Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1
Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa keskeistä? Mikä vaikutti kiinnostavalta tai yllätti? Mikä jäi epäselväksi/toivoisi lisätietoa? 10.11.2014 2
Keskeinen sisältö Seurauseettinen ajattelu (utilitarismi) Mill Sidgwick Vaihtoehto utilitarismille (John Rawls) Rawlsin teorian analyysi ja sovellukset 10.11.2014 3
Seurauseettinen ajattelu Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 10.11.2014 4
J. S. Mill (1806-1873) Merkittävin brittiläinen 1800- luvun filosofi, empiristi ekonomisti, politiikan teoreetikko, hallitusmies Positiivinen näkemys ihmisestä tiedon kasvu, yksilönvapaus, hyvinvoinnin edistäminen Vaikutteita: Locke, Berkeley, Hume, Bentham Vapaudesta (1859) Utilitarismi (1861) Stanford E. Phil. / J. S. Mill, kuva: Wikipedia 10.11.2014 5
Henry Sidgwick (1838-1900) Cambridgen yo:n moraalifilosofi anglo-amerikkalainen etiikan ja politiikan teoria Keskeisiä tutkimusalueita (etiikan ohella / lisäksi) taloustiede, poliittinen teoria, kasvatustiede, parapsykologia Pääteos The Methods of Ethics (1874) malli kuinka teoretisoida etiikkaa järjestelmällinen vertailu utilitarismi / vaihtoehdot Stanford E. Phil. / Henry Sidgwick, kuva: Wikipedia 10.11.2014 6
Utilitarismi Ei vastausta: miksi pitäisi tehdä jotakin (vrt. Kant) esitys tietynlaisista toiminnan kriteereistä Moraalidoktriini myös: moraaliteoria tai niiden joukko Keskeistä: hyvinvoinnin (utiliteetin) maksimointi lisäksi esim. kärsimyksen minimointi Pakaslahti, Arvi (2008) Utilitarismi. www.filosofia.fi Artikkeli päivätty 10.11.2008 10.11.2014 7
Määrittelyä Utilitarismi ei sis. distributiivista periaatetta, lisäksi hyvinvointiin perustuva impartiaalinen (puolueeton) Hyvinvointiperusteinen preferenssien ja/tai intressien tyydyttyminen tai eityydyttyminen, ym. Impartiaalisuus (puolueettomuus) moraalimerkitys ei riippuvainen oliosta itsestään Pakaslahti 2008 10.11.2014 8
Utilitarismin muodot (Pakaslahti) Hedonistinen ja ei-hedonistinen Suora ja epäsuora Totaali- ja keskiarvo Optimoiva ja ei-optimoiva Positiivinen ja negatiivinen Objektiviinen ja subjektiivinen Pakaslahti 2008 10.11.2014 9
Hedonistinen ja ei-hedonistinen Tekoarviointi mielihyvän ja kärsimyksen avulla vrt. preferenssiutilitarismi: preferenssityydytys / ei preferenssityydytystä Hyvinvoinnin määrittelyongelma miten arvotetaan hyvä tai huono elämä Poikkeava, muissa on kyse enemmän: suhtautuminen hyväksi tai huonoksi tekeviin asioihin Pakaslahti 2008 10.11.2014 10
Suora ja epäsuora utilitarismi Suora: teon moraaliset ominaisuudet riippuvat seurauksista tekoutilitarismi esim. vain jos hyvinvointia maksimoivaa Epäsuora: riippuvuus muusta kuin seurauksista sääntöutilitarismi oikea teko, jos hyvinvointia maksimoivat säännöt huomioidaan Jaottelu erilainen eri moraalifilosofeilla ero: noudattavako kaikki sääntöjä / vain yksilö noudattaa Pakaslahti 2008 10.11.2014 11
Totaali- ja keskiarvo-utilitarismi Maailmassa huomattava joukko huonosti pärjääviä vs. maailmassa vähän hyvin pärjääviä Totaali-utilitarismi: hyvinvoinnin maksimointi keskiarvo-utilitarismi: ka. hyvinvoinnin lisääminen Oleellinen teko lukumääräsuhdetta arvioitaessa karkeita yleistyksiä Pakaslahti 2008 10.11.2014 12
Optimoiva ja ei-optimoiva utilitarismi Optimoiva: moraalitoimijoiden toim. parhaalla tavalla ei-optimoiva: ei em. velvoitetta Optimoiva: hyvinvointi on aina maksimoitava tyydyttävä utilitarismi ei-optimoivana Tyydyttävä: vaikutus hyvinvointiin riittävän hyvä riittävän hyvä vs. paras Pakaslahti 2008 10.11.2014 13
Positiivinen ja negatiivinen utilitarismi Positiivinen: hyvinvointia mahd. / tarpeeksi paljon vrt. optimoiva ja ei-optimoiva Negatiivinen: minimoidaan kärsimys koskee moraalisia toimijoita Moraalisesti tärkeä asia pyritään minimoimaan vrt. ero jonkun asian kasvattamiseen Pakaslahti 2008 10.11.2014 14
Objektiivinen (obj.) ja subjektiivinen (subj.) utilitarismi Obj.: tosiasialliset seurausvaikutukset hyvinvointiin kysymys määrästä ja laadusta Subj.: mitä vaihtoehtoja toimija voi havainnoida ennakko-arviointi Välimuoto mitä pitäisi uskoa hyvinvointivaikutuksista todennäköisyydet seurausten suhteen Pakaslahti 2008 10.11.2014 15
Kritikkiä Maksimoiva tekoutilitarismi esim. varakkaiden rahanjako Utilitarismin kanta hyvinvoinnin jakamiseen jakautumiseen Tietyt erityistilanteet yksilö vs. yhteisö (esim. terrorismi) aktiivinen eutanasia Kritiikki lähteestä Pakaslahti 2008 10.11.2014 16
John Rawls (1921-2002) Lähde: Wikipedia Commons 10.11.2014 17
Rawlsin teorian analyysia 10.11.2014 18
Rawlsin sovelluksia Rawls hylkää hyvinvointivaltio-ajattelun talous jätetty yksityisten toimijoiden varaan Hyvinvointivaltio ei takaa vaikutusmahdollisuuksia mahd. koulutukseen ja toimeentuloon Hyvinvointivaltio luo demoralisoidun alaluokan sosialismi ja laissez-faire -kapitalismi vielä pahempia Stanford E. Phil. John Rawls 10.11.2014 19
Oikeus reiluutena: Yhteiskunnallinen muoto Omistusoikeuteen perustuva demokratia myös nk. demokraattinen sosialismi Tuottavien resurssien tasapuolinen jakaminen laaja pääsy perus- ja täydennyskoulutukseen Demokraattinen sosialismi: työntekijä-johdetut yhtiöt kaikkien osallistuminen vähentää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta Stanford E. Phil. John Rawls 10.11.2014 20
Seuraavalla kerralla Hyve-etiikka 10.11.2014 21