PÄÄKAUPUNKISEUDUN. NUORTEN INTENSIIVIMENETELMÄ Lapsen Ääni kehittämisohjelma



Samankaltaiset tiedostot
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Nuorten intensiiviohjelma

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Nuorisokodista nuoren kotiin

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Perhekuntoutus KuPerKeikka

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen

Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Siun soten oppilashuolto THL-OPH-AVI:t

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Uusi lastensuojelulaki

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Intensiivisen tuen pienluokat. Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Perhekuntoutus KuPerKeikka

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Tampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden. Palveluohjaus

Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk )

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Kainuun sote. Perhekeskus

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

Intensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6. Toimintasuunnitelma

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Lastensuojelun tilannekatsaus Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Nuorisokodista nuoren kotiin

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Lapsiperheiden palvelut

LOHI ja AHMA yhteistyötä koulupudokkaiden auttamiseksi

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä

Kati Palsanen Erityissosiaalityöntekijä Länsi-Pohjoinen avohuollon sosiaalityö Kaarelan lastensuojelu Praksisseminaari

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat lukien. Kriteerit

Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo

Osakokonaisuuden toimijat

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Rovaniemen lapset ja perheet

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Lanu -koulutus 5.9, 11.9,

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelu Suomessa

Perhetukea maahanmuuttajille

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

TALOUS PUHEEKSI työkaluja taloustilanteen selvittämiseksi Sosiaalityöntekijä Minna Hautala Sosiaaliohjaaja Sanna Vartio

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Transkriptio:

PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN INTENSIIVIMENETELMÄ Lapsen Ääni kehittämisohjelma 2009-2011

Tavoitteet: 1. Intensiivisellä tuella parannetaan nuorten ja perheiden hyvinvointia 2. Mallinnetaan moniammatillinen intensiiviohjelma 3. Vähennetään sijaishuollon tarvetta pitkällä aikavälillä 4. Nuoret ja perheet otetaan mukaan työmallin kehittämiseen 5. Kehitetään asiakastyön tilannearviointia ja vaikuttavuuden arviointia

Kuuluu STM: n kansalliseen Kaste ohjelmaan Espoon tiimi v. 2010 sosiaaliohjaaja X 2 psykiatrinen sairaanhoitaja x 2 Nuorten Intensiivimenetelmä Projektipäällikkö Leena Männistö Tutkija Lapsen Ääni -kehittämisohjelma 17 osahanketta Alpo Heikkinen Toimeenpanija/valvonta: Etelä-Suomen Lääninhallitus Hallinnoija: Helsingin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Kehittämispalvelut Helsingin JUNA TIIMI Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja/toimintaterapeutti psykiatrinen sh Helsingin METRO TIIMI Sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja/nuorisotyöntekijä psykiatrinen sh Rahoitus : valtio 75 % kunta 25 % Ohjaus ja arviointi: THL

KOHDERYHMÄ 12 14-vuotiaat lastensuojelun asiakkaana olevat nuoret, joille on tehty lastensuojelutarpeen arviointi tai lastensuojelun asiakassuunnitelma - ohjelma kohdistuu lastensuojelun avohuollon työskentelyvaiheeseen, emme tarjoa kriisi- tai sijoitusvaiheen arviointia emmekä tukea sijoituksesta kotiuttamiseen Kodin olosuhteet ovat sellaiset, että nuoren kotona asuminen voi jatkua Nuoren avun tarve näkyy esim. käytöshäiriöinä, ylivilkkautena, keskittymiskyvyn puutteena, ihmis- ja perhesuhdevaikeuksina, kouluvaikeuksina, vetäytymisenä ja vertaiskontaktien vähäisyytenä Psykiatriseen avohoidon tai lastensuojelun tai oppilashuollon antama tuki ei ole ollut tarkoituksen mukaista Nuoren ja hänen vanhempiensa arvioidaan hyötyvän toiminnallisesta, ryhmämuotoisesta ja intensiivisestä tuesta ja he ovat valmiita ottamaan tuen vastaan Nuorella ei ole hoitoa vaativaa päihdeongelmaa

TYÖMENETELMÄ A) Aika ja intensiteetti vähän tapauksia, paljon aikaa Low Case Load 4 hengen tiimin vastuulla 12 nuorta, työparilla 6 ja työntekijällä 3 tapaamisrytmi räätälöidään perhekohtaisesti työntekijän sitoutumistakuu tukiprosessiin, työntekijä ei vaihdu ohjelman aikana ohjelman kesto 6 12 kuukautta, ajankäytön vaikutuksia ja suhdetta toivottuihin muutoksiin arvioidaan jälkiseuranta ohjelman lopussa sovitulla läheisverkoston tapaamisella (Powerbag) muut palvelut rajataan pääosin pois ohjelman aikana, nuori ei asioi useassa toimipisteessä ohjelman aikana B) Yksilötyö ja tapauskohtaisuus perhesysteemiseen työhön ja terapiatyöhön liittyviä yksilö- ja perhetapaamisia työn vieminen lapsen ja nuoren omaan arkiympäristöön koulunkäynnin tukemiseen liittyviä tapaamisia ja panostusta koulunkäynnin tukemiseen tuen räätälöiminen nuoren ja perheen tarpeiden mukaan nuori ja perhe osallistuvat tuen tarpeen arviointiin ja toiminnan suunnitteluun

C) Ryhmämuotoinen työ toiminnalliset harjoitukset ja sosiaalisten taitojen oppiminen: pelit, leikit, retket, leirit, harrastukset, liikunta perheiden yhteiset leirit vertaisryhmät nuorille ja vanhemmille mahdollisuus ilmaista tunteita ryhmässä ja toiminnallisessa kontekstissa toiminnallisuuden kautta kehollinen ulottuvuus puheen rinnalle toiminnallisuuden kautta terveelliset elämäntavat ja ruokailutottumukset sukupuolisensitiivisyys: tyttöjen ja poikien erityistarpeet D) Arviointi nuoren ja perheen hyvinvoinnin muutoksen seurantaan lähtötasoarviointi omalla kyselylomakkeella, jonka osa asteikoista osa olisi toistettavissa ohjelman aikana ja lopussa (Helsinki, Espoo ja Hyvinkää) aikaisemmin käytettyjen arviointien soveltuvuutta pohditaan: EUROADAD, CAF, SAVRY, CBCL, BARO, AUDIT, RBDI, ALL ABOUT YOU mahdollisuus toimintaterapeuttiseen arviointiin tutkitaan mahdollisuus nettipohjaiseen arviointiin

Nuorten Intensiivimenetelmä Konsultaatiotapaamiset SITOUTUMISVAIHE Tapaamistiheyden ja tarpeen yhteinen määrittely Suhteiden luominen ja nuoren ja perheen tarpeisiin liittyvien kehittymisteemojen löytyminen Psyykkinen ja sosiaalinen tilannearviointi: lähtötaso info, kysely, haastattelut Yhteisten tavoitteiden etsiminen INTENSIIVIVAIHE Yksilötapaamiset Perhetapaamiset Ryhmätoiminta: Nuoret, vanhemmat, yhteiset Tapaamistiheys 1-5 krt/ viikossa Tuen suunnittelu nuoren ja perheen tarpeiden mukaan Yksilöllinen työskentely nuoren kanssa Perhesuhteiden ja vanhemmuuden tukeminen Ryhmämuotoisen tuen tarpeen selvittäminen Pienryhmien muodostaminen ja toiminnan aloittaminen Vertaissuhteisiin ja lähiyhteisöön vaikuttaminen Koulutilanteen selvittäminen ja koulutyön tuki SIIRTYMÄVAIHE Jatkosuunnitelma Läheisverkoston tuki suunnitelma Muiden tukitoimien tarpeellisuuden arviointi Perus- ja erityispalveluihin ohjaaminen Konsultaatio Ryhmätoimintojen lopetus Voimavarareppu Tapaamistiheys 1-2 krt/ viikossa JATKOSEURANTA Jälkitapaamiset Yhteensä 2-3 /krt 1-2kk/kuluttua 4 kk/kuluttua 6 kk/kuluttua 6 12 kk 0 3 viikkoa 3-10 viikkoa 10 24 viikkoa

ASIAKASOHJAUS Asiakkuuden intensiiviohjelmassa käynnistää lastensuojelun sosiaalityöntekijän yhteydenotto, jonka jälkeen tiimin työpari yhdessä alueen työntekijän ja perheen kanssa arvioivat nuoren ja perheen tarpeen ja motivaation intensiiviseen työskentelyyn Ennen ohjelman aloittamista 1-3 konsultaatiotapaamista, jonka jälkeen päätetään ohjelmaan liittymisestä Nuori ja perhe saavat oman vastuutyöntekijän Junatiimi: Pohjoisen ja läntisen perhekeskusalueen perheet (12) Metrotiimi: Itäisen ja eteläisen perhekeskusalueen perheet (12) Lasten- tai nuorisopsykiatria, perheneuvola Alueen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys Konsultaatio tapaamiset 1-3 krt arviointi Nuorten intensiivimenetelmä 6 12 kk Oma vastuutyöntekijä Työpari Koulu

TUKIRYHMIEN KOKOONPANO METROTIIMIN TUKIRYHMÄ JUNATIIMIN TUKIRYHMÄ Itäinen ja Eteläinen perhekeskusalue Läntinen ja Pohjoinen perhekeskusalue 2 johtavaa sosiaalityöntekijä/itä ja Etelä 1 sosiaalityöntekijä/itä tai Etelä 2 johtavaa sosiaalityöntekijää/länsi ja Pohjoinen 1 sosiaalityöntekijä/länsi tai Pohjoinen 2 erityissosiaalityöntekijää /Itä ja Etelä 2 oppilashuollon edustajaa /Itä ja Etelä 2 erityissosiaalityöntekijää/länsi ja Pohjoinen 2 oppilashuollon edustajaa/länsi ja Pohjoinen 1 perheneuvolan edustaja/itä tai Etelä 1 nuorisopoliklinikan edustaja/itä tai Etelä 1 perheneuvolan edustaja/länsi tai Pohjoinen 1 nuorisopoliklinikan edustaja/länsi tai Pohjoinen

TIIMIT METROTIIMI Itäinen ja Eteläinen perhekeskusalue Sosiaalityöntekijä Anja Kärkkäinen p. 310 45374 Psykiatrinen sairaanhoitaja Kati-Anne Myllylä p. 310 24507 Sosiaaliohjaaja Aili Savolainen Sosiaaliohjaaja/nuorisotyöntekijä Niklas Hjort JUNATIIMI Läntinen ja Pohjoinen Perhekeskusalue Sosiaalityöntekijä Sanna Kivinen p. 310 24505 Sosiaaliohjaaja/toimintaterapeutti Saara Lahtinen p.31024506 Psykiatrinen sairaanhoitaja Kati Mure Sosiaaliohjaaja Konsta Ålander Tutkija Alpo Heikkinen p. 310 58305 Projektipäällikkö Leena Männistö p. 310 24448

Intensiiviohjelma pähkinänkuoressa Yksilötapaamiset Perhetapaamiset - Ryhmätoiminta Pääkaupunkiseudun hanke 2009-2011 Tapaamistiheys 1-5 krt/ viikossa 1. menetelmä toimii työmuotona lastensuojelun avohuollon työskentelyvaiheeseen kriisi- tai sijoitusvaiheen arviointi muissa palveluissa 2. kohderyhmänä 12 14-vuotiaat lastensuojelun asiakkaana olevat nuoret, joille on tehty lastensuojelutarpeen arviointi tai lastensuojelun asiakassuunnitelma 3. kodin olosuhteet ovat sellaiset, että nuoren kotona asuminen voi jatkua 4. nuoren ja hänen vanhempiensa arvioidaan hyötyvän toiminnallisesta, ryhmämuotoisesta ja intensiivisestä tuesta ja he ovat valmiita ottamaan tuen vastaan 5. nuoren avun tarve näkyy esim. käytöshäiriöinä, ylivilkkautena, keskittymiskyvyn puutteena, ihmis- ja perhesuhdevaikeuksina, kouluvaikeuksina, vetäytymisenä ja vertaiskontaktien vähäisyytenä 6. psykiatriseen avohoidon tai lastensuojelun tai oppilashuollon antama tuki ei ole ollut nuorelle riittävää JATKOSEURANTA 7. nuorella ei ole hoitoa vaativaa päihdeongelmaa Konsultaatiotapaamiset 0 3 viikkoa SITOUTUMISVAIHE 3-10 viikkoa INTENSIIVIVAIHE 10 24 viikkoa SIIRTYMÄVAIHE 6 12 kk