5. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA TUKEVAT TOIMINTATAPAMME - JOHTAMINEN - OPPIMINEN - INNOSTAMINEN

KAVIOURALLA Ratsastuksen valinnat SISÄLTÖ: 1. AINUTLAATUINEN KUMPPANUUS 2. KAVIOURAN SYNTY 3. TAVOITTEEMME 4. NÄIN SAAVUTAMME TAVOITTEEMME - YHTEISKUNTA JA ARVOSTUS / YHTEISKUNTA ARVOSTAA MEITÄ Viestintä ja markkininti Yhteiset tapahtumat, kampanjat Päättäjäverkstt (valtakunnallinen, maakunta/kuntatas) Sisäisen viestinnän uudelleenrganisinti - RATSASTUSHEIMON LAAJENTAMINEN / RATSASTUSHEIMOMME KASVAA Uudet tavat tehdä Lapset ja nuret Jäsenyyden merkittävyys Viestintä ja markkininti - RATSASTUSMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN / RATSASTUSMAHDOLLISUUTEMME PARANEVAT: Seurakehittäminen, tallien laatuvaatimukset Osaaminen ja kulutus Yrittäjyys Olsuhdetyö Ratsastus ja lunt Viestintä ja markkininti - URHEILIJAN POLULLA MENESTYKSEEN Menestys Osaaminen Arvstus Laadukas uraplku Viestintä ja markkininti 5. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA TUKEVAT TOIMINTATAPAMME - JOHTAMINEN - OPPIMINEN - INNOSTAMINEN Liite 1 RESURSSIT STRATEGIAN TOTEUTUMISEKSI Liite 2 MUUTOSTRENDIT 1

1. AINUTLAATUINEN KUMPPANUUS Kun ihminen hyppää hevsen selkään, hän n itseään paremmassa seurassa Jkainen, jka n kkenut yhteyden hevsen kanssa, n aistinut levansa sa suurempaa. Ihmisen ja hevsen välistä hiljaista läsnäla ei vi sanilla tai määrillä mitata. Vurvaikutus syntyy yhteisestä ajatuksesta, ksketuksesta, tunteesta. Ajantaju kataa, kaikki ympärillä leva hiljentyy. Ratsastus tarjaa ihmiselle elävän harrastuksen, arjesta ja kiireestä irrttavan elämätavan, jhn sukeltaa vusien myötä aina vain syvemmälle. Tallikulttuuri tarjaa parhaimmillaan ihmisen kk elämää tukevan yhteisön, jka tu vaihtelua muun maailman hektisyyteen ja kiireeseen. Ratsastaminen lunnssa rauhittaa tutkitusti sekä kehn että mielen. Ratsastus n innstava, inthiminen, elämyksiä tuttava, liikunnallinen ja urheilullinen harrastus, jka antaa sisältöä elämään, lisää hyvinvintia ja kasvattaa vastuullisuuteen. Ratsastus avaa harrastajilleen mahdllisuuksia huipulle. Sumalainen myös menestyy. Ratsastus n haastava tait- ja urheilulaji ja arvstettua huippu-urheilua. Kilpalajina ratsastus n tasa-arvinen sukupulten ja eri-ikäisten kesken, ratsastaja vi kilpailla menestyksekkäästi läpi elämän. Mikä n lajin suuren susin taustalla? Suurissa tarinissa nusee esiin ihminen ja hevnen. Ratsastus n suurten elämysten kilpalaji, jssa krstuu itsensä vittaminen, kärsivällisyys ja sisäinen vahvuus. Harrastuksena ratsastus n mnipulinen ja vauhdikas elämäntapalaji. Ratsastus tarjaa jatkuvan kehityksen ja ppimisen mahdllisuuden. Ainutlaatuinen vurpuhelu hevsen kanssa tarjaa elämyksiä kk elämäksi. Ratsastuksen ja hevsen merkittävä rli yhteiskunnassamme n tunnettu ja tunnustettu. Hevsen hyvinvinti n lajissa kaikkien sydämenasia. Lajin kehityksen varmistaminen ja elinvimaisuuden turvaaminen n meidän yhteisissä käsissä. Kyky timia ajassa ja kehityksen edelläkävijänä vaatii muutsta myös missa timintatavissamme, tavassamme tehdä yhdessä ja yhteisten arvjen ja periaatteiden phjalta, kulkea yhteisellä kaviuralla. Kaiken perustana n ainutlaatuinen kumppanuus. 2

2. KAVIOURAN SYNTY Kaviuralla - Ratsastuksen valinnat n jatka ratsastuksen Jhtavat ajatukset -strategialle. Arvt: Ihminen, hevsen hyvinvinti ja lunnn kunniittaminen, yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä visi: Ratsastus n merkittävä sumalainen urheilulaji, jta mahdllisimman mni vi harrastaa mien tavitteidensa mukaisesti - vat edelleen kaiken lähtökhtana. Timintaympäristömme muuttuu npeasti. Liitteessä 2. Yleisiä muutstrendejä n kuvattu, mitä n dtettavissa. Maailmasta n tullut hyvin kmpleksinen. Yhden ttuuden sijaan n useita ttuuksia ja niistäkin vidaan valita. Usein valinta n sekä - että. Se edellyttää yhä enenevässä määrin verkstitumista ja ennen kaikkea yhteistyötä krstavia timintatapja. Niiden merkitys krstuu tässä strategiassa. Ratsastuksen valinnat perustuu useaan työvaiheeseen. Ensin neljä erillistä ryhmää viestintä, kilpailutiminta, harrastetiminta ja huippu-urheilu rakensivat maa kknaisuuttaan ja sen jälkeen alettiin kta ryhmien töitä yhdeksi kknaisuudeksi. Vuden 2014 aluepäivät, työryhmien puheenjhtajien ja liitn timistn kanssa tehty yhteistyö phjusti ensimmäisen lunnsversin syntymisen. Lunnsversita käsitellään liitn vusikkuksessa, nettiversina palautemahdllisuuksineen, alueiden kkntumisissa sekä hallituksen ja timistn käsittelyssä ja viimein vusikkuksessa syksyllä 2014. Strategia perustuu yhteiseen työstöön ja keskusteluihin. Ratsastuksen valinnat sisältää mitattavat tavitteet ja keint niiden saavuttamiseksi. Mitattavia tavitteita n yhteensä kuusi neljällä eri alueella. Jkaisen tavitteen salta n kuvattu sekä mittari että seuranta. Sen jälkeen n kuvattu keskeisimmät keint jkaisen tavitteen saavuttamiseksi. Lpuksi n kuvattu tavitteita tukevat timintatavat jhtamisen, ppimisen ja innstamisen salta. J itse strategiaprsessi n perustunut uusiin tapihin tehdä yhdessä! Ratsastajainliitt n yhtä kuin jäsenistö, tallit ja seurat, alueet sekä liitn timist. Käsissäsi n nyt Kaviuralla -strategiatyön ensimmäinen lunns. Materiaalia mukataan saadun palautteen mukaisesti alkusyksyyn mennessä. Lunnsta vi kmmentida liitn vusikkuksen jälkeen nettisivujen kyselylinkin avulla. Strategiatyön ulkasu n vielä keskeneräinen. Urheilijan plulla menestykseen -sa-alue syntyy elkuun lppuun mennessä. Ratsastajainliitlla n parhaillaan käynnissä huippu-urheilun kehityshjelma, jssa hyödynnetään Urheilijan plku -työn tuttamaa tieta siitä, miten lajissa edetään menestykseen. Kehityshjelman kautta ludaan myös strategiset painpisteet tuleville vusille. 3

3. TAVOITTEEMME Tavitteet hjaavat visin, Ratsastus n merkittävä sumalainen urheilulaji, jta mahdllisimman mni vi harrastaa mien tavitteidensa mukaisesti, tteutumista. Mittaaminen auttaa ymmärtämään tavitteiden tteutumista ja säännöllisellä arviinnilla vidaan kehittää timintaa. Onnistumisten ja epännistumisten puimisen sijaan jhtamisessa pitää keskittyä siihen, mitä pittiin ja miten jatkssa timitaan paremmin. Sumessa n 1,3 miljna ihmistä, jtka vat kiinnstuneita lunnsta ja eläimistä. 500 000 sumalaista n kiinnstunut hevsista. Ratsastus kieht ja kiinnstaa, lajin pariin sukeltaa mnesti kk perhe. Lajin kehityksen ja susin varmistaminen n yhteisissä käsissämme. Miten varmistamme, että laji säilyy tulevaisuudessakin kiinnstavana? Miten saamme harrastajamäärät ja jäsenet kasvuun? Ptentiaalia n ainakin lemassa. TAVOITEALUE 1: YHTEISKUNTA JA ARVOSTUS - YHTEISKUNTA ARVOSTAA MEITÄ Ratsastus n merkittävä sa sumalaista urheilua. Laji n mahdllinen jkaiselle kiinnstuneelle mien edellytystensä mukaisesti. Lajin vetvimaisuuden varmistaminen ja lsuhteisiin panstaminen n meidän tehtävämme. Hulehdimme, että yhteiskunta tukee ja arvstaa lajiamme ja tukee sitä myös taludellisesti. Tavitteet 2017: - Ratsastuksen arvstuksen nstaminen 10 parhaan urheilulajin jukkn (2012 ratsastus sijalla 20) mittari: Talustutkimuksen spnsrinti & urheilun arvmaailma - Harrastajamäärä 200 000 +- jtain? (2010: 160 000 harrastajaa, lähde: Kansallinen liikuntatutkimus) mittari:?? gallup - Yhteiskunnan (EU, valti, kunnat, muut) vusittainen satsaus ratsastukseen kasvaa xxx /% (nyt xxx?) mittari: satsaus/ /vusi vaikea mitata, mutta asia kannattaa selvittää syksyn aikana? TAVOITEALUE 2: RATSASTUSHEIMON LAAJENTAMINEN / RATSASTUSHEIMOMME KASVAA Ratsastusharrastuksen hukuttelevuus ilmenee lajin harrastajamäärien kautta: mitä kiinnstavampi laji, sitä enemmän harrastajia. Ratsastajainliitn timinta näkyy tyytyväisten jäsenten määränä. Mitä enemmän Ratsastajainliitlla n jäseniä, sitä merkittävämmin vimme vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekn ja lajin timintaedellytyksiin. Liitn timinnan laadukkuutta mitataan jäsenmäärällä. Lumme myös edellytyksiä tavitella mia päämääriämme kilpailijan plulla. Lumme matalan kynnyksen kilpailutimintaa kk elämänkaarella. 4

Tavitteet 2017: - Jäsenmäärä 2017: 60 000 (2013: 50 000) (nk tämä haastava tavite vai itsestäänselvyys?), jsta: lasten ja nurten (alle 18-vutiaat) määrän kasvu 15 20?%. yli 60 -vutiaita, kasvu 15%? Harrastekilpailijiden suus 20?% (2013: 10%) mittari: Ratsastajainliitn jäsentiedt julkistetaan kehittyvä tilanne liitn ktisivuilla TAVOITEALUE 3: RATSASTUSMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN / RATSASTUSMAHDOLLISUUTEMME PARANEVAT Hulehdimme, että ratsastus n mahdllista ympäri Sumen. Tarjamme lähiliikuntapaikkja ja vaikutamme maankäyttöön sekä reitistöihin. Parannamme lajin lsuhteita, heimn viihtyvyyttä ja alan mahdllisuuksia. Tumme lajin laadukkuutta esille. Tavitteet 2017: - Ratsastusseurat kehittävät timintaansa: kartitetaan jäsenistön tyytyväisyyttä vusittain yli pulella seurista n timintaa hjaava timintalinja tai vastaava mittarit: tyytyväisyyskysely, sallistuminen seurakehittämiseen (xx kpl seurja) - SRL:n kriteerien mukaisten jäsentallien määrä 430? (2013: 325 tallia) jista: SRL:n Laatutalleja 20%. (2013: 5%) Laatutallien käsikirjaan ja seurjen timintaan liitetään urheilijan plku, Talent Prgram ja valmentajakulutus mittarit: Ratsastajainliitn seurakehittämisvalmennus, Ratsastajainliitn jäsentallitiedt julkistetaan kehittyvä tilanne liitn ktisivuilla TAVOITEALUE 4: KILPA- JA HUIPPU-URHEILU: (täydentyy kehittämishjelman kautta) - LUONNOS: Sumi kuuluu 10. parhaimman ratsastusmaan jukkn maailmassa Mittarit? 5

4. NÄIN SAAVUTAMME TAVOITTEEMME 4.1. YHTEISKUNTA JA ARVOSTUS Kilpailu näkyvyydestä, arvstuksesta ja yhteiskunnan tuesta kiristyy. Mitä enemmän n arvstusta, sitä enemmän n timintaedellytyksiä. Ratsastuksella n mahdllisuuksia menestyä lajien ja harrastusten välisessä kilpailussa. Se edellyttää sisältöjen ja timintatapjen jatkuvaa kehittämistä. Yhteiskunta ja arvstus -kknaisuutta mitataan harrastajamäärillä, yhteiskunnan panstuksella ja lajien välisen arvstuksen muutksilla. 4.1.1. Viestintä ja markkininti Ratsastuksen pääviestit kskettavat kaikkia ratsastuksen parissa timivia ihmisiä. Viestinnässä määritellään pääviestit mitä haluamme viestiä ja laaditaan viestinnälle knkreettiset työkalut. Tteutus: Tteutetaan median ja sidsryhmien khtaamisia, hyödynnetään uusia viestintäkanavia sekä tehstetaan nykyisiä viestinnän keinja. Vahvistetaan kk hevsalan yhteistyötä viestinnässä ja markkininnissa. Markkininti n sa viestintää: tteutetaan kampanjita ja tutteita palvelemaan yhteistyökumppaneidemme tarpeita. 4.1.2. Yhteiset tapahtumat, kampanjat Suurtapahtumat vat ratsastukselle tärkeitä, niistä saadun julkisuuden arv n merkittävä. Tteutus: Liitt tuttaa ja tteuttaa suurtapahtumia (kuten Hevset Stadikalla), jista kk kansa puhuu ja jtka hämmästyttävät. Yhteiset tapahtumat näyttävät, että meitä n paljn. Liitt tu ratsastuksen ja hevsharrastuksen lähelle ihmisiä. 4.1.3. Päättäjäverkstt (valtakunnallinen, maakunta/kuntatas) Tteutus: Ktaan päättäjät säännöllisesti yhteen. 6

Vaikutetaan lainsäädäntöön, ministeriötyöhön, alueelliseen lbbaustyöhön, kuntauudistukseen (uudet kntaktit n lutava), aluetimintaan (kulutukset seurille ja talleille) ja seurjen yhteistyön vahvistamiseen. Ktaan hevsala yhteen ja vaikutetaan yhteistyössä ja yhdessä. 4.1.4. Sisäisen viestinnän uudelleenrganisinti Tteutus: Vähemmän massaviestintää, enemmän khdennettuja viestejä. Arviidaan nykyinen sisäinen viestintä ja uudistetaan se khderyhmäkhtaiseksi. 4.2. RATSASTUSHEIMON LAAJENTAMINEN Ratsastus spii kk elämänkaarelle. Kipinä hevsiin syntyy mnella j ennen kuluikää, kehittyy vusien myötä ja jatkuu elämän ruuhkavusien jälkeenkin. Ratsastus tarjaa hyvän liikuntamudn lisäksi yhteisön, jssa vi slmia elinikäisiä ystävyyksiä ja löytää samanhenkisiä ihmisiä. Ratsastus tarjaa heimuden, jhn haluaa kuulua ja situtua. Yhteenkuuluvuuden tunteen löytää niin hevsen kuin tallilla timivien ihmisten kanssa. Lajin menestys muiden lajien jukssa vaatii uusia avauksia. Tarvitsemme mukaamme kaikenikäiset ja lajin ainutlaatuisia kkemuksia n jaettava suurelle yleisölle. Ratsastusheimn kasvu haastaa kehittämään timintaa, varmistamaan hevstaitjen säilymisen ja eläinystävällisen timintatavan. Heimuden vetvimaisuus mitataan jäsenmäärän kasvulla. Haluamme mukaan lapset ja nuret, aikuiset ja ikääntyvät. Ratsastus n kk perheen harrastus ja kilpalaji. 4.2.1. Uusia tapja tehdä yhdessä KOKEILUKULTTUURI: Kkeillaan uusia ideita yhdessä seurjen ja tallien kanssa. Haetaan asiasta innstuneita käytännön tekijöitä ja tehdään npeita pienimutisia kkeiluja. Onnistumiset kerrtaan eteenpäin. 7

Kkeilemme esimerkiksi: Tumme esille ja jaettavaksi timivia käytäntöjä seurjen ja tallien yhteistyöstä. Kannustamme uusien ideiden kehittelyyn. Tarjamme yhteisiä khtaamisia, jissa ideat lähtevät liikkeelle. Alitamme nurisjhtajakulutuksen, jnka tavitteena n tarjta mnipulista timintaa ja vastuullisia tehtäviä lajin kaikissa ikävaiheissa. YHTEISTYÖ: Ratsastuksen elinvimaisuus varmistetaan yhdessä (ratsastajat, tallit, seurat, alueet, liitn timist). Rakennetaan yhteisiä prjekteja, kampanjita, uusia tapja tuda lajia esille suurelle yleisölle ja lähelle ihmistä. Yhdessä tekeminen edellyttää kykyä innstua, ppia ja petella uutta. Timimme hyvinä esimerkkeinä, krstamme ratsastusyhteisön ainutlaatuisuutta, yhdessä tekemisen kulttuuria ja hyvää fiilistä. OSAAMINEN: Osaamisen vahvistaminen: Liikunnan ja urheilun kenttä tarjaa jatkuvan ppimisen maailman. Yhdessä ja tisilta ppiminen: Verkstt mahdllistavat asiiden ppimisen. Seurissa ja lajeissa n erilaista saamista, jta kkeillaan ja jaetaan yhdessä. Yhteisten ratkaisujen etsiminen avaa usein yllättäviä yhteistyömahdllisuuksia. Asiantuntijuuden yhteiskäyttö, erilaisen saamisen yhdistäminen tu kaikille uusia ratkaisumalleja, esim. testien kehittäminen yhdessä kaikkien ei kannata tehdä samaa työtä. 4.2.2. Lapset ja nuret Tteutamme uusia palveluita ja tutteita suraan lapsille ja nurille ssiaalista mediaa hyödyntäen. Haemme ja kkamme yhteen talleja ja seurja suunnittelemaan ja tteuttamaan käytännön hankkeita. Lumme seurjen ja tallien kanssa yhteisiä tempauksia, ratsastuksen esittely- ja kkeilumahdllisuuksia. Varmistamme, että mahdllisimman mnessa seurassa ja tallissa sataan ttaa vastaan myös lasten vanhemmat. Rakennamme yhteisiä timinnanmutja. Panstamme ympäristön viihtyvyyteen. Varmistamme lasten ja nurten harrastamisen mahdllisuudet. Kilparatsastajan uraplku ja Talent Prgram n mahdllinen jkaiselle. Lumme sekä että -palveluita. Ratsastus n harrastuksena mahdllinen myös pjille. Nstamme timinnassamme esille hyviä esimerkkejä ja rlimalleja. Kannustamme leikkimielisyyteen sekä harrastus- että kilpailutiminnassa. 8

4.2.3. Ikääntyvien harrastaminen Tumme esille lajin mahdllisuudet kk elämänkaarella. Mahdllistamme mnipulisen heisliikunnan tarjamalla seurjen ja tallien käyttöön valmiita knsepteja ja kulutusmutja. Tteutamme kkeilujen avulla seurjen ja tallien kanssa uusia harrastamisen mutja ikääntyvälle väestölle. Humiimme yhdessä hevsen hyvinvinnin 4.2.4. Jäsenyyden merkittävyys Vahvistamme maa heimkulttuuriamme, jhn kannattaa liittyä. Jäsenyys n kaikille kunnia-asia, jsta vi lla ylpeä! Tteutus: Tutamme uusia jäsenetuja. Lumme seurjen ja tallien kanssa knsepteja, miten saada ratsastava väki liittymään seuraan. Järjestämme vusittaisia jäsenkampanjita, yhteisiä tapahtumia ja kilpailuja. Pidämme yllä vurvaikutusta jäsenistön kanssa, järjestämme khtaamisia, mittaamme tyytyväisyyttä kyselyillä ja ideakilpailuilla. Seuraamme urheiluseurajäsenyyden kehitystä suhteessa muihin lajeihin. Teemme tarvittaessa muutksia jäsenlajeihin ja liittymistapihin. Lisäämme haasteellisia harrastuskilpailumahdllisuuksia kaikenikäisille. 4.2.5. Viestintä ja markkininti Yhteinen tapa timia edellyttää yhteistä ja yhtenäistä viestiä. Jkainen timii viestinviejänä yhteisössä. Tteutus: Lumme ratsastusheimlle yhteiset painpisteet (kk elämänkaari) ja timinnan periaatteet (Reilu Peli). Yhteisen prukan kautta yhteisten arvjen viestiminen, yhteinen viesti takaa myös lajin turvallisuuden, hevsten hyvinvinnin ja saamisen jakamisen. Panstamme ihmisen khtaamiseen. Viesti kulkee tehkkaammin yhteisen ideariihen ja ajatuspnnistelun tulksena. Järjestämme uusia, yllättäviäkin khtaamisia. Kerrmme kuulumisia keskeneräisistäkin asiista ja tamme mukaan yhteiseen tekemiseen j alkuvaiheista lähtien. Hyödynnämme uusia viestintäkanavia - ja keinja. 9

4.3. RATSASTUSMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN Ratsastusmahdllisuuksien kehittäminen tapahtuu yhdessä seurjen ja tallien kanssa. Se tarkittaa lsuhteiden, laadun, turvallisuuden, saamisen ja yhteistyön vahvistamista. Seurjen ja tallien timivaa yhteistyötä tudaan esille yhteisillä prjekteilla ja timivalla arjella. Ratsastusmahdllisuuksien kehittäminen mitataan seurjen timinnan sujuvuudella, seuratiminnan jhdnmukaisella kehittämisellä, jäsentallien määrällä ja laadulla. Seurjen ja tallien yhteistyö timii myös yli laji- ja aluerajjen. 4.3.1. Seurakehittäminen, tallien laatuvaatimukset Yhdessä kkeilemalla ja tekemällä ludaan uusia tapja timia. Seuratiminta lu ratsastusheimlle jalansijan ja mahdllisuuksia tteuttaa itseään mnenlaisissa tehtävissä. Seurjen ja tallien timiva yhteisel edellyttää yhteisten pelisääntöjen lumista sekä mlempien timintjen jatkuvaa kehittämistä. Osaamisen rli krstuu, lajin hukuttelevuus varmistetaan sittamalla, että timinnt vat laadukkaita ja ajan hengen mukaisia. Lumme mnipulisia mahdllisuuksia harrastuksen plulla, aina kuntliikunnasta kilpailemiseen. Tteutus: Seurakehittämisvalmennuksen lisääminen Seurakehittäjien vusittainen kuluttaminen Liitn jäsenyys hukuttelee, se ketaan hyödylliseksi ja se tukee yrittäjyyttä ja menestymistä alalla. Jäsenseurjen ja -tallien tyytyväisyyskyselyt. Laatutalliauditintien määrän kasvattaminen vusitaslla ja niiden systemaattinen seuranta. Laatutallien etujen parantaminen: Laatutallikampanjat ja -teemat. Kuuntelemme asiakasta ja hyödynnämme saamamme palautteet timinnassamme. 4.3.2. Osaaminen ja kulutus Seurakulutukset ja yhteiset hankkeet. Seurakehittämisvalmennukset ja -verkstt. Systemaattinen, pidemmän tähtäimen timinnan kehittäminen. Asiakaspalvelun kehittäminen ja markkininti. Lumme tallien ja seurjen kanssa yhteisiä, uusia palveluita eri khderyhmille. Seuran ja tallin yhteistä viestintää tehstetaan. 10

Nykyajan ilmiöiden seuranta (asiakaskunnan tiveet ja tavat staa ) ja timintjen pilkkminen tutteiksi. Seuratiminnan selkeämpi yhdistäminen saksi palveluita. 4.3.3. Yrittäjyys Lumme aktiivisen ja timivan yrittäjäverkstn ja järjestämme vusittaisia kulutuksia. Tteutus: Yrittäjyyden tukeminen lainsäädäntötyöhön vaikuttamalla, kulutuksella sekä yhteisillä tapahtumilla ja khtaamisilla. Business-ajattelun ja naisyrittäjyyden esille nstaminen. Tallipalveluiden kehittäminen ja mnipulistaminen. Panstamme hevsalan ja kk urheilumaailman yrittäjyyden yhteistyöhön, sallistumme yhteiseen tekemiseen. 4.3.4. Olsuhdetyö Lajin lsuhteisiin vaikuttaminen, byrkratian ja yrittäjyyden helpttaminen. Kk hevsalan kehitykseen vaikuttaminen yhteisesti. Aktiivisuus suhteessa päättäjiin ja muihin rganisaatiihin. Varmistamme, että ratsastus n lajina tunnettu jka kunnassa ja että sitä n mahdllista harrastaa lähellä. Lumme seurjen ja tallien kanssa lajin tunnettuutta. Nstamme esille lajin fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista terveyttä edistäviä näkökulmia. Ratsastus tarjaa kuntutusta, lepa ja mielenhallintaa mnen eri timintamudn kautta. 4.3.5. Ratsastus ja lunt Lunnssa ja viheralueilla leskelulla n merkittäviä hyvinvintiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia. Lunnssa liikkumalla khllaan leva verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat. Vastustuskykyä parantavien valkslujen määrä veressä nusee, ja stressihrmni krtislin määrä vähenee. Myös luntkuvien katselulla n rentuttavia vaikutuksia. Hevsen kanssa elämykset lunnssa vain krstuvat. Sumessa n vimassa perinteinen jkamiehenikeus, jka tarjaa mahdllisuuden liikkua vapaasti lunnssa ja hyödyntää sen antimia. Ratsastaminen lunnssa kuuluu jkamiehenikeuksiin. Hevsella liikkumisesta aiheutuu myös ympäristön kulumista. Siksi hevsihmisten täytyy sittaa varvaisuutta, harkintaa ja vastuuta jkamiehenikeuden käytössä sekä ylläpitää keskustelua ja yhteistyötä maanmistajien ja luntihmisten kanssa. 11

Tteutus: Tteutamme tiedtuskampanjan, jssa parannetaan ratsastusväen lunt-saamista ja sen hyödyntämistä tallien, seurjen ja yksityisratsastajien timinnassa. Tumme esille tietiskuja ympäristöministeriön ppaasta Jkamiehen ikeudet ja timiminen tisen alueella. Hulehditaan, ettei ratsastuksen jkamiehenikeutta rajiteta. Tumme esille lajin mninaisuutta suhteessa luntmaisemaan. Mnipulistamme elämysmatkailua lajin parissa. Ludaan seurjen ja tallien kanssa knsepteja maast- ja vaellusmatkailulle, jnka avulla lajin pariin saadaan myös uusia innkkaita harrastajia. 4.3.6. Viestintä ja markkininti Viestintää ja markkinintia vahvistetaan lajin tempauksilla ja yhteisillä hankkeilla. Ratsastustunti sisältää mahdllisuuden kkea hevsenhita, seuratiminnan yhteisöllisyyttä, talliympäristöä ja etikettiä. Tteutus: Ratsastusheimjen hukuttelevuuden esille tuminen, tehdään yhdessä, palkitaan ja kiitetään vapaaehtisuudesta. Yhteiset viestintäkampanjat seurjen ja tallien kanssa, teemavudet selkeämmin saksi käytännön timintaa. Seurjen ja tallien yhteiset Nuse Ratsaille -tapahtumat ja valtakunnalliset lajiin tutustumispäivät. Hyvien knseptien jakaminen. 4.4. URHEILIJAN POLULLA MENESTYKSEEN Syntyy huippu-urheilun kehityshjelman kautta Alustava lunns Menestys Kv-arvkisamenestyksen parantaminen Panstus jukkuekilpailuihin Phjismainen vertailu 12

Osaaminen Organisaatin timintakyvyn ja -tehn kehittäminen, laadukas ktimainen kilpailujärjestelmä Kulutus- ja valmennusjärjestelmän tasn nst Parhaan kv-saamisen hakeminen Arvstus Kiinnstavuuden lisääminen ktimaassa ja kansainvälisesti Krkeat eettiset vaatimukset timinnalle Huippuratsastuksen rahituksen ja resursinnin nst Laadukas uraplku Lasten ja nurten määrän lisääminen Hukuttelevan kilpaurheilijan plun lemassal Talent-hjelma timii ja nstaa valmennuksen laatua Lajin kilpailutiminta sallistaa ja kiinnstaa kaikkia lajissa kilpailevia Viestintä ja markkininti 5. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA TUKEVAT TOIMINTATAVAT Kaviuralla - Ratsastuksen valintjen saavuttamiseksi esitetyt timenpiteet eivät yksin riitä. Tarvitaan timintatapjen muutksia jhtamiseen, ppimiseen ja innstamiseen. 5.1. Jhtaminen Strategian siirtäminen käytäntöön, ihmisten arkeen tapahtuu uudistuvan jhtamisen avulla. Hyvä hallint, Sumen Ratsastajainliitt rganisaatina - 2013 valmistunut hjeist hyvästä hallinnsta tteutuu käytännössä kaikilla tasilla. Tteutus: Sen tteutumisesta vastaa liitn hallitus. Khtaamisen merkitys, kuunteleminen ja kuuleminen: bttm up -timintamalli Tteutus: 13

Liitt ja alueet järjestävät ratsastusväen khtaamisia. Ne valmistellaan hyvin ja varmistetaan se, että keskustelujen viestit tavittavat päättäjät. Kehittämis- ja suunnittelutyö tehdään yhdessä käytännön timijiden kanssa ei vain liitn timistssa. Verkstjhtaminen - Maailma mudstuu yhä enemmän verkstista (alueet, seurat, tallit, lajit, rdut). Tteutus: Vahvistetaan verkstjhtamisen saamista sekä liitn että alueiden timijiden keskuudessa. Luttamus, esimerkillisyys - Kaikki ratsastuksen parissa timivat ihmiset vat esimerkkejä ja saltaan kasvattamassa luttamusta. Olemme ylpeitä lajimme erikispiirteistä. Tteutus: Alitamme yhteisen siistimistalkn, käyttäydymme hyvin, pukeudumme asianmukaisesti ja kunniitamme tista ihmistä seuratiminnassa, kilpailupaikilla, talleilla, yhteisissä tilaisuuksissa. Lumme psitiivisia esimerkkejä ja esikuvia ja nstamme hyviä tarinita esille liitn viestintäkanavissa. Kiitä kaveria tumme tisesta ja lajista psitiivisia kmmentteja esille. Jaamme hyvää fiilistä keskustelupalstilla ja muissa viestimissä. Mnipulinen saaminen - Hyvä jhtaminen edellyttää eri sa-alueiden (henkilöstö-, strategia-, talus-, prsessi- ja hallintjhtamista) nykyistä parempaa saamista. Tteutus: Nurten jhtamiskulutuksen kkeilu 2015 Tavitteena 1000? ratsastusvaikuttajan läpikäymä jhtamisen täydennyskulutus alkaen vunna 2015? (ratsastajan jhtamisajkrtti) 5.2. Oppiminen Kaikessa timinnassa ppiminen n tärkeä sa ihmisten arkea. Oppiminen n tämän strategian tteutumisen kannalta keskeinen tekijä. Oppimisessa kannattaa lla sekä nöyrä että rhkea: nöyrä tisilta ppimiseen ja man ppimistarpeen tunnistamiseen sekä rhkea kkeilemaan uusia ppimisen alueita sekä keinja. Oppimista vahvistetaan seuraavilla keinilla: Yhteistyö eri saajien kanssa - Kehittämistyössä varmistetaan erilaisten saajien mukanal myös yli laji-, timiala- ja hallintrajjen. - Arvstetaan erilaisuutta siitä syntyy jtain uutta. - Ludaan uusia tilaisuuksia, jssa vidaan yhdistää erilaista saamista. 14

Kkeilukulttuurin vahvistaminen - Kkeilukulttuuri n idean kehittämistä käytännön tekemisen, nnistumisten ja epännistumisten kautta. Oleellinen sa kkeilua n ppiminen. Se edellyttää kkeilun timivuuden - nnistumisen ja epännistumisen arviintia samalla, kun kkeilu n käynnissä. Krjausliikkeiden jälkeen kkeilut synnyttävät uuden timintamallin, jka jää elämään ja kasvamaan. - Kkeilut vivat lla hyvin erilaisia: Se vi lla lyhytkestinen, vain yhden vurkauden aikana tapahtuva tai pitkäkestinen, muutaman kuukauden mittainen. Kkeilu vi lla pienimutinen tai vaikutuksiltaan laaja paikallinen tai valtakunnallinen kkeilu. Kulutus - Kulutus n edelleen hyvä kein vahvistaa ppimista. Hulehditaan, että jka sektrilla tteutetaan vusittaiset kulutussuunnitelmat käytännössä. 5.3. Innstaminen Innstaminen innstaa. Innstus lu ratsastusharrastukseen ja -urheiluun uutta energiaa. Miksei innstus visi lla kk ratsastusheimn tunnusmerkki? Jkainen vi kysyä itseltään: Mitkä vat minun innstukseni esteet? Miten vin purkaa niitä esteitä? Miten vi auttaa muita innstumaan? Innstaminen ei vi lla erillinen timenpide vaan se sisältyy kaikkeen tekemiseen. Ratsastajainliitt alittaa vunna 2015 käytännön, jssa haastetaan ihmisiä innstamaan tisiaan. Se kskettaa kaikkia ratsastuksessa mukana levia: lupaus innstaa ja kannustaa, palkitaan parhaita ideita, kerätään innstamiskeinja kaikkien nähtäväksi, timitaan esimerkkinä muille lajeille. 15

Liite 1 (täydennetään alkusyksyn 2014 aikana) STRATEGIAN TOTEUTUMISEKSI Kaviuralla -painpisteet vaikuttavat liitn rganisaatin, vastuualueisiin sekä resurssitarpeisiin ja niiden painpisteisiin (eurt, ihmiset). Muutkset näissä näkyvät knkreettisesti tulevissa timinta- ja talussuunnitelmissa. Tämä suus siis valmistellaan alkusyksyn aikana. Liite 2 MUUTOSTRENDIT Valn ennakintityön yhteydessä n kuvattu muutksen trendejä: megatrendejä, trendejä, heikkja signaaleja sekä viilejä krtteja. Näihin trendeihin ja Tulevaisuusnavigaattriin vi tutustua sitteessa ennainti.val.fi. Alla levaan listaan n kttu yleisiä muutstrendejä, jilla n merkitystä timintatapjen muutksessa ja siten myös kkeilukulttuurin lumisessa: Keskitetystä hajautettuun - hierarkiista verkstihin - Ylhäältä alas -jhtaminen ei useinkaan enää tuta tulksia. Tarvitaan jhtamista, jka n lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. Heidän kkemuksistaan nusevat uudet ideat ja ne tteutuvat usein erilaisissa verkstissa. Ohjaamisesta itsehjautuvuuteen - käskemisestä innstamiseen - Ihmiset vat itsehjautuvia siihen meidän kulutuksemmekin tähtää. Innstus lähtee ihmisestä itsestään. Ihmisen innstus n ratkaiseva energialähde parempiin tulksiin. Hallinninnista jakamiseen - mistamisesta avimuuteen - Nykyteknlgia mahdllistaa asiiden jakamisen ja avimen käsittelyn. Ne taas takaavat sen, että kaikki ideat saavat näkyvyyttä ja ideat kasvavat. Avimuus n myös luttamuksen takuukrtti. Järjestelmistä timintakulttuuriin - siilista eksysteemeihin - Yhteistyö edellyttää uusia rakenteita ja siiljen purkamista. Eksysteemissä perinteisiä raja-aitja ei le ja siksi yhteinen tekeminen n helppa. Tuttajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen - tuttajan prsesseista asiakkaan prsesseihin - Kkeillaan ja parannetaan asiita käytännön timijiden kanssa. Heillä n paras saaminen ja näkemys. Yleisestä henkilökhtaiseen - massatutteesta räätälöityyn - Jkainen kkeilu n manlaisensa. Yleisiä timintaperiaatteita n, mutta niitä n svellettava kussakin tapauksessa. 16

Objektista subjektiksi - hallintalamaisesta man elämän design iin - Käytännön tekijät esiin ratkaisemaan asiat. Jäykistä strategiista dynaamiseen ennakintiin. - Maailma muuttuu npeasti. Hidas strategiaprsessi n valmis sillin kun itse ratkaistava asia n j vanhentunut. Suunta pitää lla, mutta ketteryys ratkaisee. Jk tai -ajasta sekä että -aikaan - Maailma n muuttunut hyvin kmpleksiseksi. Yhden ttuuden sijaan n useita ttuuksia ja niistäkin vidaan valita. Usein valinta n sekä että. 17