Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018 2019 laadintaohje Kuntien yleinen talouskehitys Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen viime vuosikymmenen loppupuolelta saakka ja julkisen talouden suunnitelman mukaisesti julkinen talous säilyy alijäämäisenä edelleen vuoden 2020 loppuun saakka. Kuntatalous on osa julkista taloutta. Kuntatalouden heikentyneeseen tilanteeseen on vaikuttanut erityisesti verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Vuoden 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2015 yhteenlaskettuna 2,5 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista 98 prosenttia. Vuosikate kuitenkin heikkeni 400 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna. Vaikka vuosikate oli lähes poistojen tasolla, niin kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä on jatkanut kasvuaan läpi 2000- luvun. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotuspäätöksiä. Yhteensä 98 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015, mikä on noin kolmannes kunnista. Sote- ja aluehallintouudistus Maan hallitus on sopinut 5.4.2016 linjaukset, jotka ohjaavat sote-järjestämisuudistuksen, sekä aluehallintouudistuksen lainvalmistelua. Lakiesitykset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaista ja maakuntalaista tulevat kuntiin lausuntokierrokselle elokuun 2016 aikana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja aluehallinnon uudistuksella ei ole välittömiä vaikutuksia vuoden 2017 talousarvioon, mutta toiminnallisesti ja taloudellisesti uudistukseen valmistaudutaan. Sosiaali- ja terveys-palveluiden rahoitusmallin uudistaminen valtionrahoituksen pohjalle tulee vaikuttamaan olennaisella tavalla kunnan vero- ja valtionosuusjärjestelmään vuoden 2019 alusta lukien. Kuntakonserni Uusi kuntalaki (410/2015) korostaa konserninäkökulmaa sekä kunnan toiminnan ja talouden ohjausta kokonaisuutena. Kuntakonserni sisältää kunnan oman organisaation, mukaan lukien
kunnan liikelaitokset, sekä eri yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) tarkoittama määräysvalta. Kuntakonsernin tilipäätöstiedot kerätään nykyisin vain taseen osalta. Kuntien talous- ja toimintatilastouudistus toteutetaan vuonna 2016. Uudistuksen jälkeen kuntatalouden tilan seurannan kannalta olennaiset tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmatiedot saadaan myös kuntakonserneista. Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Mikäli alijäämää ei ole säädetyssä määräajassa katettu, kunta voi joutua erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn. Myös kuntayhtymät kuuluvat jatkossa alijäämän kattamisvelvollisuuden piiriin. Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt eivät kuulu alijäämän kattamisvelvollisuuden piiriin, mutta vuodesta 2017 lähtien erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettely perustuu kunnan taseeseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonsernia koskeviin tietoihin. Arviointimenettely voidaan käynnistää kuntakonsernin taseeseen kertyneen alijäämän perusteella tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukujen perusteella. Riskienhallinta Talousarvion laadintaprosessin yhteydessä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti kaikkia organisaation toimintaan liittyvä riskejä. Talousarvion laadinnan yhteydessä talousarvioissa esitettyihin taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvät riskit on tunnistettava, analysoitava, sekä arvioitava niiden merkitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja organisaatioon. Tavoitteiden kannalta merkittävimmät riskit esitetään talousarviossa toimiala-/yhtiö tasolla. Vuosikate Yhteenlaskettujen vuosikatteiden pitää ylittää suunnitelmakaudella 2017 2019 suunnitelman mukaiset poistot ollakseen tasapainossa. Tasapainoisen talouden turvaamiseksi vuosikatteen tason tulee olla koko kunta huomioiden noin 550 000 euroa vuosittain.
Lainat Kärsämäen kunnan lainamäärä oli vuoden 2015 lopussa 12,9 milj. euroa, 4 862 e/asukas, konsernin lainamäärä oli 19,3 miljoonaa, 7 327 e/asukas. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää korollisten lainojen määrää. Verotulot Kunnan verotulojen kehitystä on arvioitu Kuntaliiton kesäkuussa 2016 päivittämän ennustekehikon avulla. Kärsämäen kunnan kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 21,50 %. Kunnallisveron tuoton arvioidaan pienenevän 2,3 % vuonna 2017 vuoden 2016 arvioon verrattuna. Kiinteistöverotuoton ja -prosenttien oletetaan pysyvän vuoden 2016 tasolla koko talousarviokauden. Valtionosuudet Kuntien valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset näkyvät edelleen vuoden 2017 taloussuunnittelussa. Vuodesta 2012 toteutetut valtionosuusleikkaukset alentavat valtionosuuksien vuositasoa 1,7 mrd. euroa vuonna 2017. Vuoden 2016 kehysriihessä sovittu uusi juustohöylä -lisäleikkaus alentaa valtionosuuksia 75 milj. euro/ vuosi. Kuntaliiton ennakkolaskelmassa kuntien valtionosuusrahoituksesta vuonna 2017 (16.8.2016) Kärsämäen kunnan valtionosuuksien yhteismääräksi on arvioitu n. 11,3 milj. euroa. Valtionosuuslaskelmat tarkentuvat talousarvion laadinnan aikana. Maksut ja taksat Kunnan perimiin maksuihin ja taksoihin edellytetään tehtäväksi vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset tulotavoitteiden saavuttamiseksi lakien ja asetusten edellyttämissä puitteissa. Toimialoja kehotetaan kiinnittämään huomiota kustannuslaskentaan erityisesti niissä erissä, joiden hinnoittelua ei määritellä lainsäädännössä.
Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion 2017 toiminnalliset tavoitteet johdetaan kunta-, elinkeino- ja markkinointistrategiasta. Tavoitteiden laadinnassa korostetaan erityisesti mitattavuutta. Tavoitteista laaditaan erilliset taulukot. Talousarvion laadinnassa on huomioitava, että valtuuston käsittelyssä olevien tavoitteiden tulee olla helposti seurattavia. Toimintamenot Hallintokunnat arvioivat ostot itse, Valtiovarainministeriö arvioi inflaation olevan vuonna 2017 noin 1,3 %. Kunnan oman toiminnan kasvun pitäisi olla sote-palvelusopimuksen hinnankorotusta lukuun ottamatta talousarviovuonna 2017 ja suunnitelmavuosina 18-19 0,0 %, joka käytännössä tarkoittaa kustannusten leikkausta. Käyttötalouden menoesitykset on käytävä tiukasti läpi. Hallintokunnilta edellytetään huolellista paneutumista myös vuosien 2018-19 taloussuunnitelman valmisteluun, jotta talouden vakauttamiselle saadaan realistiset pohjaluvut. Oleellista on huomioida menoissa ja tuloissa sellaiset toiminnalliset muutokset, jotka perustuvat tuleviin lainsäädännöllisiin velvoitteisiin tai tiedossa oleviin volyymin muutoksiin. Palkat ja palkkiot Kilpailukykysopimuksen mukaisten kunta-alan virka- ja työehtosopimusten piirissä ovat kaikki kunta- ja kunta-yhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Kilpailukykysopimus vaikuttaa vuoden 2017 talousarvioihin. Talousarviovalmistelussa on otettava huomioon: Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: o KuEL/JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee 0,20 %-yksikköä. o Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Vuoden 2017 tarkemmista maksuista neuvotellaan elokuussa 2016. o Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee 0,94 %-yksikköä. STM vahvistaa ensi vuoden sotu-maksut loppuvuodesta. Nämä edellä mainitut muutokset vähentävät työvoimakustannuksia.
Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästi vahvistu nyt sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaamaan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla. Investoinnit Huom! Palkkojen sivukuluja ei saa tallentaa Intime-taloussuunnitteluun, ohjelma laskee sivukulut automaattisesti. Lähtökohtaisesti vuoden 2017 talousarvon investoinneissa toteutetaan aiemmin päätetyt investoinnit, investointi -raamia tarkennetaan syyskuun aikana. Aikataulu Vuoden 2017 veroprosentit on tarkoitus vahvistaa 1.11.2016 valtuustossa. Lautakuntien tulee antaa esityksensä vuoden 2017 TA:n ja vuosien 2018-19 TS:n osalta 30.10.2016 mennessä. Esa Jussila kunnanjohtaja Tuukka Kuisma kunnansihteeri