SELVITYS TOIMEENTULOTUEN UUSISTA ASIAKKAISTA VUONNA 2012 AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAIDEN ÄÄNI Aikuissosiaalityön päivät 2014, Jyväskylä
Uudet toimeentulotuen asiakkaat vuonna 2012 tarkasteltu viiden kunnan kaikkia toimeentulotuen asiakkaiksi vuonna 2012 tulleita mukana neljä nykyistä kuntaa: Järvenpää, Karkkila, Vihti ja Tuusula sekä yksi sittemmin kuntaliitoksessa yhdistynyt kunta, Nummi-Pusula tarkasteltavia asiakkaita oli yhteensä 1447 aineistona kuntien tietojärjestelmiin asiakkaista kirjatut tiedot tiedot kerättiin huhtikuun ja heinäkuun välillä vuonna 2013
Asiakastiedoista selvitettävät asiat taustatiedot (ikä, sukupuoli, siviilisääty, perhetyyppi, alaikäisten lasten määrä, asuinalue postinumeron tarkkuudella, äidinkieli, asumismuoto, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, pääasiallinen toiminta, pääasiallinen tulonlähde) asiakkuus aikuisten palveluissa (ohjautuminen palveluihin, asioinnin syy, asiakassuhteen tyyppi, asiakassuhteen kesto, muiden palveluiden käyttö) elämäntilanne (perhe- ja ihmissuhteet, asuminen, koulutus/opiskelu/työ, terveys, taloudellinen tilanne, päihteiden käyttö ja riippuvuudet, arki ja elämänhallinta, yhteiskuntaan sopeutuminen) voimavarat (perhe- ja lähisuhteet, hyvinvoinnin tekijät, yhteiskunnallinen aktiivisuus) asiointiverkostot (sosiaalipalvelut, työhallinto, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut, terveydenhuolto, sosiaali- ja vakuutusturva, valtionhallinto, kolmas sektori, muut mahdolliset verkostot)
Puolet uusista toimeentulotuen asiakkaista oli alle 30-vuotiaita 1995 tai myöhemmin 1994 (täyttänyt 18 vuotta vuonna 2012) 1994-1990 1989-1985 1984-1980 1979-1975 1974-1970 1969-1965 1964-1960 1959-1955 1954-1950 1949-1945 1944-1940 1939-1935 1934 tai aiemmin 18 1% 8% 119 30% 462 11% 9% 9% 168 147 141 6% 6% 6% 94 101 87 4% 4% 3% 64 55 48 26 2% 17 1% 19 1% 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450
Monet keskeiset asiat huonosti dokumentoituja Tiedot puuttuvat seuraavasti: Asiakkaan äidinkieli 75 % Asiakkaan peruskoulutus 68 % Asiakkaan ammatillinen koulutus 63 % Siviilisääty 17 % Alaikäisten lasten määrä 15 % Pääasiallinen tulonlähde 14 % Asumismuoto 9 %
Suurin osa oli työttömiä, mutta kokonaiskuva on monimuotoinen Työssä Kokonaan lomautettuna työstä Osittain lomautettuna työstä Osa-aika- tai erikseen työhön kutsuttavassa työssä Yrittäjänä Palkkatukityössä Työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (koulutus, kurssi, Kuntouttavassa työtoiminassa, huoltosuhteisessa työssä Työttömänä Opiskelijana Vuorottelu-/opintovapaalla Äitiys- tai vanhempainlomalla/hoitovapaalla Kokonaan sairauslomalla Osittaisella sairauslomalla Työkyvyn selvityksessä/kuntoutuksessa Eläkkellä Tietoa ei ole merkitty asiakastietoihin Jokin muu, mikä 6 0 43 17 0 13 6 2 50 62 2 14 91 102 160 212 256 410 0 100 200 300 400
Asiakkaat ohjautuivat sosiaalityöhön pääasiassa etuuskäsittelyn kautta Etuuskäsittelyn kirjallisen hakemuksen perusteella Sukulaisten/tuttavien ohjaamana 60% 9 1% 869 Asiakas ottanut itse yhteyttä sosiaalityöntekijään: soitto tai käynti Päivystyksessä / neuvonnassa / palveluneuvojan ohjaamana Muiden viranomaisten/tahojen ohjaamana (esim. terveydenhuolto, päihdehuolto, lastensuojelu, Sosiaalityöntekijä tehnyt aloitteen, kutsunut asiakkaan Tietoa ei ole merkitty asiakastietoihin 29% 4 0% 28 2% 3 0% 40 3% 423 Jokin muu, mikä 5% 68 0 200 400 600 800
Asiakkuuden taustasyissä korostuvat asumiseen liittyvät seikat Etuuksiin/taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat Alkuarviointi / tilannearvio / kokonaistilanteen selvittäminen Asiakkaan motivointi ja ohjaus uusiinpalveluihin (esim. työvalmentaja, eläkeselvitys) Työttöm yyteen / työllistymiseen liittyvät asiat Opiskeluun liittyvät asiat Vuokravelka 2 7 35 43 48 112 Muut asumiseen liittyvät asiat 225 Perheeseen / lähisuhteisiin liittyvät asiat 84 Päihteiden käyttöön / riippuvuuksiin liittyvät asiat 12 Terveydenhuoltoon liittyvät asiat Yhdessä jonkin asian hoitaminen, esim.asiakirjan laadinta Käynti jossain yhdessä asiakkaan kanssa, esim. Kela, TE-toimisto, työhönkuntoutus, kuntouttava työtoiminta Vuokravakuus 1 0 30 107 0 50 100 150 200
TE-toimisto oli asiakkaiden yleisin yhteistyöviranomainen TE-toimisto 492 Ulosotto 151 Lastensuojelu 139 Psykiatrian poliklinikka 92 Päihdepalvelut 58
Asiakkuudet olivat pääasiassa lyhyitä 1-3kk 66% 948 4-6kk 11% 161 6kk - alle 2 vuotta 22% 322 Tietoa ei löydy asiakastiedoista 13 1% Jokin muu, mikä 2 0% 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900
Asiakkuuden päättymisen syyt Työllistyminen 7% 57 Muutto Asiakkaan kuolema Muutos perhesuhteissa Asiointitarpeen poistuminen 16% 24 3% 4 0% 16% 132 129 Muun tuen, kuten eläke-etuuksien, saaminen 6% 49 Jokin muu syy, mikä 51% 411 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Asiakkuuden päättyminen/muu syy Mielenterveyslaitokseen meno Kunnan muuttuminen Lohjaksi Haluttomuus tuen hakuun Hakemus kadonnut Kirjattu samassa taloudessa asuvan, ei Kirjattu väärän ihmisen nimiin, poistettu Opintojen aloittaminen Ei hakemusta eikä asiakkaaseen otettu Vankilaan joutuminen Tukea vuokravakuuteen ei ilmeisesti Hakemus peruttu/vedetty pois Viitteitä työllistymiseen, Ei tietoa edes päätöksestä, kirjaukset Asiakkuus alkanut uudestaan vuoden Ei hakemusta/päätöstä, vahinkokirjaus? Hakemus kirjattu puolison nimiin Asiakas ei saapunut varatuille ajoille Ei hakemusta, kyse Asumispalvelupäätös, tukea ei Tukea ei myönnetty puuttuvien Tukea ei myönnetty 1 1 1 2 3 3 6 7 8 10 12 12 15 18 92 205 0 50 100 150 200 250
Palvelusuunnitelma löytyi vain harvalta Kyllä 27 Ei 1415 Tietoa ei ole merkitty asiakastietoihin 4 0 200 400 600 800 1000 1200 1400
Havaintoja aineistosta Toimeentulotukea ensi kertaa hakevat olivat yleensä nuoria ja yksin asioivia mitä vanhempi ihminen on, sitä epätodennäköisemmin hän hakee ensimmäistä kertaa toimeentulotukea tulkintavaihtoehto: henkilöt, jotka ovat elämänsä aikana pitkään tai usein toimeentulotukiasiakkuudessa, hakevat tukea ensimmäistä kertaa jo nuorella iällä? voitaisiin tunnistaa ja keksiä kestäviä ratkaisuja jo heti nuorena? Parisuhde suojaa selkeästi taloudellisilta ongelmilta, tulottomuudelta ja asunnottomuudelta Suurin osa uusista asiakkaista hakee toimeentulotukea siihen, mihin se on tarkoitettu: elämän taite- ja muutoskohtiin väliaikaiseksi tukimuodoksi 66%:lla asiakkaista lyhyt, 1-3 kuukauden asiakkuus Tuen tarve liittyy usein ensisijaisten etuuksien riittämättömyyteen tai siihen, ettei niihin ole oikeutta (kuten opintotuki kesäaikaan ja työttömyysturva karenssin tai työssä- /koulutuksessaoloehdon aikaan) Työttömyys korostuu hakijoiden keskuudessa, ja siihen liittyy myös muita ongelmia: työttömät asiakkaat ovat keskimäärin moniongelmaisempia kuin muut asiakkaat - tulottomuus ja taloudelliset ongelmat - asunnottomuus - terveysongelmat ja työkykyyn liittyvät ongelmat - yhteiskuntaan liittyvien asioiden hoitamisen vaikeus - päihdeongelmat
Havaintoja aineistosta Yleisimpiä asiakkaiden tilanteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat oman asunnon puute, tulottomuus, ensisijaisten etuuksien riittämättömyys, terveydelliset ongelmat ja työttömyys Suurella osalla asiakkaista nousi esille lähisuhteiden ylläpitäminen ja monilla myös perheestä huolehtiminen Koulutus näyttää suojaavan toimeentulotukiongelmilta, korkeasti koulutettuja ei juuri ollenkaan ja ammattikoulutettujakin vähän - koulutuksen kesken jättäminen näkyy toimeentulovaikeuksina
Aineiston perusteella tyypillinen asiakas.. on yksinasioiva mies tai koko perheen puolesta asioiva nainen on nuori opiskelija, joka on saattaa olla koulupudokas, alle vuoden työttömänä ollut tai epävarmoissa ja pienipalkkaisissa työsuhteissa työskentelevä on vuokra-asunnossa asuva tai ilman omaa asuntoa oleva elää epävarmojen tulojen maailmassa: pääasiassa joko toimeentulotuella tai muilla tuilla tai vaihtelevasti myös palkalla vuoden aikana ei aina tule toimeen ensisijaisilla etuuksilla tai ole niihin oikeutettu ottaa yhteyttä sosiaalitoimistoon ensisijaisesti taloudellisten syiden takia, mutta myös työttömyyteen/työllistymiseen, vuokravakuuteen ja asuntotarpeeseen, terveydenhuoltoon ja perheeseen tai lähisuhteisiin liittyvissä asioissa jolla on lapsia, lapsilla on lastensuojeluasiakkuus kärsii perheongelmista tai erotilanteesta erityisesti, jos on työssä käyvä nainen, ja erotilanteessa tarvitsee uutta asuntoa kärsii asunnottomuudesta ja työttömyyteen liittyvistä asioista erityisesti, jos on mies ei ole oikeutettu työttömyysturvaan, jos on työttömänä ja kärsii työkykyyn liittyvistä ongelmista, jos on työtön tai työssä käyvä JATKUU
Tyypillinen asiakas.. kärsii fyysisistä tai psyykkisistä terveysongelmista erityisesti, jos on nainen tai työtön on sellainen, jolla on asioiden hoitamisen vaikeutta erityisesti yhteiskuntaan liittyvissä asioissa ja erityisesti, jos on työtön tai opiskelija ja mies pitää yllä läheisiä suhteita erityisesti lähiperheeseensä on sellainen, jonka tavoitteiksi sosiaalityössä nousevat toimeentulotuen myöntämisen lisäksi ensisijaisten etuuksien hakeminen, uuden asunnon saaminen ja työllistyminen tai motivoituminen työn hakemiseen asioi TE-keskuksen, sairaalan tai terveyskeskuksen, psykiatrisen poliklinikan, oppilaitoksen, lastensuojelun, ulosottoviraston tai kriminaalihuollon kanssa on toimeentulotukiasiakkuudessa 1-3 kuukautta erityisesti, jos ongelmat ovat lähinnä taloudellisia, tai pidempään, jos ongelmat ovat monimuotoisempia ei omaa tiedoissaan asiakassuunnitelmaa, mutta tilanneselvitys saattaa olla tehty
Aikuissosiaalityön asiakkaiden ääni Selvityksen tavoitteena oli kehittää sosiaalipalveluja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita sekä parantaa ja helpottaa asiointia sosiaalitoimistossa Asiakkaat saivat kertoa omin sanoin näkemyksistään, ja heitä kannustettiin pohtimaan kehittämisehdotuksia asiointiin ja sosiaalipalveluihin liittyen Haastattelut toteutettiin 22.5. 19.6.2013 kuudessa eri sosiaalitoimistossa
Selvityksen tutkimuskysymykset Selvityksessä kysyttiin asiakkaiden näkemystä Kokemastaan palvelujen, avun ja/tai tuen tarpeesta Minkä asian ratkaiseminen hyödyttäisi asiakasta eniten tämän omassa elämässä Millaisin sosiaalihuollon palveluin asiakasta voisi parhaiten tukea ja miten palvelut voisivat paremmin vastata em. tarpeisiin Miten asioiminen sosiaalitoimistossa on asiakkaan näkökulmasta toteutettu
Haastateltujen jakauma ikäryhmän, sukupuolen ja asuinkunnan mukaan Haastateltuja asiakkaita oli yhteensä 66 Ikäryhmät: Haastateltuja naisia: Haastateltuja miehiä: Karviainen N M Tuusula N M Hyvinkää N M YHTEENSÄ 18-24v 7 5 2 1 2 4 3 0 12 25-34v 8 7 3 1 2 4 3 2 15 35-49v 8 12 3 1 3 5 2 6 20 50-65v 10 6 5 2 2 3 3 1 16 yli 65v 2 1 0 1 1 0 1 0 3 YHTEENSÄ 35 31 13 6 10 16 12 9 66
Suurin osa asiakaspalveluun liittyvästä palautteesta oli positiivista 0 % Neutraali 42 % Positiivinen 37 % Negatiivinen 21 %
Myös henkilökohtaiset tapaamiset työntekijän kanssa saivat kiitosta 0 % Neutraali 15 % Negatiivinen 22 % Positiivinen 63 %
Palautetta asiakaspalvelusta ja henkilökohtaisista tapaamisista Haastatellut kokivat, että heitä on kohdeltu ihmisenä: ymmärtäväistä ja asiallista palvelua Positiivista, jos työntekijä katsonut tilannetta kokonaisuutena ja suhtautunut joustavasti Toivottiin, että henkilökohtaisiin tapaamisiin pääsisi useammin tai helpommin (erityisesti Karviaisessa) Haastateltavat olivat tyytymättömiä, jos palvelu oli ollut kiireistä, jos heitä ei ollut neuvottu riittävästi asiointiin liittyen, jos heidän avuntarpeensa oli kyseenalaistettu tai jos työntekijää ei ollut saanut tarvittaessa kiinni
Neuvonta ja ohjaus koettiin tärkeäksi vähentää tulevaa avuntarvetta Haastateltavista 31 kertoi saaneensa hyvin tietoa asiointiin liittyen, kun taas 32 kaipasi lisää tietoa Toivottiin neuvontaa ja tietoa: hakemuksen täyttämiseen ja verkkopalveluiden käyttöön liittyen siitä, mihin tukiin ja palveluihin ovat oikeutettuja ja mitä mahdollisuuksia on ylipäänsä olemassa Palveluohjaus tai henkilö, joka toimisi sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston ja Kelan välillä sekä neuvoisi asiakasta Jos kerralla tulee paljon tietoa, mieleen ei välttämättä jää kaikkea; olisi hyvä saada olennainen tieto tai muistilista myös kirjallisena
Rahallinen tuki Suurin osa koki saamansa rahallisen tuen niukaksi ja riittävän vain välttämättömään Muutamalle tuki tuntui riittävältä omassa tilanteessa (etenkin 18 24-vuotiaille) Monet mainitsivat, että elinkustannusten nousu on vaikeuttanut toimeentulotuella pärjäämistä Varsinkin vanhemmat sekä pitkäaikaisemmat asiakkaat toivoivat harkinnanvaraista tukea yksittäisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, kuten harrastuksiin, lemmikkien ruokiin tai kodinkoneisiin
Palautetta rahalliseen tukeen liittyen Raha on tullut tilille nopeasti Arvostetaan sitä, että saa apua Saanut tuen määrästä ja yksityiskohdista hyvin tietoa Akuutissa tilanteessa raha saisi tulla nopeammin Paperisotaa pidettiin hankalana. Monelle oli jäänyt epäselväksi etenkin se, mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan Käsittelyvaiheessa ilmennyt joskus virheitä, joita asiakkaat ovat joutuneet selvittelemään. Päätösten tuleminen tai rahan saaminen tilille on siksi viivästynyt
Työllistämisen tuki ja koulutus Noin kolmasosa haastatelluista toivoo enemmän tukea työllistymiseen Osa kokee, ettei tarvitse työllistymisen tukea, koska asia on lähinnä itsestä kiinni Toivottiin opastusta työnhakuun, kannustimia sekä mahdollisuuksia työharjoitteluun ja erilaisten töiden kokeilemiseen Koulutuksen ja työn/työtoiminnan yhdistäminen, esim. tukea oppisopimuspaikan löytämiseen Työttömien työllistäminen yhteisölliseen toimintaan, esimerkiksi nuorten ja vanhusten kuljetuspalveluihin
Palvelusuunnitelmien puute oli silmiinpistävää Suurin osa ei mieltänyt asiointiaan suunnitelmalliseksi Osalla oli kuntoutus-, työllistymis- tai muu suunnitelma jonkin toisen tahon kautta Palvelusuunnitelmiin suhtauduttiin varauksella, mikäli: asiakas koki tilanteen olevan pysyvä ja muuttumaton, jolloin suunnitelman tekeminen ei hyödytä, tai haastateltu halusi hoitaa tilanteensa itsenäisesti Kuitenkin ne, joiden kanssa oli tehty palvelusuunnitelma, olivat siihen tyytyväisiä ja kokivat sen asettavan mielekkäitä tavoitteita
Lisätietoja selvityksistä Sosiaalitaito www.sosiaalitaito.fi Kehittämispäällikkö Petteri Heino petteri.heino@sosiaalitaito.fi p. 0207 401782