Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria
|
|
- Markus Tapani Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria
2 Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan erotella filosofinen, empiirinen ja tieteellinen lähestymistapa. Käytän tätä Heywoodin luokitteluperustetta lähtökohtana, vaikka filosofisen lähestymistavan sijaan puhunkin (normatiivisesta) politiikan teoriasta. Politiikan tutkimukselle on ominaista sekä lähestymistapojen että metodien pluralismi
3 Politiikan teoria Historiallisesti katsoen politiikan filosofia on vanhin politiikan tutkimuksen muoto. Politiikan filosofia oli eräänlainen moraalifilosofian jatke, jossa tarkasteltiin moraalia valtion hallinnossa ja laajemmin politiikassa. Monia historiallisia taustoja: Antiikin kreikkalaiset filosofit (esim. Platon ja Aristoteles) kirjoittivat laajasti poliittisista kysymyksistä. Politiikan teoreettisia kysymyksiä ovat käsitelleet monet uskonnolliset ajattelijat.
4 Politiikan teoria Politiikan teorian klassisia tekstejä luetaan niiden analyysien osuvuuden vuoksia Monet ongelmat eivät ole ainutkertaisia meidän ajallemme; tekstit tarjoavat välineitä tällaisten ongelmien ymmärtämiseksi. Historian tutkimiseksi sen itsensä vuoksi: ajattelijoiden sijoittaminen heidän historialliseen kontekstiinsa. Poliittisen ajattelun historiallinen ymmärtäminen Esim. englantilainen Quentin Skinner (kontekstualismi) Poliittisen ajattelun historian tavoitteena on ymmärtää käsitteiden eri tulkintoja eri aikakausina ja ymmärtää teoreettisten tekstien alkuperäistä merkitystä niiden omassa kontekstissa.
5 Politiikan teoria Historiallisen lähestymistavan ja nykypäivän poliittisten ongelmien ymmärtämisen välillä on joskus jännite Mitä selvemmin joku teos sijoitetaan osaksi historiallista kontekstiaan, sitä ilmeisemmäksi voi käydä, ettei sen käsitteistöä tai ajattelumalleja välttämättä voi soveltaa nykypäivän keskusteluihin.
6 Politiikan teoria - määritelmät Blackwell Encyclopedia of Political Thought (1991) määrittelee politiikan teorian seuraavasti: Systematic reflection on the nature and purposes of government, characteristically involving both an understanding of existing political institutions and view about how (if at all) should be changed. Isaiah Berlin (1984, 120): normatiivinen politiikan teoria: the discovery, or application, of moral notions in the sphere of political relations. Erityisesti jälkimmäisen käsityksen mukaan normatiivinen politiikan teoria on moraalifilosofian alalaji. Normatiivisen moraalifilosofian eli etiikan tehtävänä on arvioida tekojen moraalista oikeutusta, vääryyttä ja sallittavuutta.
7 Politiikan teoria: määritelmät Jos politiikan tutkimus vastaa kysymykseen miten asiat ovat?, normatiivinen politiikan tutkimus keskittyy kysymykseen miten asioiden tulisi olla? Normatiivinen politiikan tutkimus pyrkii käsittelemään kysymyksiä: Mikä on hyvä hallitus?, Mitä on oikeudenmukaisuus? Mitkä ovat yksilön velvollisuudet ja oikeudet poliittisessa elämässä? Miksi valtiota tarvitaan? Systemaattiseksi oppialaksi normatiivinen politiikan teoria on kehittynyt silloin, kun yhteiskunnalliseen järjestykseen liittyvät asiat on nähty olevan muutettavissa Normatiivisen teorian tarkoituksena selventää valintatilanteita ja osoittaa valintavaihtoehtoja ja niihin liittyvät ongelmat.
8 Politiikan teoria - määritelmät Voiko normatiivinen politiikan teoria olla akateeminen oppiala, koska tällaisia väitteitä ei voi todentaa empiirisesti? Vallitsevia moraalisia intuitioita voidaan testata, ja osoittaa niiden heikkouksia ja sisäisiä ristiriitoja Yhteiskuntatieteiden aineistoja voidaan käyttää väitteiden paikkansapitävyyden testaamisessa Politiikan teoreetikot käyttävät huonosti hyväkseen empiirisen politiikan tutkimuksen tuloksia, ja liian usein turvautuvat satunnaisiin havaintoihin.
9 Moderni politiikan teoria Normatiivisen politiikan teorian keskeisiä käsitteitä ovat esim. vapaus, oikeudet, velvollisuudet, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, demokratia Myös empiirisemmin suuntautuneilla tutkijoilla on jokin käsitys näistä käsitteistä Politiikan teorian tehtävänä on käsitteiden selventäminen ja normatiivisten väitteiden analysointi Analyyttisen filosofian ja formaalin logiikan säännöt normatiivisten väitteiden analyysin apuna. Politiikan teoria ei ole pelkästään käsitteiden selventämistä, sillä käsitteellisten erojen taustalla voi olla filosofisia eroja Esimerkiksi käsite vapaus on määritelty hyvin eri tavoin; vrt. esimerkiksi liberaalit teoreetikot ja marxilaiset/radikaalit teoreetikot
10 Thomas Hobbes ( ) Hobbesin pääteos Leviathan (1651). Taustana Englannin sisällissodan ajat. Hobbes puolusti yhteiskunnallista järjestystä ja valtiovaltaa. Hobbes (kuten muutkin sopimusteoreetikot) esittää ajatuskokeen, jonka avulla oikeutetaan tietty yhteiskunnallinen järjestely. Esitetään kuvitteellinen luonnontila, ja osoitetaan, että tässä tilanteessa järkevät ihmiset valitsisivat tietynlaiset yhteiskunnalliset järjestelyt. Sopimusteoreettisen ajattelun mukaan poliittisen velvoitteen taustalla tulee olla luonnontilan ihmisten vapaaehtoinen suostumus.
11 Thomas Hobbes Hobbes oli moderni kahdessa suhteessa: 1. Hän perusteli valtiovallan oikeutuksen toisaalta yksilöiden omalla edulla ja toisaalta sillä, millaisina hän näki heidän luontaiset ominaisuutensa (havainnointiin perustuen). 2. Hän pyrki mahdollisimman loogiseen ja deduktiiviseen päättelyyn; tämän ihanteen hän oli omaksunut luonnontieteilijöiltä ja rationalistifilosofeilta.
12 Thomas Hobbes Hobbesin mukaan ihmisten pyrkimyksenä on ensisijaisesti oman fyysisen olemassaolonsa säilyttäminen. ihmiset ovat kyvyiltään aika tasa-arvoisia, joten kukaan ei pysty alistamaan toisia. Hobbesin luonnontila on valtioton tila, jossa ei ole sanktioituja lakeja. Koska lait eivät suojele ihmisiä, heidän on suojeltava itse itseään. Hobbesin luonnontila on ihmisten välinen sotatila: And the life of man, solitary, poore, nasty, brutish, and short. Kaikkien kannalta olisi siis parasta, että luonnontilasta päästäisiin. Kenelläkään ei ole syytä yksipuolisesti luopua oikeudestaan itsepuolustukseen. Hobbes sanoo, että tämä olisi itsensä asettamista saaliiksi.
13 Thomas Hobbes Ainoa tapa päästä luonnontilasta on se, että kaikki yksilöt alistuvat suvereenin valtion alaisuuteen vapaaehtoisessa yhteiskuntasopimuksessa. Hobbes kuvaa suvereenia valtiota raamatullisesti nimellä Leviathan. Valtion tehtävänä on suojella kansalaistensa turvallisuutta; tätä tarkoitusta varten yksinvaltius oli kaikkein paras hallitusmuoto. Hobbesin luonnontilakäsitystä on käytetty kuvaamaan kansainvälistä järjestelmää, jossa valtioiden katsotaan olevan anarkian tilassa. analogia ontuu ainakin siinä suhteessa, että Hobbes katsoi luonnontilan yksilöiden olevan tasavahvoja.
14 John Locke ( ) John Lockea pidetään Englannin Mainion vallankumouksen oikeuttajana. Mainiossa vallankumouksessa Englanti muuttui perustuslailliseksi monarkiaksi, jossa valta jakautui parlamentin ja monarkin välillä. Locke kuului luonnonoikeusajattelijoihin Hänen mukaansa jokaisella ihmisellä on Jumalan suoma oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen (life, liberty and property).
15 John Locke Lockella oli sopimusteoreettinen näkemys valtion oikeutuksesta Valtiota tarvitaan takaamaan ihmisten oikeuksien olemassaolo. Locken luonnontila ei ollut niin kauhea kuin Hobbesin, mutta hänkin katsoi yksilöiden oikeuksien olevan uhattuna valtiottomassa tilassa. Locke vastusti sellaisia politiikkakäsityksiä, joissa yksilö uhrataan korkeammalle päämäärälle. Yksilöillä oikeus tyrannian vastustamiseen
16 John Rawls John Rawlsin (1971) A Theory of Justice on hyvin vaikutusvaltainen teos. Aiheutti normatiivisen politiikan teorian uuden tulemisen Rawlsin argumentti on sopimusteoreettinen. Oikeudenmukaisuuden periaatteet oikeutetaan kaikkien yksilöiden välisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Alkutilanteen yksilöiden oletetaan olevan vapaita, järkeviä ja etunsa maksimoijia.
17 John Rawls Alkutilanteen yksilöt ovat ns. tietämättömyyden verhon takana: eivät tiedä mitään henkilökohtaisista ominaisuuksistaan (esimerkiksi lahjakkuuksistaan ja kyvyistään), pyrkimyksistään tai asemastaan yhteiskunnassa. ainoa asia, jonka he tietävät on se, että heille ovat tarpeellisia tietyt ensisijaiset hyödykkeet ja vapaudet toteuttaa omia suunnitelmiaan. Näin ihmiset valitsevat MAXIMIN periaatteen mukaisesti (maksimoivat pienimmän mahdollisimman voiton) tietynlaiset instituutiot.
18 John Rawls Rawlsin mukaan yhteiskuntasopimus sisältää seuraavat periaatteet, 1. Jokaisella yksilöllä on tasaveroiset oikeudet mahdollisimman laajaan vapauteen, joka on sovitettavissa yhteen muiden vapauden kanssa. 2. Sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden tulee olla niin järjestettyä, että niiden voidaan kohtuudella olettaa hyödyttävän kaikkien huonoimmassa asemassa olevia (eroperiaate: eriarvoisuuksien tulee hyödyttää ennen kaikkea huonoimmassa asemassa olevia) ne liittyvät kaikille avoimina oleviin asemiin (mahdollisuuksien tasa-arvo).
19 John Rawls Rawls on siis liberaali mutta kannattaa tulonjakoa (redistribuutiota) Rawlsin oikeudenmukaisuusehdot koskevat taloudellista distribuutiota sekä muiden oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumista yhteiskunnassa Vapaiden ja rationaaliset yksilöt hyväksyvät periaatteet yhteistoimintansa ehdoiksi.
20 John Rawls Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa voidaan pitää vastapainona utilitarismille, jossa yksilön hyvinvointi voidaan uhrata yhteiskunnan kokonaisedun nimissä. libertarianismille, jossa korostetaan yksilöiden luovuttamattomia oikeuksia (omistusoikeudet mukaan lukien) Rawlsin ajattelua on kritisoitu useilta eri tahoilta; kommunitaristit ovat pitäneet sitä liian yksilökeskeisenä (individualistisena) libertarianistit ovat arvostelleet sen redistributiivisia periaatteita (esim. Nozick 1974). Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ja hänen myöhemmät teoriansa (Political Liberalism 1993) ovat vaikuttaneet myös deliberatiivisen demokratian teorioiden kehittymiseen
21 Normatiivisen politiikan teorian Relativismi: kritiikkiä moraalin sisältö muodostuu ihmisten välisissä (intersubjektiivisissa) kielipeleissä; moraalisten yhteisöjen rajat vaihtelevat; moraali on sidoksissa ympäristöön (kontekstuaalista). Normatiivinen teoreetikko väittäisi, että ainakin jotkin moraalisäännökset vaikuttavat yleispäteviltä (universaaleilta) tai ainakin niitä kunnioitetaan yli moraaliyhteisöjen rajojen.
22 Normatiivisen politiikan teorian kritiikkiä Determinismi: ihmisillä ei todellista valinnanvapautta ulkoinen determinismi (esim. marxilainen determinismi) tai sisäinen determinismi (geneettinen säätely tai alitajunnan ohjaus) Normatiivinen teoreetikko väittäisi, että ihminen tekee kuitenkin moraalisia valintoja moraalisen argumentoinnin olemassaolo itsessään viittaa siihen, että ihmisillä on tarve antaa teoilleen moraalisia perusteita.
23 Normatiivisen politiikan teorian kritiikkiä Looginen positivismi korostaa erottelu seuraavanlaisten väitteiden välillä. Empiiriset väitteet, jotka ovat testattavissa havaintojen avulla (tieteet, myös systemaattiset yhteiskuntatieteet) Formaalit väitteet, joiden validiteetti voidaan arvioida niiden loogisuuden perusteella (matematiikka, formaali logiikka; formaali politiikan teoria) Evaluatiiviset (arvottavat) väitteet, joiden validiointi on mahdotonta, ja siksi ne ovat tieteellisen tutkimuksen tavoittamattomissa. politiikan teoria käsittelee näitä
24 Normatiivisen politiikan teorian kritiikkiä Positivistisen käsityksen mukaan politiikan teoria on empiirisesti testattujen ja loogisesti valideiksi todettujen väitteiden joukko, joiden perusteella voidaan muodostaa yleisempi selitysmalli Tieteen tehtävänä katsotaan olevan empiiristen väitteiden testaaminen teoreettisten käsitteiden ja väitteiden välisten suhteiden analysointi. Onko politiikan teoria siis ainoastaan subjektiivisten mielipiteiden älykästä julkituontia? Kuitenkin vallitsevia normatiivisia käsityksiä voidaan tarkastella systemaattisesti filosofian ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä hyödyntäen!
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotLuento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria
LisätiedotEtiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite
Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotMistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi
Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin
LisätiedotKANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT
KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT Jenni Hannele Müller Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllinen filosofia Pro gradu -tutkielma
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotOlli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto
Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento III: Politologia tieteenalana
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento III: Politologia tieteenalana Platon (427-347 ekr.) Platon vaikutti antiikin Ateenassa Platonin Akatemia Platonin kuuluisin politiikkaa
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Antiikin demokratia Sana demokratia tulee kreikan kielestä. demos = kansa,
LisätiedotUtilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015
Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 5.11.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet
LisätiedotVuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983
Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotSEKSUAALIETIIKKA 2011
SEKSUAALIETIIKKA 2011 Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Kuka mitä hä? Asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikkö Tohtorikoulutettava Väitöskirja: Filosofinen seksuaalietiikka
LisätiedotOIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI
OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI LÄÄKETIEDE Lääketiede tai sen parempi suomennos medisiina (lat. ars medicine) tarkoittaa terveyden
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
LisätiedotArvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen
Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria
LisätiedotSOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA
SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotLeevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka
Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot
LisätiedotJohdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)
Johdatus politologiaan Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Luentosarjan rakenne Johdatus politologiaan, syksy 2012, opettaja: Maija Setälä (maiset@utu.fi),
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotVapauden merkitys. - vapauden käsitteen sisältö liberalismin historiasta nykypäivään
Vapauden merkitys - vapauden käsitteen sisältö liberalismin historiasta nykypäivään JUHO ROMAKKANIEMI Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Filosofian pro gradu -tutkielma Maaliskuu
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotJohn Rawlsin hyvinvointiliberalismi: metodologista vai moraalista individualismia?
John Rawlsin hyvinvointiliberalismi: metodologista vai moraalista individualismia? Sirkku Hellsten Tässä artikkelissa pohditaan, onko tunnetun amerikkalaisen yhteiskuntafilosofin John Rawlsin esittämän
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotSeurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014
Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa
LisätiedotKlassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 heinäkuu 26 Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Haettu 26.7.2012 osoitteesta: http://takku.net/article.php/20071223185338995
LisätiedotYstävyyden filosofia
Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotFILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo
1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on
LisätiedotPALA KAKUSTA. Tulonjaon oikeudenmukaisuus modernissa poliittisessa filosofiassa. Reima Eelis Olavi Launonen
PALA KAKUSTA Tulonjaon oikeudenmukaisuus modernissa poliittisessa filosofiassa Reima Eelis Olavi Launonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllinen filosofia Pro Gradu tutkielma
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus
Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotYliopiston ajatus ja strateginen johtaminen
Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotKritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle
Kritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle (1) Kritiikki lähtöoletuksille: Onko oikeudenmukaisuudessa kysymys juuri Rawlsin mainitsemien sosiaalisten perushyödykkeiden jaosta? Rawlsin hypoteettisen
LisätiedotYritysvastuun politiikkaa
Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän
Lisätiedotsosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen
Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.
LisätiedotMarx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015
Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa
LisätiedotSukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta Kaisa Herne Johdanto Sukupolvien välisessä distributiivisessa oikeudenmukaisuudessa on kyse resurssien jaosta eri sukupolvien kesken. Onko
LisätiedotLuento VII. Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento VII Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium
LisätiedotOikeus vapauteen. Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta
Oikeus vapauteen Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta Kandidaatintutkielma Politiikan tutkimuksen linja Jukka Jonninen 012472529 Lehtori Erkki Berndtson 15.10.2007
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotKritiikin kokonaishahmo: Ivan Illichin koulutus- ja yhteiskuntanäkemyksistä
Kritiikin kokonaishahmo: Ivan Illichin koulutus- ja yhteiskuntanäkemyksistä Tomi Kiilakoski Kirsi-Marja Saurén 2008. Asiantuntijavalta koulutettu mielikuvitus. Systemaattinen analyysi Ivan Illichin tuotannosta
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotFilosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995.
Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tiedekunta Filosofian valintakoe 1.6.2006 klo 11-15 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään.
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotAmmattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus
Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotUtilitarismi ja vaihtoehdot
Utilitarismi ja vaihtoehdot YK10 Etiikan luennot SL 2013 II opetusperiodi TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 15.11.2013 1 Etiikan teoriaosion
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotLTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)
LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
Lisätiedot