Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 25.9.2009 UUS-2009-R-17-531 Ratahallintokeskus, PL 185 00101 Helsinki Viite / Hänvisning Pisara-rata, ympäristövaikutusten arvioinnin tarve Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN TAPAUSKOHTAISESTA SOVELTAMISESTA 1. HANKKEESTA VASTAAVA Ratahallintokeskus, PL 185 00101 Helsinki 2. HANKKEEN KUVAUS Ratahallintokeskus (RHK) on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa käynnistämässä Pisara-radan yleissuunnittelun vuoden 2009 aikana. Pisara-rata yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiradan raiteet Helsingin kantakaupungin alla kiertävällä tunneliradalla. Pisara-hankkeen tavoitteena on parantaa seudullisen kaupunkirataliikenteen jakelua ja vaihtoyhteyksiä Helsingin kantakaupungin alueella sekä vapauttaa kapasiteettia Helsingin ratapihalla kauko- ja taajamaliikenteen kehittämisen mahdollistamiseksi. Hankkeen aikaisemmat suunnitteluvaiheet, liittyminen muihin suunnitelmiin ja laaditut selvitykset Vuonna 1998 valmistui Pisara-hankkeen esisuunnitelma, jossa selvitettiin lähinnä asemien lukumäärää, radan linjausta sekä rakentamiskustannuksia. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa PLJ 2002 ja sen puiteohjelmassa sovittiin Pisaran tarve- ja toteuttamiskelpoisuus -selvityksen laadinnasta. Ratahallintokeskuksen Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiotarkastelut 2050 -selvityksessä (2004) todettiin, että junatarjonnan merkittävä lisääminen edellyttää kaikissa tutkituissa skenaarioissa Helsingin ratapihan kapasiteettia lisääviä tai vapauttavia toimia. Ratahallintokeskuksen, YTV:n ja Helsingin kaupungin teettämä Pisaran tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys valmistui helmikuussa 2006.
2/6 Pisara-hanke oli mukana Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2007. Hankkeen toteutuksen on arvioitu sijoittuvan vuosille 2016 2030. Pisara-ratalenkki sisältyy Helsingin Yleiskaava 2002:een sekä Uudenmaan 2006 vahvistettuun maakuntakaavaan. Ratalenkkiä on lisäksi tarkasteltu vireillä olevassa Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa. 3. ASIAN KÄSITTELY Asian vireille tulo Uudenmaan ympäristökeskus on vastaanottanut 26.6.2009 RHK:n kirjeen, jossa ympäristökeskukselta pyydetään lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Pisara-radan yleissuunnittelun yhteydessä. Viranomaisten kuuleminen Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt 29.6.2009 YVA-lain 6 :n mukaisesti Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Helsingin kaupungeilta, Museovirastolta, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalta YTV, VR Osakeyhtiöltä sekä Helsingin kaupungin liikennelaitokselta HKL lausunnot YVA-menettelyn tarpeesta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunta YTV toteaa lausunnossaan, että Pisara on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kannalta tärkeä hanke, jolla toteutuessaan on vaikutusta liikenteen kulkumuotojakaumaan henkilöliikenteen ja joukkoliikenteen välillä sekä eri joukkoliikennemuotojen välillä. Tätä kautta Pisara-radalla on vaikutuksia mm. liikenteen päästöihin, meluun ja onnettomuuksien määrään. Pisara vahvistaisi joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja lisäisi Helsingin keskustan ja kantakaupungin elinvoimaisuutta. Mikäli Pisara toteutetaan, pääterminaalia Pasilassa ei tarvita. Pisara mahdollistaisi lähiliikenteen ja kaukojunaliikenteen merkittävän lisäämisen. YTV toteaa, että viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaan suunnitelmista ja ohjelmista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, jos kyse on mm. liikennettä varten laadittavasta suunnitelmasta, joka luo puitteet hankkeen lupatai hyväksymispäätöksille. YTV viittaa myös mainitun lain nojalla annettuun asetuksen (347/2005) 5 ympäristöarvioinnin soveltamisesta harkinnan perusteella. Pisaran yleissuunnittelu tähtää ratkaisun tekemiseen hankkeen hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä. Pisara-hankkeella on vaikutuksia mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2011), pääkaupunkiseudun bussiliikenteen ja raitiovaunuliikenteen suunnitelmiin sekä Pasilan aseman lähialueiden kaavoitukseen ja liikennesuunnitelmiin. YTV toteaa Pisara-hankkeella olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia jotka
3/6 ulottuvat lähes koko pääkaupunkiseudun alueelle ja usean sadan tuhannen ihmisen päivittäiseen matkustamiseen. YTV pitää tarpeellisena ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteutusta Pisara-radan yleissuunnittelun yhteydessä. Museoviraston lausunnon mukaan kyse on hyvin olennaisesta, osin kaupunkitilassa ja -rakenteessakin näkyvästä liikennejärjestelmien muutoksesta, joka on vaikutuksiltaan pitkäkestoinen ja monitahoinen. Hanke sijoittuu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, kuten Etu-Töölön asuinkaupunginosa sekä Lasipalatsi. Maanalaisten tilojen rakentamisen yhteydessä on huomioitava, että geologiset muodot ovat usein kaupunkikuvan, esimerkiksi historiallisten puistojen, tärkeitä elementtejä. Maanalaisen rakentamisen vaatimat maanpäälliset osat tulee sijoittaa ja toteuttaa niin, ettei niistä tule kaupunkikuvaa häiritseviä tai kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa heikentäviä elementtejä. Museoviraston arvio on, että Pisara-hanke on mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan sellainen hanke, jota ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki tarkoittaa. Kauniaisten kaupunki yhtyy lausunnossaan YTV:n lausunnossa esitettyihin näkökohtiin. Vantaan kaupunki toteaa lausunnossaan, että hankkeella on laajat vaikutukset seudun joukkoliikenteeseen, junaliikenteen lähi- ja kaukoliikenteen kehittämiseen ja maankäytön suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen. Vaikutuksia on tärkeä arvioida erityisesti myös siinä tapauksessa, että hanketta ei toteuteta. Vaikutukset maankäytön suunnitelmiin ovat tarveselvityksessä esitettyä laajemmat. Vantaan kaupungin maankäytön ja ympäristön toimiala pitää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista hankkeeseen tarpeellisena. VR Osakeyhtiön näkemyksen mukaan varsinainen liikenne ei aiheuta senkaltaisia vaikutuksia, joissa ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi tarpeen. VR toteaa, että rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia saattaisi olla hyvä tarkastella YVA-menettelyn avulla. Keravan kaupunkitekniikan virasto toteaa lausunnossaan, että rataliikenteellä on erittäin suuri merkitys Keravan kaupungille ja että tehokkaalle joukkoliikenteelle on tilaus. Lausunnossa todetaan Pasilan ratapihan kapasiteetin ratkaisemisen olevan perusteltua ja sellaisen ratkaisun, jossa osa junista jäisi Pasilaan, olevan kestämätön. Pisara-linjan todetaan ratkaisevan kapasiteettiongelman ja parantavan samalla joukkoliikenteen tehokkuutta myös Helsingin keskustassa. Uusien heilurilinjojen tapauksessa todetaan erityisen huomion tarve informaation ja viestinnän suhteen. Keravan kaupunkitekniikka muistuttaa, että Pisara-rata palvelee lähijunaliikennettä ja että esteettömyyteen ja käytettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
4/6 Helsingin kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että Pisara parantaa seudullisen kaupunkiliikenteen jakelua ja vaihtoyhteyksiä Helsingin kantakaupungin alueella. Pisara vähentää henkilöauto-, bussi- ja raitioliikennettä sekä ydinkeskustan katuja ylittävien jalankulkijoiden määrää, mikä vähentää liikenneonnettomuuksien riskiä ja liikenteen ympäristöhaittoja. Pisaran myötä joukkoliikennekustannuksia on mahdollista alentaa. Pisara vahvistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittymismahdollisuuksia sekä lisää Helsingin keskustan ja kantakaupungin houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta. Lausunnon mukaan YVA-asetuksen 7 luetelluista ominaisuuksista tulee lähinnä tarkasteltavaksi hankkeen koko ja yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, sijainti (nykyinen maankäyttö) sekä vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä. Maankäytöllisiä vaikutuksia pienentää ratalenkin sijoittuminen maanalaiseen tunneliin. Maan päälle heijastuvat vaikutukset saattavat näkyä liikenteellisinä muutoksina asemien ympärillä ja rakennusaikaisina häiriöinä muun muassa louhintaan liittyen. Räjäytystöiden ja valmiin radan käyttöön liittyvästä tärinästä aiheutuvien haittojen merkittävyyttä vähentää se, että ratalenkki sijaitsee pääosin useita kymmeniä metrejä maan pinnan alapuolella. Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn käynnistämistä puoltavat muun muassa tähänastisen kansalaisosallistumisen vähäisyys, seudun liikenteellisten vaikutusten ja kohteena olevan väestön suuruus sekä mahdolliset rakennusaikaiset haitat. Lisäksi erillinen YVAmenettely toisi kokoavasti esiin hankkeen erilaiset ja eri aikoina syntyvät vaikutukset ja niiden lieventämismahdollisuudet. Hankkeesta vastaavan kuuleminen Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeellään 4.9.2009 varannut Ratahallintokeskukselle tilaisuuden tulla kuulluksi annettuihin lausuntoihin liittyen. Ratahallintokeskus toteaa Uudenmaan ympäristökeskukseen 17.9.2009 saapuneessa vastineessa, että Ratahallintokeskuksella ei ole lisättävää muilta viranomaisilta saaduissa lausunnoissa esitettyyn. 4. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus päättää, että Pisara-rata -hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 5. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, YVA-lain) 4 :n 1 momentin ja vastaavan asetuksen (713/2006, YVA-asetuksen) 6 :n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuk-
5/6 sia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 :n momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä YVA-lain 4 :n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet, mm. hankkeen koko ja sen aiheuttama pilaantuminen ja muut haitat, sijainti, mm. nykyinen maankäyttö ja ympäristön sietokyky ottaen erityisesti huomioon mm. maisemansuojelualueet tai historiallisesti tai kulttuurisesti merkittävät alueet sekä vaikutusten luonne, mm. vaikutusalueen laajuus altistuvan väestön määrä. Pisara-hanke on kooltaan huomattava. Hankkeen rakentamisen aikana aiheutuu todennäköisesti mm. vaikutuksia liikenteelle sekä louhintaan liittyvää häiriötä. Hankkeella on vaikutuksia liikenteeseen, liikennejärjestelmiin, niiden kapasiteettiin ja liikennettä koskeviin suunnitelmiin, yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Hankkeella on vaikutuksia kaupunkikuvaan ja se sijoittuu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hankkeella on vaikutuksia mm. liikenteen päästöihin, meluun ja onnettomuuksien määrään sekä joukkoliikenteen palvelutasoon, jotka ovat todennäköisesti myönteisiä. Hankkeella on muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia. Hankkeen vaikutukset ulottuvat pääkaupunkiseudun alueella laajalle alueelle ja kohdistuvat suureen ihmismäärään. Hankkeeseen liittyvän tiedottamisen ja osallistumisen järjestäminen on tärkeää. Vaikutuksia on tarpeellista arvioida myös tilanteessa, jossa hanketta ei toteuteta. 6. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki 60. 7. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä päätös lähetetään saantitodistuksin hankkeesta vastaavalle. Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
6/6 8. MUUTOKSENHAKU Päätös julkaistaan myös sähköisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/uus > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset > Liikenne. Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin tähän päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus em. muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai päätöksestä. Johtaja Marketta Virta Ylitarkastaja Sirpa Torkkeli JAKELU LIITTEET Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Kauniaisten kaupunki Keravan kaupunkitekniikan virasto Helsingin kaupunginhallitus VR Osakeyhtiö Valitusosoitus