Juridinen selvitys yrityspalveluiden järjestämisestä sähköisellä palvelusetelimallilla 19.3.2015
Jhdant Tampereen kaupunkiseudun elinkein- ja kehitysyhtiö Tredea Oy n pyytänyt KPMG Oy Ab:lta (jäljempänä KPMG) asiantuntijaselvitystä kskien yrityspalvelujen järjestämistä sähköisellä palvelusetelijärjestelmällä. Sähköinen palvelusetelijärjestelmä vi kstua esimerkiksi sähköisestä svelluksesta, jssa asiakas vastaanttaa sähköisessä mudssa setelin (päätöksen), jnka perusteella setelin myöntäjä situtuu maksamaan palvelun käyttäjän hankkimat palvelut setelin arvn asti. Yrityksille suuntautuvien palvelujen salta järjestelmää lisi mahdllista hyödyntää mm. neuvnta- ja kulutuspalvelujen tarjamiseksi siten, että järjestelmään rekisteröitynyt yritys vastaanttaa sähköisen palvelusetelin, jta se vi hyödyntää vastikkeena hankkiessaan kyseisiä palveluja. Yrityspalvelujen tarjaminen vi mudstaa san kunnan elinkeinpliittista tehtävää. Kunnat tarjavat yrityspalveluita ylläpitääkseen ja vahvistaakseen alueen vetvimaisuutta ja varmistaakseen alueelliset edellytykset menestyvälle yritystiminnalle. Sumessa timivien seudullisten elinkeinyhteisöjen tehtävät liittyvät pääasiassa seudun hukuttelevuuden parantamiseen etenkin uusien yritysten, investintien ja päämien salta. Elinkeinyhteisöjen tarjamat palvelut kstuvat usein mm. yritystiminnan alittamista kskevasta kulutuksesta siltä sin kuin kyseisten palvelujen tarjaminen sisältää tukitai avustuselementin palvelun vastaanttajalle (esim. markkinahintaa alhaisempi hinta). Kuten selvityksen sisällöstä tarkemmin ilmenee, ei siirtyminen masta palvelututannsta sähköiseen palvelusetelijärjestelmään liene timinnan kilpailuikeudellisen arviinnin kannalta erityisen merkityksellistä. Seudulliset elinkeinyritykset tarjavat j nykyisin mikr- ja pk-yrityksille suunnattuja palveluja, jihin vitaneen katsa sisältyvän tuki- /avustuselementti. Menettelyyn svellettava lainsäädäntö n ns. teknisesti neutraalia, eli laissa säädettyjen velvitteiden täyttämisen kannalta erilaiset tekniset tteutustavat vivat tulla kyseeseen. Selvityksessä n käsitelty pelkästään kunnan rahittamia yrityspalveluja. Muu rahitus (esim. valtin talusarvin määräraha tai yksityinen pääma) vaikuttanee lähtökhtaisesti tteutustapaan. Selvyyden vuksi tdetaan, että tämän selvityksen khteena ei le seudullisten elinkeinyhtiöiden timinnan yleinen arviinti vimassa levan lainsäädännön valssa. Myöskään seudullisten elinkeinyhtiöiden palvelutarjnnan markkinavaikutuksiin ei tässä selvityksessä teta kantaa. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 1
Sisällysluettel Julkisikeudellinen arviinti Julkinen hallinttehtävä Case esimerkki: VTV:n selvitys Kuntalain sveltaminen Valtintukisääntely EU:n valtintukisääntely Hallintlain menettelysäännökset Hankintalainsäädäntö Sveltamisala Oikeuskäytäntöä IT-ikeudelliset velvitteet Tietturva Tunnistautuminen Benchmark Tekes: Team Finland Explrer Enterprise Flanders: SME wallet 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 2
Yhteisöille myönnettävä etu julkinen hallinttehtävä Hallinnn lainalaisuus tdetaan perustuslain 2 :ssä siten, että kaikessa julkisessa timinnassa n nudatettava tarkin lakia. Tähän vidaan katsa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee timivaltainen viranmainen ja että timenpide kuuluu viranmaisen tehtäviin. Perustuslain esitöiden mukaan julkisiin hallinttehtäviin kuuluu esimerkiksi yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen ikeuksia, velvllisuuksia ja etuja kskevaan päätöksentekn liittyvät tehtävät. Harkinnanvaraisen avustuksen myöntäminen n lunteeltaan edunsuva, tarkituksenmukaisuusharkinnan perusteella myönnettävä hallinttimi. Mikäli yrityspalveluseteli sisältää julkisella rahituksella myönnettävän edun tai ns. tukielementin, tulee menettelyssä humiida mm. julkista hallinttehtävää kskevat velvitteet. Hyvän hallinnn takeet säädetään perustuslain 21 :ssä perusikeudeksi. Pykälän 2 mmentin mukaan julkisella vallalla n velvllisuus turvata lailla säädetyt hyvän hallinnn takeet. Hyvän hallinnn takeita vat 1) ikeus tulla kuulluksi ja 2) ikeus saada perusteltu päätös. Mmentissa mainitaan myös muut hyvän hallinnn takeet. Näiden vidaan ymmärtää sisältävän muun muassa vaatimukset hallinnn timinnan asianmukaisuudesta ja riittävästä laadusta, yhdenvertaisuudesta hallintmenettelyssä sekä yksilön näkökulmasta saatavilla levasta ja tehkkaasta ikeusturvasta. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 3 Timivalta timia avustuksen myöntäjänä n vain julkista hallinttehtävää hitavalla timivaltaisella viranmaisella tai lain nimenmaisessa säännöksessä määritellyllä muulla timijalla. Virkamieshallintperiaatteeseen njautuen n katsttu, että julkisia hallinttehtäviä vivat hitaa vain viranmaiset. Virkamieshallintperiaate ei kuitenkaan le ehdtn este uska julkista valtaa viranmaisrganisaatin ulkpulelle. Julkisten hallinttehtävien uskminen viranmaisrganisaatin ulkpulelle edellyttää, että tehtävien antamisesta säädetään lailla ja lisäksi sitä, että hulehditaan riittävistä ikeusturvajärjestelyistä. Viranmaisen menettelyyn svelletaan hallintlakia (434/2003). Viranmaisen päätöksestä vidaan pääsääntöisesti valittaa hallintlainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. Viranmaisten timinnan julkisuudesta annettu laki (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki, sääntelee avustusta myöntävän viranmaisen tiednhallintaa, ikeutta saada tiet viranmaisen asiakirjista ja tiedista sekä tietjen luvuttamista. Viranmaisen päätösten tiedksiantn svelletaan tiedksiannsta hallintasiissa annettua lakia (232/1996) ja sähköisestä asiinnista hallinnssa annettua lakia (1318/1999).
Taustaa: Yrityksille myönnettävien kulutustukien arviinti Case: Yritysten liiketiminnan sähköistämisen edistäminen (189/2009) Valtintaluden tarkastusvirast n vunna 2009 julkaissut kertmuksen surittamastaan tarkastuksesta, jnka khteena livat yritysten liiketiminnan sähköistämistä edistäneet hankkeet. Tarkastuksessa selvitettiin, miten eri alueilla liiketiminnan sähköistämistä tukevia hankkeita ja sähköisen liiketiminnan valtakunnallisia hankkeita n tteutettu. VTV nsti kertmuksessaan yhtenä ngelmana esille sen, että hankkeissa avustuksen myöntäjänä vat timineet taht, jilla ei le llut varsinaista ikeutta timia avustuksen myöntäjinä. VTV ttesi, ettei tteutetuissa eseteli-hankkeissa avustuksen tsiasiallisina myöntäjinä timineille rganisaatiille llut delegitu timivaltaa lailla eikä timintaa llut rganisitu valtinavustuslain 7.2 :n mukaisesti. Hankkeiden tteuttajina livat TEM, TIEKE, PKT-säätiö, seudulliset kehitysyhtiöt ja ammattikrkeakulut. Hankkeita livat rahittaneet TEM, lääninhallitusten sivistyssastt, TE-keskusten työvimasastt ja maakunnan liitt. Mnet hankkeista saivat Eurpan ssiaalirahastn (ESR) myöntämän avustuksen. Liiketiminnan sähköistämiseen liittyneiden hankkeiden knseptina li se, että yritys hankki itselleen kulutuspalveluja khdennetun kulutuksen asiantuntijapalveluita tarjavalta yritykseltä. Kulutuksen hankkiva yritys sai avustusta 300-1.500 eura ja useissa hankkeissa käytettiin nk. eseteli-mallia. Valtinavustuslain sveltamisala Valtinavustuksista annettu laki (27.7.2001/688) n yleislaki, jta svelletaan harkinnanvaraisiin valtinavustuksiin, jtka myönnetään jk valtin talusarvin tetuista määrärahista tai talusarvin ulkpulella levien valtin rahastjen varista. Lakia svelletaan myös, kun valtin talusarvissa myönnetään valtuus tehdä spimuksia tai antaa situmuksia valtinavustuksesta. Muissa laissa levia säännöksiä nudatetaan, js ne pikkeavat valtinavustuslain säännöksistä. Valtinavustuslaissa säädetään valtinavustuksia myönnettäessä nudatettavista perusteista ja menettelyistä (ns. menettelylaki). 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 4
Taustaa: Yrityksille myönnettävien kulutustukien arviinti Valtinavustuslaissa ei säädetä siitä, mikä viranmainen kullinkin käyttää valtinapuviranmaisen timivaltaa. Valtinavustuksella tarkitetaan tuenlunteista rahitusta tietyn timinnan tai hankkeen avustamiseksi. Sveltamisen edellytyksenä i) avustamisen tarkitus, ii) surituksen tuenluntisuus ja iii) avustuksen tteuttaminen antamalla rahitusta valtin varista. Valtinavustuksen myöntämisestä ja käytön valvnnasta vastaa se viranmainen, jnka timialaan ja tehtäviin kyseinen valtinavustus lunteensa ja tarkituksensa vuksi kuuluu. Valtin hallint-rganisaatista ja siihen kuuluvien viranmaisten tehtävistä säädetään yksityiskhtaisesti kutakin viranmaista kskevassa laissa ja sen njalla annetuissa asetuksissa. Valtinavustus vidaan myöntää myös käytettäväksi valtinavustuspäätöksen mukaista käyttötarkitusta tteuttavan muun kuin saajan timinnan tai hankkeen avustamiseen. Tällöin valtinavustuksen saajan n tehtävä spimus valtinavustuksen käytöstä, käytön valvnnasta ja niiden ehdista timintaa tai hanketta tteuttavan kanssa. Valtinavustuksen siirtämisestä n yleensä myös ltava nimenmainen maininta valtinavustuksen ehdissa. Jhtpäätöksiä: Valtinavustuslaki ei le sellaisenaan svellettavissa kunnan kknaan rahittamassa ja sen yleistimivallan perusteella suritettavassa timinnassa. Suraan svellettavia vat mm. EU:n valtintukisääntely ja hallintlain hyvän hallinnn vaatimukset. VTV:n esittämät humit vat siten kuitenkin sisällöllisesti relevantteja. Myös kunnan esim. tytäryhteisön salta tulisi lla selkeä valtuutus timia tuen myöntäjänä kuntalaissa timivaltasäännös. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 5
Kuntalain timialasäännös Kunnan timialaan kuulumista kskeva edellytys Kunnan tehtävät Kunnan timialaan kuuluvat tehtävät, jtka kunta milla päätöksillään vi ttaa hidettavakseen, ja tehtävät, jtka kunnan n eri lakien mukaan hidettava. Kunnan timialasta säädetään kuntalain 1 luvun 2 :ssä yleislausekkeella Yleistä timialaa rajittavat mm. yleishyödyllisyyttä, yhdenvertaisuutta, bjektiivisuutta, paikallisuutta ja tissijaisuutta kskevat periaatteet Kunnan yleistimialaan kuuluvilta tehtäviltä vidaan lähtökhtaisesti edellyttää kunnan asukkaiden hyvinvinnin edistämistä. Timialaa rajaa hallinnn tissijaisuuden periaate: kunnan ei tule ttaa hitaakseen tehtäviä, jita yksityinen sektri hitaa tehkkaammin. Elinkeintiminta Timialasäännöksen kautta määritellään se, millin kunta vi harjittaa elinkeintimintaa. Käytännössä kunnat vat perinteisesti harjittaneet sellaista elinkeintimintaa, jka palvelee kuntalaisia yleisesti. Elinkeintiminnan yleisistä edellytyksistä hulehtiminen Vaikka kunnan liiketiminta vi tuttaa vitta, pelkästään vitn tavitteluun pyrkivän liiketiminnan katstaan sen sijaan jäävän kunnan timialan ulkpulelle. Kunta vi harjittaa elinkeintimintaa mana timintanaan, perustamalla sitä varten yhtiön tai yhteisön tai sallistumalla tällaisen yhtiön tai yhteisön timintaan mistajana tai jäsenenä. Timialarajitukset kskevat kunnan sallistumista yritystimintaan myös esimerkiksi sakeyhtiön sakkeenmistajana. Elinkeinpliittinen tehtävä Kunnan elinkeinpliittisena tehtävänä n pidetty yritystiminnan yleisistä timintaedellytyksistä hulehtiminen. Myös työllisyyden ylläpitämisen n katsttu kuuluvan saksi yritysten yleisistä timintaedellytyksistä hulehtimista. Vitaneen jhtaa em. pyrkimykseen edistää asukkaiden hyvinvintia. Suppea tulkinta: kaavitus, infra ja yleiset timintaedellytykset Laajempi tulkinta pitää sisällään kunnan/seudun kknaisvaltaista kehittämistä Seudulliset elinkeinyhtiöt: mm. yritysneuvnta ja seutumarkkininti 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 6
Kuntalaki Elinkeintiminnan tukeminen Timialasäännös rajittaa myös kunnan mahdllisuutta tukea elinkeintimintaa. Timialansäännöksen perusteella yksittäisen yrityksen (hum. yhdenvertaisuusperiaate) tukeminen n lähtökhtaisesti katsttu mahdlliseksi, mikäli kunta visi timialansa puitteissa harjittaa vastaavanlaista timintaa tähän n erityinen syy, mm. työllisyyden turvaaminen, elinkeinrakenteen mnipulistaminen. Kuntalakia kskevasta hallituksen esityksestä (HE 192/1994 vp) annetussa hallintvalikunnan mietinnössä HaVM 18/1994 vp n tdettu: Kuntien elinkeinplitiikkaan ei svellu varsinaisen yritysriskin ttaminen. [ ] Takauksia ja muuta suraa taludellista tukea tulisi yleensä antaa vain sellaisille yhteisöille, jtka vat kunnan määräämisvallassa tai jiden timinta läheisesti liittyy kunnan maan timintaan. Kuntalain kknaisuudistus 2014 (HE 268/2014 vp): Perinteisen timialapin mukaan kunta sai tukea yrityksiä suraan, js se li tarpeen työllisyyden edistämiseksi. EU-ikeudellisesti kunnan myöntämä tuki ei le hyväksyttävää, vaikka kunta masta mielestään tavittelisi työllisyyden edistämistä. Kmissi arvii asiaa sisämarkkinatavitteiden tteutumisen näkökulmasta. Samin hankintasäännökset kieltävät kunnan hankintjen suraa sittamista kunnan alueella timivalle yritykselle. Kunnalliset viranmaiset 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 7 Hallintlakia svelletaan kunnallisiin viranmaisiin, jita vat kuntien ja kuntayhtymien viranmaiset. Enimmäkseen kunnalliset viranmaiset vat mnijäsenisiä timielimiä, kuten valtuust, kunnanhallitus, lautakunta ja jhtkunta. Myös yksittäinen kunnallinen viranhaltija n kunnallinen viranmainen, js hänellä n itsenäistä timivaltaa. Hallintlain sveltamisen ulkpulelle jäävät sen sijaan yksityisikeudelliset sakeyhtiöt, jissa kunnat vat sakkaina. Jhtpäätöksiä: Kuntien liikkumavara elinkeintiminnan tukemisessa n rajallinen ja lainsäätäjä n viime vusina kiinnittänyt humita mm. kilpailuneutraliteetin tteutumiseen. Seudullisten yritysten timinta (yrityspalvelut) vinee nykyisellään täyttää tuen määritelmän, siirtyminen sähköiseen palveluntarjntaan ei keskeistä tässä arviinnissa TEM mahdllisesti käynnistämässä selvitystyötä seudullisten yritysten timinnasta
EU:n valtintukisääntely EU:n valtintukisääntely Kieltperiaate Yrityksille myönnettäviä valtintukia kskevat keskeiset edellytykset määritetään Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen 107-109 artiklissa EU:n valtintukisäännökset kskevat myös kuntien myöntämiä tukia Tukitimenpiteet vat lähtökhtaisesti kiellettyjä. Pikkeuksia mm. ryhmäpikkeus- ja ns. de minimis -asetuksissa Tuen tunnusmerkistö ja markkinasijittajaperiaate Tukitimenpiteen tunnusmerkit: Julkisia varja tai etuja kanavidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin Timenpide tai etu n valikiva ts. khdistuu vain tiettyihin yrityksiin tai timialaan Timenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua Timenpide vaikuttaa jäsenvaltiiden väliseen kauppaan Sellainen timenpide, jka täyttää ns. markkinatalustimijaperiaatteen ei mudsta valtintukea Kun julkisyhteisö sijittaa yritykseen samin ehdin jka lisi hyväksyttävää myös yksityiselle markkinilla timivalle sijittajalle, ei sijitus markkinatalustimijaperiaatteen mukaan mudsta valtintukea. Timenpiteen ei vida katsa susivan tuensaajaa, kska tuensaajan lisi llut mahdllista saada vastaava rahitus markkinilta. Sisämarkkinille sveltuvuuden arviiminen Kieltperiaatteesta jhtuen lähtökhta n ns. ntifiintimenettely, jssa myönnettävä tuki ilmitetaan kmissille etukäteen. Tuen myöntäminen n sallittua vasta kmissin hyväksymisen jälkeen. Ns. ryhmäpikkeusasetuksissa hyväksyttyjen tukitimenpiteiden salta svelletaan ns. jälki-ilmitusmenettelyä. De minimis -sääntely Muista tukimudista piketen de minimis -tuesta ei tarvitse tehdä ilmituksia tai raprtintia kmissille. De minimis -asetuksen mukaan yhdelle yritykselle n mahdllista myöntää tukea enintään 200 000 eura klmen vervuden aikana. Tuen saajan muu tuki tulee selvittää ja myöntämistä kskevassa päätöksessä tulee mainita asetuksen sveltamisesta tukeen. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 8
EU:n valtintukisääntely De minimis -sääntely Summassa tulee humiida maan kaikkien eri viranmaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksna myöntämä rahitus Asetusta svelletaan yrityksille myönnettävään tukeen kaikilla alilla lukuun ttamatta maataluden alkututanta sekä kalastus- ja vesiviljelyä. De minimis -asetus ei ikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea, jlla susitaan ktimaisia tutteita tuntitutteiden kustannuksella. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjaville yrityksille tuen määrä n rajattu 100 000 eurn klmen vuden aikana eikä tukea saa myöntää ajneuvjen hankintakustannuksiin. Muilta sin tuki vi lla lähtökhtaisesti tarkitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen eri lähteistä saaman de minimis -tuen kknaismäärä ei ylitä 200 000 eurn rajaa. Tuen myöntämistä kskevat tiedt n säilytettävä 10 vuden ajan, jtta tarvittaessa vidaan tdentaa, että de minimis -asetuksen määräyksiä n nudatettu. Tukiehdissa lähtökhtaisesti vastaanttajalle ilmitusvelvllisuus. Kunnan arviitavaksi tulee myös nk yksittäiselle timijalle khdistuva (vähämerkityksellisen) tuki yhdenvertaisen khtelun periaatteen valssa perusteltavissa. Sisämarkkinasääntely EU:n sisämarkkinilla (yhtenäismarkkinilla) ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat yhtä vapaasti maasta tiseen kuin maan sisällä. EU ikeuden kilpailuikeudellinen syrjintäkielt tarkittaa, ettei sisämarkkinilla timivaa yritystä tai yhteisöä vi syrjiä. Kunta ei vi timinnallaan asettaa paikallisia ja muita yrityksiä eriarviseen asemaan etuuksia yms. myöntäessä. Jhtpäätöksiä: Pk-yrityksille myönnettävien yrityspalvelujen salta de minimis -tuki lienee varteentettavin menettelytapa (vrt. ntifiinti yms. velvitteet). Tuen myöntäjällä n valvntavelvitteita. Tuen saajien valikituminen paikallisuuden perusteella lähtökhtaisesti kiellettyä 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 9
Hallintlain velvitteet Sveltamisala HL 3 :n 3 mm: Tätä lakia svelletaan valtin liikelaitksissa, julkisikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hitaessa julkisia hallinttehtäviä Nudatettava hyvän hallinnn perusteita Asian käsittelyä kskevat vaatimukset Viivytyksettömyys Hulellisuus Käsittelyajan määritteleminen Kielt käsitellä asiaa esteellisenä Asian selvittäminen Viranmaisen n hulehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedt sekä selvitykset. Asiansaisen n esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asiansaisen n muutinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Asiansaiselle n ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jtka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asian saa ratkaista asiansaista kuulematta, js [ ] Päätös hyväksytään vaatimus, jka ei kske tista asiansaista tai kuuleminen n muusta syystä ilmeisen tarpeetnta. Kirjallinen mut Sisältö (viranmainen, ajankhta, asiansaiset, perustelut, seuraus, lisätietja) Päätöksessä mainittava mikäli svelletaan EU-asetusta (mm. deminimis) Valitusikeus Päätökseen liitettävä valitussitus, jsta ilmenee valitusviranmainen, kenelle valitus n timitettava, valitusaika ja miten se lasketaan. Kuntalain 88 : Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jastn sekä niiden alaisen viranmaisen päätökseen tyytymätön vi tehdä kirjallisen ikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutsta valittamalla. Jhtpäätöksiä: Lainsäädäntö n teknisesti neutraalia, vaatimukset humiitava myös sähköisessä järjestelmässä. Viime kädessä vastuuhenkilö tulisi nimetä. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 10
Hankintalain sveltamisala Julkisista hankinnista säädetyn lain (348/2007, hankintalaki) 1 :n mukaan valtin ja kuntien viranmaisten sekä muiden hankintayksiköiden n kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintayksikön n lain 2 :n 1 mm. mukaan käytettävä hyväksi lemassa levat kilpailulsuhteet, khdeltava hankintamenettelyn sallistujia tasapulisesti ja syrjimättä sekä timittava avimesti ja suhteellisuuden vaatimukset humin ttaen. Hankintalain 6 :ssä n lueteltu ne timijat (hankintayksiköt), jiden tulee nudattaa hankintalakia hankinnissaan: Laissa tarkitettuja hankintayksiköitä vat: 1) valtin, kuntien ja kuntayhtymien viranmaiset; [ ] 4) julkisikeudelliset laitkset; julkisikeudellisella laitksella tarkitetaan ikeushenkilöä, jka n nimenmaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, jilla ei le tellista tai kaupallista lunnetta ja: a) jta rahittaa pääasiallisesti 1 4 khdassa tarkitettu hankintayksikkö; b) jnka jht n 1 4 khdassa tarkitetun hankintayksikön valvnnan alainen; taikka c) jnka hallint-, jht- tai valvntaelimen jäsenistä 1 4 khdassa tarkitettu hankintayksikkö nimeää yli pulet; sekä 5) mikä tahansa hankinnan tekijä sillin, kun se n saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli pulet hankinnan arvsta 1 4 khdassa tarkitetulta hankintayksiköltä. Tredea Oy:n hankintayksikköstatus riippuu lähtökhtaisesti sen timinnan yleishyödyllisestä lunteesta. Tukea saavan yhteisön velvllisuutta nudattaa hankintalakia n selvitettävä: 1) rahittaak tai valvk yhteisöä hankintayksikkö, 2) nk hankinnan tekemistä varten myönnetty julkista tukea yli pulet hankinnan arvsta 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 11
Hankintalain kynnysarvt 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 12
Hankintalain sveltamisalaa kskevaa ratkaisukäytäntöä Markkinaikeus n ratkaisukäytännössään ttanut kantaa julkisen hanketuen vaikutukseen yksityisen yhteisön hankintjen kilpailuttamiseen. MAO 74/11 Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunt Oy S n yksityishenkilöiden sekä yhden sakeyhtiön mistama asunt-sakeyhtiö. Näin llen markkinaikeus kats, ettei Asunt Oy S le yksityisessä mistuksessa levana asunt-sakeyhtiönä hankintalain 6 :n 1 mmentin 1 4 khdissa tarkitettu hankintayksikkö. Asiassa jää siten arviitavaksi, nk Asunt Oy S:ää pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 :n 1 mmentin 5 khdan perusteella. Asunt Oy S n 14.2.2007 hakenut Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskukselta (jäljempänä myös ARA) hissin rakentamiseen tarkitettua avustusta. ARA n ympäristöministeriön tulshjauksessa leva virast, jnka tehtävänä n muun muassa vastata valtin asuntplitiikan timeenpansta. Lisäksi Saarijärven kaupunki n ympäristölautakunnan päätöksellä 21.10.2009 45 myöntänyt Asunt Oy Satlumperlle 30 prsentin avustuksen hissin lpullisista kustannuksista kuitenkin siten, että avustus n enintään 36 150 eura. Saarijärven kaupungille sitetussa avustushakemuksessa ilmitettu 120 500 eurn kustannusarvi n Asunt Oy Satlumpern mukaan sisältänyt arvnlisävern. Asiassa n näin llen hakemuksen tutkimisedellytysten kannalta vielä ratkaistava, nk Asunt Oy Satlumper vinut ennakida, että kysymyksessä levan rakennusurakan arvnlisävertn arv jää alle kansallisen kynnysarvn. Hankintalain 17 :n 1 mmentin mukaan hankinnan ennakitua arva laskettaessa perusteena n käytettävä suurinta maksettavaa kknaiskrvausta ilman arvnlisävera. Arva laskettaessa n tettava humin myös hankinnan mahdlliset vaihtehtiset tteuttamistavat ja hankintaspimukseen sisältyvät pti- ja pidennysehdt sekä ehdkkaille ja tarjajille maksettavat palkkit tai maksut. Asunt Oy S:n avustushakemuksessa hissin rakentamiskustannuksiksi n ilmitettu 106.000 eura. ARA n 23.3.2007 tekemässään avustuspäätöksessä (12610/731/2007) varannut valtin talusarvin perustuen hissin rakentamiseen Asunt Oy S:lle määrärahaa 53 000 eura. Päätöksen mukaan lpullinen avustus n enintään 50 prsenttia hyväksytyistä krjauskustannuksista, kuitenkin pääsääntöisesti enintään varauksen yhteydessä sitettu määrärahasuus. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 13 [ ] Edellä kerrtun humin ttaen markkinaikeus kats, että hankintayksikkö n hankintamenettelyn alittaessaan vinut perustellusti lähteä siitä, että hankinnan kknaisarv alittaa hankintalain kansallisen kynnysarvn.
Hankintalain sveltamisalaa kskevaa ratkaisukäytäntöä KHO 5.10.2012 talti 2663 MAO 396/12 Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunt Oy H n yksityinen asuntsakeyhtiö, eikä se le hankintalain 6 :n 1 mmentin 1-4 khdassa tarkitettu hankintayksikkö. Asiassa n siten arviitava, nk Asunt Oy H:ta pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 :n 1 mmentin 5 khdan perusteella. Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskus n 13.3.2012 tekemällään päätöksellä myöntänyt Asunt Oy H:lle avustusta hissien rakentamisen rahittamista varten enintään 335 000 eura, kuitenkin enintään 50 prsenttia hyväksytyistä tteutuneista kustannuksista. Hissien rakentamiskustannuksiksi n päätöksessä hyväksytty 670 000 eura. Helsingin kaupungin Kiinteistövirast n 3.4.2012 ilmittanut Asunt Oy H:lle, että tällä n mahdllisuus hakea myös Helsingin kaupungin hissiavustusta. Ilmituksen liitteenä n llut hissiavustushakemus sekä hakuhjeet, jiden mukaan avustuksen myöntämisen edellytyksenä n, että Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskus n hyväksynyt hissin rakentamishankkeen kustannukset ja myöntänyt hankkeelle krjausavustuksen. Helsingin kaupunki vi myöntää hissiavustusta 10 prsenttia hissien suunnittelu-, rakentamis- ja asennuskustannuksista. Vaikka asiassa saadun selvityksen mukaan Asunt Oy H n j syyskuussa 2010 päättänyt, että se tulee hakemaan hissiavustusta sekä valtilta että Helsingin kaupungilta, ja sillä n siten llut hankintamenettelyä alittaessaan tiet siitä, että yhtiö vi hakea tukea hissien rakentamiseen myös Helsingin kaupungilta, edellä mainitun krkeimman hallint-ikeuden päätöksen valssa tällä ei le merkitystä sen arviinnissa, nk yhtiö vinut arviida hankintamenettelyä alittaessaan, ettei se saa tukea hankkeeseensa yli pulta hankintalain 6 :n 1 mmentin 1-4 khdassa tarkitetulta hankintayksiköltä, kska kyseisen tuen saamisesta ei le tullin llut varmuutta. Markkinaikeus tteaa vielä, että asiassa saadun selvityksen mukaan kyseistä tukea ei le edelleenkään haettu. Edellä tdetun perusteella markkinaikeus kats, että Asunt Oy H:tä ei vida pitää hankintalain 6 :n 1 mmentin 5 khdassa tarkitettuna hankintayksikkönä nyt kysymyksessä levassa hankintamenettelyssä. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 14
Hankintalainsäädännön sveltaminen palvelusetelijärjestelmässä Jhtpäätöksiä Lähtökhtana vitaneen pitää, että kunnan tytäryhteisö n hankintayksikkö (kuitenkin kaupallinen lunne selvitettävä). Mikäli yrityksille tarjttavat palvelut (palveluseteli tms) lisivat valikituneet tietyille palveluntarjajille (esim. kunnan puitespimuskumppanit) tulisi tämän lähtökhtaisesti perustua kilpailutukseen. (ks. kuvi A) Mikäli taas yrityksille tarjttava palvelu mahdllistaa sen vapaan hyödyntämisen kysymys edunsaajan kilpailuttamisvelvllisuudesta. (ks. kuvi B) Hankintalain 6 :n 1 mm. 5 khdan lähtökhtana 50 % sääntö. Nykyinen hankintalaki ei ta kantaa palvelusetelimalliin. (vrt. myös laki ssiaali- ja terveydenhulln palvelusetelistä 569/2009) Uudet hankintadirektiivit n hyväksytty vunna 2014. Ns. asiakasvalintajärjestelmät eivät direktiivin mukaan le hankintja (esim. palveluseteli- ja lupajärjestelmät, jissa hankintayksikkö ttaa mukaan kaikki vähimmäisvaatimuksen täyttävät timittajat). Vimassa levan hankintalain sveltamisen kannalta arvltaan vähäisten palveluseteleiden käyttöön ei lähtökhtaisesti svelleta hankintalakia jhtuen kynnysarvjärjestelmästä. Tuen kerryttäminen visi mudstua ngelmaksi. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 15. Kuvi A Kuvi B
IT-ikeudellisia velvitteita Tietturvavaatimukset Lainsäädäntö edellyttää mm. tietturvallista timintaa ja hyvää tietjenkäsittelytapaa Organisaatin tulee phtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin ennen tietturvallisuuden kehittämisen alittamista: Minkälaisia tietja tullaan käsittelemään? Yrityssalaisuudet, arkalunteiset henkilötiedt ym. Taludellinen infrmaati, immateriaaliikeudet ym. Kuka käsittelee tietja ja ketä tiet kiinnstaa? Kuka vi lain mukaan käsitellä tunnistamistietja tai yrityssalaisuuksia? Mihin tieta hyödynnetään tai luvutetaan? Onk luvutuksen vastaanttajalla ikeus käsitellä tietja? Onk tietjen käsittelyyn esitetty ulkpulisia vaatimuksia? Asettaak tisen maan lainsäädäntö tai spimuskumppani vaatimuksia käsittelylle? Kansallinen tietsuja- ja tietturvalainsäädäntö Perustuslain 10 (yksityisyyden suja) Henkilötietlaki (523/1999) Rekisterinpitäjän n tteutettava tarpeelliset tekniset ja rganisatriset timenpiteet henkilötietjen sujaamiseksi asiattmalta pääsyltä tietihin ja vahingssa tai laittmasti tapahtuvalta tietjen hävittämiseltä, muuttamiselta, luvuttamiselta, siirtämiseltä taikka muutin laittmalta käsittelyltä. Palmuurit, salasanakäytännöt, tiljen sujaus ym. Henkilötietlain 32 Tietturvapykälä Laki viranmaistiminnan julkisuudesta (62171999) Sveltamisalana muut kuin viranmaiset julkisen vallan käytössä Liike- ja ammattisalaisuudet salassa pidettäviä Tietyhteiskuntakaari (917/2014) Viestintäpalveluiden tarjaminen ja käyttö, sähköisen viestinnän luttamuksellisuus ja yksityisyyden suja Laki sähköisestä asiinnista viranmaistiminnassa (13/2003) Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjituksista (617/2009) 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 16
IT-ikeudellisia velvitteita EU:n tietsuja-asetus Uusi ehdtus tietsuja-asetukseksi n käsiteltävänä Eurpan parlamentin ja Eurpan uninin neuvstn välisessä yhteispäätösmenettelyssä. Asetuksen li tarkitus tulla vimaan j vuden 2015 alusta, mutta sen vimaansaattaminen n hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Kmissin tietsujapäivänä 28.1.2015 antaman tiednannn mukaan ehdtus kuitenkin etenee, ja sen n tarkitus tulla vimaan vuden 2015 lppuun mennessä Tiukennuksia n dtettavissa rganisaatiiden vastuisiin rganisidessaan tietsujan tteuttamista Asetus painttaa mm. henkilötietjen käsittelyn ennakksuunnittelua sekä läpinäkyvyyttä ja avimuutta Tietturvavastaavan tehtävän perustaminen (>5 000 henkilön tietja /12 kk) Tietsujavelvitteensa laiminlyöville yrityksille vidaan langettaa merkittäviä seuraamusmaksuja Yksityiskhtaista sääntelyä mm. rekisteröidyn ikeus tulla unhdetuksi Asetus tulee saman sisältöisenä vimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa eikä kansallisilla parlamenteilla le mahdllisuutta säätää siihen pikkeuksia tai lievennyksiä. Tunnistautuminen (1/2) Luttamuksellisissa vurvaikutteisissa sähköisissä asiintipalveluissa vaaditaan käyttäjän vahvaa tunnistamista. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjituksista annetun lain (617/2009) 2 :n mukaan vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkitetaan käyttäjän yksilöimistä ja tunnisteen aituden ja ikeellisuuden tdentamista sähköistä menetelmää käyttämällä perustuen vähintään kahteen seuraavista klmesta vaihtehdsta: a) salasanaan tai jhnkin muuhun sellaiseen, mitä tunnistusvälineen haltija tietää; b) sirukrttiin tai jhnkin muuhun sellaiseen, mitä tunnistusvälineen haltijalla n hallussaan; tai c) srmenjälkeen tai jhnkin muuhun tunnistusvälineen haltijan yksilöivään minaisuuteen. Mikäli palvelussa käsitellään henkilötietlain tarkittamia arkalunteisia henkilötietja tai rganisaatin salassa pidettäviä tietja, rganisaatin n käytettävä vahvasti tdennettua käyttäjäidentiteettiä, jka n kytketty a. rganisaatin viranmaisen järjestelmässä. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 17
IT-ikeudellisia velvitteita Tunnistautuminen (2/2) Sähköisen asiinnin tunnistus tapahtuu palvelun ulkpulisessa tunnistuksenhjauspalvelussa (esim. valtilla Kats). Vahvasti tdennettu Kats -tunniste liittää yhteen henkilön identiteetin sekä hänen rlinsa rganisaatin timivaltaisena edustajana Kats -järjestelmään vi liittyvä rganisaati, jka vi lla viranmainen tai muu rganisaati, tu mia asiintipalveluitaan Kats-järjestelmän piiriin. Pääkäyttäjyyden vi saada käyttöönsä henkilö, jlla n kaupparekisteritteen mukaan ikeus timia yrityksen pulesta (nimenkirjitusikeus). Pääkäyttäjyys vidaan myöntää kaikille, jilla n yrityksen nimenkirjitusikeus. Käyttäjän henkilötietja käsitellään henkilötietlain 10 :n njalla laadittavan rekisteriselsteen mukaisesti. Rekisteröitymisen yhteydessä käyttäjästä tallennetaan rekisteriselsteessa mainitut tiedt Asiintitilin käyttäjärekisteriin. Rekisteröitymisen yhteydessä n hankittava nimenmainen sustumus henkilötietjen käyttöön. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 18
IT-ikeudellisia velvitteita Palvelun tuttajan vastuut Järjestelmään n sisällytettävä riittävät vastuunrajituslausekkeet kskien mm.: muista lähteistä saatuja tietja palvelun käyttäjän antamaa tieta Krstettava käyttäjän riksikeudellista vastuuta väärinkäytöstilanteissa (avustuspets) Krstettava takaisinperintävelvitetta Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) n avannut avimen datan verkkpalvelun, jnka kautta vi maksutta hakea, katsella ja ladata kneluettavassa mudssa PRH:n ja Verhallinnn yhteisen YTJtietpalvelun tietja. PRH:n tarjama avin data n tarkitettu ensisijaisesti haettavaksi ja mukattavaksi tiseen svellukseen tai järjestelmään. Asiakirjat, jita ei le määrätty pysyvästi säilytettäviksi tulee hävittää niille määrätyn säilytysajan jälkeen siten, että tietsuja n varmistettu. Jhtpäätökset EU:n tietsuja-asetus tulee muuttamaan säädösympäristöä leellisesti Sähköisen palvelusetelijärjestelmän tteutuksessa kiinnitettävä erityistä humita mm. käyttäjän antamaan sustumukseen, situtumisen antamiseen tietjen ikeellisuudesta ja palveluntuttajan vastuunrajituksiin Tietjen säilyttäminen Käyttötarkitus keskeistä. Lähtökhtana pidettävä, että vain välttämätön tiet säilytetään. Tietsujavaltuutetun mukaan: Viranmaisten salta menettelytavat asiakirjjen säilyttämisajan määrittelemiseksi n säädetty arkistlaissa, jka n erityislaki suhteessa henkilötietlakiin (kts. henkilötietlain 35 ). 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability cmpany and a member firm f the KPMG netwrk f independent member firms affiliated with KPMG Internatinal Cperative, a Swiss entity. All rights reserved. 19