Raision väestökehitys ja muuttoliike

Transkriptio

1 Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset Ikä Pääasiallinen toiminta Sosioekonominen rakenne Raision asuntokuntien koko Kieli ja kansalaisuus Koulutustaso Tulot Muuttoliike Muuttoliikkeen suunnat Muuttajien ikä Muuttajien työmarkkina-asema Kieli ja kansalaisuus Koulutusrakenne Tulojen mukaan (Aro) Yhteenveto väestö- ja muuttoliikekehityksestä Liitteet Lähteet

3 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset 1.1. Ikä 1.1 Ikärakenteen nykytila Demografinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä ( vuotiasta) kohti. Raisiossa demografinen huoltosuhde on muuttunut seuraavasti: , , , , ,54 Turun seutukunnassa väestöllinen huoltosuhde oli vuonna ,51 ja koko maassa 0,54. Raisio on varttuneempien keski-ikäisten kaupunki. Suurimmat ikäluokat löytyvät vuotiaista. Myös varttuneiden työikäisten ikäluokka ( vuotiaat) on suuri. 2

4 Ikä 95 Väestö 2012 (henkilöä) Miehet Naiset 1.2 Väestömuutokset ikäluokittain v Raision ikärakenteessa on vuodesta 2005 alkaen havaittavissa selkeä piirre: alle 15 - vuotiaiden lasten ja vuotiaiden määrä on vähentynyt, vaikka väestön kokonaismäärä on kasvanut. Tarkasteltaessa koko ajanjaksoa väestönkasvua on vuotiaissa ja varsinkin 65 vuotta täyttäneissä ikäluokissa. Liite 1 Väestönmuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Kun tarkastellaan ikärakenteen muutosta v , havaitaan vähenemistä myös vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokissa. Viimeksi mainitun ikäryhmän kohdalla taustalla on paitsi viimeaikainen yleinen kehitys kuolleisuudessa niin myös se, että Raisio on kokenut muuttotappiota viiden viime vuoden aikana ikäryhmässä vuotiaat (vajaat 100 henkilöä). Sen sijaan 25 3

5 34 -vuotiaiden väheneminen viime vuosina on johtunut pelkästään ikärakenteen muuttumisesta eli tarkemmin sanottuna siitä, että em. ikäryhmästä poistuneet ikäluokat ovat olleet suurempia kuin heidät korvaavat ikäluokat. Tilastokeskuksesta saadun selvityksen mukaan ikärakenteen vaikutus pienentää vuotiaiden määrää ainakin viitenä seuraavana vuotena. Liite 2 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Liite 3 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Väestöennuste Tilastokeskus julkaisi uuden kuntakohtaisen väestöennusteen syksyllä Vuosien kuolleisuuskehityksen seurauksena 65 vuotta täyttäneiden määrä on uusimman ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2040 vajaat 3 prosenttia alhaisempi verrattuna vuonna 2009 julkistettuun ennusteeseen. Raision kohdalla ao. muutos on koko maata jyrkempi. Aiempien ennusteiden luvut ovat v. ikäryhmässä olleet Raision kohdalla vuoden 2012 lopussa toteutumaan verrattuna on runsaat 100 henkilöä yläkanttiin. Tuoreimmassa ennusteessa on otettu huomioon myös viimeaikaisen vuotiaiden kehitys muuttoliikkeessä, mikä osaltaan vaikuttaa v. ja vuotiaiden määrään tulevaisuudessa. Ennuste osoittaa, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen muuttoliike- ja kuolleisuuskehitys jatkuisivat muuttumattomina. Varmaa kuitenkin on, että Raision kohdalla 65- vuotta täyttäneiden osuudet ja lukumäärä tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Oheinen ikärakennevertailu kertoo, että 65 vuotta täyttäneitä on 30 % raisiolaisista vuonna 2035, kun heidän osuutensa on nykytilanteessa 18 %. Kaikkien muiden ikäryhmien osuudet supistuvat. 4

6 Ikäjakautuma (%) Yhteensä Uuden ennusteen ikäryhmittäiset kokonaisluvut ja prosenttijakautumat vuosina 2015, 2020, 2025,2030,2035 ja 2040 on esitetty liitteessä 4. Kaiken kaikkiaan uusi ennuste poikkeaa vanhasta varsin paljon. Väestönkasvu kokonaisuudessaan on uudessa ennusteessa arvioitu selvästi hitaammaksi. Uudessa ennusteessa lasten, nuorten ja keski-ikäisten määrä on suurempi, kun taas keski-ikäisten ja varsinkin varttuneempien määrät ovat uudessa aiempaa pienemmät. Oheisessa asetelmassa esitetään uuden ennusteen poikkeamat aiempaan ennusteeseen nähden ikäluokittain: 5

7 Uuden ennusteen poikkeamat nykyisestä Yhteensä Pääasiallinen toiminta Kun tarkastellaan Raision koko väestöä vuoden 2011 lopussa, havaitaan, että työllisiä on 45 %. Eläkeläisiä on noin 24 %, vuotiaita lapsia on 16 % ja opiskelijoita on 7 %. Työttömien osuus koko väestöstä on 4 %. Oheisessa taulukossa on vertailutiedot lähikunnista. Raisiossa työttömien osuus on Turun jälkeen suurin vertailukunnista. Työllisten osuus on vain Turussa ja Mynämäellä pienempi kuin Raisiossa, Naantalissa heidän osuutensa on yhtä suuri kuin Raisiossa. 6

8 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Opiskelijat, Varusmiehet Muut työvoiman Yhteensä Työlliset Työttömät vuotiaat koulul. Eläkeläiset siviilipalv.mieh. ulkop. olevat Kaarina 46,1 2,9 19,6 6,8 21,4 0,2 3,0 100,0 Lieto 46,6 2,7 21,3 7,3 19,3 0,2 2,5 100,0 Masku 48,1 2,8 22,6 6,5 17,7 0,2 2,1 100,0 Mynämäki 44,3 3,2 16,8 6,9 26,2 0,1 2,4 100,0 Naantali 45,2 3,5 16,8 6,7 24,5 0,3 3,0 100,0 Nousiainen 47,7 2,4 21,3 6,3 19,8 0,3 2,2 100,0 Raisio 45,2 4,0 16,4 7,0 23,6 0,3 3,4 100,0 Rusko 47,4 2,7 21,3 7,8 18,7 0,4 1,8 100,0 Turku 43,7 6,2 12,9 9,2 23,8 0,4 3,8 100,0 Muutokset asemassa työmarkkinoilla ilmenevät oheisesta kaaviosta: Henkilöä Työllinen työvoima Työttömät Työvoiman ulkopuolella Tarkasteluajanjakson jälkeen työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2013 alusta, sen sijaan merkittävää muutosta ei tapahtunut vuoden 2012 aikana. 7

9 1.3. Sosioekonominen rakenne Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Henkilöt luokitellaan oman toimintansa perusteella lukuun ottamatta vuotiaita ja ryhmää "muut työvoimaan kuulumattomat" (lähinnä omaa kotitaloutta hoitavat), jotka saavat asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomisen aseman. Tuorein käytettävissä oleva tieto on vuodelta Kaikista raisiolaisista palkansaajia on yhteensä 55 %, yrittäjiä 5 %, eläkeläisiä 24 %. Ryhmä muut muodostuu työttömistä ja varusmiehistä. Tuntematon 3 % Muut 7 % Raision sosioekonominen rakenne 2010 Yrittäjät 5 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 24 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Opiskelijat 6 % Työntekijät 20 % 2000-luvun puolivälin jälkeen Raisiossa on suurin muutos tapahtunut työntekijöiden määrässä. Työntekijöiden osuus on pienentynyt 5 prosenttiyksikköä ja heidän lukumääränsä on vähentynyt 1000 henkilöllä. Myös ylemmissä toimihenkilöissä on havaittavissa vähenemistä (noin 100). Ylempien toimihenkilöiden väheneminen alkoi vuonna 2009 eli selvästi myöhemmin kuin työntekijöiden. Eläkeläisten osuus on kasvanut 3 prosenttiyksikköä, vuositasolla keskimäärin noin 150 henkilöä. Ryhmässä muut (pääosin työttömiä) on myös kasvua: osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä ja vuositasolla runsaat 100 henkilöä. 8

10 Liitteenä 6 kaaviokuva sosioekonomisesta rakenteesta v Raision asukkaiden sosioekonomisesta asemasta on saatavissa tietoja myös syntyperän mukaan (liite 7 ja 8). Syntyperä tarkoittaa vanhempien syntymämaata (henkilö itse voi olla syntynyt joko Suomessa tai ulkomailla). Syntyperältään ulkomaalaisissa on yrittäjien osuus yhtä suuri kuin suomalaissyntyisilläkin eli 5 %. Syntyperältään ulkomaalaisissa on palkansaajia yhteensä 44 %, vastaava suomalaisten osuus on 56 %. Opiskelijoiden osuus on ulkomaalaistaustaisilla 11 % ja suomalaisilla 6 %. Eläkeläisiä on suomalaisissa neljännes, kun heitä on ulkomailla syntyneissä 11 %. Ulkomaalaista oli työttömiä 14 % vuonna 2010 ja syntyperäisistä suomalaisista 6 %. Sosioekonomiselta asemaltaan tuntemattomia oli ulkomaalaistaustaisissa 15 %, kun heitä oli suomalaissyntyisissä vain 2 % Raision asuntokuntien koko Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien keskimääräinen henkilömäärä on merkittävästi pienentynyt koko maassa ja Raisiossakin, nopeinta kasvu on ollut yhden hengen asuntokuntien määrässä. Yhden henkilön asuntokunta on nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi: 38,4 % kaikista asuntokunnista (Turun kaupunkiseudulla keskimäärin 44,1 %). Kahden hengen asuntokuntia on 34,1 % ja kolmen henkilön on 12,4 %. Neljän hengen asuntokuntia, joihin isä, äiti ja kaksi lasta tyyppiset perheetkin kuuluvat, on 10,9 % (Turun kaupunkiseudulla keskimäärin 8,9 %). 9

11 Asuntokuntien koon kehitys Raisiossa 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Liitteenä 5 on kaaviokuva asuntokuntien koon muutoksesta pitkällä aikavälillä vuodesta 1985 vuoteen Kieli ja kansalaisuus Suomen kansalaisia oli vuoden 2012 lopulla 96, 2 % kaikista Raisiossa asuvista ja ulkomaan kansalaisten osuus 3,8 %. Kymmenen vuotta aiemmin ulkomaan kansalaisia oli 2,3 %. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli vuoden 2012 lopulla 5,3 %. Kymmenen vuotta aiemmin vieraskielisiä oli 2,7 %. Kaiken kaikkiaan Raisiossa puhutaan noin 50 eri kieltä. Yleisimmät muut kuin kotimaiset kielet ovat venäjä, bosnia, albania, serbokroatia ja viro. Ohessa on tarkasteltu väestökehityksestä kielen mukaan 2000-luvulla. 10

12 Raision väestökehitys kielen mukaan Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Vuonna 2012 suomenkielisten määrä väheni Raisiossa (-107), kuten Varsinais-Suomen kunnista myös Salossa, Uudessakaupungissa, Loimaalla, Naantalissa ja Mynämäellä. Samaan aikaan vieraskielisten määrä kasvoi niin Raisiossa kuin kaikissa em. kunnissa ja koko Suomessa. Vieraskieliset eivät keskity enää Turkuun, Saloon ja Raisioon, vaan heitä asuu yhä enemmän maakunnan pienissä maaliskunnissa (Mervi Kylmälä ) Koulutustaso 11

13 Raisiossa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 66,6 %. Osuus pienempi kuin lähiseudulla: Maskussa (71,5 %), Turussa (71,1 %), Kaarinassa (70,6 %), Liedossa (70,1 %), Ruskolla (69,6 %) ja Naantalissa (69,3 %). Tutkinnon suorittaminen on yleistynyt Raisiossa tasaisesti. Vuonna 1998 heitä oli 58,8, 5 ja vuonna ,4 % Tulot Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna raisiolaisten valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet, mutta kasvu on ollut hitaampaa kuin Kaarinassa, Naantalissa ja Maskussa. Oheinen tarkastelu osoittaa, että keskimääräiset tulot olivat Raisiossa nelikon korkeimmat vuonna 1995, minkä jälkeen muut, erityisesti Masku ovat kasvattaneet etumatkaa Mediaanitulon kehitys (euroa/tulonsaaja) Kaarina Raisio Naantali Masku 12

14 2. Muuttoliike 2.1. Muuttoliikkeen suunnat Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista; pitkällä aikavälillä muuttoja joko Raisioon ja Raisiosta pois on ollut yli 3000 vuosittain. Raisioon on muuttanut vuodessa keskimäärin 1565 uutta asukasta ja Raisiosta on muuttanut pois 1501 asukasta. Vuotuiset vaihtelut ovat olleet huomattavia. Valtaosa muuttoliikettä on ollut ns. kuntien välistä muuttoa ja maahan ja maastamuuton merkitys on ollut vähäinen. Pitkällä aikavälillä tulomuutosta 96,4 % on ollut ns. kuntien välistä maassamuuttoa ja lähtömuutosta vastaavasti 97,9 % on suuntautunut Suomen muihin kuntiin Raision muuttoliike pitkällä aikavälillä Alueelle muuttaneet yhteensä Alueelta muuttaneet yhteensä Maahanmuuttaneet yhteensä Maastamuuttaneet yhteensä Raisio Muuttovoitto ulkomailta on ollut väestönkasvun kannalta Raisiolle 2000-luvulla keskimäärin reilusti kaksinkertainen (29 henkilöä) verrattuna keskimääräiseen muuttovoittoon kotimaasta (13 henkilöä). Muuttoliike kotimaasta on ollut useana vuonna tappiollista ja vain vuosina 2004, 2005 ja 2010 muuttovoitto kotimaasta oli 100 asukasta tai enemmän. Huomattakoon tässä, että Raisiossa väestönkasvun merkittävin osatekijä on luonnollinen väestökasvu. Syntyneitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin vuodessa 73 henkilöä enemmän kuin kuolleita. Tilanne on toinen koko maan tasolla. Timo Aro toteaa selvityksessään 1, 13

15 että maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Väestömuutosten osatekijät Raisiossa Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys Netto siirtolaisuus Väestömuutos yhteensä 2.2. Muuttajien ikä Timo Aron tutkimuksen mukaan v Raision nettomuutto jakaantui iän mukaan seuraavasti: 14

16 Raision nettomuutto iän mukaan (Timo Aro) Henkilöä Raisio on saanut eniten muuttovoittoa ikäluokissa vuotiaat, alle 15 -vuotiaat ja vuotiaat. Pienintä muuttovoitollista ryhmää edustavat eläkeikäiset. Muuttotappiota on ollut opiskeluikäisissä nuorissa, mikä on ollut tyypillistä Raisiolle myös aiempina vuosina. Myös kaupunkiseutu on kokonaisuudessaan muuttovoitollinen, mutta aktiivi-ikäisten vuotiaiden muuttoliike on tappiollista, mikä on keskeinen ero esimerkiksi Tampereen seutuun. Aron mukaan kaikki suuret keskuskaupungit kärsivät aktiivi-ikäisten muuttotappiosta, mutta muutot patoutuvat yleensä kaupunkiseudulle. Turun seudulla näin ei ole käynyt. Kuten aiemmin todettiin, viimeisen viiden vuoden aikana Raisio on kokenut muuttotappiota vuotiaiden osalta (vajaat 100 henkilöä), kun edelliseltä 5-vuotisjaksolta Raisio sai ko. ikäryhmässä muuttovoittoa. Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan Raisio on menettänyt vuotiaita asukkaita eniten Naantaliin ja Turkuun. Poismuutossa on havaittavissa vuodesta 2009 alkaen pientä kasvua 65 vuotta täyttäneissä ja selvää notkahdusta on havaittavissa Raisioon muuttaneissa 65 +:ssa vuodesta Seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei näy merkkejä tilastoissa. Liite 9 Yli 64 -vuotiaiden muutot 15

17 2.3. Muuttajien työmarkkina asema Timo Aron tutkimuksessa tarkasteltiin myös muuttajien työmarkkina-asemaa. suurilla kaupunkiseuduilla. Raisio on saanut muuttovoittoa v eniten työllisistä muuttajista ja lapsista. Työttömiä on sen sijaan muuttanut Raisiosta pois enemmän kuin heitä on muuttanut Raisioon. Raision nettomuutto muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan 1 : 400 Raision nettomuutto muuttajan pääasiallisen toiminnan mukaan (Timo Aro) Aron tutkimuksen mukaan Raisiossa työllisten nettomuuton suhde väestöpohjaan osoittautui kehyskuntien pienimmäksi Kieli ja kansalaisuus Raisioon vuonna 2011 muuttaneista 92 % puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia ja 8 % muita kieliä, joista yleisimmät olivat albania, viro ja venäjä. Raisiosta pois muuttaneista 93 %:lla oli kotimainen äidinkieli ja 7 %:lla muu äidinkieli, joista yleisimmät olivat venäjä, albania ja viro. 16

18 Raisioon vuonna 2010 muuttaneista oli ulkomaan kansalaisia 8 %, Raisiosta pois muuttaneista heitä oli 4 % 2.5. Koulutusrakenne Yleisesti ottaen koulutustaso vaikuttaa muuttoalttiuteen: mitä korkeampi koulutustaso sitä herkemmin ja useammin muutetaan. Timo Aron tutkimuksen 1 mukaan Raision nettomuutto jakaantui tarkasteluajanjaksolla seuraavasti: 800 Raision nettomuutto koulutusasteen mukaan v (Timo Aro) Keskiaste korkea-aste Perusaste

19 Raision muuttoliiketutkimuksessa vuodelta 2002 näkyi sama rakenne muuttoliikkeessä kuin yllä olevassa jakautumassakin. Raisiosta vuotaa ulos keskiasteen suorittaneita ja Raisio saa muuttovoittoa perusasteen ja korkea-asteen suorittaneista. Keskiasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot (esim. sähköasentaja, lähihoitaja ja merkonomi). Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Koko kaupunkiseudun tasolla muuttoliikkeen rakenne on epäedullinen koulutusrakenteen näkökulmasta. Turun kaupunkiseutu menettää korkeasti koulutettuja seudun ulkopuolelle; Turun koulutettujen muuttotappio ei siis käänny kehyskuntien voitoksi, kuten tapahtuu Tampereen seudulla. Lisäksi Aron mukaan Turun seudun aivovuoto on pahentunut koko ajan 2000-luvulla Tulojen mukaan (Aro) Timo Aro selvitti em. tutkimuksessa 1 myös muuttajien jakautumista tuloryhmittäin kaupunkiseutujen kunnissa. Aro on sisällyttänyt tulokertymätarkasteluunsa kaikki verottajan tiedossa olevat tulot. Taulukossa ei ole huomioitu niitä, joilla ei ole ollut verotettavia tuloja. Tulokertymätietojen avulla voidaan Aron mukaan suuntaa antavasti arvioida hyötyykö alue taloudellisesti muuttajien tulorakenteesta. Ohessa tiedot Raision nettomuuton rakenteesta vuosina tuloluokittain (keskimäärin e/vuosi): 18

20 Raision muuttajien rakenne tuloryhmittäin Timo Aro Tulot Tulot Tulot Tulot Tulot Kaikki kehyskunnat saavat muuttotappiota pienituloisista ja keskuskunnat saavat heistä muuttovoittoa. Raisioon muuttaneiden tulorakenne poikkeaa kuitenkin muista kehyskunnista. Raisio on saanut muuttotappiota alle e ja yli e ansaitsevien ryhmissä, kun muut seudun kehyskunnat saivat muuttovoittoa kaikissa muissa kuin pienituloisten ryhmässä. Kun tarkastellaan vain vuosia , havaitaan muuttotappiota vain tuloryhmässä Muuttovoittoa on keskituloisten luokissa huomattavan paljon ja selvästi enemmän kuin tarkasteltaessa koko lukua. Liite 10 Tulo- ja lähtömuuttajien lukumäärien erotukset tuloluokittain Seuraavassa taulukossa esitetään Timo Aron raporttiin sisältyvä vertailu tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisistä tuloista kaupunkiseudun kunnissa. 19

21 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat suurimmat Kaarinassa, Naantalissa ja Maskussa. Raision tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat olleet 2000-luvulla alhaisemmat kuin lähtömuuttajien. Muuttajien tulokertymävaikutus on ollut Raisiolle epätasapainoinen. Timo Aron selvityksen mukaan Raision muuttajien tulokertymä eli kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus vuosina oli yhteensä -37,1 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin -3,4 miljoonaa euroa vuodessa. Asukaslukuun suhteutettuna Raision tulokertymän negatiivisuus on lähellä Turun lukuja. 20

22 Tulomuuttajien tulojen enemmyys lähtömuuttajiin verrattuna oli suurinta Kaarinassa. Kehyskunnissa keskimääräinen vuotuinen tulokertymä oli yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettu tulokertymä oli korkein Mynämäellä, Maskussa, Sauvossa, Nousiaisissa ja Paimiossa, mutta luvut ovat selvästi alhaisemmat kuin esim. Tampereen seudun kehyskunnissa. Vuosia koskeva tarkastelu osoittaa, että Raisiossa muuttajien keskimääräisissä tuloissa ja tulokertymissä on sellaisia yllättäviä piirteitä, jotka viittaavat yksittäisiin muuttajiin, joilla on poikkeuksellisen suuret tulot. 3. Yhteenveto väestö ja muuttoliikekehityksestä Kasvutekijät Raision väkiluku on kasvanut 2000-luvulla noin 1400 henkilöllä. Vuotuiset kasvuprosentit ovat vaihdelleet 0,9-0,01 %:n välillä, keskimääräinen vuosikasvu on ollut 0,5 %. kasvu on jäänyt alle strategiassa määritellyn tavoitetason 1 %/ vuosi. 21

23 2000-luvulla väkiluvun kasvusta 48 % on johtunut kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Muita kieliä puhuvien merkitys väestönkasvun kannalta on voimistunut luvun puolivälin jälkeen. Vuosina väkiluvun kasvusta enää 21 % selittyy kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Eero Holstila 3 toteaa selvityksessään Kaupunki oman onnensa seppänä, että Suomen kaupunkien kasvu perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Luonnollinen väestönkasvu on ollut Raisiossa merkittävin kasvun osatekijä. Syntyneitä on ollut koko 2000-luvun jatkuvasti reilusti kuolleita enemmän. Ikääntyminen Vaikka seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei näykään merkkejä tilastoissa, vanhenee väestö Raisioissakin. Varttuneiden keskiikäisten Raisio tulee varmuudella harmaantumaan. Edelleen on odotettavissa, että yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa. Tuoreimman väestöennusteen mukaan vanhempien ikäluokkien määrä ei kasva Raisiossa tulevaisuudessa kuitenkaan niin paljon kuin viime strategiakauden ennusteessa oletettiin. Tuorein väestöennuste antaakin aihetta selvittää, onko esim. hoito- ja hoivapalveluohjelmassa tarkistamisen tarvetta. Eläköityminen näkyy myös Raision sosioekonomisessa rakenteessa: eläkeläisten osuus on kasvanut 2000-luvun jälkipuoliskolla 21 %:sta 24 %:iin. Samaan aikaan on tapahtunut suuri muutos myös työntekijöiden lukumäärässä, joka on pienentynyt 1000 henkilöllä. Pienet asuntokunnat Yhden hengen talous on jo nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi (38 % asuntokunnista). Sinkkutalouksien kasvu on ollut viime vuosina kaikkein nopeinta. Neljän hengen asuntokuntia on noin 11 %. Muuttoliikkeen vaikutus Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista. Muuttoja Raisioon ja Raisiosta pois on ollut vuosittain yli Ikärakenteen ja työllisyyskehityksen kannalta muuttoliike on Raisiolle edullinen: Raisio saa muuttovoittoa nuorten aktiivi-ikäisten ikäluokissa ja työllisissä. Mutta muuttoliikkeessä on Raision kannalta myös epätasapainottavia piirteitä. Muuttoliikkeen tulokertymävaikutus on Raisiolle epäedullinen, sillä tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin lähtömuuttajilla. Päinvastoin kuin muut seudun kehyskunnat Raisio on saanut muuttotappiota pienituloisten lisäksi myös tuloluokassa e/vuosi ja suurituloisista. Toinen epäedullinen piirre on siinä, että Raisio kärsii muuttotappiota keskiasteen suorittaneista. Muuttoliikkeellä ei ole valitettavasti ollut Raision tulorakennetta nostattavaa vaikusta, sillä valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet Raisiossa selvästi hitaammin kuin naapurikunnissa. 22

24 Liitteet 23

25 Liite 1 Väestönmuutos ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

26 Liite 2 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

27 Liite 3. Väestönmuutos ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

28 Liite 4. Raision väestöennuste 2013 ikäryhmittäin Lähde tilastokeskus (2012) Väkilukuu % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 707 % 80 % 90 % 100 %

29 45 Liite 5. Asuntokuntien koon muutos Raisiossa (%-jakautumat vuosittain) % osuudet henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7 henkilöä

30 Liite 6.Raision sosioekonominen rakenne 2005 aton Yrittäjät 5 % Tuntem Muut 2 % 5 % Ylemmät toimihenkilöt 13 % Eläkeläiset 21 % Opiskelijat 6 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Työntekijät 25 % 29

31 Liite 7. Syntyperältään ulkomaalaisten sosioekonominen jakautuma Raisiossa 2010 Yrittäjät Ylemmät 5 % toimihenkilöt Tuntematon 3 % 15 % Alemmat toimihenkilöt 9 % Työttömät 14 % Eläkeläiset 11 % Työntekijät 32 % Opiskelijat 11 % 30

32 Liite 8. Syntyperältään suomalaisten sosioekonominen jakautuma Raisiossa 2010 Työttömät 6 % Tuntematon 2 % Yrittäjät 5 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 25 % Alemmat toimihenkilöt 24 % Opiskelijat 6 % Työntekjät 20 % 31

33 Liite 9. Kotimaisten yli 64 vuotiaiden muuttoliike Raisioon ja Raisiosta Alueelle muuttaneet yli 64 vuotiaat Alueelta muuttaneet yli 64 vuotiaat 32

34 Liite 10 Tulo ja lähtömuuttajien lukumäärien erotukset tuloluokittain Henkilöä

35 Lähteet Timo Aro: Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky (valtiovarainministeriölle vuonna 2013 toimitettu taustaselvitys) Mervi Kylmälä: Vieraskielisten määrän kasvu voimistuu (Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnalle valmisteltu selvitys) Eero Holstila: Kaupunki oman onnensa seppänä (Suomen Kuntaliitto 2012) 34