UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS/Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kutsunumero

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/23/07.04/ Rudus Oy PL Helsinki SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; RUDUS OY:N LOUHINTA-, MURSKAUS- JA LÄJITYSHANKKEESSA, SIPOO 1. HANKKEESTA VASTAAVA Rudus Oy PL Helsinki 2. HANKKEEN KUVAUS JA HANKETTA KOSKEVAT LUVAT Sipoon Martinkylässä sijaitseva Bastukärrin asemakaava-alue on kaavoitettu työpaikka- ja logistiikka-alueeksi. Rakentaminen on käynnissä osalla aluetta ja osalla aluetta Rudus Oy suorittaa louhintaa ja maa-ainesten jalostamista. Bastukärrin asemakaava-alueelle on myönnetty maa-ainesten ottolupa ja ympäristölupa koskien kallion louhintaa ja louheen murskaustoimintaa sekä ylijäämälouheen vastaanotto-, välivarastointi- ja murskaustoimintaa. Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus Uudenmaan ympäristökeskus on antanut selostuksesta lausuntonsa Asemakaava-alueelta poistettavia ja siirrettäviä pinta- ja irtomaita on arviolta noin 1,4 milj.m 3. Pintamaat oli tarkoitus sijoittaa kaava-alueen reunoille rakennettaviin valleihin. Pintamaiden määrä on kuitenkin alkuperäistä arviota huomattavasti suurempi ja noin 1,0 milj.m 3 pintamaita tulee sijoitettavaksi muualle kuin valleihin. Pintamaiden suuren määrän vuoksi Rudus Oy ei ole löytänyt niille muuta hyötykäyttöä. Rudus Oy suunnittelee läjittävänsä Bastukärrin asemakaava-alueelta poistettavia pintamaita kaava-alueen ulkopuolelle. Kyseisen alueen pohjoisosa on kaava-alueen EV-alueella, eteläosa on kaava-alueen ulkopuolella kiinteistöllä RN:o 7:265. Ennen maamassojen sijoittamista tullaan aluetta louhimaan, louhittavan kallion määrä on noin 1,1 milj.m 3 ktr. Maa-ainesten ottolupaa haetaan 10 vuodeksi, jolloin vuosittainen ottomäärä olisi noin m 3 ktr. Vuosittainen läjitettävän pintamaan määrä on todennäköisesti keskimäärin m 3 ktr (noin tonnia). UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS/Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/10/07.04/2010 2/6 Louhinta- ja läjitysalueen kokonaispinta-ala on noin viisi hehtaaria, josta noin kaksi hehtaaria on kaava-aluetta ja noin kolme hehtaaria kaavaalueen ulkopuolista aluetta. Alueelle ei tuoda muualta maa-aineksia. 3. ASIAN KÄSITTELY Asian vireille tulo Rudus Oy on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanottoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Rudus Oy:n louhinta-, murskaus- ja läjityshankkeessa Sipoon kunnan Martinkylässä. Viranomaisten kuuleminen Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Sipoon kunnanhallitukselta ja Keravan kaupunginhallitukselta lausuntoa asiasta. Sipoon ympäristönsuojelujaosto on saapuneessa lausunnossaan todennut muun muassa, että hanke on yva-asetuksen 6 :n 11 d-kohdan mukainen kaatopaikka, koska louhittava alue toimii maamassojen loppusijoituspaikkana ja tarve läjittää maamassoja tälle alueelle tulee siitä, että Bastukärrin asemakaava-alueen maamassoille ei ole löytynyt muuta käyttötarkoitusta. Sipoon ympäristönsuojelujaosto korostaa, että yva-menettelyssä tulee tarkastella avoimesti eri vaihtoehtoja ja mukaan tulee ottaa myös vaihtoehtoisia alueita esitetyn hankealueen ulkopuolelta. On kyseenalaista, onko valtavan montun louhiminen ympäristövaikutusten kannalta paras vaihtoehto, kun Bastukärrin ylijäämämaille halutaan löytää mahdollisimman nopealla aikataululla sopiva sijoituspaikka. Maankaatopaikan sijoittaminen rakentumassa olevan asemakaavan ja maakaasuputken viereen tuo myös omia haasteita. Keravan kunnanhallitus ei ole antanut asiasta lausuntoa. Hankkeesta vastaavan kuuleminen Uudenmaan ELY -keskus on kirjeellään varannut Rudus Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi hankkeen YVA-menettelyä koskevan esityksen johdosta. Rudus Oy toteaa vastineessaan muun muassa, että Rudus hakee maa-aines- ja ympäristölupia yhteensä noin m 3 ktr louhinnalle 10 vuoden ajalle. Pakollisen YVA-menettelyn raja on m 3 ktr/a (noin t/a). Maankaatopaikkaa ei toistaiseksi suunnitella eikä sille haeta lupaa. Rudus harkitsee erikseen YVA-menettelyä maankaatopaikan perustamiseksi. Se edellyttäisi louhinta-alueen syventämistä, jolloin louhittava kiviainesmäärä lähes kaksinkertaistuisi. Pelkkä louhinta ei muuta suunnittelualuetta jätealueeksi eli tässä tapauksessa maankaatopaikaksi. Kaivannaisjätedirektiivin 2006/21/EY 3 artiklan 4 ja 15 kohtien nojalla pintamaiden sijoituspaikkoja pidetään

3 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET UUDELY/10/07.04/2010 3/6 jätealueina vasta yli kolmen vuoden sijoittamisen jälkeen. Siihen saakka pintamaita voidaan varastoida ja hyödyntää muualla. Pintamaiden varastoinnille ei tarvita ympäristölupaa, yleisön osallistumista, jätealueen hoitajan pätevyyttä, käytöstä poistamismenettelyitä, rahoitusvakuuksia tms. Pintamaiden sijoittaminen ottamispaikan lähelle on jätelainsäädännön tavoitteiden mukaista. Pilaantumattomien maaainesten kuljettaminen kauas lisää rakentamisen kustannuksia ja todellisia ympäristövaikutuksia. Louhintojen jätehuoltosuunnitelmassa voidaan ottaa sijoituspaikka huomioon ilman, että edellytetään YVA-laissa tarkoitettua viranomaisen lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Ympäristönsuojelulaissa (86/2000), kaivannaisjäteasetuksessa (379/2008) ja maa-aineslaissa (555/1981) on pantu täytäntöön kaivannaisjätedirektiivi. Lähtökohtaisesti osana kaava-alueen louhintojen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmissa on selvitettävä pintamaiden hyödyntämis- ja sijoittamismahdollisuudet. Louhinnoista ei aiheudu asemakaavan, maakaasuputken ja pilaantumattomien maa-ainesten sijoittamisen yhteensovitusongelmia. Pintamaiden sijoitusta ei kuitenkaan nyt ratkaista tässä yhteydessä. Kaivutyötä ei saa tehdä viisi metriä lähempänä eikä louhintaa ja räjäytyksiä 30 metriä lähempänä putkilinjaa (VN asetus 551/2009). Lisäksi kukin räjäytys mitoitetaan. Maakaasuputkella on omat suojaetäisyytensä herkkiin kohteisiin. Suunnittelualueen louhinta on ympäristönsuojelu- ja maa-aineslaeissa tarkoitettua louhintaa, jonka päätarkoituksena on hyödyntää maaainekset. Se ei ole rakentamiseen liittyvää louhintaa. Louhintamäärä jää selvästi alle YVA-rajan. Suhteellisen pienimuotoisella louhinnalla ei ole yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa eikä se liity toiseen hankkeeseen. Maankaatopaikkatoiminta liittyisi välillisesti muihin louhintoihin ja rakentamiseen, vaikkei ympäristölupaa tarvittaisi pintamaiden sijoittamiseen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä (861/1997) ei sovelleta pilaantumattoman maa-aineksen sijoituspaikkoihin. YVA-direktiivin 97/11/EY liite I ei edellytä pakollista YVA-menettelyä maankaatopaikoille. Maankaatopaikka ja "fysikaalinen käsittely" sisältyvät pakollisten YVA-menettelyiden luetteloon vain Suomessa. Rakentamista hidastavan YVA-asetuksen 6 11 kohta päivitettäneen vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Kallion louhinta- ja kiviainesten murskaamishankkeiden merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu, pöly, tärinä, lisääntyvä liikenne, mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maisemavaikutukset. Suunnittelualueen länsipuolella on Bastukärrin asemakaava-alue, johon Rudus Oy:lle on myönnetty maa-ainesten ottolupa ja ympäristölupa koskien kallion louhintaa ja louheen murskaustoimintaa sekä ylijäämälouheen vastaanotto-, välivarastointi- ja murskaustoimintaa.

4 5. UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN RATKAISU 6. RATKAISUN PERUSTELUT UUDELY/10/07.04/2010 4/6 Bastukärrin asemakaava-alueen hankkeeseen on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomainen katsoo, että suunnitellulla hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Uudenmaan ELY-keskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 :n perusteella, että Rudus Oy:n Sipoon louhinta-, murskaus- ja läjityshankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, jotka on lueteltu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, YVA-laki) 4 :n 1 momentissa ja vastaavan asetuksen (713/2006, YVA-asetus) 6 :n hankeluettelossa. Nämä ovat hankkeita, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon tai muiden ympäristön erityispiirteiden vuoksi tai jotka edellyttävät arviointia Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Kun hankkeen vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa harkitaan, on YVA-lain 4 :n 2 momentin lisäksi otettava huomioon hankkeen ominaisuudet, muun muassa hankkeen koko ja sen aiheuttama pilaantuminen ja muut haitat, sijainti, nykyinen maankäyttö, luonnon sietokyky, maisemansuojelualueet sekä historiallisesti tai kulttuurisesti merkittävät alueet. Myös vaikutusten luonne kuten vaikutusalueen laajuus, vaikutusalueella ja sen läheisyydessä asuvan väestön määrä ja vaikutusten suuruus on huomioitava. YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 2 b mukaan kiven, soran tai hiekan oton ympäristövaikutukset on arvioitava, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Rudus Oy:n hankkeessa louhinta-alueen pinta-ala on noin viisi hehtaaria ja vuosittainen louhintamäärä kiintokuutiometriä, joten hanke jää kooltaan alle YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelossa mainittujen rajaarvojen. Rudus Oy:n hankkeen ominaisuudet, hankkeen sijainti ja vaikutusten luonne eivät ole sellaisia, että kallion louhinta todennäköisesti aiheuttaisi laadultaan ja laajuudeltaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden ympäristövaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joten YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaista

5 7. SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS 7. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET UUDELY/10/07.04/2010 5/6 ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole tarpeen soveltaa. Valtioneuvoston kaivannaisjätteistä antaman asetuksen (379/2008) 2 :n 3 kohdan mukaan pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan kallio- tai maaperän pintakerroksesta irrotettua orgaanista tai epäorgaanista ainesta, joka on luonnontilaista tai joka ei sisällä haitallisia aineita siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kohdan 4 mukaan kaivannaisjätteen jätealueella tarkoitetaan tuotantopaikan yhteydessä olevaa aluetta, johon sijoitetaan siinä syntyvää kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä; jollei kysymys ole suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta alueesta. Kaivannaisjätteen jätealueena ei kuitenkaan pidetä aluetta, johon sijoitetaan sellaista pilaantumatonta maa-ainesta, pysyvää jätettä taikka etsinnässä tai turvetuotannon yhteydessä syntyvää kaivannaisjätettä, joka ei ole ongelmajätettä, alle kolmeksi vuodeksi. Rudus Oy on vastineessaan esittänyt, että maankaatopaikkaa ei toistaiseksi suunnitella eikä sille haeta lupaa. Pintamaiden sijoitusta ei ratkaista tässä yhteydessä. Rudus Oy harkitsee erikseen YVAmenettelyä maankaatopaikan perustamiseksi. Edellä olevan perusteella Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Rudus Oy:n hanke ei tässä vaiheessa ole YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 6 :n 11 d-kohdan mukainen muiden kuin ongelmajätteiden, yhdyskuntajätteiden tai yhdyskuntalietteiden kaatopaikka. Uudenmaan ELY-keskus korostaa kuitenkin, että kaivannaisjätteen hyödyntämismahdollisuudet on tarpeen selvittää. YVA-lain 25 :n perusteella on jokaisen hankkeesta vastaavan oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista myös sellaisten hankkeiden osalta, jotka eivät edellytä YVA-lain mukaista menettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, jotka on lueteltu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, YVA-laki) 4 :n 1 momentissa ja vastaavan asetuksen (713/2006, YVA-asetus) 6 :n hankeluettelossa. Nämä ovat hankkeita, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon tai muiden ympäristön erityispiirteiden vuoksi tai jotka edellyttävät arviointia Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6, 6a, 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 60. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 2

6 UUDELY/10/07.04/2010 6/6 8. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä päätös lähetetään saantitodistuksin hankkeesta vastaavalle. Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan myös sähköisesti internetsivuilla osoitteessa: 9. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin tähän päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus em. muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai päätöksestä. Apulaisjohtaja Rolf Nyström Ylitarkastaja Leena Eerola LIITTEET JAKELU Valitusosoitus Sipoon kunnanhallitus Keravan kaupunginhallitus