Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Transkriptio

1 Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto

2 Ohjelma (ma, to, pe PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet erit. hyvän käsite ma Teoriat Kantilaisuus to Utilitarismi pe Hyve-etiikka ma Soveltava etiikka Lääkintäetiikka to Tekn. etiikka pe Talousetiikka ma Kirkkojen etiikka Katolilaisuus to Lut. / Ref. pe Ortodoksinen ma Kertaus PE HUOM: to ei ole luentokertaa

3 Täksi kerraksi ma Kirjoitetaan 1-2 sivun teksti, kertoen vapaasti mitä on velvollisuusetiikka seurausetiikka hyve-etiikka Times New Roman 12 pt tai vast. (1,5 riviväli) merkitään lähteet esim. alaviittein (huom. ei Wikipedia) Palautus ma klo luennolla tänne PII

4 Tämä luento Etiikan tutkimus yliopistolla Käsitteiden analyysi etiikassa Hyvän käsite ja merkityssisältö

5 Etiikan tutkimus yliopistolla

6 Akateeminen etiikka yliopistolla Yhteisöllisen käyttäytymisen tutkimusalue psykologia sosiologia (erit. moraalisosiologia) Mitkä ohjeet tai teot ovat yleistettävissä? kulttuurisidonnaisuus vaikutusarviointi Deskriptiivinen (kuvaileva) etiikka käytänteet ja uskomukset (syntyhistoria) mahd. ratkaisuvaihtoehdot Loukola eettinen-tutkimus.pdf

7 Metaetiikka Normatiivinen: hyvä ja/tai oikea eri yhteyksissä tilannekohtainen toiminta elämän päämäärien valinta mitä minun tulisi tehdä Metaetiikka metodit kielet logiikka oikeuttaminen sisältäen erilaiset lähtökohdat ja roolit Olli Loukola 2011/

8 Teologinen etiikka Instituutioiden tai ihmisten moraaliarvostelmat ja ohjeistot, joilla on uskonnollisia vaikuttimia Kiinnostus etiikan historiaa kohtaan Elizabeth Anscombe: Modern Moral Philosophy (1958) Alasdair MacIntyre: After Virtue (1981) Charles Taylor: Sources of the Self (1989) Stanley Hauerwas: Historialla ei ole arvoa krist. etiikalle

9 Sosiaalietiikka Yhteiskuntafilosofia yhteisökäsitteiden analyysi tai käsitys yhteiskunnallisesta todellisuudesta Yhteiskuntatiede teorioita yhteiskunnallisesta todellisuudesta (esim. moraalisosiologia) Yhteiskuntapolitiikka yhteiskunnan normiohjaus Sosiaalietiikka normien ja päämäärien (arvojen) asettaminen tai analyysi Kirjavainen 1996,

10 Uskonnollisen etiikan murros Moderni moraalifilosofia jakautunut ja 1800-l Huolimatta jakautumisesta tarve etsiä yhteisiä uskonnollisia väitelauseita yhteistä moraalisanastoa Sekularisoituminen (maallistuminen) kristinuskon muutos taustaoletuksesta perusteltavaksi auktoriteetin katoaminen Herdt

11 Postmoderni etiikka: Kierkegaard ( ) ja Nietzsche ( ) Soren Kierkegaard: etiikka monimerkityksellisenä tietty elämänalue, jonka uskonto ylittää elämänalue, joka säilyy myös uskonnollisessa elämässä Friedrich Nietzsche: krist. etiikka orjamoraalina ei hyvää tai pahaa eikä totta tai väärää, sen sijaan parempi ja huonompi ylempi ja alempi Stanford Encyclopedia of Philosophy: Kierkegaard s Ethics Eyer, R. (2000) / John T. Pless

12 Eettinen reflektio (yleinen) Millaisia ihmisiä meidän tulisi olla Millaisia päämääriä tulisi asettaa Miten suhtaudutaan toimintaan mitä pitää tehdä mitä pitää jättää tekemättä Meilander, G. & Werpehovski, W. (ed.) (2007)

13 Kristillinen eettinen reflektio Ei vain kokemukseen tai järkeen perustuva Uskonnollisiin teksteihin pohjautuva Tietyssä kontekstissa tapahtuva uskonyhteisö (elävien) traditio (kuolleiden) Meilander & Werpehowski

14 Tulkintatapoja akateemisessa teologisen etiikan tutkimuksessa Kristillinen etiikka objektiivista (yksilöriippumatonta) Oikean tai väärän eettiset standardit yleisinhimillisiä Teologisen etiikan suositukset eivät välttämättä seuraa ilmoituksesta Moraaliset ongelmat nousevat yhteiskunnallisesta todellisuudesta Kirjavainen

15 Seuraus em. tulkintatavoista Teologisen etiikan tutkimus trivialisoituu moraaliongelmat käsitellään muualla poliittiset yhteisöt, lainsäädäntökoneisto muut yksityiset toimijat (etenkin media) Roolimallien merkitys etiikassa (esim. Sokrates) haetaan muualta kuin kirkosta kristillinen elämä ei (välttämättä) esikuvallista Kirjavainen

16 Teologisen etiikan peruskysymyksiä Onko olemassa yksi (ja vain yksi) tapa saada esiteoreettista tietoa toimimisesta oikein? muu kuin uskonnollinen teksti tai auktoriteetti Tuottaako filosofia meille riittävästi tietoa ymmärtää kristillistä etiikkaa tavallista (sekulaaria) etiikkaa Andersen

17 Eri vaihtoehtoja (Andersen) Teologinen yhtenäisteoria Filosofinen yhtenäisteoria Teologinen separatismi Luterilainen dualismi Andersen

18 Teologinen yhtenäisteoria Filosofisen etiikan yhdistäminen teologiseen etiikkaan Ihmiset oletetaan lähtökohtaisesti uskonnollisiksi teologinen etiikka on etiikan perusta Ihmisyyden korkein hyvä on yhteys Jumalaan usko moraaliseen maailmanjärjestykseen edellyttää uskoa Jumalaan Andersen

19 Filosofinen yhtenäisteoria Teologinen etiikka vain osana moraalifilosofiaa Moraalifilosofian metodeja käytetään teol. etiikassa Estää kristillisen uskon toimintaohjeiden käsittelyn Andersen

20 Luterilainen dualismi Luther: ei teosta etiikka (vrt. Bonhoeffer) Puhe hyvistä teoista, Kristityn vapaudesta Ei kysymystä: Mitä kristinusko tuo etiikkaan? enemmän: Mikä on etiikan asema kristinuskossa? Dualismi 1. tieto, joka saadaan, krist. uskosta (Mt. 22: 37-39) 2. em. tiedon universaloitavuus luonnonlain kautta Andersen

21 Separationismi Teol. etiikka kokonaan erillinen ei olemassa universaalia etiikkaa moderni etiikka, krist. etiikka, juut. etiikka jne. Kristillinen idea universalismista lunastuksen todellisuus (krist.) Ihmiset luotuina (kaikki) Andersen 2001, Hauerwas

22 Kertausta Kristillisen teologian ja moraalifilosofian suhde? Teologisen etiikan tutkimusala ja lähestymistavat? Mitä on sosiaalietiikka?