Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa

Transkriptio

1 Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa Uhanalaisuusarvioinnin tulosten julkistamisseminaari , Säätytalo, Helsinki

2 Esityksen rakenne 1. Mitä biologiset kokoelmat ovat? 2. Mikä on kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa? joitakin esimerkkejä Suomen lajien uhanalaisuus raportin valmistelutyöstä 3. Käyttämätön potentiaali: miten merkitystä voisi lisätä entisestään?

3 1. Mitä biologiset kokoelmat ovat? Laajassa mielessä: organisaatioita, jotka keräävät, säilyttävät, järjestävät, analysoivat ja levittävät tietoa lajeista tieto koostuu usein näytteestä ja siihen liittyvästä informaatiosta Kirjastoja, joissa on nimettömiä kirjoja, jotka on kirjoitettu vieraalla, käsittämättömällä kielellä. lisäksi paljon tietoa, johon ei liity näytettä (havaintotieto) Ja hyvin keskeisesti: asiantuntijayhteisöjä

4 mitä biologiset kokoelmat ovat? Perinteisesti eläin- ja kasvimuseot kuivatut ja yleensä jollakin tavoin preparoidut näytteet (neulottuja hyönteisiä, prässättyjä kasveja, eläinten nahkoja, siemeniä jne.) nesteeseen säilötyt näytteet: kokonaisia eläimiä tai niiden elimiä, kukkia, hedelmiä jne. Mutta myös elävät kokoelmat kasvitieteelliset puutarhat geenipankki- ja solukkoviljelmät, siemenpankit eläintarhat

5 mitä biologiset kokoelmat ovat? Suomen tilanne Luonnontieteellinen keskusmuseo LTKM Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva luonnontieteellinen kansalliskokoelma eläintieteen yksikkö: eläinmuseo ja rengastustoimisto kasvitieteen yksikkö: kasvimuseo, Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteelliset puutarhat reilut 50% Suomen kokoelmista

6 mitä biologiset kokoelmat ovat? Muiden yliopistojen kokoelmayksiköt Turun yliopiston kasvimuseo (sis. Åbo Akademin kokoelmat) ja kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha ja kasvimuseo Turun (sis. ÅA) ja Oulun yliopistojen eläinmuseot Itä-Suomen yliopiston kasvitieteellinen puutarha Botania (Joensuu) ja tutkimuspuutarha (Kuopio) Jyväskylän yliopiston museo Kuopion luonnontieteellinen museo nämä yhteensä lähes 50% Suomen kokoelmista Lisäksi: yksityiset kokoelmat, eläintarhat..

7 2. Mikä on kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa? Mitä pitäisi arvioida? lajilistat eli check lists esimerkiksi putkilokasvien uhanalaisuutta arvioinut ryhmä sai LTKM:ltä käyttöönsä Suomen lajiluettelon

8 2. Mikä on kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa? Mitä pitäisi arvioida? lajilistat eli check lists esimerkiksi putkilokasvien uhanalaisuutta arvioinut ryhmä sai LTKM:ltä käyttöönsä Suomen lajiluettelon

9 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Kokoelmat sisältävät edelleen valtavasti koostamatonta tietoa; edes Suomen lajistoa ei vielä tunneta mitä vähemmän tutkittu ryhmä, sitä enemmän kokoelmia on uhanalaisuuden arvioimistyössä jouduttu konsultoimaan suoraan. Esim.: Piensieniarviointi perustuu kasvimuseoiden näytteisiin, arkistoihin, kirjallisuuteen sekä asiantuntijatietoihin

10 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Missä lajit esiintyvät? Miten kannat kehittyvät? uhanalaisuus liittyy mm. levinneisyys- ja esiintymisalueeseen (kriteeri B) biologiset kokoelmayksiköt kartoittavat lajien esiintymistä, esim.: Kasviatlas: 5,4 milj. havaintoa suomalaisten kasvimuseoiden näytteistä, maastomuistiinpanoista, levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista

11 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Missä lajit esiintyvät? Miten kannat kehittyvät? uhanalaisuus liittyy mm. levinneisyys- ja esiintymisalueeseen (kriteeri B) biologiset kokoelmayksiköt kartoittavat lajien esiintymistä, esim.: Kasviatlas: 5,4 milj. havaintoa suomalaisten kasvimuseoiden näytteistä, maastomuistiinpanoista, levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista

12 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Missä lajit esiintyvät? Miten kannat kehittyvät? uhanalaisuus liittyy mm. levinneisyys- ja esiintymisalueeseen (kriteeri B) biologiset kokoelmayksiköt kartoittavat lajien esiintymistä, esim.: Kasviatlas: 5,4 milj. havaintoa suomalaisten kasvimuseoiden näytteistä, maastomuistiinpanoista, levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista Lintuatlas: selvittää pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet ja levinneisyyden muutoksia; alan harrastajat keskeisiä tiedon kerääjiä, LTKM koordinoi; 3. atlas vuosina (edelliset , )

13 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Missä lajit esiintyvät? Miten kannat kehittyvät? uhanalaisuus liittyy mm. levinneisyys- ja esiintymisalueeseen (kriteeri B) biologiset kokoelmayksiköt kartoittavat lajien esiintymistä, esim.: Kasviatlas: 5,4 milj. havaintoa suomalaisten kasvimuseoiden näytteistä, maastomuistiinpanoista, levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista Lintuatlas: selvittää pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet ja levinneisyyden muutoksia; alan harrastajat keskeisiä tiedon kerääjiä, LTKM koordinoi; 3. atlas vuosina (edelliset , )

14 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Lisäksi seuraavat laskennat/seurannat, jotka LTKM:n vastuulla tai joissa LTKM mukana: Maalinnuston pesimäaikainen laskenta vuosina (LTKM) ja maalinnuston pesimäaikainen seuranta (LTKM) Petolintujen ja pöllöjen vuosittainen seuranta (LTKM ja Metsähallitus) Vesilintuseuranta (LTKM ja RKTL) Saaristolintuseuranta (LTKM ja RKTL) Talvilintulaskennat (LTKM)

15 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Erilaiset tiedonkeruuprojektit; monissa biologiset kokoelmayksiköt keskeisessä roolissa alueelliset uhanalaisuusselvitykset paikallisfloorat yksittäisten lajien kartoitushankkeet, esim. liitoorava Julkaisusarjat, esim. LTKM:n Lutukka ja Sahlbergia lajiartikkelit, lajiluettelot yms.

16 kokoelmien merkitys uhanalaisuuden arvioinnissa Asiantuntijoiden olemassaolon merkitystä ei voi liikaa korostaa! tutkimus lisää tiedon tasoa monen lajiryhmän kohdalla vain asiantuntijat voivat tehdä maastokartoituksia (ja kerätä lisää näytteitä) julkaisematonta hiljaista tietoa vielä runsaasti Biologisten kokoelmayksiköiden merkitys käykin ehkä parhaiten esille punaisen kirjan tekijä- ja kiitosluetteloista

17 3. Käyttämätön potentiaali: miten merkitystä voisi lisätä entisestään? Suorasiipisiä on Suomessa tutkittu vähän ja ryhmän harrastajia on ollut vain muutamia. Niinpä tiedon kertyminen on ollut niukkaa ja monien yleistenkin lajien levinneisyys tunnetaan puutteellisesti. resursointi!

18 käyttämätön potentiaali kokoelmien digitointi, tietojärjestelmien kehittäminen resursointi! yhteistyön lisääminen entisestään kokoelmayksiköiden välinen, kokoelmayksiköiden ja ympäristöhallinnon välinen harrastajayhteistyö elävien kokoelmien hyödyntäminen tutkimukseen esim. populaatio- ja lisääntymisbiologiset tutkimukset

19 Summa summarum: Lajien uhanalaisuuden arviointia ei olisi voitu eikä jatkossakaan voida tehdä ilman biologisia kokoelmia. Kiitos!