoituslaskelman liitetiedot... 135 4. Taseen liitetiedot... 136 4.1. Pysyvät vastaavat ja poistot... 136 4.2. Rahoitusomaisuus... 137 4.3. Siirtosaamiset... 137 4.4. Oma pääoma... 138 4.5. Siirtovelat... 138 4.6. Toimeksiantojen varat ja pääomat... 138 4.7. Lainat rahoituslaitoksilta... 139 4.8. Testamenttirahastojen tilinpäätöslaskelmat... 140 5. Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja omistuksia koskevat liitetiedot... 144 5.1. Eläkevastuuvajaus (laskennallinen Kiel-vastuu)... 145 5.2. Laskennallinen hautainhoitovastuu... 146
5.3. Kiinnitykset, omavelkaiset takaukset ja muut vastuusitoumukset... 147 5.4. Maanvuokravastuut... 148 5.5. Arvonlisäveron palautusvastuu... 149 6. Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot... 150 IV Hautainhoitorahaston toimintakertomus ja tilinpäätös... 151 V Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä... 164 VI Luettelot ja selvitykset... 166 1. Luettelo kirjanpitokirjoista... 167 2. Luettelo tositelajeista... 167 VII Tilintarkastuskertomus... 168
I Toimintakertomus 5
1. Yleiskatsaus 1.1. Seurakuntatyön oleelliset piirteet Kertomusvuoden näkyvin kirkollinen tapahtuma oli seurakuntavaalit, jotka toteutettiin marraskuussa ja joissa valittiin uudet luottamushenkilöt sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Vaihtuvuus luottamushenkilöissä oli suuri, yli puolet valituista ei toiminut edellisissä luottamuselimissä. Vaaleihin panostettiin runsaasti. Niihin liittyi valtakunnallinen markkinointikampanja, jota pääkaupunkiseudulla vielä tehostettiin. Ehdokasrekrytointiin innostettiin erilaisilla toimilla. Seurakunnat järjestivät vaalien, erityisesti ennakkoäänestysten yhteydessä erilaisia tapahtumia, joilla tuotiin esiin kirkkoa ja seurakuntaa. Ponnisteluista huolimatta äänestysprosentti laski 13,9:stä 11,3:een. Äänestysprosentin laskua selittää suurelta osin siirtyminen kaksipäiväisistä vaaleista yksipäiväisiin. Vaalipäivä oli isänpäivänä, mikä mahdollisesti vaikutti äänestämiseen. Vaikka äänestysprosentti jää seurakuntavaaleissa pieneksi, ovat vaalit kuitenkin seurakunnille iso ponnistus. Nykyinen vaalijärjestelmä ei juuri oleellisesti lisää äänestäjämääriä. Seurakuntaelämän keskeisenä sisältönä olivat edelleen jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset, diakonia sekä kasvatustyö. Jumalanpalvelusten kävijämäärät kääntyivät hienoiseen nousuun. Pieneltä osalta tähän vaikutti vuoden aikana toteutettu Bongaa messu hanke, jossa eri seurakunnat vuorollaan olivat myös muualta tulleiden messuvieraiden isäntinä. Kirkollisten toimitusten määrä on viime vuosina vähin erin laskenut. Uutena ilmiönä on tullut kuvaan, että useampi sata sellaista lasta, jotka voitaisiin kastaa, jätetään kastamatta. Tähän on reagoitu muun muassa parantamalla vauvaperheisiin suunnattua viestintää Pienelle parasta hankkeen puitteissa. Kastamatta jääneiden perheitä on lähestytty myös muuten ja järjestetty erillisiä kastepäiviä, joihin heitä on kutsuttu. Näissä onkin kastettu useita kymmeniä aiemmin kastamatta jääneitä. Diakonian haasteet ovat yhä kasvaneet taloudellisen taantuman koetellessa maata. Muun muassa erilaiset elintarvikkeiden jakelutavat ja edulliset ruokailut ovat säilyneet kysyttyinä palveluina. Kasvatustyön vanhat muodot ovat säilyttäneet asemansa, vaikka kävijämäärät ovat monessa toimintatavassa olleet laskusuunnassa. Partioryhmien määrässä ja perhekerhojen osallistujamäärissä on kuitenkin tapahtunut viime vuosina ilahduttavaa kasvua. Kirkon jäsenyys ja kirkosta eroaminen oli taas näkyvästi julkisuudessa esillä. Vuoden lopulla tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyvä keskustelu aiheutti jälleen voimakkaan kirkosta eroamisen aallon. Vuoden 2014 aikana Helsingissä kirkosta erosi noin 8000 jäsentä, mikä on historian toiseksi korkein määrä. Vain vuonna 2010 lukema on ollut suurempi. Toisaalta kirkkoon liittyi ihmisiä enemmän kuin koskaan, lähes 2500 henkeä. Helsingissä kirkon jäsenmäärä on viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt noin 50 000, noin 12,5 prosenttia. Suhteessa koko väestöön se on vähentynyt vielä dramaattisemmin. Helsinkiläisistä oli vuoden 2014 lopussa evankelisluterilaisen kirkon jäseniä runsaat 56 prosenttia. Ylitettiinpä vuoden lopussa sellainenkin historiallinen rajapyykki, että kahden seurakunnan, Paavalin ja Kallion alueella jäsenyysprosentti laski alle 50:n. Erityistapahtumista pääsiäisenä 19. kerran järjestetty Via Crucis katunäytelmä kokosi jälleen tuhansia ihmisiä Tuomiokirkon tietämille. Kampin hiljentymiskappelin toiminta on vakiintunut uudenlaisena kirkollisen elämän muotona. Perinteisten suurten juhlapyhien 6
lisäksi seurakunnat ovat kehittäneet samaan aikaan toteutettavaa toimintaa, jolla on saatu näkyvyyttä ja voimaa erilaisiin tapahtumiin. Tällaisia ovat muun muassa Suvivirteen liittyvät tapahtumat, kouluun menevien siunaaminen, Mikkelinpäivän perhekirkot sekä adventtiaikaan sijoittuvat vähävaraisille joulupaketteja välittävä Joulupuu-keräys ja Jaettu ilo tapahtuma, jossa seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset jakoivat piparkakkuja aamuliikenteen keskellä matkaaville ihmisille. Yhä enemmän seurakuntatyössä on alettu suuntautua myös ulos omista toimitiloista, kun on todettu kokoavan toiminnan tavoittavan rajoitetusti ihmisiä. Kirkollisista juhlapyhistä yksi yli muiden on edelleen joulu ja sitä edeltävä aika. Varsinaisten joulukirkkojen rinnalla erittäin vahvan aseman kirkollisessa elämässä on saanut joulumusiikki, erityisesti joululaulut. Kauneimmat joululaulut yhteislaulutilaisuudet ovat vuoden suosituinta ohjelmaa kirkoissa. Joululaulujen voimaa osoittaa myös seurakuntien sähköisen viestinnän yksikön, Toivontuottajien, Jouluradion suosio. Se oli joulukuussa pääkaupunkiseudun kolmanneksi kuunnelluin radiokanava. 1.2. Katsaus talouteen Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) pieneni 2014 0,1 prosenttia. Bruttokanasantuote pieneni kolmantena vuotena peräkkäin. Valtiovarainministeriön joulukuussa 2014 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan vuodelle 2015 ennustetaan vain maltillista 0,9 prosentin kasvua. Vuodelle 2016 BKT:n kasvuksi on ennustettu muodostuvan 1,3 prosenttia. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan ansiot nousevat vuonna 2015 1,2 % ja kuluttajahinnat 0,8 %. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna 2014, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Vuonna 2015 ostovoiman odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, sillä veronkorotuksista huolimatta ostovoimaa tukee hidastuva inflaatio. Vuonna 2016 ostovoiman odotetaan edelleen supistuvan. Kotimainen kysyntä pysyy edelleen vaimeana, ja yksityisen kulutuksen ennustetaan 2015 kasvavan hieman, 0,3 %. Yksityisten investoinnit ovat vähentyneet kolmena vuotena peräkkäin, mutta kääntyvät nousuun 2015. Kotitalouksien näkymät pysyvät edelleen vaikeina. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu entistä voimakkaammin työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys kasvaa edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Valtiovarainministeriön ennustejaksolla vienti kääntyy kasvuun, vaikkakaan ei niin nopeaan kuin aiemmin on ennustettu. Viennin kasvua tukee euron kurssin heikentyminen, koska merkittävä osa viennistä suuntautuu euroalueen ulkopuolelle. Toisaalta maailmankaupan kasvun heikentyminen ja yleinen kansainvälisen talouskehityksen hidastuminen vähentää edullisen valuuttakurssin viennille tuomaa etua. Julkisen talouden on ennustettu edelleen pysyvän alijäämäisenä pitkittyneen matalasuhdanteen vuoksi, ja lähivuosien heikko talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapai- 7
noa. Julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Julkisen talouden tilanteen korjautuminen edellyttää suotuisaa reaalitalouden kehitystä. Valtiovarainministeriön ennusteeseen sisältyy edelleen riskejä. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen. Euroalueen riskit liittyvät talouksien ennustettua hitaampaan toipumiseen velka- ja finanssikriisistä ja lisäksi geopoliittiset jännitteet varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Seurakuntien taloudellinen tilanne Suomessa Seurakuntien vuonna 2014 ennakkona saamien verotilitysten yhteismäärä pieneni 0,9 %. Kirkollisverotilitykset vähenivät 2,2 prosenttia vuonna 2014. Yhteisöveroa tilitettiin 10,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kirkon yhteisövero-osuus oli vuonna 2014 2,81 % (2013 2,35 %, 2012 2,3 % ja vuosina 2009-2011 2,55 %). Vuodenvaihteessa 2013 2014 verojen tilitysaikataulua nopeutettiin, minkä vuoksi vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 kirkollisverotilitykset kasvoivat vuositasolla 1,9 prosenttia. Yhteisöverojen jako-osuutta seurakunnille korotettiin vuodesta 2014 alkaen yhteisöverokannan alentumisen johdosta. Viimeisin toimitettu verotus on vuodelta 2013. Ansiotulojen verotuksessa kirkollisverotus on kytketty kunnallisveropohjaan. Vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa ansiotuloista maksuunpantu kirkollisvero oli 79,5 milj. euroa ja se kasvoi 1,8 %. Kirkkohallituksen laatiman Seurakuntien talous 2013 -tilaston mukaan seurakuntien talous koko maassa parani vuonna 2013. Vuosikate kasvoi peräti 62 % edellisvuodesta. Suurin syy tähän oli verotilitysjärjestelmässä toteutettu muutos vuodenvaihteessa 2013-2014. Verotulot kasvoivat 6,2 %. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 20 %:lla. Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 43 milj. euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 34 %:lla kaikista seurakuntatalouksista. Lainakanta laski, sen määrä oli vuonna 2013 20 euroa/jäsen. Omavaraisuusaste on edelleen korkea 91,5 %. Helsingin seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne Vuoden 2014 tulos oli ylijäämäinen. Verotulot olivat lähes edellisen vuoden tasolla (-0,3 M ). Yhteisöveron tuotto oli sekä edellisvuotta (+ 2,2 M ) että talousarviossa esitettyä (+2,6 M ) parempi. Vuosikate ja tulos muodostuivat hieman talousarviossa esitettyä paremmalle tasolle. Käyttötalouden toimintakate oli 5,2 M talousarviossa esitettyä parempi. Käyttötalouden toimintakatteen talousarviota parempaan tasoon vaikutti eniten palveluiden ostojen suunniteltua pienempi kustannustoteutuma. Näissä merkittävin oli rakennusten peruskorjausten ja kunnossapidon palveluiden talousarviossa esitettyä pienempi kustannus (-0,8 M ). Vuoteen 2013 verrattuna toimintakate parani 3,8 M. Vuoteen 2013 verrattuna säästöä kertyi eniten henkilöstökustannuksista jotka jäivät 1,7 M alle edellisen vuoden tason. Verotulot vuonna 2014 olivat hyvin lähellä sekä edellisvuoden 2013 että talousarviossa esitettyä tasoa. Ne olivat 0,3 M pienemmät kuin vuoden 2013 verotulot, ja 0,2 M 8
suuremmat kuin talousarviossa esitetty. Kirkollisveron tuotto pieneni 3,0 % eli 2,4 M, kun vastaavasti yhteisöveron tuotto kasvoi 2,2 M. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat esim. ansiotason muutokset, jäsenkehitys, työikäisen väestön määrän väheneminen, suhdannevaihtelut, verotilitysjärjestelmän aiheuttamat poikkeamat sekä verotuksen perusteissa tapahtuvat muutokset. Valtiovarainministeriö on valmistellut kirkon yhteisöveron korvaamista valtionavulla. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta lakkaa vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 alussa astuu voimaan laki valtionrahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Laista päätetään eduskunnassa keväällä 2016. Mahdollisen muutoksen voidaan ennakoida vähentävän seurakuntayhtymän yhteisöverotuloja nykyiseen tasoon verrattuna n. 6 M. Vuosikate oli 7,4 M edellisvuotta pienempi, joka johtui vuoden 2013 poikkeuksellisesta rahoitus- ja sijoitustoiminnan tuotosta. Rahoitustoiminnan tuotto oli 10,0 M. Keskimäärin rahoitustoiminnan nettotulos on ollut 10 M /vuosi, kun se oli edellisenä vuonna 2013 poikkeuksellisesti 20,1 M. Vuosikatteesta tehtävien poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 1,8 M. Yleisen taloudellisen tilanteen kehitysnäkymät ja seurakuntayhtymän talouden tilanteen vaikutus toiminnan ja talouden suunnitteluun arvioidaan vuosien 2016 2018 talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös pitkällä aikavälillä seurakuntayhtymän taloudelle asetetut tavoitteet niin, että talouden tasapaino turvataan. Seurakuntayhtymän talouden edellytyksiä arvioitaessa pidemmällä aikavälillä jäsenmäärän kehityksellä on keskeinen merkitys. Jäsenmäärän väheneminen on jo vaikuttanut heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen, joskin muutoksen vaikutus painottuu tuleviin vuosiin. Seurakuntayhtymän talouden näkymät edellyttävät, että toimitilojen sekä henkilöstön määrää vähennetään tulevina vuosina. Henkilöstön vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Verotulot Maksuunpannut verot Seurakuntayhtymän veroprosentti on 1 %. Viimeisimmässä eli vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa seurakuntayhtymän hyväksi maksuunpannut kirkollisverot kasvoivat 1,8 %, yhteisöverot laskivat 2,0 % ja koko veropohja kasvoi 1,1 %. Vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa ansiotuloista maksuunpantu kirkollisvero oli 79,5 M ja maksuunpantu yhteisövero oli 17,1 M. 9
Maksuunpannut verot 2002-2013 Uppburna skatter åren 2002-2013 110 100 90 80 70 88,5 86,2 85,2 86,8 87,2 66,8 66,5 66,6 67,8 70,5 92,1 94,1 96,4 95,6 96,6 91,4 92,2 77,1 74,1 75,9 76,7 77,2 78,1 79,5 Miljoonaa euroa 60 50 40 30 20 21,7 19,7 18,6 19,0 16,7 18,0 14,3 16,3 17,4 19,2 17,5 17,1 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotilitykset Seurakuntayhtymän saamat verotilitykset olivat 97,2 ja ne pienenivät yhteensä 0,3 milj. euroa eli -0,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kirkollisverojen tilitykset pienenivät 2,5 milj. euroa ja yhteisöverot kasvoivat 2,2 milj. euroa. Seurakuntayhtymälle tilitetyistä verotuloista yhteisöverojen osuus oli vuonna 2014 19,1 % ja koko kirkossa 11,5 %. Seurakuntayhtymän tilityksinä saamat verotulot vuosina 2012 2014. 2012 2013 2014 kirkollisvero 77,2 81,1 78,6 yhteisövero 15,9 16,4 18,6 yhteensä 93,1 97,5 97,2 muutos milj. euroa -4,7 4,4-0,3 muutos-% -4,8 % 4,7 % -0,3 % 10
Verotulot 2005-2014 Skatteintäkter 2005-2014 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 85,8 85,8 66,8 69,9 90,8 74,2 97,8 94,2 91,6 93,4 93,1 76,3 77,8 77,2 77,3 77,2 97,5 97,2 81,1 78,6 Miljoonaa euroa 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 19,0 15,9 16,6 17,9 13,8 16,2 20,5 15,9 16,4 18,6 10,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta / Rahoitus Verotilitykset yhteensä Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan vähimmäistavoitteena on sijoitetun pääoman reaaliarvon säilyttäminen, tästä syystä vuosituoton tulee olla vähintään inflaation suuruinen. Seurakuntayhtymän varojen sijoittamisessa pyritään matalahkolla, sijoitusstrategian mukaisella riskitasolla mahdollisimman hyvään tuottoon. Sijoitustoiminnan ohjeen mukaan riskillisten sijoitusten osuus salkussa on 20 40 % ja pääomaturvattujen 60 80 %. Vuoden vaihteessa riskillisten sijoitusten osuus oli 37,73 % ja pääomaturvattujen 62,27 %. Rahavarojen sijoitusten allokaatio on sijoitustoiminnan ohjeen määrittelemän strategian mukainen. Suojaamattomien osakesijoitusten osuus salkun arvosta 31.12.2014 oli 10,8 %, indeksilainojen osuus 80,8 %, suojarahastojen osuus 0,7 % ja rahamarkkinasijoitusten 6,2 % Seurakuntayhtymän sijoitusten kirjanpitoarvo oli tilinpäätöksessä 130,7 milj. euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 136,3 milj. euroa. Vuonna 2014 seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitusten tuotto oli käyvin arvoin laskettuna + 2,30 %. Sijoitusten riskitaso pysyi hyvin alhaisella tasolla, kun katsotaan salkun toteutunutta volatiliteettia (3,80 %). Seurakuntayhtymän sijoitusstrategiana on hyödyntää pääomaturvattujen joukkolainojen tarjoamaa mahdollisuutta saavuttaa riskittömän koron ylittävää tuottoa yli talous-syklien. Pääomaturvan ansiosta seurakuntayhtymän on mahdollista osallistua riskipitoisempien sijoituskohteiden korkeampaan tuotto-odotukseen pääomaturvatusti. Kyseisten instrumenttien tuotto realisoituu sijoitusajan lopussa. Pääomaturvaa sisältävien joukkolainojen paino oli vuoden lopussa 58,7 %. 11
Sijoitustoiminnassa käytetään vain eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana toimii Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajina olivat vuoden 2014 lopussa LähiTapiola, Evli ja Aktia. Sijoituksissa suositaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Kirkon keskusrahaston tekemän sopimuksen nojalla Ethix SRI Advisors seuloo kaksi kertaa vuodessa seurakuntayhtymän osakesalkut. Toteutetun seulonnan mukaan seurakuntayhtymän osakesalkuissa on vain vastuullisiksi arvioitujen yritysten osakkeita. Salkun pääomaturvattujen ja riskipitoisten sijoitusten jakauma 31.12.2014. Salkun eri omaisuusluokkien painotukset salkussa 31.12.2014 12
Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitukset Seurakuntayhtymän kirjanpidossa seurataan erikseen sijoituskiinteistöjen ja seurakunnallisessa käytössä olevien kiinteistöjen tuottoja ja kuluja. Sijoituskiinteistöiksi lasketaan suoraan omistetut asuintalot, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt mukaan lukien aravarajoitteiset asuintalot, yksittäiset osakehuoneistot siltä osin kuin ne eivät ole seurakuntatiloina tai sosiaalisessa asuinkäytössä, tontit ja maa-alueet sekä metsät. Seurakuntayhtymän suorassa omistuksessa oli viisi sijoituskiinteistöksi luettavaa asuintaloa, joissa on yhteensä 94 asuntoa. Kokonaan omistettuja asunto-osakeyhtiöitä seurakuntayhtymän omistuksessa oli seitsemän kiinteistöä, joissa on kaikkiaan 272 asuntoa. Yksittäisiä asunto-osakehuoneistoja sijoituskohteena seurakuntayhtymän omistuksessa oli vuodenvaihteessa 238 kpl. Kiinteistöosakeyhtiömuotoisia aravataloyhtiöitä seurakuntayhtymällä on kolme, joista saadaan tuloja ainoastaan tontin vuokran muodossa. Näissä kohteissa on yhteensä 74 asuntoa. Seurakuntayhtymän sijoitusomaisuudeksi luettava asuntokanta käsitti vuoden lopussa kaikkiaan 678 huoneistoa. Asuinkiinteistöistä saatiin vuokratuloja noin 5 369 000 euroa ja niiden kulut olivat noin 3 237 000 euroa. Asuntojen vuokrausaste vuodenvaihteessa oli 96,0 %. Liike- ja toimistotilaa kiinteistösijoituskohteiksi luettavissa kiinteistöissä oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 10 960 m². Suurimmat kohteet ovat KOy Latokartanon Liikekeskus pysäköintiyhtiöineen, KOy Helsingin Bulevardi 16:n kolme kerrosta, 50 % osuus KOy Quartetto F:stä Espoossa sekä KOy Papinpöydänkuja 2 Lehtisaaressa. Liike- ja toimistotilojen vuokrausaste vuoden lopussa oli 97,7 % ja niiden vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti pitkiä. Vuokratuloja näistä kiinteistöistä saatiin yhteensä noin 2 793 000 euroa ja niiden kulut olivat noin 651 000 euroa. Maa-alueista saatiin kertomusvuonna maanvuokratuloja noin 1 575 000 euroa ja kuluja, pääasiassa kiinteistöveroja, niistä maksettiin noin 528 000 euroa. Kertomusvuoden valmistuneita asuntorakennushankkeita olivat As Oy Helsingin Kiskontie 22 ja As Oy Helsingin Paraistentie 13 Ruskeasuolla. Rakennustyöt olivat vielä vuodenvaihteessa kesken As Oy Helsingin Berliininpihassa ja As Oy Helsingin Lontoonpihassa (Arabianrannassa) sekä seniorikodissa As Oy Helsingin Letkajenkassa Latokartanossa. Lisäksi myyntejä jatkettiin vuoden 2013 lopussa valmistuneesta seniorikoti As Oy Lehtihovista. Seurakuntayhtymän omistukseen jäi vielä As Oy Lehtihovissa 6 asuntoa, joiden myynti jatkuu vuoden 2015 puolella. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusten arvoksi arvioitiin vuoden lopussa noin 162 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on noin 89 miljoonaa, toimisto- ja liikekiinteistöjen noin 29 miljoonaa ja tonttien noin 44 miljoonaa euroa. Asuinkiinteistöt on arvioitu taloittain myytyinä, kun aikaisemmin osa niistä on arvioitu yksittäisinä asuntoina. Kiinteistö Oy Quartetto F:ää varten on seurakuntayhtymä ottanut lainan, jota oli kertomusvuoden lopussa jäljellä 1 546 000 euroa. Muilta osin sijoituksiin kohdistuvat lainat ovat konserniyhtiöiden taseessa. 13
Metsätalouskäytössä olevaa metsää seurakuntayhtymällä on Korpirauhan leirikeskuksen yhteydessä noin 100 ha ja Tuupovaarassa noin 145 ha, josta 29 ha on luonnonsuojelualuetta. Kertomusvuonna ei tehty merkittäviä hakkuita tai muita metsänhoidollisia toimenpiteitä. Helsingin seurakuntayhtymän eläkevastuu Kirkon eläkevastuu on laskettu helmikuussa 2015 ja se on 31.12.2014 arvoltaan 4 379 M. Eläkevastuu tarkoittaa tulevaisuudessa maksettavien suoritusten nykyhetkeen diskontattua arvoa, kun diskontattava suoritus on joko eläkkeellä olevien osalta maksussa oleva eläke tai aktiivihenkilöiden ja vapaakirjalla olevien osalta laskentahetkeen mennessä karttunut eläkeoikeus. Kirkon eläkerahaston suuruus on 31.12.2014 arvoltaan 1 243 M, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus, josta Kirkon keskusrahasto vastaa, on 3 136 M. Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen osuus koko kirkon kattamattomasta eläkevastuusta on 264,7 M (2013 vastaava arvo 274,5 M ). Eläkevastuulaskelma on taseen liitetietona. 1.3. Merkittävimmät investoinnit Hietaniemen hautausmaan huoltorakennuksen peruskorjaus 2. vaihe/konehallin rakentaminen aloitettiin heti Yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttyä 13.9.2012 urakkatarjoukset. Hankkeen 1. vaihe eli huoltorakennuksen peruskorjaus valmistui toukokuussa 2013 ja 2. vaihe eli uuden konehallin rakentaminen valmistui keväällä 2014. Hankkeen hyväksytty kokonaistalousarvio oli yhteensä 4,4 M ja vuodelle 2014 budjetoitu osuus 1,5 M. Hanke pysyi aikataulussaan, kokonaiskustannusarviossaan sekä vuoden 2014 talousarviossa. Malmin hautausmaan korttelin K57 purku ja uudisrakennukset ovat valmistuneet ajallaan ja käyttöönotettu keväällä 2014. Työt käsittivät koko vanhan huoltorakennuskorttelin purkutyöt, uuden kausityöntekijöiden huoltorakennuksen sekä varastorakennuksen rakennustyöt. Hanke valmistui aikataulussaan ja alitti kustannusarvionsa noin 100.000 eurolla. Paloheinän kerhotaloa varten varattiin vuoden 2014 talousarvioon 300.000 uudisrakennuksen/väistötilan toteuttamista varten. Valtuusto päätti myydä koko Paloheinän kirkkokiinteistön, jolle alun perin oli kaavailtu uudessa asemakaavassa asuntojen lisäksi kerhotiloja. Kirkon tyhjentämisen yhteydessä hankittiin Pakilan seurakunnan alueen kerhotoimintoja varten vuokratilat alueelta, joten kerhotiloja väistötilojen rakentamista varten varatut määrärahat säästyivät. Malminkartanon kappelin rakentamisen vanhaan puustellirakennukseen sekä rakennuksen ostamisen seurakuntayhtymälle kirkkovaltuusto hyväksyi keväällä 2012 ja asetti enimmäiskustannusarvioksi 2,1 M. Kappelin on valmistunut ja käyttöönotettu joulukuussa 2013. Pihatöihin sekä ajoyhteyden kunnostamiseen varauduttiin vielä keväällä 2014. Sisääntuloväylän leventäminen edellytti naapurikiinteistön piharakennusten siirtoja, 14
joihin asunto-osakeyhtiö ei antanut tarvittavia lupia, joten näitä töitä ei päästy vuonna 2014 toteuttamaan. Hanke alitti siksi kustannusarvionsa noin 100.000 eurolla. Kampin kappelin diakonia ja sos.tilat. Uuden kappelin toiminnallisiin parannuksiin varattiin 250.000 vuodelle 2014 ja hanke suunniteltiinkin talousarviovuoden aikana. Valitut rakenteelliset ratkaisut edellyttävät kuitenkin vähintään toimenpidelupamenettelyä, laajempaa suunnittelua toteutusta varten ja Helsingin kaupungilta myönteistä kantaa lisäalueen vuokraamiseksi. Määrärahasta käytettiin alle 10 % edellä mainituista syistä ja hankkeen toteuttaminen lykkääntyi vuodelle 2015. Lekholman kesäkodin asuinrakennusten korjauksiin budjetoitiin vuonna 2014 300.000, mutta korjauksiin käytettiin vain noin 60.000. Asuinrakennukset ovat nyt kaikki peruskorjattuja, mutta ns. Ståhlbergin talon julkisivut otettiin seuraavaksi työlistalle. Työ on osoittautunut rakennussuojelustatuksen takia sen verran vaativaksi, että vaadittavat luvat saataneen vasta keväällä 2015. Seuraaville vuosille varaudutaan ruokalarakennuksen korjauksiin. Hakavuoren kirkon talotekniikkasaneeraus aloitettiin noin kuukauden myöhässä aikataulustaan joulukuussa 2013 ja hanke kesti kokonaisuudessaan vähän alle vuoden. Kirkko voitiin ottaa uudestaan käyttöön ensimmäiseksi adventiksi marraskuun lopulla 2014. Hanke pysyi 4,0 M kokonaistalousarviossaan ja vuoden 2014 talousarvio 3,0 M ylittyi aloituksen myöhäisestä ajankohdasta johtuen noin 200.000 eurolla. Töölon kirkon peruskorjaus ja lisärakennuksien hanke kilpailutettiin keväällä 2013. Kustannusarvio ylittyi niin merkittävästi hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan verrattuna, että hanke keskeytettiin ja päätettiin supistaa kirkon peruskorjaushankkeeksi. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti varata sille 10 M määrärahan, josta budjetoitiin vuodelle 2015 yhteensä 5,0 M. Urakat kilpailutettiin keväällä 2014, mutta hankkeen urakkakilpailusta valitettiin keväällä 2014 ja hankkeen aloitus jäi odottamaan markkinaoikeuden päätöstä. Päätös saatiin kohtuullisen nopeasti ja hanketta päästiin käynnistämään uudelleen syksyllä 2014. Lykkäyksestä johtuen hankkeen vuodelle 2014 varattua talousarviomäärärahaa vähennettiin syksyn 2014 lisätalousarviossa 2,0 M :oon, joka alittui noin 170.000 :lla. Roihuvuoren kirkkoa varten varattiin vuodelle 2014 0,5 M. Kirkon peruskorjauksesta päätettiin luopua v. 2012 siten, että korjauksia tehdään useamman vuoden aikana. Vuonna 2013 toteutettiin siipirakennuksen toiminnalliset korjaukset ja vuonna 2014 aloitettiin ilmanvaihtokoneiden vaihtotyöt ja viemäriverkoston sukitukset itse kirkkorakennuksessa. Hankkeiden myöhäisestä aloitusajan ohjelmoinnista johtuen, määrärahasta käytettiin vain noin 100.000. Roihuvuoren talotekniikan korjaukset ja tarpeiston uusiminen jatkuvat vuonna 2015. TA-taso/kohdistamattomat hankkeet. Kiinteistötoimisto on 2010-luvulla vuosittain budjetoinut 2,0 M määrärahan suurehkoja hankkeita varten, joita yli 200 rakennetun kiinteistön kannasta vuosittain nousee ohi pitkän tähtäimen peruskorjaussuunnittelun, kun rakenteiden käyttöikiä pyritään optimaalisesti hyödyntämään ja hankkeita, joiden tarvetta ei ole kyetty etukäteen ennakoimaan talousarviosuunnittelun määrämuotoisessa toiminnan ohjelmoinnissa. Tällä talousarviomomentilla määrärahaa ei käytetä, vaan näille hankkeille avataan aina oma talousarviomomenttinsa, jotta pitkävaikutteiset investointimenot voidaan kohdistaa ja aktivoida kirjanpidossa oikeille kiinteistöille. Määrärahan turvin käynnistettiin 15
ja toteutettiin vuonna 2014 mm. Hietaniemen kappelin kellotapulin hätätyönä aloitettu peruskorjaus ja Hyvän paimenen kirkon pysäköintijärjestelyt sekä Lauttasaaren kirkon piha-alueiden kiireellisiä perusparannustöitä, jotka oli arvioitu tehtävän varsinaisen peruskorjauksen yhteydessä. Määrärahalla katetaan myös laskennallisesti talousarvioylityksiä sellaisten hankkeiden osalta, joissa toteutusvaiheessa on tullut yllättäviä kustannuksia, kuten mm. maaperän haitta-aineista, asbestipurkutöistä tai muista vastaavista, jotta kokonaistalousarvion investoinnit pysyisivät hyväksytyn suuruisena. Vuonna 2004 tällainen kohde oli mm. Meritullin seurakuntatalon liikehuoneistojen korjaustyö, jossa rakenteiden purkuvaiheessa paljastui asbestimateriaalin laajahko käyttö, johon ei oltu kohteen piirustusten tai ylläpidolla olevien lähtötietojen perusteella varauduttu talousarvion laadinnan hetkellä. Kirkkojen vesikattojen ja julkisivujen korjauksia varten sekä muita välttämättömiä ja akuutteja korjaustöitä varten talousarvioon on siirretty 1,0 M määräraha ylläpitoyksikön sellaisia töitä varten, jotka käyttötalouden kunnossapito ja huoltotöiden yhteydessä paljastuvat ja jotka ovat kirjanpitosäännösten perusteella useammalle talousarviovuodelle jaksotettavia menoja. Tällaisia töitä vuonna 2014 oli mm. tuomiokirkon kaukolämpösiirtimen vaihtotyö (n. 80.000 ), seurakuntientalon pohjaviemärin sukitustyö (n. 50.000 ), Paavalin kirkon kosteusvauriokorjaukset (n. 13.000 ), Kellokosken juhlatalon kattokorjaus (n. 160.000 ), Korpirauhan leirikeskuksen pihan korjaukset (n. 30.000 ) ja muutama taloudelliselta merkitykseltään pienempi kohde. Mustasaaren silta päätettiin rakentaa alun perin vuosien 2014 ja osin 2015 aikana. Talousarviosuunnittelussa varauduttiin yhteensä 400.000 kustannuksiin. Suunnittelun hyvän hallinnan ja onnistuneen kilpailutuksen ansiosta silta pystyttiin rakentamaan kokonaisuudessaan jo vuoden 2014 aikana, joten vuoden 2014 aikana talousarviomäärärahat 200.000 ylittyivät noin 120.000 hankkeen aikaistumisesta johtuen. Valmistunut silta palvelee nyt saaren huoltoyhteytenä ja tuo merkittäviä taloudellisia säästöjä jatkossa kiinteistön ylläpidolle ja huollolle, kun merikuljetuksia voidaan tältä osin vähentää. Myös talviaikainen pääsy saarelle toteutuu kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa. Viikin As Oy Letkajenkka senioritaloprojekti käynnistyi kesäkuun alussa 2013. Hankkeen talousarvio on 21 M ja asuntoja valmistuu yhteensä 120 kpl sekä 220 m2 suuruiset liiketilat. Asuntojen myynti aloitettiin marraskuussa 2013 ja vuonna 2014 asuntoja myytiin 28 kpl. Hanke on edennyt talousarviossaan ja rakennustyöt aikataulussaan. Arvioitu valmistumisajankohta on huhtikuussa 2015. Arabianrannan As Oy Berliininpiha ja As Oy Lontoonpiha hankkeet käynnistyivät kesäkuun alussa 2013. Berliininpiha on RS-hanke jossa valmistuu myyntiä varten yhteensä 66 asuntoa ja sen talousarvio on 14,2 M. Lontoonpiha on vuokrakohde jossa valmistuu yhteensä 36 asuntoa ja sen talousarvio on 9,15 M. Berliininpihan asuntojen myynti aloitettiin syyskuussa 2013 ja asunnoista on jo myyty 59 kpl ja muutama on lisäksi varattu. Hankkeet ovat edenneet aikatauluissaan ja otetaan käyttöön helmikuun 2015 aikana. Hankkeet ylittänevät kokonaistalousarvionsa yhteensä noin 400.000 eurolla. Kiint Oy Lehtisaaren papinpöydänkuja 2 eli Lehtisaaren ryhmäkoti on valmistunut ja otettu käyttöön vuoden 2012 tammikuussa. Perusparannushanke toteutettiin vaiheistettuna naapuriin rakennettavan AsOy Lehtihovin senioritalon kanssa siten, että rakennuksilla on yhteiset pysäköintihallipaikat Lehtihovin pysäköintilaitoksessa ja mm. 16
yhteispihaa Lehtisaaren kappelin kanssa. Lehtihovin valmistuttua rakennusteknisiltä osiltaan Joulukuussa 2013 kummastakin hankkeesta jäi vielä toteutettavaksi osin yhteisiä rakenteita sisältäneet piha-alueet. Ryhmäkodille varattiin vuoden 2014 talousarvioon 100.000, mikä ylittyi n. 250.000 :lla. Lehtihoville varattiin vuodelle 2014 500.000, joka jäi puolestaan käyttämättä kokonaan. Lisäksi valtuusto varasi vuoden 2014 talousarvioon ns. Lehtisaaren tornia varten 100.000 :n määrärahan, mikä jäi lähes kokonaan käyttämättä, koska hanke päätettiin hylätä omana rakennustyönä ja tutkia kiinteistön vuokraaminen pitkäaikaisin maanvuokrasopimuksin. Ruskeasuon As Oy Paraistentie ja As Oy Kiskontie hankkeet käynnistyivät helmikuussa 2013. Paraistentie on asuntolahanke jossa valmistui yhteisen seurakuntayön asuttamistoimintaa varten 29 asuntoa sekä Meilahden seurakunnalle seurakuntasali. Kiskontie on vapaarahoitteinen vuokratalo johon valmistui 28 asuntoa ja vuokrattava liiketila joka on vuokrattu Suomen lähikaupalle. Hankkeiden yhteinen talousarvio on 13,3 M ja vuoden 2014 talousarvioon varattiin As Oy Paraistentielle 100.000, joka jäi käyttämättä ja As Oy Kiskontielle 100.000, joka ylittyi 300.000 eurolla. Hankkeet valmistuivat syyskuussa 2014 ja pysyivät kokonaistalousarviossaan ja aikataulussaan. Jätkäsaaren asuinrakennusta ja seurakuntakeskusta varten valtuusto varasi arkkitehtuurikilpailun käymistä ja suunnitteluttamista varten vuodelle 2014 300.000 määrärahan. Arkkitehtuurikilpailu päättyi elokuussa 2014 ja voittaneen arkkitehtitoimiston kanssa valmisteltiin muiden suunnittelualojen toimeksiantojen kilpailutus. Hanke etenee kevään 2015 aikana suunnittelun osalta toteutusvaiheeseen ja urakoiden osalta kilpailutukseen. Valtuustolle tuodaan vuonna 2015 hankesuunnitelma hyväksyttäväksi, mikäli talousarvio pysyy suunnitelluissa rajoissa ja investoinnille on taloudelliset edellytykset. Varsinainen rakentaminen ajoittuisi kevääseen 2016. Vuoden 2014 talousarvio alittui noin 200.000 :lla, koska kilpailutusvaiheessa päätettiin varata urakoitsijoille mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutustalouteen tavanomaista enemmän ja toisaalta toteutussuunnittelulle päätettiin vastaavasti varata pidempi aika, mikäli investointipäätös hankkeelle saadaan ja mikäli valtuusto varaa hankkeen käynnistämisen edellyttämät määrärahat vuosille 2016 ja 2017. Maankäyttömaksuihin varattiin vuodelle 2014 yhteensä 1,5 M, jota ei käytetty talousarviovuonna lainkaan, koska Vantaan yhteismaiden osalta Lipstikan asemakaavaalueen maankäyttömaksut erääntyvät maksettavaksi vasta helmikuussa 2015 ja Hiekkaharjun asemakaavan eteneminen on lykkääntynyt vuosille 2015-2016. Myöskään muita suurempia asemakaavoja ei valmistunut seurakuntien omistamille maille 2014. Maankäyttömaksujen arvioitua hitaampi realisoituminen on seurausta asuntotuotannon hidastumisesta vallitsevassa taloudellisessa taantumassa. 17
1.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä Yleistä Yhteinen kirkkoneuvosto on vahvistanut Helsingin seurakuntayhtymän riskien hallinnan toimintamallin ja vastuunjakotaulukon. Toimintamallin taustalla on perusselvitys Helsingin seurakuntayhtymän riskeistä. Riskienhallinta on pyritty sovittamaan osaksi Helsingin seurakuntayhtymän johtamista ja päätöksentekoa. Näkyväksi tehty riskien hallinta on vakiintunut oleelliseksi osaksi strategiatyötä sekä tietojärjestelmä- ja muiden kehitysprojektien ohjaamista. Vuoden 2014 aikana on panostettu voimakkaasti jäsenyyden vahvistamiseen, kehitetty kiinteistösijoittamisen riskien hallintaa, resursoitu Kirkon Palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen suunnittelu ja seuranta sekä varauduttu henkilöstö- ja maineriskien hallintaan. Jäsenmäärän kehitys Kirkon jäsenyyden merkitys on erityisesti pääkaupunkiseudulla ollut jo pitkään laskussa. Vuoden 2014 aikana Helsingin seurakuntien jäsenmäärä väheni yhteensä 4.473 jäsenellä ollen vuoden lopussa 1,5 % alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin. Jäsenmäärän laskun jatkuminen ja sen heikko ennustettavuus ovat Helsingin seurakuntayhtymän merkittävin pitkän aikavälin toiminnallinen ja taloudellinen riski. Jäsenosuuden merkittävä aleneminen muuttaa voimakkaasti toimintaympäristöä ja vaikeuttaa toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jäsenmäärän lasku alentaa verotuloja, mutta jäsenmäärän muutosprosenttia selvästi hitaammin. Kirkosta eronneista 67,4 % oli 18 39-vuotiaita ja 43,4 % 18 29-vuotiaita. Tässä elämänvaiheessa tulotaso on vielä suhteellisen alhainen mutta eronneiden jäsenien verotulojen menetys tulee koko painollaan näkymään seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Riskin jäsenkehityksessä muodostavat lapset, joiden vanhemmista vähintään toinen kuuluu helsinkiläiseen seurakuntaan mutta joita ei kasteta ja samalla liitetä seurakuntaan. Näitä lapsia oli vuoden 2014 aikana noin 600. Kastamattomien lasten perheiden ajatuksia kasteesta tutkittiin Helsingissä vuoden 2012 aikana. Tutkimustulosten perusteella päädyttiin erilaisiin toimenpiteisiin, mm. tarkastelemaan kasteprosessia, etsimään erilaisia proaktiivisia tapoja toimia seurakuntalaisten kanssa ja järjestämään Kastepäiviä säännöllisesti. Yhteisiä kastepäiviä toteutettiin kaksi vuoden 2014 aikana ja niissä kastettiin yhteensä 37 lasta. Helsingin seurakuntayhtymässä on ryhdytty moniin toimenpiteisiin jäsenyyden vahvistamiseksi. Myönteisen jäsenkehityksen aikaansaamiseksi on panostettu mm. erilaisiin seurakuntien toimintaa tukeviin projekteihin. Näitä projekteja hallinnoidaan Jäsenelle parasta jäsenyyden tukihankkeessa. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän yhteisen jäsenstrategian pohjalta seurakunnat rakentavat omia jäsenyyden kehittämisohjelmiaan, joiden tekemistä varten kaikki seurakunnat ovat nimenneet jäsenyyden vahvistamisen kontaktiryhmät. Jäsenstrategian mukaista toimintaa toteutettiin mm. kärkihankkeissa Pienelle parasta, Nuorelle parasta sekä Seurakuntavaalit jäsenyyden vahvistamisena. Toteutettiin rippikoulun palvelutasotutkimus sekä seurakuntavaalien yhteydessä kysely Parempi kirkko, joissa Helsingin seurakuntien toiminta sai hyvät arviot sekä saatiin kehittämisideoita toimintaan. Vuonna 2013 toteutettujen vihki- ja kasteprosessin palvelutasotutkimusten kehittämisehdotusten pohjalta sovittiin uusia käytäntöjä ja tarkennuksia prosesseihin kaikkia seurakuntia koskien. Vuonna 2012 käynnistetyn rukous- ja palautekanava Itkumuuri.fi / Klagomuren.fi toiminta jatkui. Saadut palautteet analysoidaan ja niitä käytetään hyödyksi toiminnan suunnittelussa. Palautteita saatiin vuoden 2014 aikana yhteensä 454 ja esirukouspyyntöjä lähetettiin 2800. 18
Kirkostaeropalautteen kerääminen, analysointi ja palautteeseen vastaaminen on jatkuva prosessi. Tutkija Jenni Spännäri teki vuosina 2012 14 tulleesta palautteesta analyysin Arvostan mutta eroan. Jäsenyyden vahvistamisen toimiin liittyy myös muuta kehitystyötä mm. viestinnän suuntaamiseksi yleisemminkin heikoimmin kirkkoon sitoutuneisiin jäseniin/ikäluokkiin ja koko jäsenyyden polun kehittämiseksi kohti ns. kohtaamisten helminauhaa, jossa seurakuntalaiset kohdataan säännöllisesti koko heidän jäsenyytensä ajan. Henkilöstöriskit Talouden kiristyminen verotulojen kasvun hitauden vuoksi edellyttää Helsingin seurakuntayhtymältä toiminnan kustannustason alentamista. Henkilöstömenojen osuus tuloslaskelmassa on noin 60% kaikista menoista, joten merkittäviä säästöjä on tavoiteltava sopeuttamalla henkilökunnan määrää eri yksiköissä. Henkilöstöstrategian mukaisesti pyritään henkilömenoja alentamaan ns. luonnollisen poistuman kautta. Tehtäväjärjestelyt ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen ovat osa sopeuttamistoimia. Tässä sopeuttamisessa on seurakuntayhtymän rakenne hidaste, joka uhkaa toiminnan laatutason ylläpitämistä. Seurakunnallisen toiminnan organisaatio- ja virkarakenne vaikeuttavat merkittävästi henkilökunnan joustavaa siirtymistä seurakuntien ja seurakuntayhtymän yksiköiden välillä. Haasteena ovat mm. virkojen verrattain kapeat tehtävänkuvat ja toisaalta organisaation taipumus pitäytyä totutuissa toimintamalleissa. Sisäisen liikkuvuuden lisääminen on tehokasta henkilökustannusriskin hallintaa. Helsingin seurakuntayhtymässä on käynnistetty toimia sisäisten työmarkkinoiden kehittämiseksi. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen Helsingin seurakuntayhtymässä ja työmarkkinoilla yleensäkin muodostavat toisen henkilöstöön liittyvän riskin. Motivoituneen ja osaavan henkilöstön saaminen avainalueiden ydintehtäviin on edelleen vaikeaa, vaikka yleinen työmarkkinatilanne on sitä heikon talouskasvun ja kasvaneen työttömyyden seurauksena ainakin väliaikaisesti helpottanut. Eläköityminen antaa toisaalta mahdollisuuden hallittuun henkilöstön vähentämiseen. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia sisältää mm. rekrytointiin, palkitsemiseen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita, joiden tarkoituksena on turvata henkilöstön työssä jaksamista sekä työvoiman saantia. Joka neljäs vuosi toteutetaan koko henkilöstölle suunnattu työkyky- ja työhyvinvointikysely, jonka avulla seurataan henkilöstön ja työyksikköjen tilannetta sekä suunnitellaan ja suunnataan toimenpiteitä kyselytulosten pohjalta. Käyttöönotetun henkilötietojärjestelmän avulla voidaan ylläpitää monipuolisia ja ajantasaisia henkilötietoja ja saada niistä johtamisen ja päätöksenteon tueksi tarpeellisia raportteja. Harkinnanvaraisen palkanosan (havan) käyttöönottoprosessi on alkanut vuonna 2014 ja palkanosa otetaan käyttöön Helsingin seurakuntayhtymässä vuoden 2015 aikana. Esimiestyön kannalta prosessi on suhteellisen raskas ja vaativa. Hyvin toteutettuna se parantaa merkittävästi vuorovaikutteista henkilöstöjohtamista pitkällä aikavälillä. Taloudelliseen palkitsemiseen kanavoitavat varat ovat kuitenkin melko vähäiset. Uudistuksen toimeenpano sitoo edelleen vuonna 2015 koko henkilöstön aikaa ja ajatuksia siinä määrin, että Helsingin seurakuntayhtymässä on tiedostettu palkkausjärjestelmän uuden osion vaikutus operatiivisen toiminnan riskeihin. Helsingin seurakuntayhtymässä on ollut kuusi johtajan virkaa. Kaksi viranhaltijaa siirtyi eläkkeelle vuonna 2013 ja kaksi siirtyi eläkkeelle vuoden 2014 aikana. Lähes koko johdon 19
vaihtuminen 2-3 vuoden aikana on nähty toiminnan ja talouden johtamiseen kohdistuvana riskinä. Kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksamisesta vastaa kirkon eläkelaitoksena toimiva Kirkon keskusrahasto. Eläkkeiden rahoitus on perustunut palkkasumman perusteella maksettavaan työnantajan ja palkasta perittävään työntekijän eläkemaksuun sekä rahastoinnin avulla kerrytetyn eläkerahaston sijoitustuottoihin. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja sen myötä maksettavien eläkkeiden määrä kasvaa. Kun kirkon henkilöstömäärän odotetaan samanaikaisesti vähenevän, eläke-ennusteen mukaan vuotuiset tulot eivät riitä eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi eläkemaksua on kirkolliskokouksen päätöksillä korotettu vuosina 2012-2013; palkkaperusteista maksua 1% ja 1,2% kirkollisveron määrään perustuen. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan seurakunnilta voidaan periä kirkollisveron määrään perustuvaa eläkemaksua, joka voi olla 1%-5% kirkollisveron määrästä. Helsingin seurakuntayhtymän taloussuunnittelulle maksujen kasvaminen on haaste. Sijoitustoiminnan ja kiinteistökehityksen riskit Helsingin seurakuntayhtymällä on meneillään ja edessään haasteellinen kiinteistökehittämisen ja kiinteistösijoittamisen vaihe. Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaisesti pyritään seurakuntayhtymälle vuosien saatossa kertynyttä maa- ja kiinteistöomaisuutta pitämään tuottavassa muodossa kaavoittamalla alueita/tontteja yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa pääosin asumiskäyttöön. Tämän seurauksena on käynnistetty useita laajoja kiinteistökehityshankkeita mm. Arabiassa, Lehtisaaressa, Ruskeasuolla ja Viikissä. Näiden tuloksena rakennetaan helsinkiläisille uusia vuokra- ja omistusasuntoja. Samalla syntyy myös uusia sosiaalisen asumisen ratkaisuja sekä seniori- ja palvelutaloasuntoja. Hankkeisiin sitoutuneen oman pääoman pitämiseksi kohtuullisena ja oman pääoman tuoton parantamiseksi on käytetty vierasta pääomaa. Tämä osaltaan kasvattaa kiinteistösijoittamisen riskejä, joita ovat rakentamisen riskit (rakentamisen kustannusten ennustevirheet, rakentamisen tekniset ja juridiset riskit, viranomaisriskit) ja markkinariskit (vuokratasojen ja myyntihintojen ennakointi ja velkarahan saatavuuden ja korkotason ennakointi). Suomen talouden epävakauden pitkittyminen on lisännyt markkinariskejä varsinkin liikekiinteistöissä ja väestön ostovoiman, ikärakenteen ja asumistarpeiden muutos asunnoissa. Asuintalojen kiinteistökehityshankkeissa onnistuttaessa voidaan kasvattaa omaisuuden arvoa ja nettokassavirtatuottoa. Vieraan pääoman osuus konsernitaseessa on jatkanut kasvuaan vuonna 2014 ja laskee vuonna 2015, kun kehittämisen tuloksena rakennettuja asuntoja myydään. Vieraan pääoman käytön lisääntyminen edellyttää rahoituksen riskien (korkoriski ja maturiteettiriski) hyvää hallintaa. Yhteinen kirkkoneuvosto on vahvistanut rahoituksen suunnittelun ja rahoitusriskien hallinnan periaatteet osana konserniohjeistusta tammikuussa 2012. Rahavarojen sijoitusten tuotot ovat merkittävä osa seurakuntayhtymän vuotuista tulorahoitusta. Rahavarojen sijoitusten nettotuotot ovat keskimäärin n. 5 M vuodessa. Suhdannevaihtelut aiheuttavat tähän määrään suuria vaihteluja markkina-arvojen laskun ja toisaalta arvojen palautumisen myötä. Sijoitusten määrä tilinpäätöksessä on markkinaarvon mukaan 136 M. Sijoitustoimintaan liittyy riskejä, joita hallitaan yhteisen kirkkoneuvoston vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa määriteltyjen periaatteiden pohjalta. Ohjeen mukaan rahavarat on sijoitettava suunnitellusti siten, että riittävä 20