Metsälain uudistaminen 2014

Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 1

Uudistuksen taustaa Yhteiskunnalliset muutokset hyvinvoinnin kasvu arvojen muuttuminen yhteiskunnan holhoamiseen suhtaudutaan entistä kriittisemmin Metsänkasvatuksen aineettomat arvot nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Metsänomistajakunnan rakennemuutos - merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa ja käytössä taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 3 Uudistuksen taustaa Hallitusohjelma Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut. Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista. Puun saatavuutta parannetaan uudistamalla metsälainsäädäntöä metsänhoidon kannustavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 4 2

Uudistuksen keskeiset tavoitteet Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 5 Uudistuksen keskeiset tavoitteet Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät säilyvät: metsien kestävä käyttö metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Kestävyystavoite säilytetään: uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus Metsien käytössä yhteiskunnan hyödyt jäävät taka-alalle, kun uuden metsälain lähtökohta on pitkälti metsänomistajien omien arvojen ja tavoitteiden toteutuminen 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 6 3

Olemmeko valmiit muutokseen - ei uudistamiskypsyysrajoja - kaikki harvennustavat käytössä - tasarakenteisen metsän kasvatus - alaharvennus - uudistamiskypsyysnormit - rajattu puulajivalinta - eri-ikäisrakenteisen metsikön kasvatus - poimintahakkuut - pienaukot, max 0,3 ha - vapaa puulajivalinta 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 7 Metsäammattilaisten rooli uudistuksessa Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Suomalaisen metsänomistajan muotokuva keski-ikä 61 vuotta suurin omistajaryhmä eläkeläiset, 45 % kaupungeissa asuu 45 % metsänomistajista 2/10 metsänomistajasta tekee itse päätökset metsiensä hoidon ja hakkuun osalta (mitä hoidetaan, miten hoidetaan - mitä hakataan, miten hakataan) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 8 4

Metsäammattilaisten rooli uudistuksessa 8/10 metsänomistajasta toimii metsäammattilaisen ohjeiden mukaan metsien hoito- ja hakkuupäätöksiä tehdessään Metsäammattilaisen kyettävä esittämään vaihtoehtoja eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia (taloudellinen tulos, luonnon monimuotoisuus), menetelmiin lliittyvät riskit Ammattitaito ja erityisesti työmoraali nousevat keskiöön 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 9 Miten eteenpäin Muista lakirajat eivät ole toiminnan tavoite, vaan Hyvän metsänhoidon suositukset, joita Tapio parhaillaan uudistaa (valmistuvat vuoden 2014 alkuun) Lähdetään rauhallisesti liikkeelle, haetaan kokemuksia uusista menetelmistä Sopimustekniikkaa kehitettävä metsänomistajan oikeusturva puunostajan/palveluntarjoajan oikeusturva 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 10 5

Metsätalouden uusi nousukausi käynnistymässä Uusiutuvien, ilmastoystävällisten energioiden ja raakaaineiden vuosisata on käynnistynyt, jossa puulla on keskeinen asema Metsäenergian käyttö voimakkaassa kasvussa metsähakkeen käyttö noussut jo 8 miljoonaan kuutioon, kasvu jatkuu puupohjaiset biopolttoaineet, biodiesel, bioetanoli, bioöljy, biokaasu, biohiili vahvassa kasvussa UPM:n Kaukaan biodiesellaitos, toinen laitos jo suunnitteilla (viime viikko) Metsä Fibren Joutsenon biokaasulaitos Stora Enso Sunilan sellutehdas, biolaitosinvestoinnit (lingniinin teollinen hyötykäyttö) Joensuun bioöljy/pyrolyysilaitos - kaukolämpö Imatran kaupunki siirtyy metsähakepohjaiseen kaukolämpöön Green Fuel Nordic 3 bioöljylaitosta Savoon Puurakentamisen nousu käynnistynyt Metsätalouden uusi nousukausi käynnistymässä Perinteinen metsäteollisuus uusiutuu perinteinen metsäteollisuus on murroksessa, internet, sähköinen viestintä ja mobiilimaailma - sanoma- ja aikakausilehtipaperin kulutus on kääntynyt laskuun hyvälaatuisen sellun ja siihen pohjautuvien pakkauskartonkien kysynnän kasvulle ei näytä olevan rajoja, samoin kuin hygienia- ja pehmopapereiden. uutena selluinnovaatiotuotteena markkinoille on tullut liukosellu, joka korvaa puuvillan vaatteiden raaka-aineena. Stora Enson Joensuun tehdas on ensimmäisenä aloittanut liukosellun teon ja markkinoinnin Aasian vaatemarkkinoille. 20 vuoden kuluttua sellu on läsnä ihmisen jokapäivässä arjessa Uusia innovaatioita puusta mikrokuitutekniikka tarjoaa lähes rajattomat kehitysmahdollisuudet puun jatkojalostamiseen nanosellusta voidaan valmistaa metalleja ja muoveja korvaavia tuotteita puukomposiitit, biokemikaalit, suoja-aineet, lääkkeet ja kosmetiikka Metsästys-, luonto-, elämys- ja terveysmatkailu vielä kyntömätön sarka 6

Metsätalouden uusi nousukausi käynnistymässä Metsätalous kansantalouden perusta myös jatkossa suomalainen hyvinvointi on perustunut metsään viimeisten 300 vuoden ajan ja perustuu myös jatkossa terva elätti meitä 1700- ja 1800-luvuilla perinteinen sellu, paperi ja sahatavara 1900-luvulla 2000-luvulla hyvinvoinnin perusta löytyy uusiutuvasta, monipuolistuvasta metsätaloudesta ennusteiden mukaan Suomen metsäklusterin (metsä, energia ja kemia) tulot voivat kasvaa lähes 6 miljardia euroa ja puun käyttö nykyisestä 65-70 miljoonasta lähes 90 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025-30 mennessä Työntekijöitä tarvitaan lisää metsäteollisuuden uuden nousun myötä myös työllisyys paranee valtaosa uusista työpaikoista tulee uusille toimialoille, paperimiesten määrä ei enää nykyisestä kasva. puunjalostus on jatkossa yhä enemmän myös energiateollisuutta. uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy tuoteryhmiin ja palveluihin, jotka ovat luonteeltaan lähempänä muita toimialoja ja toimijoita, kuten kemianteollisuutta, suunnittelu- ja rakennusyrityksiä sekä matkailu- ja terveyspalveluita. Operaatio 0,5 miljoonaa mottia Hakkuut 2006-10 Tavoite/kestävä hakkuumahdollisuus Kaakkois-Suomi 3,8 milj. m3 4,6 milj. m3 Nostetaan pysyvästi vuotuinen km. hakkuumäärä 0,5 milj. kuutiota aikaisempien vuosien keskitasoa korkeammalle 7

Monimuotoisuuden turvaaminen Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa Metsälakikoulutus, Kouvola Seppo Repo 27.11.2013 Erityisen tärkeät elinympäristöt 10 Pääperiaatteet ennallaan ominaispiirteet säilytettävä Ei ole tarkoitus muuttaa entisiä määrittelyjä Ominaispiirteiden määrittelyt ja käsittelyn yleiset periaatteet kirjattu lakitekstiin Muutama uusi elinympäristötyyppi Turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 2 1

Erityisen tärkeät elinympäristöt Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon 11 eli poikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksen (metsänomistajan omavastuun ) määrä. Pienialaisuudelle ei ole pinta-alarajaa. Tarkastellaan sekä tilaettä elinympäristökohtaisesti. Koko vaihtelee tyypin perusteella. Runsaspuustoinen kohde pienempialainen - vähäpuustoinen kohde suurempialainen Määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pintaalaa. Esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta pienialainen jakautuessaan usealla yksittäiselle metsänomistajalle 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 3 Erityisen tärkeät elinympäristöt Kohteiden ominaispiirteet Kullekin elinympäristölle on määritelty ominaispiirteet. Lisäksi kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa erottuvia (ympäröivästä metsäluonnosta erottuvia). Muuta Pieni lampi määritelty enintään 0,5 ha:n suuruiseksi. Elinympäristöt jaettu 7 ryhmään. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 4 2

Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10 ) 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohde katsotaan luonnontilaisen kaltaiseksi, vaikka veden laatu huonontunut tai virtaussuhteet muuttuneet ihmisen toiminnan seurauksena. (VNA 14 ) Ihmisen aikaisemman toiminnan synnyttämät pienvedet eivät lakikohteita. (VNA 14 ) Noro: pysyvä, ajoittain kuiva uoma. Noroksi ei katsota esim. vanhaa, turvemaan vesitalouden säätelyn kannalta merkityksetöntä ojaa. (lain perustelut) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 5 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. Vesitaloutta pidetään luonnontilaisen kaltaisena, jos ojituksen vesitaloudelliset vaikutukset poistuneet täysin. (VNA 14 ) a) Lehto- ja ruohokorvet. Ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus. Saniaislehto-, ruoholehto-, lettolehto-, lähdeletto-, saniais-, ruoho- ja heinäkorvet. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 6 3

Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet metsälailla suojeltaviin elinympäristöihin. Letot koko maassa eli myös Lapissa metsälailla suojeltuja. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 7 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Kuuluvat ruohokorpien ryhmään. Yhtenäiset lähdekorvet lukeutuvat osittain jo nykyisen metsälain 10 :n kohteisiin, koska ne sijaitsevat lähteiden välittömässä läheisyydessä. On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007). Lain perusteluissa: Ominaista usein kostea ja viileä pienilmasto sekä kuusi- tai lehtipuuvaltainen iältään ja rakenteeltaan vaihteleva puusto. Lisäksi vesistöjen varsilla esiintyessään kohteisiin liittyy tavallisesti luhtaisuutta eli tulvavaikutteisuutta. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 8 4

Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Mätäs-välipintaisia, pohjavesien vaikutuspiirissä esiintyviä korpityyppejä. Eroavat muista ruohokorvista lähteisyyttä suosivien lajien esiintymisen perusteella. Lähteisyyden vaikutus näkyy erityisesti pohjakerroksessa. Kasvilajisto monimuotoista. Puusto kuusivaltaista, koivua esiintyy yleisesti sekapuuna, myös tervaleppää ja harmaaleppää tavataan. Esiintyvät usein pohjavesivaikutteisilla rinteillä ja rinteiden juurilla. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 9 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdekorpi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 10 5

Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdelehtokorpi, Orivesi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 11 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. b) Uusi: yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet. Ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus. c) Letot. Ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Uutta: myös Lapissa sijaitsevat d) Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. e) Luhdat. Ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 12 6

Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Keskimäärin hieman vaateliaampia ja ohutturpeisempia kuin muut aitokorvet. Lievästi luhtaisilla ja /tai lähteisillä kasvupaikoilla on mosaiikkikasvustoisuutta. Mätäspinnan ohella pienialaista väli- ja rimpipintaisuutta. Puusto järeää ja enimmäkseen kuusivaltaista, sekapuuna yleisesti koivua, myös mäntyä ja harmaaleppää voi esiintyä. Pensaskerroksessa mm. paatsamaa, pihlajaa ja pajuja Kenttäkerroksen valtalaji metsäkorte 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 13 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Erottavana piirteenä muurainkorpiin on reheviä paikkoja suosivien ruoho- ja saralajien esiintyminen, varpuja niukemmin kuin muissa aitokorpien alatyypeissä. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa, mutta enimmäkseen metsäkortekorpia on melko pieninä pinta-aloina suojuoteissa tai laajempien soiden reunaosissa. Usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selkeästi rajata erilleen. Esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 14 7

Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Riihimäki Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 15 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Kuuluu aitokorpien ryhmään On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erityisesti (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi muurainkorvissa esiintyy esimerkiksi tupasvillaa ja pallosaraa. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 16 8

Muurainkorvet Muurainkorvet Muurainkorvet kosteampia ja karumpia kuin mustikkakorvet. Niillä on selvää mätäs- ja välipintojen, jopa rimpipintojen, vaihtelusta johtuvaa mosaiikkikasvustoisuutta. Puusto kuusivaltaista, mäntyä kasvaa paikoin sekapuustona, myös koivua voi pohjoisempana olla sekapuuna. Pensaskerros niukka, tavallisimpia lajeja paju ja pihlaja. Kenttäkerroksessa muurain valtalajina, myös pallosaraa, tupasvillaa ja metsäkortetta tavataan säännöllisesti. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa. Niitä on myös itsenäisinä kuvioina kangasmetsien keskellä ja suojuoteissa. Esiintyvät usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selvästi rajata erilleen. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 17 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 18 9

Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 19 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lain perusteluissa: Lettojen ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Lettojen alatyyppejä ovat luhta-, lähde-, koivu-, korpi-, räme-, välipinta- ja rimpiletot. Letoille on lisäksi ominaista monimuotoinen putkilokasvi- ja sammallajisto. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 20 10

Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot Neutraaleja tai lievästi happamia, aukeita tai niukkapuustoisia soita. Muodostavat usein mosaiikkikasvustoja tai yhdistelmätyyppejä rämeiden ja korpien kanssa Monipuolinen putkilokasvi- ja sammallajisto. Lettolajistossa voi erottaa tiettyjä alueellisia piirteitä. Lettojen lajistoon kuuluu lukuisia uhanalaisia lajeja Useita erilaisia tyyppejä (ns. avoletot, lettonevat, lettoiset räme- ja korpityypit), lettojen luokittelu perustuu ensisijassa sammaliin. Luonnostaan ollut runsaimmin kalkkiseuduilla sekä suurten reunamuodostumien ja harjujen liepeillä Lettojen määrä lisääntyy pohjoiseen päin, koska siellä runsaat lumensulamisvedet ovat osaltaan vähentäneet soiden happamoitumista huuhtomalla humushappoja pois suolta. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 21 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot Kuva: Pentti Olli 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 22 11

Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 3) Rehevät lehtolaikut. Ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 4) Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana. 5) Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään 10 m syvät rotkot ja kurut. Ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 23 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 6) Pääosiltaan vähintään 10 m korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Ominaispiirre on harvahko puusto. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 24 12

Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet (10a ) Uusi täydentävä lakipykälä Käsittelyn periaatteet säilyneet ennallaan eli elinympäristön ominaispiirteiden on säilyttävä. Yksityiskohtia tarkennettu, mm. sallittuja ja kiellettyjä käsittelyitä määritetty tarkemmin. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 25 Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet Sallittuja (10 a ) Voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut. Lisäksi otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 26 13

Elinympäristöjen käsittely Ominaispiirteitä vahvistavia hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet Varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut Yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimien istuttaminen tai siementen kylväminen Erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä Poimintahakkuussa säilytettävä puuston ikärakenne (rakenne ja kerroksellisuus), vanhat ylispuut sekä kuolleet ja lahot puut. Ei raivausta; pensaskerros säilyy elinvoimaisena. (VNA 15 ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 27 Elinympäristökohtainen käsittely (10b +VNA15 ) Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut aina puuston rakenne säilyttäen, ei raivausta Pienvedet Suoelinympäristöt Rehevät lehtolaikut Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Puusto luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta Puusto luonnontilaisena tai sen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta, vain kun maa jäässä Puuston rakenne säilyttäen, vain kun maa jäässä Ei erityisvaatimuksia Ei erityisvaatimuksia Jyrkänteet ja niiden Ei saa tehdä lainkaan puunkorjuuta alusmetsät Hietikot, kalliot, Säilyttäen vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut kivikot ja louhikot 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 28 14

Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet Kiellettyjä (10 a ) uudistushakkuut metsätien teko ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 29 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja euromääräisesti kuten aiemmin eli 4 000 tai yli 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 30 15

Poikkeuslupa Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 31 Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Ennakkotieto (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 :n mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b :n mukainen. Metsäkeskuksen on noudatettava antamaansa ennakkotietoa lainvalvonnassa. Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä maksuton. (23 a ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 32 16

Kysymyksiä? 17

Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Hallituksen esitys 75/2013: Laki metsälain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä, luonnos 11.10.2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta, luonnos 11.10.2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin. = viittaus metsälakiin VNA = viittaus metsälakiin liittyvään valtioneuvoston asetukseen 26.11.2013 1

Esityksen sisältö Metsälain sisältö ja soveltamisala Hakkuut ja uudistamisvelvoite Monimuotoisuuden turvaaminen Hallinnollinen menettely ja seuraamukset 26.11.2013 Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Voimaantulo Soveltamisala Käsitteet 2

Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: - puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala- /yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan laissa painopiste siirtyy uudistumistuloksen valvontaan Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Oikeusturvaa parannettu ja valvontaa selkiytetty määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 5 Voimaantulo Laki tulee voimaan 1.1.2014 pääosin ilman siirtymäaikoja. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin metsänkäyttöilmoitusten määräaikoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa aloitettuun hakkuuseen ja siitä aiheutuneeseen uudistamisvelvoitteeseen sovelletaan uusia säännöksiä. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 6 3

Soveltamisala Metsälakia ei sovelleta valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion alueilla, joita hoidetaan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti (luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden lisäksi). (2 ) Ei myöskään puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla. Maankäyttömuodon muuttaminen: Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. (3 ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 7 Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) 1. Puunkorjuu: puiden kaato tai katkominen, sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle Myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen. 2. Uudistushakkuu: puunkorjuu, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi. 3. Kasvatushakkuu: puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut pääsääntöisesti kasvatushakkuita. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 8 4

Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. Samantyyppinen toimenpide määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa. Kasvatushakkuussa toteuttamistapa ilmoitetaan kuvioittain 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 9 Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 5. Viljely: metsän uudistaminen istuttamalla kasvupaikalle sopivia taimia tai kylvämällä kasvupaikalle sopivia siemeniä. 6. Luontainen uudistaminen: metsän uudistaminen käsittelyalueella olevien siemenpuiden tai suojuspuiden avulla tai hyödyntämällä siementävää reunametsää 7. Metsän hakkaaja: maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 10 5

Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) [1. rinnankorkeus ] [2. keskiläpimitta, puun läpimitta, pohjapinta-ala ] 3. Kasvatuskelpoinen puu: metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 7 cm. [4. runkoluku: em. kasvatuskelpoiset puut, kpl/ha] Runkoluvulla nyt merkitystä vain alle 12-metrisen tasaikäisrakenteisen puuston kasvatushakkuussa, jolloin jäävälle puustolle vähimmäisrunkoluku. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 11 Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) jatk. 5. Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 senttimetrin syvyydellä maanpinnasta. 6. Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 senttimetrin syvyydellä. 7. 9. Uusi aluejako, jossa eteläisen Suomen ja keskisen Suomen raja noussut pohjoisemmaksi Vaikuttaa mm. kasvatushakkuu: puuston vähimmäistiheys hakkuun jälkeen uudistamisvelvoite: taimikon (0,4 m) syntymisen aikaraja. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 12 6

Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma 1981 2010 Ilmatieteenlaitos 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 13 Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Tasa- ja eri-ikäisrakenteiset metsiköt Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät ja suoja-alue Vastuut hakkuussa 7

Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu. Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B). 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 15 Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja ikäisen metsän käsittely Uudistaminen (keinollinen, luontainen) Taimikon varhaishoito Taimikon hoito Ensiharvennus Alaharvennus, laatuharvennus Muu harvennus Alaharvennus, yläharvennus Avohakkuu/siemenpuu/suojus -puuasento Eri-ikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena erirakenteisen ja ikäisen metsän käsittely Lähtökohtana laaja runkolukujakauma (kaiken kokoisia ja ikäisiä puita) Poistetaan pääosin valtapuita ja harvennetaan pienempien puiden ryhmiä 15-50 vuoden välein Jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen Ei erillisiä kehitysvaiheita Pienaukkohakkuut, läpimitta 30-50 m, (0,1-0,3 ha) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 16 8

Runkolukujakauma 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 17 Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 18 9

Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa Suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa Luodaan eriikäisrakenne alikasvosta säästäen Poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 19 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 20 10

Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) Käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. Käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa jäljelle jäävän puuston tasaisuudesta voidaan poiketa. (VNA liite, taulukko B) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 21 Käsittelyalue 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha 0,3ha Todellinen käsittelyalue Ilmoitettu Todellinen käsittelyalue 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 22 11

Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Etelä-/eteläisen Suomen raja siirtynyt pohjoisemmaksi. Havupuuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu mäntyja kuusivaltaisuutta. Koivuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu raudus- ja hieskoivuvaltaisuutta. Arvioidaan koko käsittelyalueelta. Ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin. Lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 23 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, 600 7 9 11 11 Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin (*/**) 600/600 7 9 11 13/11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 12 12 Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 - Keskinen Suomi 700 9 11 13 14 22 m, PPA,m² Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14 Eteläinen Suomi 800 9 11 13 15 Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 24 12

Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, 600 7 9 10 10 Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin* 600 7 9 10 10 10 Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 11 11 Pohjois-Suomi aiemmin* 700 8 10 11 11 11 Keskinen Suomi 800 8 11 12 13 Väli-Suomi aiemmin* 800 9 11 12 13 13 Eteläinen Suomi 800 9 11 12 13 Etelä-Suomi aiemmin* 800 9 11 12 13 13 20 m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuivahko kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 25 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 500 6 7 8 8 Em. aiemmin 500 6 8 8 8 Muu pohjoinen Suomi 600 7 8 9 9 Pohjois-Suomi aiemmin* 600 7 9 9 9 - Keskinen Suomi 700 8 9 10 10 Väli-Suomi aiemmin* 700 8 9 10 10 10 Eteläinen Suomi 700 8 9 10 10 Etelä-Suomi aiemmin* 700 8 9 10 10 10 * mäntyvaltainen kuiva kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 26 13

Kasvatushakkuut Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² Valtapituus 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 500 6 6 8 9 20 m, PPA, m² Em. aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 -/- Muu pohjoinen Suomi 600 7 7 9 10 Pohjois-Suomi aiemmin(*/**) 500/600 -/- 7/7 9/9 10/10 -/- Keskinen Suomi 600 7 7 9 10 Väli-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 Eteläinen Suomi 600 7 7 9 10 Etelä-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 27 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Ei aiemmin hakkuutapana. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 28 14

Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Ojitetulla alueella kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 29 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yläpuolelta yhteensä yli 30 cm² alueelta (aiemmin yhteensä 12 cm² rungon osasta riippumatta) Huomioon otetaan vauriot yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä kuten aiemmin. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 30 15

Uudistushakkuut Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava. Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 31 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 32 16

Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) Vähätuottoiset ojitetut turvemaat runkopuun kasvu alle 1 m³/ha/vuosi Hakkuun jälkeen on jäätävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa 20 runkoa/ha. Ennallistamiskohteet 1) alunperin harvapuustoisen/avoimen suon ennallistaminen metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti, 2) tai hyväksytyn suunnitelman mukainen perinneympäristön ennallistaminen. Ennallistamisessa edellytetään, että ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä toimitetaan asiakirjat alueen aiemmasta tilasta sekä selvitys ennallistamis-toimenpiteistä alueyksikölle tai viranomaiselle. (VNA 7 ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 33 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta Maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu. (8 ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 34 17

Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteiden vaatimus edelleen olemassa. Tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus. Lisäksi tarvittaessa järjesteltävä vesitalous sekä tehtävä täydennysviljely ja muu jälkihoito. Aiemmin maanpinnan käsittely oli pakollinen kuusen luontaisessa uudistamisessa, jos ennen uudistushakkuuta ei ollut selvää taimettumista. Vesitalous on järjesteltävä, jos uudistushakkuu on muuttanut sitä niin, että taimikon aikaansaaminen on vaarantunut. (VNA 9 ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 35 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (edelleen) Haittaaviksi puiksi ja pensaiksi ei katsota (VNA 9 ) monimuotoisuutta ja maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita tai yksittäisiä vanhoja puita (esim. kookkaat männyt, haavat, raidat, koivut) tai niiden muodostamia puuryhmiä lahopuita kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 36 18

Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti oli rajana myös 5 v puunkorjuun aloituksesta). Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 ) kuten aiemmin. Jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 ) Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta. Ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 37 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hieskoivu edelleen rajoitetusti. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta. Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle. Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää markkinakelpoisen puun tuottaminen. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 38 19

Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a ) Turvemaat Kangasmaiden soistuneet osat Tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 ) Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % Muualla osuus taimikosta enintään 20 % 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 39 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoitteen täyttyminen Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,4 m. (8 ) Sama määräaika, 10 25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita. Riittävän tiheä, taimet tasaisesti jakautuneet. Muu kasvillisuus ei uhkaa kehitystä välittömästi. Aiemmin taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko saavutettiin, kun taimien keskipituus oli 1,3 m. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 40 20

Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka uudet. (VNA 10 ) Kehityskelpoinen taimikko, keskipituus 0,4 m Hakkuun päättymisestä, vuotta Suojametsäalue 25 Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin Pohjoinen Suomi 20 Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin Keskinen Suomi 15 Etelä-Suomi, aiemmin Eteläinen Suomi 10 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 41 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot 1 500 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000 Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,4 m (aiemmin 1,3 m). Dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 500 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ). 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 42 21

Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Ehdottomat enimmäisrajat vaurioille. Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien puiden suhteena. Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen ja kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma. Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 15 % kangasmaalla 25 % turvemaalla. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 43 Suojametsät ja suoja-alueet (12 ja 13 ) Suojametsäalueilla toimenpiteiltä ei vaadita enää erillistä hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaa, Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään, onko kyse suojametsästä tai suoja-alueesta. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 44 22

Vastuut hakkuussa Metsänhakkaajan ja leimikkosuunnittelijan tekijänvastuu (7 ) Nyt myös suunnittelijan vastuu. ml. 10 :n kohteet ja niihin liittyvät rajaukset ts. karttarajaukset leimikkosuunnitelmissa. Leimikkosuunnitelman tekijä vastaa suunnitelman lainmukaisuudesta (tekijänvastuu). Hakkaajan ja suunnittelijan vastuuta arvioitaessa: onko hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan onko hakkaaja saanut tiedon 10 :n kohteista. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 45 Vastuut hakkuussa Maanomistajan tai hallintaoikeuden haltijan valtuuttaman henkilön ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajalla ilmoitusvelvollisuus (hakkuiden) metsänkäyttöilmoitukseen merkitsemistään käsittelyalueella mahdollisesti sijaitsevista tiedetyistä erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Koskee myös maanomistajan edustajaa, joka tekee metsänkäyttöilmoituksen. Ilmoitettava hakkuuoikeuden haltijalle myös metsäkeskuksen ilmoittamat kohteet, jotka metsäkeskus on ilmoittanut metsänkäyttöilmoituksen perusteella maanomistajalle ja tämän edustajalle. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 46 23

Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsänkäyttöilmoitus Leimikkosuunnitelma Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Poikkeuslupa ML10 :n kohteen käsittelyyn Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Muuta Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksen teko (14 ) Ilmoitusvelvollisuus koskee maanomistajan ja hallintatms. oikeuden haltijan lisäksi hänen valtuuttamaansa. Muutokset ilmoitusta vaativissa töissä: Suurialaisten tie- tai sähkölinjojen hakkuut ilmoituksen piiriin. Myös suojametsäalueen hakkuut ilmoituksen piiriin. Ilmoitusta ei vaadita sähkölinjojen reunavyöhykehakkuista. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 48 24

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) 1) maanomistajan tai hallintaoikeuden tms. oikeuden haltijan nimi- ja yhteystiedot; lisäksi hänen mahdollisesti valtuuttamansa henkilön em. tiedot 2) metsänhakkuuoikeuden haltijan em. tiedot, jos hakkuuoikeus luovutettu ennen ilmoituksen tekemistä 3) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä 4) käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 49 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 5) hakkuun tarkoitus (5, 5 a, 5 b ) ja toteuttamistapa sekä jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä 6) uudistushakkuussa metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji tai puulajit sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä 7) uudistushakkuun mahdollinen kohdistuminen kokonaan tai osaksi vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön 8) tuhon aiheuttaja metsätuhon vuoksi hakattaessa 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 50 25

Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 9) jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön (3 ), tieto uudesta käyttötarkoituksesta 10) onko kysymyksessä suojametsäalue (12 ) tai suoja-alue (13 ) 11) jos käsittely koskee 10 :n elinympäristöä/-ympäristöjä, millainen elinympäristö kyseessä selvitys suunnitelluista 10 a ja 10 b :ssä sallituista toimenpiteistä selvitys ominaispiirteiden säilyttämisen tai vahvistamisen huomioon ottamisesta. 12) laatijan nimi ja yhteystiedot 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 51 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) Metsänkäyttöilmoitukseen voidaan sisällyttää tietoja, miten suunnitellussa toimenpiteessä on tarkoitus turvata yleiset edellytykset metsän biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle myös muualla kuin 10 :n kohteiden alueilla. Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita. Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 52 26

Metsänkäyttöilmoitus Ilmoituksen määräajat (14 ) Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen saapumista seuraavasta arkipäivästä. Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista. Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä. Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 :n kohteita. Edellytykset: Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen. Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 53 Metsänkäyttöilmoitus Maanomistajan ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuoikeuden ostajalle metsänkäyttöilmoitukseen merkitsemänsä tiedot hakkuussa huomioon otettavista 10 :n kohteista. Velvollisuus koskee myös maanomistajan edustajaa, jos tämä tekee metsänkäyttöilmoituksen. Lisäksi hakkuuoikeuden ostajalle on maanomistajan tai hänen edustajansa ilmoitettava metsäkeskukselta saamansa kohdetiedot, jotka metsäkeskus on antanut ilmoitusvelvollisuutensa nojalla. Suomen metsäkeskus 54 27

Leimikkosuunnitelma Leimikkosuunnitelman sisältö (7 ) Hakkuut hakkuutavoittain. Tiedossa olevat 10 :n kohteet kartalle rajattuina. Allekirjoitus tai muu vahvistaminen. Lainvastainen leimikkosuunnitelma, esim. 10 :n kohde rajaamatta 10 :n kohteelle suunniteltu käsittelytapa lainvastainen (10 a, 10 b ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 55 Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Metsänkäyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä on tiedossa oleva 10 :n kohde erityisesti suojeltava laji- ja luontotyyppi Natura 2000- alue muu viranomaisen päätökseen perustuva vastaava kohde (metsälaki voimassa, esim. luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit tai muinaisjäännös, jolla viranomaisen rajauspäätös). Suomen metsäkeskus 56 28

Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) (jatk.) Ilmoitus annettava maanomistajille sekä tämän tiedossa olevalle edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle. Lisäksi laji- ja luontotyypin ja Natura 2000-alueen osalta myös ELY:lle. ------- Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka ilmoitettava kuten aiemmin. (14 b ) Suomen metsäkeskus 57 Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Ennakkotieto (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 :n mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b :n mukainen. Metsäkeskuksen on noudatettava antamaansa ennakkotietoa lainvalvonnassa. Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä maksuton. (23 a ) 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 58 29

Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja euromääräisesti kuten aiemmin eli 4 000 tai yli 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 59 Poikkeuslupa Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa. Metsäkuljetus ja puron ylitys sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä. 26.11.2013 Suomen metsäkeskus 60 30