1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012): Tavitetast: Pliittiset päätökset ja uusi lainsäädäntö parantavat metsäalan yritysten uudistumisen ja kasvun edellytyksiä Metsäalan arvnlisäyksen kehitys timialittain Kasvaa Metsätellisuus Ktimaisen puuphjaisen energian tutant lisääntyy Energiatellisuus Kemiantellisuus Metsiin perustuva mnipulinen palveluliiketiminta sekä lunnntuteala kasvavat Metsätalus Jalstusarv kasvaa ja resursseja hyödynnetään tehkkaasti Lunnntutteet Luntmatkailu Metsäpalvelut ja muu metsiin perustuva liiketiminta Metsäalan liikevaihdn kehitys timialittain Metsätellisuus Energiatellisuus Kemiantellisuus Metsätalus Lunnntutteet Luntmatkailu Metsäpalvelut ja muu metsiin perustuva liiketiminta Käytetty puuraaka-ainepans /puuta käyttävän tellisuuden arvnlisäys 3,9 mrd. (Metla) tiet puuttuu 0,4 mrd. (kk bitalus, 2011) 2,9 mrd. (Metla) tiet puuttuu 1,2 mrd. (2011) tiet puutuu 20,4 mrd. (Metla) tiet puuttuu? 1,6 mrd. (kk bitalus, 2011) Metsätaluden tuts perushintaan 4,23 mrd. (Metla) tiet puuttuu? 2,7 mrd. (2011, bitalusstrategia) tiet puuttuu? Puun kknaiskäyttö 45 milj. tnnia (Tilastkeskus, Kasvaa x tn /
Puuphjaisen energian suus kknaiskulutuksesta Kansantaluden materiaalivirrat 2012)/ metsätellisuuden arvnlisäys 3 888 milj. (Metla) + energiatellisuus x ja kemiantellisuus 434 milj. 24 % (Metla 2013e) x % Kiinteiden puuplttaineiden energiakäyttö, jsta metsähake 18,7 milj. m 3. Lisäksi pientalissa käytetään metsähaketta 0,7 milj. m 3 vudessa. (Metla 2013) x milj. m 3
1.2 Raaka-aineiden saatavuus mahdllistaa metsien käytön lisäämisen ja uudet investinnit Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012): Tavitetast Metsävarat vat runsaat, Puubimassan kasvu talusmetsissä terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat bitaluden Runkpuu Oksat ja latvat 99 milj. m 3 (Metla / VMI) tiet puuttuu 120-130 milj. m 3 lisääntyviä tarpeita Hakkuumäärät Hakkuukertymä 61,5 milj. m 3 65 70 milj. m 3 Puu- ja metsäpalveluiden Markkinahakkuut 55,2 milj. m 3 markkinat vat (Metla 2013e) tasapainiset ja kilpailulliset Julkiset investinnit infrastruktuuriin x (kunnssapitvelka) Kuljetus- ja tietliikenneväylien palvelukyky, tehkkuus ja timivuus paranevat Yksityis- ja paikallistieverkk Puukuljetuksia tukeva rautatieverkk Investinnit puuraaka-aineen käyttöön: reaaliset investinnit ja investintiaste Metsätellisuus Energiatellisuus Kemiantellisuus Palvelututant Investinnit 413 milj. ja investintiaste 2,3 % (Metla) tiet puuttuu? tiet puuttuu? tiet puuttuu Vähintään pistjen suuruiset
1.3 EU:n metsäasiat ja kansainvälinen metsäplitiikka edistävät metsien käytön hyväksyttävyyttä sekä puun ja metsien kilpailukykyistä käyttöä Tavitteet: EU:n metsiin liittyvät alitteet vahvistavat metsien käyttöä hyvinvinnin lumisessa sekä metsäalan yritystimintaa Mittarit: Kuvataan laadullisesti timenpiteiden ja arviintien kautta Kansainvälinen metsäplitiikka edistää metsien kestävää hita ja käyttöä, metsäkadn hillitsemistä, puun säilymistä hiilineutraalina raaka-aineena sekä ilmastnmuutksen hillintää ja siihen speutumista Kahdenvälinen metsäyhteistyö tukee metsäalan kaupallista timintaa ja investinteja sekä sumalaisen metsäsaamisen vientiä
1. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja mnipulistuvat 2.1 Metsäalan saaminen n mnipulista ja vastaa muuttuvia tarpeita Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012): Tavitetast: Julkisin varin rahitettava T&K-timinta tukee erityisesti Julkisen T&K-rahituksen määrä ja laadullinen arviinti Metsäsektrin julkisen T&K rahituksen suuruus arvilta nin 140 miljnaa eura. 140 milj. Vastaa metsäbitaluden liiketiminnan kehittämistä, tutteiden ja palveluiden kaupallistamista, kkeiluhankkeita sekä markkiniden ja muiden timintaympäristön muutsten ennakintia OKM 15 milj. (2011) TEM 0,25 milj. MMM 1,3 milj. TEKES 68 milj. Sumen Akatemia 13 milj. Metla 37,4 milj. VTT 7,5 milj. + muu metsäbitalus, mikä? tarvetta Metsäalan kaikilta kulutusasteilta valmistuneiden määrä ja laatu vastaa rekrytintitarvetta Metsäalan tutkimusstrategia hjaa tutkimustimintaa bitaluden tarpeiden mukaisesti Henkilöstön saaminen n ajanmukaista ja sen työhyvinvinti paranee Alituspaikkjen ja alittaneiden määrä kulutusasteet erikseen Valmistuneiden määrä ja työllistyminen valmistumisen jälkeen kulutusasteet erikseen Alan hukuttelevuus Vunna 2011 valmistui arvilta nin 1500 piskelijaa. Valmistuneiden määrä n alle tarpeen metsätaluden salta ammatillisessa kulutuksessa sekä puututetellisuuden salta kaikilla kulutusasteilla. Muilta sin valmistuneiden määrä vastaa tarvetta. x piskelijaa
2.2 Hallint n justava, vaikuttava ja asiakaslähtöinen Tavitteet: Mittarit: Lähtötast: Tavitetast: Hallint, sen yhteistyö ja palvelut tukevat alan kilpailukykyä ja vastaavat asiakkaan tarpeisiin Asiakastyytyväisyys paranee Metsiin liittyvän tiedn ja tilastinnin avimuus, kattavuus ja ajantasaisuus tukevat niiden laajaa hyödyntämistä Lupaprsessit vat justavia ja npeita, sekä tukevat investintihankkeiden tteutumista ja ylläpitävät krkean ympäristönsujelun tasa Kaavitusjärjestelmä tukee metsätaluden ja mnipulisen liiketiminnan mahdllisuuksia Sumen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja Lunnnvarakeskuksen asiakastyytyväisyyden kehittyminen Timijiden käytettävissä levan metsävaratiedn suus Kuvataan laadullisesti timenpiteiden ja arviintien kautta 13 % kerätystä metsävaratiedsta
2. Metsät vat aktiivisessa, kestävässä ja mnipulisessa käytössä 3.1 Metsätalus n aktiivista ja yritysmäistä Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012): Tavitetast: Aktiivinen ja yritysmäinen ja metsätalus lisääntyvät ja tila- ja metsänmistusrakenne paranee Yli 50 ha:n yksityisten metsätiljen ja yhteismetsien pinta-alasuus 56 % (yksityismistus) 2,2 % (yhteismetsät) 70 % Metsätaluden kannustejärjestelmä n metsänmistajien kannalta vaikuttava ja aktiviva Metsänmistajien ansaintamahdllisuudet lisääntyvät uusia eksysteemipalveluita kaupallistamalla Sukuplvenvaihdksille n lutu kannustejärjestelmä. Sukuplvenvaihdsikä (kun järjestelmä lemassa). Pinta-ala, jhn metsänkäyttöilmitukset khdistuvat Yksityismetsien puuntutannn sijitustutt Taimikn varhaishit ja nuren metsän hit (ha) Laadullinen kuvaus uusien eksysteemipalveluiden kaupallistamisesta 752 940,2 ha (v. 2013, lähde SMK) 3,9 % (ei humii kanthintjen muutsta) -3,22 % (humii kanthintjen muutkset) (Metla) ei tieta 213 000 ha Kasvaa 140 000 ha (hittarve VMI:stä)
3.2 Metsälunnn mnimutisuus sekä eklginen ja ssiaalinen kestävyys vahvistuvat Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012): Tavitetast: Metsälunnn mnimutisuuden Uhanalaisten metsälajien aidt lukkamuutkset Myönteinen kehitys 81 lajilla Kielteinen kehitys 108 lajilla Myönteinen > Kielteinen köyhtyminen pysähtyy (Syke 2010) vuteen 2020 mennessä ja lunnn mnimutisuudelle sutuisa tila n varmistettu Kulleen puustn keskitilavuus metsä- ja kitumaalla vuteen 2050 mennessä Kk maa Metsätaluden aiheuttamat vesistöhaitat n minimitu Metsien mnipulistuva hit ja käyttö tukee ilmastnmuutksen hillintää ja siihen speutumista Metsien virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset kasvavat ja metsät vat kaikkien saavutettavissa Metsien käytön ja metsäympäristön arvstus vahvistuu Etelä-Sumi Phjis-Sumi 5,9 m 3 /ha 3,3 m 3 /ha 9,0 m 3 /ha (Metla, VMI 10) METSOn tteutus (ha) 57 427 ha, jsta YM 28 798 ha ja MMM 28 629 ha Vusina 2008 2013. 32 % tavitteesta. (Metla & Syke 2012) Vesiensujelun laatu puunkrjuussa ja uudistusaljen maanmukkauksessa Metsien puustn ja maaperän vutuinen hiilinielu ja varant sekä puututteiden varant Puunkrjuussa: Erinmainen 56 Hyvä 37 Maanmukkauksessa: Erinmainen 47 Hyvä 39 % hakkuualista (Metla 2013e) 6 m 3 /ha 3,5 m 3 /ha 9,5 m 3 /ha (5 % kasvu) YM: 96 000 ha MMM: 82 000 ha (2008 2025) Erinmainen tai hyvä 95 %:lla pinta-alasta Hiilinielu -30,1 milj. tn CO 2 (Metla 2013e) x milj. tn CO 2 Kansallispuistjen ja retkeilyalueiden kävijämäärät ja asiakastyytyväisyys Metsähallituksen luntpalvelujen hidssa levilla alueilla 5,4 milj. käyntiä vunna 2013, jsta kansallispuistt ja retkeilyalueet 2,6 milj. käyntiä. Retkeilijöiden asiakastyytyväisyys 4,3
(asteiklla 1 5). (Lähde: Metsähallitus) Metsällisiin tapahtumiin sallistuneet lapset ja nuret Lapset ja nuret: 308 843 Opettajat: 13 378 Luku ei sisällä partilaisia. (SMY 2013) x kpl Tteutetaan rakennepaketti: Tteutetaan bitalusstrategian timenpiteet: Kasvatetaan bitaluden päämarahitusta ja innvaatipanstuksia Rahitetaan uusien bitaluden ratkaisujen piltinteja ja demnstrinteja Tudaan bitalus saksi Sumen maakuvaa Kehitetään metsä-, energia- ja kemiantellisuuden rajapintjen, luntmatkailun, metsäpalveluiden ja muun metsiin perustuvan liiketiminnan tilastintia. Valmistellaan ja tteutetaan puunhankinnan lgistiikan kehittämishjelma. Valmistellaan ja tteutetaan tehkas ja praktiivinen vaikuttamisstrategia metsien käyttöön liittyvään EU- ja kansainväliseen plitiikkaan. Laaditaan ja tteutetaan metsäalan tutkimusstrategia. Perustetaan Tekesiin 6 vuden välein tistuva 2-3 -vutinen Metsäalan teknlgiahjelma. Uudistetaan metsäalan tisen asteen kulutus, mukaan lukien metsäalan kuljettajakulutus vastaamaan bitaluden kasvun tarpeisiin. Kehitetään Metsään.fi-palvelu asiintiprtaaliksi, jka sisältää mnipulisen sähköisen tietaineistn ja mahdllistaa myös sähköisen puukauppapaikan kehittämisen, siten, että palvelu n eurppalainen edelläkävijä.
Kehitetään seuraavan sukuplven metsätietjärjestelmä sekä prsessi tietvarannn ajan tasalla pitämiseen. Kehitetään maisematyölupia ja kaavamääräyksiä. Edistetään yritysmäisen metsätaluden edellytyksiä sekä parannetaan tila- ja metsänmistusrakennetta metsätiljen sukuplvenvaihdsten verhujennuksilla. Kehitetään yhteismetsälainsäädäntöä ja sakeyhtiö- ja säätiömutista metsänmistamista. Valmistellaan tulevaisuuden metsätaluden kannustejärjestelmä. Kehitetään uusia timintamalleja yrittäjien ja metsänmistajien välille eksysteemipalveluiden kaupallistamiseksi. Selvitetään mahdllisuudet ja hallinnlliset/lainsäädännölliset esteet luntarvpankkien ja vapaaehtisten spimuksellisten timintamallien käyttööntlle mnimutisuuden, vesiensujelun, hiilinielujen ja metsien virkistysarvjen turvaamisessa. Kehitetään talusmetsien lunnnhitmenetelmiä ttamaan humin mnimutisuus jkapäiväisessä timinnassa. Tteutetaan METSO-timintahjelma ja kehitetään uusia markkinalähtöisiä keinja metsälunnn mnimutisuuden sujeluun. Tteutetaan vesienhidn tteutushjelmaa metsätaluden salta. Laaditaan hjeistus/timintamalli valuma-aluetasn suunnittelulle sekä pintavalutuskenttien ja ksteikkjen yleissuunnittelulle Kehitetään metsätaluden vesistökurmituksen seurantaverkka. Vaikutetaan siihen, että puututteiden hiilivarant lasketaan hyväksi kansainvälisessä ilmasttarkasatelussa. Selvitetään metsien terveysvaikutukset. Selvitetään, mistä sumalaisten metsien arvstus kstuu. Kehitetään päiväktien ja kulujen luntkasvatustimintaa.