Utilitarismi ja vaihtoehdot

Transkriptio

1 Utilitarismi ja vaihtoehdot YK10 Etiikan luennot SL 2013 II opetusperiodi TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta Etiikan teoriaosion loput luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) 2. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 3. Utilitarismi/vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Kirkkojen etiikka ja (huom ei krt) Luentokertaus Keskeinen sisältö Seurauseettinen ajattelu (utilitarismi) Mill Sidgwick Sop. oik. vaihtoehto utilitarismille (Rawls) Rawlsin teorian analyysi / sovellukset

2 J. S. Mill ( ) Merkittävin brittiläinen 1800-l filosofi, empiristi ekonomisti, politiikan teoreetikko, hallitusmies Positiivinen näkemys ihmisestä tiedon kasvu, yksilönvapaus, hyvinvoinnin edistäminen Vaikutteita: Locke, Berkeley, Hume, Bentham Vapaudesta (1859) Utilitarismi (1861) Stanford E. Phil. / J. S. Mill Henry Sidgwick ( ) Cambridgen yo:n moraalifilosofi anglo-amerikkalainen etiikan ja politiikan teoria Keskeisiä tutkimusalueita (etiikan ohella / lisäksi) taloustiede, poliittinen teoria, kasvatustiede, parapsykologia Pääteos The Methods of Ethics (1874) malli kuinka teoretisoida etiikkaa järjestelmällinen vertailu utilitarismi / vaihtoehdot Stanford E. Phil. / Henry Sidgwick Utilitarismi Ei vastausta: miksi pitäisi tehdä jotakin (vrt. Kant) esitys tietynlaisista toiminnan kriteereistä Moraalidoktriini myös: moraaliteoria tai niiden joukko Keskeistä: hyvinvoinnin (utiliteetin) maksimointi lisäksi esim. kärsimyksen minimointi Pakaslahti, Arvi (2008) Utilitarismi. Artikkeli päivätty

3 Määrittelyä Utilitarismi ei sis. distributiivista periaatetta, lisäksi hyvinvointiin perustuva impartiaalinen (puolueeton) Hyvinvointiperusteinen preferenssien / intressien tyydyttyminen tai eityydyttyminen, ym. Impartiaalisuus / puolueettomuus moraalimerkitys ei riippuvainen oliosta itsestään Utilitarismin muodot (Pakaslahti) Hedonistinen ja ei-hedonistinen Suora ja epäsuora Totaali- ja keskiarvo Optimoiva ja ei-optimoiva Positiivinen ja negatiivinen Objektiviinen ja subjektiivinen Hedonistinen ja ei-hedonistinen Tekoarviointi mielihyvän ja kärsimyksen avulla vrt. preferenssiutilitarismi: preferenssityydytys / ei preferenssityydytystä Hyvinvoinnin määrittelyongelma miten arvotetaan hyvä / huono elämä Poikkeava, muissa on kyse enemmän: miten suhtaudutaan hyväksi / huonoksi tekeviin asioihin

4 Suora ja epäsuora utilitarismi Suora: teon moraaliset ominaisuudet riippuvat seurauksista tekoutilitarismi esim. vain jos hyvinvointia maksimoivaa Epäsuora: riippuvuus muusta kuin seurauksista sääntöutilitarismi oikea teko, jos hyvinvointia maksimoivat säännöt huomioidaan Jaottelu erilainen eri moraalifilosofeilla ero: noudattavako kaikki sääntöjä / vain yksilö noudattaa Totaali- ja keskiarvo-utilitarismi Maailmassa huomattava joukko huonosti pärjääviä vs. maailmassa vähän hyvin pärjääviä Totaali-utilitarismi: hyvinvoinnin maksimointi keskiarvo-utilitarismi: ka. hyvinvoinnin lisääminen Oleellinen teko lukumääräsuhdetta arvioitaessa karkeita yleistyksiä Optimoiva ja ei-optimoiva utilitarismi Optimoiva: moraalitoimijoiden toim. parhaalla tavalla ei-optimoiva: ei em. velvoitetta Optimoiva: hyvinvointi on aina maksimoitava tyydyttävä utilitarismi ei-optimoivana Tyydyttävä: vaikutus hyvinvointiin riittävän hyvä riittävän hyvä vs. paras

5 Positiivinen ja negatiivinen utilitarismi Positiivinen: hyvinvointia mahd. / tarpeeksi paljon vrt. optimoiva ja ei-optimoiva Negatiivinen: minimoidaan kärsimys koskee moraalisia toimijoita Moraalisesti tärkeä asia pyritään minimoimaan vrt. ero jonkun asian kasvattamiseen Objektiivinen (obj.) ja subjektiivinen (subj.) utilitarismi Obj.: tosiasialliset seurausvaikutukset hyvinvointiin kysymys määrästä ja laadusta Subj.: mitä vaihtoehtoja toimija voi havainnoida ennakko-arviointi Välimuoto mitä pitäisi uskoa hyvinvointivaikutuksista todennäköisyydet seurausten suhteen Kritikkiä Maksimoiva tekoutilitarismi esim. varakkaiden rahanjako Utilitarismin kanta hyvinvoinnin jakamiseen jakautumiseen Tietyt erityistilanteet yksilö vs. yhteisö (esim. terrorismi) aktiivinen eutanasia Kritiikki lähteestä

6 John Rawls ( ) Lähde: Wikipedia Commons Rawlsin tuotannosta yleisesti Harvardin professori oikeudenmukaisuusteoreetikko Sopimusteoreettisen poliittisen filosofian edustaja Theory of Justice,1971 (suom. Oik. muk. teoria, 1988) Yht. k. oikeudenmukaisuuden sisältökysymykset liberaalidemokraattinen näkökulma Päivänsalo, V. & Mäkinen, J. (2009) Rawls, John Artikkelin päivämäärä Rawlsin taustaa Lopputyö (BA, Princeton 1943, julk. 1942/2009) A Brief Inquiry into the Meaning of Sin and Faith: An Interpretation Based on the Concept of Community Emil Brunnerin ajattelu Siirtymä pois moraalifilosofiasta näkemys oikeudenmukaisuutena reiluutena 1970-l positivismi: poliittisen filosofian loppu kielen merkitysanalyysi Päivänsalo & Mäkinen

7 Oikeudenmukaisusteoria (1971) Merkittävä vastakirjoitus etenkin utilitarismille, myös perfektionismille intuitionismille Kaksi oikeudenmukaisuusperiaatetta vapausperiaate yhtäläisten mahd. periaate (1), eroperiaate (2) Oikeuttaminen alkuasetelman kautta vapaat, rationaaliset ja samassa asemassa olevat Päivänsalo & Mäkinen Poliittinen liberalismi Pluralistisen yhteiskuntateorian ongelma miten tasapainotetaan yksilönvapaus vs. yhteisö uskonnolliset vakaumukset ja liberaalidemokratia Moniarvoisuus ja käsitys suvaitsevaisuudesta ei yhteisiä päämääriä ei yhteisiä arvoja Sopiminen resiprookkisena kunnioituksena kohtuullisen järjen moraali Päivänsalo & Mäkinen Poliittisen filosofian neljä roolia Käytännöllinen löydetään yhteisymmärryksen rationaalinen perusta Orientaatio autetaan kansalaisia löytämään paikkansa yhteisössä Poliittisten mahdollisuuksien tunnistaminen toimivat järjestykset jotka saavat kansalaisten tuen Yhteensovittaminen (engl. reconciliation) ihmiselämä ei vain hallintaa ja kamppailua (vrt. Hobbes)

8 Teoriajärjestys (Rawlsilla) Poliitt. filosofia ei vain soveltavaa moraalifilosofiaa ei universaalia Periaatetta (vrt. utilitarismi) 1. osa-alue: demokraattinen yhteiskunta jatkumona tämän jälkeen: yht. k. osana kansojen yhteenliittymää Universaali kattavuus saavutetaan vaiheittain myöhemmin: ihmisen suhteet eläimiin jne Ideaalinen ja ei-ideaalinen teoria Ideaaliteoria kaikki toimijat (yksilöt tai yhteisöt) hyväksyvät periaatteet lainrikkominen vähenee (yksilöt/rikollisuus, yhteisö/sota) suotuisat yht. k. olosuhteet ei nälänhätää ym. Ei-ideaalinen teoria th:n järjestäminen erityistarpeita omaaville (yksilöt) aggressiivisten valtioiden kohtelu (yhteisöt) Harkintatasapaino K: Kuinka perusteltu näkemys poliittisista instituutioista riippuu kuinka lähellä ihminen on harkintatasapainoa Harkintatasapaino (ideaalina) kaikki henkilön uskomukset harmonisessa suhteessa Harkintatasapaino (metodina) hyvässä ajattelutilassa ilman epäröintiä orjuus on väärin kaikki ihmiset ovat poliittisesti samanarvoisia

9 Liberaaliyhteiskuntakäsityksen hegemonia Vastakkaisten intressien yhteensovittaminen valtionkirkko abortti samaa sukupuolta olevien suhteet Legitimiteetti (1) pakkovallan käyttäminen Stabiilius (2) miksi totella lakeja, jos ristiriidassa vakaumuksen kanssa? Oikeudenmukaisuus poliittisena käsitteenä 1. Liberaalinäkemys takaa tietyt vapaudet/oikeudet ilmaisunvapaus, omantunnonvapaus ym. 2. Politiikassa annetaan em. asioille erityinen sija suuremman hyvän edistämiseksi (esim. kansantuote) täydellistymiseksi (esim. kulttuurin edistäminen) 3. Kaikille taataan riittävät mahdollisuudet käyttää vapauksiaan parhaalla mahdollisella tavalla Kysymys julkisesta rationaliteetista (järkevyydestä) Pitää uskoa että kaikki voivat totella lakeja ei voida pakottaa omaa näkemystä toisille Oppi julkisesta rationaliteetista vaade resiprookkisuudesta Kaikkien on oikeutettava näkemyksensä julkisesti saatavilla arvot (A) standardit (B)

10 A. Julkiset arvot Julkisen arvomaailman piiriin kuuluvat asiat uskonnonvapaus naisten tasa-arvo talouden toiminnanvapaus ympäristönsuojelu perheen integriteetti (tulevien sukupolvien takia) Ei-julkiseen arvomaailmaan kuuluvat asiat kirkkojen itselleen asettamat rajoitukset (ml. pappeus) yksityisten klubien ja yhteenliittymien säännöt Stanford E. Phil John Rawls B. Julkiset standardit Julkiset keskustelu- ja operointitavat päättelyperiaatteet todistusarvo Poliittisia päätöksiä ei voi oikeuttaa jumalallisilla käskyillä / ilmoituksella kiistanalaisiin teorioihin (psykologiset / taloudelliset) Hyväksyttäviä standardeja maalaisjärki / terve järki yleisesti hyväksytyt faktat tieteen yleiset päätelmät Julkisen järjen tottelemisen velvoite (1) Fundamentaaliset poliittiset asiat kuka saa äänestää mitä uskontoja suvaitaan kuka saa omistaa omaisuutta (vrt. Robert Nozick) millaisin edellytyksin otetaan / ei oteta töihin Edelliset muodostavat oman kategoriansa perustuslailliset välttämättömyydet perusoikeudelliset asiat Stanford Encyclopedia of Phil. / John Rawls

11 Julkisen järjen tottelemisen velvoite (2) Omien päätösten rajoittaminen poliittiseen toimintaan osallistuminen Julkisen vallan käyttö (esim. tuomarit) koskee myös kanditaatteja korkeisiin virkoihin Huom. Myös äänestäjien on sitouduttava tähän kyettävä tukemaan julkisen vallan käyttöä Stanford E. Phil. / John Rawls Julkisen järjen tottelemisen velvoite (3) Sivistyneen käytöksen velvoite täydet oikeudet ilmaisunvapauteen Julkisen järjen loukkaaminen ei sinänsä ole rikos moraalinen velvoite toisten kunnioitukseen Poliittiset päätökset eivät voi perustua oman edun tavoitteluun ristiriitaiseen päättelyyn Näkemys ensisijaisista hyvistä Perustavaa laatua olevat oikeudet ja vapaudet Vapaa liikkuvuus, vapaa ammatinvalinta Mahdollisuus julkiseen valtaan ja luottamustoimiin Mahdollisuus toimeentuloon ja vaurastumiseen Yhteiskunnallinen perusta itsekunnioitukselle

12 Rawlsin sovelluksia Rawls hylkää hyvinvointivaltio-ajattelun talous jätetty yksityisten toimijoiden varaan Hyvinvointivaltio ei takaa vaikutusmahdollisuuksia mahd. koulutukseen ja toimeentuloon Hyvinvointivaltio luo demoralisoidun alaluokan sosialismi ja laissez-faire -kapitalismi vielä pahempia Oikeus reiluutena: Yht. k. muoto Omistusoikeuteen perustuva demokratia myös nk. demokraattinen sosialismi Tuottavien resurssien tasapuolinen jakaminen laaja pääsy perus- ja täydennyskoulutukseen Demokraattinen sosialismi: työntekijä-johdetut yhtiöt kaikkien osallistuminen vähentää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta Kertauksesta (Kirkkojen etiikan jälkeen) Luentokertaus klo /3 kysymyksestä oikein Luetaan luennoilla jaetut materiaalit