TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN

Transkriptio

1 TIETOISKU 11/ MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen. Vuonna 2005 Espoo sai muuttovoittoa kaikkiaan 2004 asukasta. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoon muuttovoitto oli noin 2100 asukasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 200 henkeä. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin Espoo kärsi 936 asukkaan muuttotappion, mikä oli noin 260 edellisvuotista vähemmän. Muuttoliikkeen myötä Espoo menetti asukkaita kaikkiin kehyskuntiin. Suurimmat muuttotappiot Espoo kärsi rajanaapureilleen Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja Vihdille. Pari vuotta jatkunut ulkomailta saadun muuttovoiton pienentyminen kääntyi vuonna 2005 voimakkaaseen muuttovoiton kasvuun. Vuonna 2005 Espoon muuttovoitto ulkomailta oli ennätykselliset 683 asukasta. Edeltävien vuosien tapaan muuttoliike kasvatti vuonna 2005 opiskeluikäisten ja nuorten työikäisten osuutta Espoon väestöstä. Koulutusasteen, pääasiallisen toiminnan, ammatillisen toimialan sekä tulotason suhteen tuoreimmat muuttoliiketilastot ovat vuodelta Tuolloin muuttoliikkeellä oli lisäävä vaikutus sekä korkeakoulutettujen että enintään perusasteen opinnot suorittaneiden osuuteen 25 vuotta täyttäneestä väestöstä. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneita Espoo menetti muuttoliikkeen myötä. Pääasiallisen toiminnan mukaiseen väestörakenteeseen muuttoliike vaikutti kasvattamalla työllisen työvoiman, opiskelijoiden ja koululaisten sekä eläkeläisten osuutta. Aiempien vuosien tapaan muuttoliike kasvatti lähinnä pienituloisimpien osuutta väestöstä. Muuttoliikkeen kehitys Espoossa Muuttoliike ja ikärakenne Muuttoliike ja koulutusaste Muuttoliike ja pääasiallinen toiminta Muuttoliike ja työllisen työvoiman toimialajakauma Muuttoliike ja tulotaso Muuton lähtö ja kohdealueet Muuttoliikkeen kielisuhteet Lisätietoja: Petri Lintunen, puh. (09) Kehittämis ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Muuttoliikkeen vaikutusta väestörakenteeseen tarkastellaan vertaamalla nettomuuton ja kantaväestön rakenteita keskenään. Nettomuutto on tulo ja lähtömuuton erotus, ja se voi olla muuttovoittoa tai tappiota. Svenskt sammandrag på baksidan. Kuva: E in toimitus

2 Muuttoliikkeen kehitys Espoossa Vuonna 2005 Espooseen muutti muualta Suomesta ja ulkomailta yhteensä henkilöä eli 749 enemmän kuin edellisenä vuonna. Poismuuttaneita oli eli 209 edellisvuotista vähemmän. Espoon muuttovoitto oli 2004 henkilöä. Kasvua oli 958 henkilöä edellisvuoden muuttovoitosta. 2000luvulla Espoon muuttovoitto on vaihdellut varsin voimakkaasti. Vuosikymmenen vaihteen laskevaa muuttovoittoa seurasi vuoden 2002 voimakas nousu, minkä jälkeen Espoo koki muuttovoiton suhteen pahimman notkahduksen vuoden 1989 jälkeen. Vuosina muuttovoitto on kasvanut vajaan 100 %:n vuosivauhdilla. Suurimmat muuttovoitot Espoo sai voimakkaan elinkeinorakennemuutoksen ja aluerakentamisen vuosina 1960luvulla ja 1970luvun alussa. Vuonna 2005 tulomuuttaneita oli muutaman vuosikymmenen aikajänteellä tarkasteltuna ennätysmäärä. Myös poismuuttaneita oli historiallisen runsaasti, vaikka määrä hieman pienenikin edellisvuodesta. Henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuva 1. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto v Luvuissa ovat mukana sekä maassamuutto että siirtolaisuus. 2 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

3 Ennakkotiedon mukaan vuoden 2006 tammilokakuussa Espoo sai kuntien välisessä muuttoliikkeessä vähäisen 10 asukkaan muuttovoiton. Tällä ajanjaksolla kuudesta suurimmasta kaupungista muut paitsi Oulu saivat kuntien välistä muuttovoittoa. Tammilokakuussa 2006 sekä ulkomailta muutto Espooseen että poismuutto Espoosta ulkomaille lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Siirtolaisuudesta Espoo sai 745 hengen muuttovoiton, joten Espoon kokonaismuuttovoitosta 99 % tuli ulkomailta. Siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto oli Helsingissä 2063 ja Vantaalla 301 asukasta. Maahanmuutto lisäsi väestöä kuntien välistä muuttoliikettä enemmän kaikissa muissa suurissa kaupungeissa paitsi Vantaalla ja Tampereella. (Väestönmuutosten ennakkotiedot, lokakuu 2006). Muuttoliike ja ikärakenne Kunnanrajan ylittävä muuttoliike painottuu Espoossa nuoriin ikäluokkiin. Alle 35vuotiaita oli 76 % tulomuuttajista ja 73 % lähtömuuttajista vuonna Muuttovoitto koostui valtaosin 1534 vuotiaista. Muuttotappiota Espoolle koitui alle 14vuotiaiden ja 5564vuotiaiden ikäryhmissä. Vuoden 2005 muuttoliikkeellä oli suotuisa vaikutus 1534 vuotiaiden ja erityisesti opiskeluikäisten (1524 vuotiaiden) osuuteen Espoon väestöstä, kun verrataan ikäryhmien osuuksia nettomuuton ja kantaväestön kesken. Aktiivisimmassa työiässä olevien ikäluokkien (2554 vuotiaiden) osuutta Espoon väestöstä muuttoliike osaltaan kasvatti, kuten myös kolmena edellisenä vuonna. Vuosina muuttoliikkeen vaikutus 2554 vuotiaiden osuuteen väestöstä oli vähäinen. Taulukko 1. Espoon kantaväestö sekä tulo, lähtö ja nettomuutto ikäluokittain v v.2005 Ikäluokka Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto vuodenvaihde 2004/05 % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 8 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 3

4 v v v v. Henkilöä v. 014v v. 65+ v. 65+v. 014 v v. 5564v Kuva 2. Espoon nettomuutto ikäluokittain v Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Muuttoliike ja koulutusaste Aiempien vuosien tapaan vuonna 2003 Espoon rajan ylittävä muuttoliike painottui 25 vuotta täyttäneiden osalta vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin. Sekä tulo että lähtömuuttaneista oli korkeakoulutettuja vajaa puolet ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita vajaa kolmannes. Vuonna 2003 Espoon muuttovoitto oli poikkeuksellisen alhainen myös 25 vuotta täyttäneiden osalta, vain 119 henkeä. Vähäinen muuttovoitto painottui korkeaasteen tutkinnon suorittaneisiin, mutta myös enintään perusasteen opinnot suorittaneiden osuus oli merkittävä. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osalta muuttovoittoa pienensi edellisestä vuodesta huomattavasti hiipunut tulomuutto sekä lisääntynyt lähtömuutto. Myös enintään peruskoulutuksen saaneiden osalta muuttovoitto pienentyi edellisvuodesta huomattavasti. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta muuttotase painui vuonna 2003 edellisvuoden muuttovoiton jälkeen tappiolle. Vuoden 2003 muuttoliike pienensikin osaltaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuutta Espoon 25 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun verrataan muuttovoiton koulutusjakaumaa kantaväestön koulutusjakaumaan. Kuitenkin muuttovoitto tai tappio oli kaikissa tarkastelluissa koulutusasteissa varsin pieni, joten Espoon 25 vuotta täyttäneen väestön koulutusastejakaumaan muuttoliikkeellä oli varsin vähäinen vaikutus. 4 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

5 Espoon kantaväestö koulutusasteittain v vuotta täyttäneet Korkeaaste Keskiaste Korkeintaan perusaste v.2001 v.2002 v.2003 Espoon nettomuutto koulutusasteittain v vuotta täyttäneet Korkeaaste Keskiaste Korkeintaan perusaste v.2001 v.2002 v.2003 Kuva 3. Espoon kantaväestö ja nettomuutto koulutusasteittain v (25 vuotta täyttäneet). Nettomuutossa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Taulukko 2. Kantaväestön sekä tulo, lähtö ja nettomuuton koulutusrakenne Espoossa v (25 vuotta täyttäneet). v.2003 Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm 25 v. täyttäneet yht , , ,0 119 Korkeaaste , , ,3 159 Keskiaste , , ,0 140 Korkeintaan perusaste , , ,6 100 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 5

6 Muuttoliike ja pääasiallinen toiminta Vuonna 2003 työlliseen työvoimaan kuului 59 % tulomuuttajista ja 54 % lähtömuuttajista. Seuraavaksi suurimpina ryhminä tulomuuttajissa olivat opiskelijat ja koululaiset sekä 014 vuotiaat lapset, molemmat noin 14 %:n osuudella. Lähtömuuttajista oli lapsia 14 % ja opiskelijoita 11 %. Erittäin pieneksi supistunut muuttovoitto koostui valtaosin työllisestä työvoimasta, mutta myös opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli huomattava. Eläkeläisten osalta aiempien vuosien muuttotappio jatkui edelleen vuonna Osaltaan muuttoliike kasvatti etenkin työllisen työvoiman sekä opiskelijoiden ja koululaisten osuutta Espoon väestöstä. Lasten osalta edellisten vuosien muuttovoitto kääntyi vuonna 2003 pieneksi muuttotappioksi. Taulukko 3. Kantaväestö sekä tulo, lähtö ja nettomuutto Espoossa pääasiallisen toiminnan mukaan v Pääasiallinen toiminta v.2003 Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto (sis. maahanmuuttajat) (sis. maastamuuttajat) % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Yhteensä , , ,0 527 Työllinen työvoima , , ,9 981 Työtön työvoima , , ,3 14 Opiskelijat, koululaiset , , , vuotiaat , , ,2 38 Eläkeläiset , , ,8 164 Varusmiehet 959 0,4 44 0,3 75 0,5 31 Muut (+ tuntematon) , , ,3 714 Espoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan v Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat, koululaiset 014 vuotiaat Eläkeläiset v.2001 v.2002 v.2003 Kuva 4. Espoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan v Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. 6 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

7 Muuttoliike ja työllisen työvoiman toimialajakauma Tässä tarkastelussa on toimialaluokituksen (TOL95 / 2002) luokat yhdistelty viimeisellä sivulla esitetyn mukaisesti. Vuonna 2003 olivat työllisen työvoiman tulo ja lähtömuutossa suurimpina toimialaryhminä yhteiskunnalliset palvelut, liikeelämän palvelut sekä kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta. Työllisten muuttovoitosta koostui 37 % liikeelämän palveluissa, 30 % yhteiskunnallisissa palveluissa, 16 % kaupan sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan aloilla sekä reilu 10 % rakennus ja teollisuusaloilla työskentelevistä. Vuonna 2003 muuttoliike osaltaan kasvatti lähinnä liikeelämän palvelujen osuutta espoolaisen työllisen työvoiman toimialarakenteessa. Sen sijaan kaupan sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan, teollisuuden sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan osuuteen muuttoliikkeellä oli pienentävä vaikutus. Espoon muuttovoitto pienentyi edellisestä vuodesta kaikilla em. päätoimialoilla. Yhteiskunnalliset palvelut (LQ) Liikeelämän palvelut (JK) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta (G,H) v.2001 v.2002 v.2003 Rakentaminen (F) Teollisuus (CE) Nettomuutto / henkilöä Kuva 5. Espoon nettomuutto toimialoittain v (työllinen työvoima). Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Taulukko 4. Työllinen kantaväestö sekä muuttaneet toimialaryhmittäin Espoossa v v.2003 TOIMIALA Työllinen kantaväestö Työlliset tulomuuttajat Työlliset lähtömuuttajat TYÖLLISTEN (sis. mahanmuuttajat) (sis. maastamuuttajat) NETTOMUUTTO % työllises % työllisis % työllisis % työllistä kanta ten tulo ten lähtö ten netto Lkm väestöstä Lkm muutosta Lkm muutosta Lkm muutosta Kaikki toimialat yhteensä , , , ,0 Maa ja metsätalous (A,B) 205 0,2 10 0,1 13 0,2 3 0,3 Teollisuus (CE) , , ,1 54 5,5 Rakentaminen (F) , , ,6 58 5,9 Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta (G,H) , , , ,5 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) , , ,5 15 1,5 Liikeelämän palvelut (J K) , , , ,5 Yhteiskunnalliset palvelut (LQ) , , , ,1 Tuntematon (X) , , ,1 32 3,3 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 7

8 Muuttoliike ja tulotaso 15 vuotta täyttäneistä tulomuuttajista 49 %:lla ja lähtömuuttajista 46 %:lla valtionveronalaiset vuositulot olivat alle euroa vuonna Vähintään euron vuosiansiot oli 12 %:lla sekä tulo että lähtömuuttajista. Espoon saamasta muuttovoitosta noin 70 % koostui alle 9000 euroa vuodessa ansaitsevista. Pienituloisten hallitseva osuus muuttovoitosta selittyy pitkälle muuttoliikkeen ikärakenteella. Valtaosa tulomuutosta ja muuttovoitosta koostuu opiskeluvaiheessa ja työuran alkuvaiheessa olevista ikäluokista. Kuntien välinen muuttoliike kasvattaakin osaltaan pienituloisimman ryhmän osuutta Espoon väestöstä. Toiseksi suurin osuus Espoon muuttovoitosta, vajaa 18 %, koostuu väestöstä, jonka vuositulo on vähintään euroa. Muuttoliike ei kuitenkaan kasvata suurituloisimman ryhmän osuutta väestörakenteesta, sillä kantaväestössä suurituloisimman ryhmän osuus on hieman suurempi, noin 20 %. 15 vuotta täyttäneen väestön muuttovoitto pieneni vuonna 2003 kaikissa tuloluokissa edellisestä vuodesta. Taulukko vuotta täyttäneet valtionveronalaista tuloa saaneet tuloluokittain; Espoon kantaväestö sekä tulo ja lähtömuuttaneet v Valtionveron v.2003 alaiset tulot Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto ( / vuosi) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) % % % kanta tulo lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Kaikki tuloluokat , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 230 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Vuositulo / v.2001 v.2002 v Nettomuutto / henkilöä Kuva 6. Espoon nettomuutto tuloluokittain v (15 vuotta täyttäneet). Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. 8 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

9 Muuton lähtö ja kohdealueet Vuonna 2005 Espoo sai uusia asukkaita aiempien vuosien tapaan ylivoimaisesti eniten Helsingistä. Toiseksi eniten Espooseen muutettiin Vantaalta. Näihin kaupunkeihin Espoosta muutettiin myös eniten. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoo sai noin 2100 hengen muuttovoiton vuonna Määrä on noussut hengen vuosivauhdilla vuoden 2003 notkahduksen jälkeen. Suurimmillaan Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista saatu kokonaismuuttovoitto oli vuonna 2002, minkä jälkeen se on pysynyt korkeampana kuin muutamana edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoo sai vuonna 2005 edelleen pääosan muuttovoitostaan Helsingistä. Vantaalta Espoo on saanut muuttovoittoa vuoden 2003 tilapäisen muuttotappion jälkeen. Vuonna 2005 Vantaalta saatu muuttovoitto oli noin 270 henkeä, mikä on ollut 1990luvun jälkipuoliskolta lähtien varsin tyypillinen lukema. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin kärsitty syvenevän muuttotappion kierre näyttää ainakin tilapäisesti hellittäneen vuonna Tosin Espoo menetti muuttoliikkeen myötä kehyskuntiin edelleen noin 940 asukasta, mikä oli noin 250 asukasta edellisvuotista vähemmän. Espoo kärsi aiempien vuosien tapaan muuttotappiota kaikkiin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Raskaimmin tappiollinen oli Kirkkonummen ja Espoon välinen muuttoliike, tosin noin 380 asukkaan muuttotappio oli edellisvuotta yli kolmanneksen pienempi. Nurmijärvelle Espoo kärsi muuttotappiota lähes 200 asukkaan verran. 2000luvulla Espoo on vuosittain menettänyt Nurmijärvelle keskimäärin 185 asukasta muuttotappiona. Vihdin ja Espoon välinen muuttoliike oli Espoolle tappiollinen noin 150 asukkaalla. Tappio oli noin kolmanneksen edellisvuotista pienempi. Muiden kehyskuntien kohdalla Espoon kärsimä muuttotappio oli aiempien vuosien tapaan joitakin kymmeniä asukkaita. Helsingin seudun ulkopuolelta Espoo on jälleen saanut muuttovoittoa vuoden 2003 tappion jälkeen. Tämä muuttovoitto on kuitenkin pysynyt aiempiin vuosiin verrattuna vaatimattomana ollen noin 160 asukasta vuonna Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi yli 2,5 kertaiseksi edellisvuodesta, mikä johtui sekä lähtömuuton pienentymisestä että tulomuuton kasvusta. Vuonna 2005 ulkomailta tulleiden osuus tulomuutosta oli 11 %. Kasvua edellisvuodesta oli noin prosenttiyksikkö ja vuodesta 2002 lähes kaksi prosenttiyksikköä. Taulukko 6. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto lähtö / kohdealueittain v v v v v Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Nettomuutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto Yhteensä Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Helsingin seutu Muu suomi Koko maa Ulkomaat Helsinki Vantaa Kauniainen Hyvinkää Kerava Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Kirkkonummi Vihti Sipoo Helsingin seutu = pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) + Pks kehyskunnat (Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Hyvinkää) Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 9

10 Espoon muuttovoitto ja tappio suhteessa eri alueisiin v Henkilöä Kok onaismuuttovoitto Muuttovoitto Muuttotappio 1000 Hgin seudun ulkopuolinen Suomi Helsinki Vantaa Ulkomaat Pks kehyskunnat Kuva 7. Espoon muuttovoitto ja tappio suhteissa eri alueisiin v Muuttoliikkeen kielisuhteet Vuonna 2005 kuntien välisessä muuttoliikkeessä Espooseen muuttaneista 85 % ja poismuuttaneista 86 % oli suomenkielisiä. Molemmissa muuttajaryhmissä suomenkielisten osuus on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä vuosina Ruotsinkielisten osuus on koko 2000luvun ajan ollut 6 % tulomuutosta ja 7 % lähtömuutosta. Muunkielisten osuus sen sijaan on noussut viime vuosina ollen 10 % tulomuutosta ja 7 % lähtömuutosta vuonna Ruotsinkielisten osalta Espoolle on koko 2000luvun koitunut muuttotappiota, joka vuonna 2005 kohosi 142 henkilöön. Suomenkielisten osalta Espoo on yleensä saanut muuttovoittoa. Poikkeuksena oli kokonaismuuttovoiton suhteen heikko vuosi 2003, jolloin suomenkielisten osalta Espoo kirjasi 112 hengen muuttotappion. Vuonna 2005 Espoo sai suomenkielisten osalta muuttovoittoa vajaa 1000 henkeä. Taulukko 7. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttaneiden äidinkielen mukaan. Vuosi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

11 Tulomuuton kielirakenne ,0 % 5,7 % 6,4 % ,1 % 5,9 % 8,0 % ,0 % 6,0 % 8,0 % ,0 % 6,1 % 8,9 % ,7 % 5,6 % 9,7 % Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Lähtömuuton kielirakenne ,0 % 7,0 % 4 % ,2 % 6,9 % 4,9 % ,1 % 6,8 % 5,1 % ,3 % 6,9 % 5,7 % ,6 % 7,1 % 7,3 % Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Kuva 8. Suomen, ruotsin ja muunkielisten osuus tulo ja lähtömuuttaneista Espoossa v (kuntien välinen muuttoliike). Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 11

12 Sammandrag Esbos inflyttningsöverskott har ökat stadigt sedan 2003, då nettoinflyttningen sjönk till drygt 500 personer. År 2005 uppgick Esbos inflyttningsöverskott till totalt 2004 invånare. I huvudstadsregionens interna flyttningsrörelse utgjorde Esbos inflyttningsöverskott ca 2100 invånare. Ökningen från föregående år var ca 200 personer. Till huvudstadsregionens kranskommuner förlorade Esbo 936 invånare vilket är ca 260 mindre än föregående år. I och med flyttningsrörelsen förlorade Esbo invånare till alla kranskommuner. Störst var förlusten till rågrannarna Kyrkslätt, Nurmijärvi och Vichtis. Den minskning av inflyttningsöverskottet från utlandet som pågått ett par år vändes 2005 till en stark ökning av inflyttningsöverskottet. År 2005 var Esbos inflyttningsöverskott från utlandet rekordhöga 683 invånare. I likhet med de föregående åren ökade flyttningsrörelsen 2005 andelen invånare i studieåldern och ung arbetsför ålder. I fråga om utbildningsnivå, huvudsaklig verksamhet, yrkesområde samt inkomstnivå är den senaste statistiken över flyttningsrörelse från Då ökade flyttningsrörelsen både andelen personer med högskoleutbildning och personer med högst grundläggande utbildning av den befolkning som fyllt 25 år. Däremot förlorade Esbo personer med examen på andra stadiet till följd av flyttningsrörelsen. Flyttningsrörelsen påverkade befolkningsstrukturen enligt huvudsaklig verksamhet genom att öka andelen sysselsatt arbetskraft, studerande och skolelever samt pensionärer. I likhet med tidigare år ökade flyttningsrörelsen främst andelen med de lägsta inkomsterna av befolkningen. Aineisto: Muuttaneiden taustatiedot Tilastokeskus väestötilastopalvelu. Väestönmuutokset Espoossa Tilastokeskus, väestötilastopalvelu. Väestönmuutosten ennakkotiedot, elokuu Tilastokeskus. Toimialaluokituksen (TOL95 / 2002) luokat on tässä tietoiskussa yhdistelty seuraavasti: teollisuus kattaa mineraalien kaivun (C), teollisuuden (D) sekä sähkö, kaasu ja vesihuollon (E), kauppa ja majoitustoiminta kattaa tukku ja vähittäiskaupan (D) mukaan luettuna moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjauksen, sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan (H), rahoitustoiminta kattaa rahoituksen (J) lisäksi kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liikeelämän palvelut (K), yhteiskunnallisiin palveluihin kuuluvat julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (L), koulutus (M), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O), kuten ympäristönhuolto, järjestötoiminta ja virkistys, kulttuuri ja urheilutoiminta. 12 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen