Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)
|
|
- Eija Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saksalaiset eetikot YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta Osion luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) 2. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 3. Utilitarismi ja vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Kirkkojen etiikka -luennot Luentokertaus Hegel
2 G. W. F. Hegel ( ) Saks. idealismin edustaja oppi ontologiasta loogisena lähtöpisteenä teleologinen historian näkemys Pääteoksia Hengen fenomenologia (1807) Logiikan tiede ( ) Filosofisten tieteiden ensyklopedia (1816) Oikeusfilosofia (1822) Stanford E Phil Hegel Hegelin filosofia - taustaa Historia keskeisenä moraalin ymmärryksessä aatehistoria Absoluuttisen hengen ajatus vastine Kantin moraaliteoriaan Jumala: filosofinen objekti + rationaalinen teologia Jumalan mieli ilmenee rajallisessa / luodussa Hegel / Stanford E. Phil Hegelin filosofia Historia loogis-filosofisena välttämättömyytenä hengen kehittyminen / mielen tilojen kehittyminen objektiivinen ulkomaailma edellyttää tulkintaa objektivoidun hengen ajatus Järjen todellistuminen aiheuttaa vapauden Stanford E Phi. / Hegel & ikäheimo, Heikki (2008) Hegel G. W. F
3 Hegelin päämääriä Ristiriitaisten ajatusten synteesi järkevät ytimet => kokonaisnäkemys Individualismi (protestantismi / valistus) yhdistettynä yhteisöllisyys poliittiset instituutiot Maailmanhengen merkityksen ymmärtäminen subjektiivisena objektiivisena absoluuttisena Ikäheimo Uusi yhteiskuntajärjestys (Hegel) Valistuksen ja kantilaisen opin vastakkainasettelut järki aistillisuus henki luonto valistus uskonto kritiikki traditio filosofia normaali ajattelu Vaade moraalisesta uudistumisesta ei opin vaan elämän näkökulmasta Ikäheimo Hegel ja uskonto Uskonto välttämätöntä kansan henkiselle elämälle järkeisusko (Kant) ei riitä Kristillisen uskon todellinen sisältö lähimmäisenrakkaus (ml. yhteisöllisyys) moraalinen motivaatio vapaaehtoisena Kristillisen uskon traaginen kohtalo juutalaisen lakiuskon tukahduttava vaikutus Ikäheimo
4 Hegelin oikeusfilosofia Luonnonoikeusteorioiden kritiikki (Hobbes, Locke) oik. lähtökohta abstrahoitujen yksilöiden sopiminen yksilön ja yhteisön ( hengen ) vastakkainasettelu Modernit yhteiskuntateoriat patologisina abstraktien dikotomioiden harmonisoiminen Oikeusfilosofian nk. Kaksoislause mikä on järkevää on aktuaalista mikä on aktuaalista on järkevää Ikäheimo Järjestys järjellisyytenä? Järki ei pelkkää subjektin mielenliikettä järjen toteutus maailmassa = yht. k. elämän järkeistys Järki perinteiden ja tapojen korvaajana aktuaalista (elämässä vaikuttavaa) Sympatia kristinuskoa kohtaan ei vaikuttavana iankaikkisuusnäkökulma puuttuu Ikäheimo Arthur Schopenhauer ( )
5 Arthur Schopenhauer Platonin ja Kantin inspiraatio yhdistyneenä vaistoihin estetiikkaan Pessimismi ihmiselämä turhaumana ja kivuliaana Maailmankaikkeus ei-rationaalisena Stanford E. Phil. Arthur Schopenhauer Ero Kantiin AS: Mielestä riippumattomat objektit ei-olevina vrt. Kant: aistihavainnot aiheuttaa tuntematon objekti AS: kokemus aiheuttaa aistihavainnot Ontologisen jumalatodistuksen kieltäminen filosofiat (jotka perustuvat): arvottomia Kantin näkemys kausaliteetista Schopenhauer: riittävän syyn periaate on tarpeeksi rationaliteetti, välttämättömyys, systemaatt., determinismi Stanford E. Phil. / AS Maailma tahtona Maailmanperiaate voidaan käsittää sisäisesti maailma yleisperiaatteen ilmentymänä Tahto ( Will ) ei-rationaalinen haluperusta (ei-teleologinen) kaiken olevaisen perusta (ei-intellektuaalisena) Ruumis kahtalaisella tavalla annettuna havaitsemme ruumiin fyysisten objektien joukossa tietoisuus ruumistamme välittömänä tietona Stanford E. Phil. / AS
6 Edellisen tarkennusta Vain 1 objekti kahtena täysin erillisenä: fyysinen ruumis representaatio tahto Esim. käden liike ei ole: motivaatio => tahto => liike VAAN: subjektiivinen tahtomisen kokemus (aspektina) liike toisena, erillisenä (irrallaan) Ruumiin toiminta tahto objektivoituna siirrettynä havaintomaailmaan Stanford E. Phil. / AS Käsitys maailmasta Maailman kaksi puolta tahto ( Will ) representaatio Maailma tahtona meille vrt. maailma ideoina, näkyminä, ilmenemistapoina Schopenhauerin vaikuttimia George Berkeley ( ) ideat de-spiritualisoituina Baruch Spinoza ( ): vastaava metafysiikka Upanisadit (n ekr): Brahman / Atman Stanford E. Phil / AS Schopenhauerin näkemysten seurauksia Maailma tahtona => ei sijaa Jumalalle maailma perustaltaan merkityksettömänä Antropomorfisesti rakentuneena: ikuinen turhuus jatkuva kulkeminen ei-mihinkään maailma hyvän ja pahan tuolla puolen Ei onnellista maailmanloppua (näin esim. Hegel) maailma itsemääräävänä ja kaikkivoipana itselleen Stanford E. Phil. AS
7 Moraaliset implikaatiot Loputon taistelu toisten kanssa haluamme aina enemmän kuin voimme saada Ruumiillisten halujen minimoiminen toisten hyvä kohtelu, myötätunto (ei vain kristillisenä) Kant, J. S. Mill ( ) Jokainen ihminen saman tahdon ilmentymänä ero kiduttajan ja kidutettavan välillä illusorinen Stanford E Phi. / AS Moraalinen tietoisuus Universaalinen näkemys ihmisyydestä oman itsekkään tahdon hiljentäjä Negatiivinen näkemys vapautuminen tyydyttämättömästä yksilöelämästä Positiivinen näkemys viisauden mittapuu: osuus ihmiskunnan tarinasta Stanford E. Phi. AS Lopullinen maailmanselitys Mitä tapahtuu, tapahtuu välttämättä (fatalismi) jokainen yksittäinen teko määräytyy aiemmasta AS: ei pakottavaa syytä valintojen vapaudelle yksittäiset teot oman sisäisen maailman ilmentyminä ihmisluonne ajattomana tahdon tekona: tod. Ihminen itseymmärrys mahd. tehokkaamman itsetoteutuksen taiteellisena ja metodisena päättäväisyydellä ja armolla Stanford E Phi. / AS
8 Schopenhauerin vaikutus Traditionaalisten arvojen ylläpito ilman Jumalaa tieto mahd. mystisen kokemuksen kautta Tieteen valta-aseman kyseenalaistaminen musiikki, kirjallisuus Maailman pohjimmiltaan irrationaalisena dadaismi freudilaisuus Stanford E. Phi. / AS Friedrich Nietzsche ( ) F. Nietzsche Kristinuskon perusteiden/moraaliopin haastaminen, tilalle: elämä, luovuus, valta, maailmanrealiteetit Elämän vahvistaminen kesk. periaatteena kaikkien tukahduttavien oppien kyseenalaistaminen eksistenssifilosofi (vrt. Soren Kierkegaard), vaikutus runouteen, kuvataiteeseen, sosiologiaan Stanford E. Phil. / AS
9 Nietschen taustaa Suku luterilaista papistoa isoisä F. A. L. Nietzsche ( ) tunnettu tutkija Vaikutetteita saks. kansanromantiikasta ym. Strauss: Das Leben Jesu, kritisch bearbeitet (1848) Filologian ja teologian opintoja Schopenhauer: Maailma tahtona ja mielteenä (1818) Stanford E. Phil. Friedrich Nietzsche Nietzschen maailmankäsitys Ikuisuus ennen ihmisen olemassaoloa ihmisen jälkeen ei suuria maailmanjärjestyksen muut. Totuusnäkemys metaforia antropomorfismeja Luova voima historiassa alaspainettuna looginen järjestys, yleinen monotonisuus voittanut Nietzsche ja uskonto Ristiretki moralismia vastaan (Ecce Homo, 1888) Jumalan kuoleman teologia Jumalan murhaajat (Iloinen tiede, 1882) reaktio yksittäiseen, tuomitsevaan auktoriteettiin kiinnostus yksittäisten ihmisten henk. koht. asioita kohtaan Ajatus iankaikkisesta toistuvuudesta / paluusta Ihmiset elävät uudestaan samansisältöisiä tapahtumia
10 Ateismi ja toistuvuuden ajatus Ihmisten kiinnostuksen uudelleenohjaus negat. näkemys papistosta / mahdollisuuksista Ateismi vapauttaa ihmisen uskonto eskapismina Oppi toistuvuudesta välineenä henkiseen kasvuun kiinnostus muista mahd. maailmoista tähän maailmaan Mittaa ihmisen henkistä kapasiteettia vaikein maailmankatsomus ylläpitää Näin puhui Zarahustra (1883-5) Yli-ihmisyys (saks. ubermenschlich) yhdistyy oppiin jatkuvasta paluusta / toistuvuudesta Vain voimakkaimmat voivat elää elämää täydellisesti runollinen ja profeetallinen tyyli (vrt. VT ja UT) Parempi psykologisena olemisena yli-ihmisenä elämän rakastaminen kokonaisuutena Stanford E Phil. / FN Nietzschen tarkastelua Tahto valtaan voiman osoituksena jatkuvasti voimaannuttava, laajentuva energia Ei universaalia kaikkia sitovaa moraalilakia sarja erilaisia moraliteetteja palvelijalle eri kuin jalosukuiselle Keskeinen erottava tekijä (jakolinja) sairaus / rappio vs. terveys, voimakkuus / kukoistus Stanford E. Phil / FN
11 Kristillisen moraalin analyysi Kristillinen moraali itsepetoksena voimattomuus, pelkuruus Tietyt tunteet epäterveen krist. moraalin seur. huono omatunto / syyllisyys (synnintunto) Ero ajattelussa Hyvä ja huono: luovat ja hallitsevat Hyvä ja paha: alistuvat ja palvelevat Kristinuskon kumoaminen Kristinusko uskontona heikoille ja epäterveille historiassa häirinnyt jalojen kultt. terveitä ominaisuuksia Omakuvaus filosofina : Dionysoksen seuraaja Dionysos Jeesuksen korvaajana Ei ole olemassa mitään ns. Jumalan näkökulmaa anti-moraalisten totuuksien hävittävä voima Nietzschen vaikutusarviointia Elämän loppuvaiheen mentaalinen romahdus Nietzschen näkemys itsestään kohtalona Ihmisen eläimellisten vaistojen korostus psykoanalyysi Erit. vaikutus ransk. filosofiaan l anglosaksisessa kulttuurissa vähäisempi
Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)
Rousseau ja Kant YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 9.11.2013 1 Etiikan teoria - luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau,
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotYK10 Etiikka III luento
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotEtiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite
Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotUtilitarismi ja vaihtoehdot
Utilitarismi ja vaihtoehdot YK10 Etiikan luennot SL 2013 II opetusperiodi TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 15.11.2013 1 Etiikan teoriaosion
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotEtiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa
Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo
LisätiedotSeurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014
Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotEskatologia. Oppi lopusta
Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen
LisätiedotFI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden
LisätiedotLuento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )
Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
LisätiedotUtilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015
Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 5.11.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotYK10 V Luento Hyve-etiikka
YK10 V Luento Hyve-etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 10.11.2014 1 Seurausetiikka (utilitarismi) Mielihyvä vai hyvinvointi Seurausten arviointi? Tekoutilitarismi
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotRAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15
RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena
LisätiedotBrittiläiset moralistit
Brittiläiset moralistit YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 7.11.2013 1 Luentojärjestys (etiikan teoriat) 1. Johdanto: Kristillinen
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotEtiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)
Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos.
LisätiedotPaha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?
Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotEtiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus
Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotVI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi
VI-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Vanhat kreikkalaiset olivat koettaneet tutkia olevaista itsenäisesti ja omakohtaisesti äärimmäisetkin perusteet kyseenalaiseksi asettaen. Uusi uskonnollinen
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2019 2020 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli Äidinkieli Kurssit 1-9: Särmä suomen
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSimo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus
Simo Skinnari Pedagoginen Rakkaus Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotSkolastiikan ja reformaation etiikka
Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen
LisätiedotNAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014
NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014 AINE ÄIDINKIELI 1-6 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1 Särmä, Tehtäviä 1, OTAVA 978-951-1-23721-1 2 Särmä, Tehtäviä 2, OTAVA
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
Lisätiedotluvun teologiaa
6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotTeologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen
Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen SY205A/Jaana Hallamaa www.helsinki.fi/yliopisto 17.11.2016 1 Katsaus D. S. Longin artikkeliin 1 Long rakentaa artikkelinsa
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotUuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)
Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden
LisätiedotISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15
ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotFilosofia 1. Peruskalvot
Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotToivo on perusteltua ja muutos kutsuva. Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala
Toivo on perusteltua ja muutos kutsuva Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala Taivasten valtakunnan logiikka Jeesuksen elämänfilosofian ensimmäinen tekijä näyttää olevan ehdottoman
LisätiedotKurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN
Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat
LisätiedotNAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2012/2013
NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2012/2013 AINE KURSSIT KIRJA ISBN ÄIDINKIELI 1-3 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1 Särmä, Tehtäviä 1, OTAVA 978-951-1-23721-1 2 Särmä,
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotMistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi
Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotSielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen
Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotPekka Ervastin esitelmä 1/
Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä
LisätiedotYK10 Filosofia ja etiikka
YK10 Filosofia ja etiikka Etiikan luennot SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 30.10.2013 1 Luennon kulku Yleiset käytänteet Krist.
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotMatematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava
Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Biologia Sekä digiversio että paperiversio kirjasta käy, kunhan se on uuden opetussuunnitelman (LOPS2016) versio. BI1 Elämä ja evoluutio Bios 1 Elämä
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019
Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotIslam ja Euroopan kohtaaminen
Islam ja Euroopan kohtaaminen Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla 21.9.2010: Kristityn ja muslimin avioliitto 21.9.2010 Ari Hukari 1 Kulttuurien vuorovaikutus lainaamista, kopioimista, plagioimista välitystä,
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT FILOSOFIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotSuomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen
Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri
LisätiedotHaminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015
Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-015 OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOLOGIA, Elämä (uusi OPS) BI BIOLOGIA, Ympäristöekologia
LisätiedotPA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
LisätiedotLuento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotFILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo
1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on
LisätiedotKURSSINIMI VANHA ENGLANTI A-OPPIMÄÄRÄ LOPS 2016 PAKOLLINEN
ÄIDINKIELI TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS ÄI1 ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI ÄI2 ÄI6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA ÄI3 ÄI3 KIRJALLISUUDEN
LisätiedotArmoon pohjaten maailmassa aikaansaaden
Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa
LisätiedotITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA
ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016)
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2018 2019 /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016) 27.9.2018 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
Lisätiedot