Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Muuttovoittoa maan aluekeskuksista, tappiota kehysalueelle Vuonna 1998 Vantaa sai muuttovoittoa 257 suomalaisesta kunnasta ja menetti asukkaita 211 kuntaan enemmän asukkaita kuin sai niistä. Suurimman muuttovoiton Vantaa sai Helsingistä sekä muista suurista kaupungeista Espoota lukuun ottamatta. Vuoteen 1997 nähden muuttovoiton määrä kasvoi näistä (taulu 1) kaupungeista Jyväskylää lukuun ottamatta. Eniten muuttotappiota Vantaa kärsi Espoolle kumpanakin vuonna. Niiden kymmenen suurimman kunnan joukko, joihin Vantaa menetti enemmän asukkaitaan kuin sai niistä uusia, muodostui pääkaupunkiseudun kehysalueen kunnista. Muuttotappion määrä Espooseen, Nurmijärvelle ja Sipooseen kasvoi eniten vuodesta 1997 vuoteen 1998. Taulu 1. Vantaan 1 suurinta muuttovoitto- ja muuttotappiokuntaa vuonna 1998, sekä näistä kunnista saatu muuttovoitto/-tappio vuonna 1997 Vantaalle muuttovoittoa Vantaalle muuttotappiota Kunta 1997 1998 Kunta 1997 1998 Helsinki 249 394 Espoo -235-29 Oulu 62 111 Nurmijärvi -155-237 Kuopio 41 92 Sipoo -57-133 Tampere 69 7 Tuusula -168-64 Rovaniemi 31 66 Porvoo +13-57 Jyväskylä 81 65 Vihti +6-55 Joensuu 46 53 Järvenpää -58-55 Pori 41 51 Mäntsälä -22-41 Mikkeli 27 49 Lohja -1-3 Lahti 27 46 Kerava -84-25 Vantaan muuttovoitto vuosina 1995-1999 ikäryhmittäin on esitetty kuvassa 1. Muuttovoiton kokonaismäärä on vaihdellut näinä vuosina vajaasta kolmesta sadasta reiluun tuhanteen. Muuttovoiton osuus Vantaan väestönkasvusta oli vuosina 1995-99 keskimäärin 31 % toisin sanoen yli kaksi kolmasosaa kaupungin väestönkasvusta selittyi syntyvyyden enemmyydellä kuolleisiin nähden.
2 Kuva 1. Vantaan vuosina 1995-99 saama muuttovoitto ikäryhmittäin muuttotappio/-voitto 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4-6 1995 1999-6 7-15 16-29 3-44 45-64 65+ YHT. Muuttoliikkeen aiheuttama väestönlisäys on tullut yhä kasvavassa määrin 16-29- vuotiaiden ikäluokasta. Myös 3-44-vuotiaita on kaupunkiin muuttanut jatkuvasti jonkin verran enemmän kuin kaupungista pois. Kouluikäisten nettomuutto on pysytellyt niukasti positiivisen puolella. Sen sijaan kaikissa muissa ikäryhmissä muuttoliike on ollut parin viimeisen vuoden aikana Vantaan kannalta tappiollista, 65 vuotta täyttäneissä tosin varsin niukasti. Huolestuttavinta on parhaassa työiässä olevien, 45-64-vuotiaiden, yhä kasvava poismuutto Vantaalta. Vantaa sai muuttovoiton seurauksena kaikissa tulotyypeissä enemmän verotuloja kuin menetti Vantaa sai vuonna 1998 valtionveronalaista tuloa hankkineita muuttajia 171:stä (124:stä vuonna 1997) kunnasta ja Vantaalta muutti valtion veroa maksavia asukkaita 151:een kuntaan (83). Pohjoisimmat tulomuuttajat olivat Inarista, jonne myös vantaalaisia muutti vuoden 1998 aikana. Tulotyypeittäin tarkasteltuna palkkatuloa saaneiden nettomuuton tulokertymä kasvoi selvästi edellisen kahden vuoden luvuista. Yrittäjätuloa saaneiden nettokertymäkin oli jälleen positiivinen, kuin myös valtionveronalaisen tulon osalta, jossa Vantaan muuttosaldo oli nyt reilusti positiivinen. Kunnallisveronalaisen tulon nettovoitto kasvoi vuoteen 1997 nähden peräti nelinkertaiseksi. Taulu 2. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet tulokertymien muutokset Vantaalla tulotyypeittäin vuosina 1995-98 Vuosi Palkkatulo Yrittäjätulo Valtionveronalainen tulo Kunnallisveronalainen tulo 1996 +13 mmk +3 mmk +11 mmk +15 mmk 1997 +17 mmk -3 mmk -1 mmk +8 mmk 1998 +47 mmk +2 mmk +34 mmk +43 mmk Alueittain tarkasteltuna Vantaa sai pienituloisten muuttovoittoa eniten Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta sekä ulkomailta. Keskituloisia muutti muun Suomen lisäksi runsaasti Helsingistä. Suurituloisia Vantaa menetti kehyskuntiin, Espooseen sekä jonkin verran muualle Uudellemaalle. Tulottomia muutti Vantaalle enemmän Helsingistä, ulkomailta ja muualta Suomesta kuin kaupungista näille alueille.
Kuva 2. 3 Muuttotase Vantaan ja eräiden muiden alueiden välillä tuloluokittain (1 mk) vuonna 1998 henkilöä 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 1-19999 2-79999 8-149999 15-199999 2+ tulottomat Ulkomaat Muu Suomi Muu Uusimaa Kehyskunnat Espoo Helsinki Lähtömuuttajien tulotaso korkeampi kuin tulomuuttajien Sekä tulo- että lähtömuuttajien tulotaso on noussut vuosittain. Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus oli vuonna 1995 noin 4 7 mk. Vuotta myöhemmin se oli kohonnut 5 75 mk:aan ja edelleen 8 9 mk:aan vuonna 1997. Vuoden 1998 aikana ero hieman kaventui, koska lähtömuuttajien keskimääräinen kunnallisveronalaiset tulot olivat silloin noin 7 7 markkaa korkeammat kuin tulomuuttajien tulot. Taulu 3. Vantaan lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset kunnallisveronalaiset tulot vuosina 1996-98 Vuosi Tulomuuttajien keskim. tulot Lähtömuuttajien keskim. tulot Erotus Lähtömuuttajien tulot/ tulomuuttajien tulot, % 1996 87 33 mk 92 787 mk -5 754 mk 16,6 1997 89 49 mk 97 964 mk - 8 915 mk 11, 1998 94 767 mk 12 51 mk - 7 743 mk 18,2 Lähtömuuttajien tulot olivat vuonna 1998 kuitenkin yli 8 % korkeammat kuin Vantaalle muuttajien kunnallisveronalaiset tulot. Kuva 3. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet kunnallisveronalaisen tulon muutokset ikäryhmittäin Vantaalla 1996-1998, mmk 1 mk 1 8 6 4 2-2 -4 15-24 v 25-34 v 35-44v 45-54v 55-64v 65+ v Muuttoliike lisäsi kunnallisveronalaisia tuloja selvästi 15-24 ja 25-34 vuotiaiden ikäryhmissä. Kaikissa näitä vanhemmissa ikäryhmissä Vantaan kaupunki menetti lähtömuuton tähden kunnallisveronalaisia tuloja enemmän kuin sai niitä tulomuuton kautta. Menetykset pienenivät hieman yli 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä
4 Kuva 4. Kunnallisveronalaista tuloa saaneiden nettomuutto tuloluokittain vuosina 1996-98 Tuloluokittain tarkasteltuna nettomuutto Vantaalle on ollut kaikkina vuosina (1996-1998) positiivinen lukuun ottamatta sellaisia henkilöitä, joiden kunnallisveronalainen ansio on ollut vähintään 15 mk vuodessa. Tässä tuloluokassa Vantaalta poismuuttajia oli vuonna 1998 lähes 7 enemmän kuin Vantaalle muuttajia. Muuttotappio oli kuitenkin tässä tuloluokassa vuonna 1998 pienempi kuin kahtena edellisenä vuotena. tulot (1 mk) 15+ 12-149 1-119 8-99 6-79 4-59 1998 1997 1996 Nettomuutto Vantaalle on lisääntynyt vuosittain kaikissa vähintään 6 markkaa ja enintään 149 999 markkaa ansainneessa tuloluokissa. Alle 29 999 markkaa ansainneiden nettomuutto oli vuonna 1998 pienempi kuin edellisinä vuosina. 3-39 2-29 -19-2 -1 1 2 3 Työllisen työvoiman ja opiskelijoiden nettomuutto kasvussa Pääasiallisen toiminnan mukaan nettomuuttoa tarkasteltaessa nähdään, että työllisen työvoiman nettomuutto Vantaalle kasvoi varsinkin vuonna 1998 voimakkaasti. Myös opiskelijoiden nettomuutto kasvoi jonkin verran. Työtöntä työvoimaa Vantaalle muutti vain hieman enemmän kuin Vantaalta pois. Eläkeläisiä muuttaa Vantaalta pois jatkuvasti enemmän kuin Vantaalle. Ehkä yllättäen myös alle 15-vuotiaiden muuttotase oli vuonna 1998 negatiivinen. Kuva 5. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1996-98 14 12 1 8 Henkilöä 6 4 2-2 -4 Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat Eläkeläiset -14-vuotiaat Muut Työllisen työvoiman muuttajien määrä kasvoi selvästi kaikissa ikäryhmissä. Vantaan saama muuttovoitto tuli kaikki alle 35-vuotiaista, kun nettomuutto oli vielä vuonna 1996 ikäryhmässä 35-44-vuotiaatkin positiivinen.
Taulu 3. Työllisen työvoiman muuttoliike Vantaalla 1996-98 5 Ikäryhmä Tulomuutto Lähtömuuttmuuttmuuttmuuttmuuttmuutto Netto- Tulo- Lähtö- Netto- Tulo- Lähtömuutto Nettomuutto 15-24 1326 1144 182 153 1225 278 254 1564 49 25-34 2716 2413 33 2911 2432 479 3237 2533 74 35-44 14 893 111 17 122-15 1184 1179 5 45-54 495 515-2 536 528 8 632 662-3 55+ 82 9-8 88 126-38 89 121-32 Yksityinen sektori vetää muuttajia, teollisuus, kauppa ja liike-elämää palveleva toiminta työllistävät Vain kuudesosa nettomuuttajista työskenteli vuonna 1998 julkisella sektorilla. Suhde yksityisen ja julkisen sektorin välillä oli vuonna 1998 lähes sama kuin kaksi vuotta aiemmin. Vuonna 1997 julkisen sektorin osuus nettomuutosta oli selvästi pienempi. Elinkeinon mukaan tarkasteltuna nettomuutto kasvoi molempina vuosina teollisuuden, rakentamisen ja rahoituksen sekä muun liike-elämää palvelevan toiminnan aloilla. Vuonna 1998 nettomuutto kasvoi selvästi edellisiin vuosiin nähden myös kaupan ja julkisen hallinnon aloilla. Kuva 6. Nettomuuton määrä Vantaalla elinkeinojen mukaan vuosina 1996-98 35 3 25 2 15 1 5-5 Maa- ja metsätalous (A-B) Teollisuus (C- E) Rakentaminen (F) Kauppa (G-H) Kuljetus, liikenne (I) Rahoitus, liike-elämän palvelut (J,K) Julkinen hallinto(l-q) Muut (X) Muuttajien koulutustaso kasvussa Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa runsaasti muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto nousi tasaisesti. Pahimman laman aikana Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista, paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. Vuodesta 1994 alkanut nousukausi käänsi tilanteen lamaa edeltävälle tasolle. Vuonna 1998 nettomuuttovoitto oli 1 35 henkilöä. Muuttovoitto koostui siten, että puolella oli keskiasteen tutkinto ja lähes kahdella viidesosalla korkea-asteen tutkinto. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto oli määrällisesti suurinta koko vuosikymmenellä, kun taas sellaisten henkilöiden, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus ja määrä nettomuutosta pieneni kolmannekseen edellisten vuosien tasosta.
6 Työttömän työvoiman osuus nettomuutosta oli runsas kolme prosenttia. Vantaalle muutti työttömiä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita enemmän kuin heitä muutti pois Vantaalta. Alemman koulutuksen hankkineissa tilanne oli päinvastainen. Taulu 4. Nettomuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1996-98 1997 1998 1999 lkm lkm lkm % % % Nettomuutto yhteensä 668 953 1 35 1 1 1 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 26 328 128 3,8 34,4 12,4 * keskiasteen tutkinto 24 456 519 3,5 47,8 5,1 * korkea-asteen tutkinto 258 169 388 38,6 17,7 37,5 Työllinen työvoima 568 712 1 144 1 1 1 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 57 1 29 1, 14, 18,3 * keskiasteen tutkinto 32 416 497 53,2 58,4 43,4 * korkea-asteen tutkinto 29 196 438 36,8 27,5 38,3 Työtön työvoima 178 62 38 1 1 1 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 51 6-7 28,7 9,7-18,4 * keskiasteen tutkinto 45 13-3 25,3 21, -7,9 * korkea-asteen tutkinto 82 43 48 46,1 69,4 126,3 Työssä olevat korkeimman koulutuksen saaneet muuttavat vanhetessaan muualle Kun työllisen työvoiman nettomuuttoa tutkitaan sekä koulutusasteen että iän mukaan, nähdään, että vain perusasteen kuin myös keskiasteen tutkinnon suorittaneissa Vantaa sai muuttovoittoa vuonna 1998 kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä: Sen sijaan 35 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia korkea-asteen tutkinnon suorittaneita muutti Vantaalta enemmän muualle kuin mitä heitä tuli Vantaalle. Tämä suuntaus voimistui vuodesta 1996 vuoteen 1998. Kuva 7. Korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto ikäryhmän mukaan 1996-98 4 Nettomuuttoa, hlöä 3 2 1-1 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Ikäryhmä Vantaa sai muuttovoittoa kaikenikäisistä työttömänä olleista korkea-asteen koulutuksen saaneista, eniten kuitenkin alle 45-vuotiaista. Lähteet: Tilastokeskus, muuttajien taloudellinen tausta vuosina 1996-98 http://www.vantaa.fi/tilastot/katsaus.htm