Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015

Transkriptio

1 Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta

2 Ohjelma (ma, to, pe PII) Johdanto/ohjeet ma Käsitteet to Pe ei kertaa Teoriat Kantilaisuus ma Utilitarismi to Hyve-etiikka pe Soveltava etiikka Lääkintäetiikka ma 9.11 Tekn. etiikka to Talousetiikka pe Kirkkojen etiikka Ma ei kertaa Katolinen / Ort. to Lut. / Ref. pe Kertaus PE HUOM: ma ja to ei ole luentokertaa

3 Keskeinen sisältö Seurauseettinen ajattelu (utilitarismi) J. S. Mill ( ) Henry Sidgwick ( ) Vaihtoehto utilitarismille John Rawls ( )

4 Seurauseettinen ajattelu

5 J. S. Mill ( ) Merkittävin brittiläinen luvun filosofi, empiristi ekonomisti, politiikan teoreetikko, hallitusmies Positiivinen näkemys ihmisestä tiedon kasvu, yksilönvapaus, hyvinvoinnin edistäminen Vaikutteita: Locke, Berkeley, Hume, Bentham Vapaudesta (1859) Utilitarismi (1861) Stanford E. Phil. / J. S. Mill, kuva: Wikipedia

6 Henry Sidgwick ( ) Cambridgen yo:n moraalifilosofi anglo-amerikkalainen etiikan ja politiikan teoria Keskeisiä tutkimusalueita (etiikan ohella / lisäksi) taloustiede, poliittinen teoria, kasvatustiede, parapsykologia Pääteos The Methods of Ethics (1874) malli kuinka teoretisoida etiikkaa järjestelmällinen vertailu utilitarismi vs. vaihtoehdot Stanford E. Phil. / Henry Sidgwick, kuva: Wikipedia

7 Utilitarismi Ei vastausta: miksi pitäisi tehdä jotakin (vrt. Kant) esitys tietynlaisista toiminnan kriteereistä Moraalidoktriini myös: moraaliteoria tai niiden joukko Keskeistä: hyvinvoinnin (utiliteetin) maksimointi lisäksi esim. kärsimyksen minimointi Pakaslahti, Arvi (2008) Utilitarismi. Artikkeli päivätty

8 Määrittelyä Utilitarismi ei sisällä distributiivista periaatetta, lisäksi hyvinvointiin perustuva impartiaalinen (puolueeton) Hyvinvointiperusteinen preferenssien ja/tai intressien tyydyttyminen tai eityydyttyminen, ym. Impartiaalisuus (puolueettomuus) moraalimerkitys ei riippuvainen oliosta itsestään Pakaslahti

9 Utilitarismin muodot (Pakaslahti) Hedonistinen ja ei-hedonistinen Suora ja epäsuora Totaali- ja keskiarvo Optimoiva ja ei-optimoiva Positiivinen ja negatiivinen Objektiviinen ja subjektiivinen Pakaslahti

10 Hedonistinen ja ei-hedonistinen Tekoarviointi mielihyvän ja kärsimyksen avulla vrt. preferenssiutilitarismi: preferenssityydytys / ei preferenssityydytystä Hyvinvoinnin määrittelyongelma miten arvotetaan hyvä tai huono elämä Poikkeava, muissa on kyse enemmän: suhtautuminen hyväksi tai huonoksi tekeviin asioihin Pakaslahti

11 Suora ja epäsuora utilitarismi Suora: teon moraaliset ominaisuudet riippuvat seurauksista tekoutilitarismi esim. vain jos hyvinvointia maksimoivaa Epäsuora: riippuvuus muusta kuin seurauksista sääntöutilitarismi oikea teko, jos hyvinvointia maksimoivat säännöt huomioidaan Jaottelu erilainen eri moraalifilosofeilla ero: noudattavako kaikki sääntöjä / vain yksilö noudattaa Pakaslahti

12 Totaali- ja keskiarvo-utilitarismi Maailmassa huomattava joukko huonosti pärjääviä vs. maailmassa vähän hyvin pärjääviä Totaali-utilitarismi: hyvinvoinnin maksimointi keskiarvo-utilitarismi: ka. hyvinvoinnin lisääminen Oleellinen teko lukumääräsuhdetta arvioitaessa karkeita yleistyksiä Pakaslahti

13 Optimoiva ja ei-optimoiva utilitarismi Optimoiva: moraalitoimijoiden toim. parhaalla tavalla ei-optimoiva: ei em. velvoitetta Optimoiva: hyvinvointi on aina maksimoitava tyydyttävä utilitarismi ei-optimoivana Tyydyttävä: vaikutus hyvinvointiin riittävän hyvä riittävän hyvä vs. paras Pakaslahti

14 Positiivinen ja negatiivinen utilitarismi Positiivinen: hyvinvointia mahd. / tarpeeksi paljon vrt. optimoiva ja ei-optimoiva Negatiivinen: minimoidaan kärsimys koskee moraalisia toimijoita Moraalisesti tärkeä asia pyritään minimoimaan vrt. ero jonkun asian kasvattamiseen Pakaslahti

15 Objektiivinen (obj.) ja subjektiivinen (subj.) utilitarismi Obj.: tosiasialliset seurausvaikutukset hyvinvointiin kysymys määrästä ja laadusta Subj.: mitä vaihtoehtoja toimija voi havainnoida ennakko-arviointi Välimuoto mitä pitäisi uskoa hyvinvointivaikutuksista todennäköisyydet seurausten suhteen Pakaslahti

16 Kritikkiä Maksimoiva tekoutilitarismi esim. varakkaiden rahanjako Utilitarismin kanta hyvinvoinnin jakamiseen jakautumiseen Tietyt erityistilanteet yksilö vs. yhteisö (esim. terrorismi) aktiivinen eutanasia Kritiikki lähteestä Pakaslahti

17 John Rawls ( ) Lähde: Wikipedia Commons

18 Rawlsin tuotannosta yleisesti Harvardin professori oikeudenmukaisuusteoreetikko Sopimusteoreettisen poliittisen filosofian edustaja Theory of Justice,1971 (suom. Oik. muk. teoria, 1988) Yht. k. oikeudenmukaisuuden sisältökysymykset liberaalidemokraattinen näkökulma Päivänsalo, V. & Mäkinen, J. (2009) Rawls, John päivämäärä

19 Rawlsin taustaa Lopputyö (BA, Princeton 1943, julk. 1942/2009) A Brief Inquiry into the Meaning of Sin and Faith: An Interpretation Based on the Concept of Community Emil Brunnerin ajattelu Siirtymä pois moraalifilosofiasta näkemys oikeudenmukaisuutena reiluutena 1970-l positivismi: poliittisen filosofian loppu kielen merkitysanalyysi Päivänsalo & Mäkinen

20 Oikeudenmukaisusteoria (1971) Merkittävä vastakirjoitus etenkin utilitarismille, myös perfektionismille intuitionismille Kaksi oikeudenmukaisuusperiaatetta I. vapausperiaate II. yhtäläisten mahdollisuuksien periaate (1) ja eroperiaate (2) Oikeuttaminen alkuasetelman kautta vapaat, rationaaliset ja samassa asemassa olevat Päivänsalo & Mäkinen

21 Poliittinen liberalismi Pluralistisen yhteiskuntateorian ongelma miten tasapainotetaan yksilönvapaus vs. yhteisö uskonnolliset vakaumukset ja liberaalidemokratia Moniarvoisuus ja käsitys suvaitsevaisuudesta ei yhteisiä päämääriä ei yhteisiä arvoja Sopiminen resiprookkisena kunnioituksena kohtuullisen järjen moraali Päivänsalo & Mäkinen

22 Poliittisen filosofian neljä roolia Käytännöllinen löydetään yhteisymmärryksen rationaalinen perusta Orientaatio autetaan kansalaisia löytämään paikkansa yhteisössä Poliittisten mahdollisuuksien tunnistaminen toimivat järjestykset jotka saavat kansalaisten tuen Yhteensovittaminen (engl. reconciliation) ihmiselämä ei vain hallintaa ja kamppailua (vrt. Hobbes) Stanford E. Phil. John Rawls

23 Teoriajärjestys (Rawlsilla) Poliittinen filosofia ei vain soveltavaa moraalifilosofiaa ei universaalia Periaatetta (vrt. utilitarismi) 1. osa-alue: demokraattinen yhteiskunta jatkumona tämän jälkeen: yht. k. osana kansojen yhteenliittymää Universaali kattavuus saavutetaan vaiheittain myöhemmin: ihmisen suhteet eläimiin jne. Stanford E. Phil. John Rawls

24 Ideaalinen ja ei-ideaalinen teoria Ideaaliteoria kaikki toimijat (yksilöt tai yhteisöt) hyväksyvät periaatteet lainrikkominen vähenee (yksilöt/rikollisuus, yhteisö/sota) suotuisat yhteiskunnalliset olosuhteet ei nälänhätää ym. Ei-ideaalinen teoria th:n järjestäminen erityistarpeita omaaville (yksilöt) aggressiivisten valtioiden kohtelu (yhteisöt) Stanford E. Phil. John Rawls

25 Harkintatasapaino K: Kuinka perusteltu näkemys poliittisista instituutioista riippuu kuinka lähellä ihminen on harkintatasapainoa Harkintatasapaino (ideaalina) kaikki henkilön uskomukset harmonisessa suhteessa Harkintatasapaino (metodina) hyvässä ajattelutilassa ilman epäröintiä orjuus on väärin kaikki ihmiset ovat poliittisesti samanarvoisia Stanford E. Phil. John Rawls

26 Liberaaliyhteiskuntakäsityksen hegemonia Vastakkaisten intressien yhteensovittaminen valtionkirkko abortti samaa sukupuolta olevien suhteet Legitimiteetti (1) pakkovallan käyttäminen Stabiilius (2) miksi totella lakeja, jos ristiriidassa vakaumuksen kanssa? Stanford E. Phil. John Rawls

27 Näkemys ensisijaisista hyvistä Perustavaa laatua olevat oikeudet ja vapaudet Vapaa liikkuvuus, vapaa ammatinvalinta Mahdollisuus julkiseen valtaan ja luottamustoimiin Mahdollisuus toimeentuloon ja vaurastumiseen Yhteiskunnallinen perusta itsekunnioitukselle Stanford E. Phil. John Rawls

28 Rawlsin sovelluksia Rawls hylkää hyvinvointivaltio-ajattelun talous jätetty yksityisten toimijoiden varaan Hyvinvointivaltio ei takaa vaikutusmahdollisuuksia mahd. koulutukseen ja toimeentuloon Hyvinvointivaltio luo demoralisoidun alaluokan sosialismi ja laissez-faire -kapitalismi vielä pahempia Stanford E. Phil. John Rawls

29 Oikeus reiluutena: Yhteiskunnallinen muoto Omistusoikeuteen perustuva demokratia myös nk. demokraattinen sosialismi Tuottavien resurssien tasapuolinen jakaminen laaja pääsy perus- ja täydennyskoulutukseen Demokraattinen sosialismi: työntekijä-johdetut yhtiöt kaikkien osallistuminen vähentää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta Stanford E. Phil. John Rawls

30 Seuraavalla kerralla Pe klo 12-14: Hyve-etiikka