Maahanmuuttajaopetuksen järjestelyt, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27 700 SUURIMMAT RYHMÄT 31.12.2006 Venäjä 25 314 Saksa 2 957 Ukraina 1 467 Viro 17 543 Turkki 2 881 Italia 1 204 Ruotsi 8 295 Thaimaa 2 988 Ranska 1 203 Somalia 4 621 Iran 2 599 Sudan 978 Serbia ja 3 352 Yhdysvallat 2 243 Puola 1 088 Montenegro Afganistan 2 008 Alankomaat 926 Kiina 3 299 Vietnam 1 807 Espanja 855 Irak 3 038 Intia 1 990 Japani 804 Iso- 2 915 Bosnia- 1 601 Sudan 717 Britannia Hertsegovina Unkari 719 (Lähde: VRK) VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2006) 1 711 Perusopetuksessa (2005) 16 600 Lukiokoulutuksessa 2005) 2 760 Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2005) 540 Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2006) 1 054 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2005) 7 227 Aikuisten amm. lisäkoulutuksessa (2005) 2 273 Yliopistoissa (2006) 5 366 Ammattikorkeakouluissa (2006) 4 544 Lisäksi aikuislukioissa ja kansalaisopistoissa opiskelee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita 16.8.2007 sl. Tiedot koottu eri lähteistä 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää. 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla
OPETUSHALLITUKSEN ROOLI MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Opetussuunnitelmien perusteet ja opetussuunnitelmasuositukset Valtionavustusten jako Oppimateriaalit ja opettajien tukimateriaalit Opetuksen kehittämishankkeet Opettajien täydennyskoulutus Opetuksen kehittämisverkostot Informaatio-ohjaus 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla
UUTEEN KULTTUURIIN SOPEUTUMINEN (AKKULTURAATIO- STRATEGIAT) Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaati o) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio) 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KAKSIKIELISYYS Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia additiivisessa kaksikielisyydessä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille Opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä 6 10 -vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen (korotettu valtionosuus) 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 S2-opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet suomen kielessä niin, että he voivat siirtyä perusopetukseen. Opetus noudattaa soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavan opetuksen pääpaino on kaikilla oppilailla suomi toisena kielenä opiskelussa. Opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineiden sisällöt. 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Vieraskielisten oppilaiden perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneet vuosina 2002-2006 Vuosi Opet. osall. Opet. järj., (joista ruotsinkielisiä) 2002 1 497 72 (5) 2003 1 449 67 (5) 2004 1 475 56 (4) 2005 1 459 65 (4) 2006 1 711 67 (6) Osaamisen ja sivistyksen asialla
Perusopetus Korotettu valtionosuus v. 2006 lähtien oman äidinkielen opetus * perusopetuksen ulkopuolista opetusta * ei pakollista * erillisellä valtionavustuksella 2,5 vuosiviikkotuntia v. 2007 lähtien suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus: * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus) * koulun tukiopetusresurssien turvin * erillisellä valtionavustuksella muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppaineissa * perusopetuslain mukaisena tukiopetuksena tai * erillisellä valtionavustuksella oman uskonnon opetus * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus) 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Oman äidinkielen opetus Valtionavustusta enintään 2,5 viikkotunnista Opetustunnin laskennallinen kustannus 22 Ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta Oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta, eri kunnista sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista maahanmuuttajista Opetus tulee pyrkiä järjestämään siten, että oppilaan päivittäinen työmäärä ei muodostu kohtuuttomaksi Avustusta ei myönnetä, jos kyseessä on koulun opetuskieli n. 50 opetettavaa kieltä 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja muu opiskelun tuki 1 Erilliseen valtionavustukseen oikeuttavaa vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tukiopetusta voidaan antaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen lisäksi eri oppiaineissa Tukiopetusta voidaan antaa oppilaan omalla äidinkielellä mutta myös suomen kielellä oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta Esiopetuksessa olevat, samoin kuin Suomessa pidempään olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta eivät kartuta valtionavustukseen oikeutettujen lukumäärää. 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja muu opiskelun tuki 2 Lukioissa tähän tukiopetukseen ovat oikeutettuja ainoastaan lukion koko oppimäärää suorittavat opiskelijat Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarve suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen jatkuu kuitenkin neljän vuoden jälkeenkin, usein koko kouluajan perusopetuksessa enintään yhdestä opetustunnista viikossa koulua kohden ja enintään yhdestä opetustunnista viikossa tukiopetukseen oikeutettua oppilasta kohden 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja muu opiskelun tuki 3 lukiokoulutuksessa avustusta enintään 0,5 opetustunnista viikossa koulua kohden ja enintään yhdestä opetustunnista viikossa tukiopetukseen oikeutettua opiskelijaa kohden Opetustunnin laskennallinen kustannus 22 Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös vieraskielisiä oppilaita. Erillisellä valtionavustuksella annettavan tukiopetuksen lisäksi vieraskielisille tulee antaa tarvittaessa myös perusopetuslain 16 :n mukaista tukiopetusta. Valtionavustus enintään 86 % Haku jälkikäteen annetun opetuksen perusteella 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Opetushallituksen suositus oman äidinkielen opetuksen perusteiksi perusopetusta täydentävää opetusta opetuksen laajuudesta päätetään opetuksen suunnitelmassa tehtävänä saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita tähtää monikulttuurisuuden identiteetin kehittymiseen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI TOISENA KIELENÄ On yksi äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääristä Opetetaan, jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja jos oppilaan suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla Opetetaan joko kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä oppimäärän sijaan 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI TOISENA KIELENÄ Opetussuunnitelman perusteet on laadittu siten, että opetus vastaa viikkotunneiltaan suomi äidinkielenä -oppimäärää Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline Opetuksen lähtökohtana oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee Henkilökohtainen oppimissuunnitelma 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSEN HAASTEITA Kielitaito Yhteistyö Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Kasvatukselliset erot Maahanmuuttaja on koulussa kaikkien asia! 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 1 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 4. selkokielistäminen 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 3 Välttämätön tieto ja havainnollistaminen automaattistuminen lähikehityksen vyöhyke hiljainen kausi kolmas tila 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Julkaisuja 1 Kristiina Ikonen (toim.): Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa. Opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Leena Nissilä, Maisa Martin, Heidi Vaarala ja Ilona Kuukka 2006: Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) 2007: Oma kieli kullan kallis. Opas maahanmuuttajien oman äidinkielen opetukseen 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Julkaisuja 2 Rauno Laine, Leena Nissilä ja Kaarina Sergejeff (toim.) 2007: Eväitä, esimerkkejä ja kokemuksia. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aikuisille maahanmuuttajille 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Uusia julkaisuja 1 Else Eräniemi, Heli Lumme, Eija Olasvuo- Murtola, Riitta Ufacik (toim.) tulossa: Suomi hallussa? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisena kielenä -opettajille 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Uusia julkaisuja 2 Edit Lampinen, Taru Lyly, Taina Mylläri, Jukka Pitkänen (toim.) tulossa: Kieli testiin 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Uusia julkaisuja tulossa Diagnosoiva tehtäväsarja aikuisten suomi toisena kielenä opetukseen Arviointiopas kotoutumiskoulutukseen Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Muiden aineiden ja ammattialojen opetus 27 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajien tuki Suurin osa maahanmuuttajataustaisista selviää ilman erityistä tukea, kun saa S2- opetusta, oman äidinkielen opetusta ja omakielistä opetusta sekä yleistä tukea: tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollon tukitoimenpiteitä, joihin kaikki ovat oikeutettuja Jos vaikeudet jatkuvat riittävästä tuesta huolimatta, on tarpeen antaa tehostettua tukea kartoittaa mahdollisia oppimisvaikeuksia 28 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Oppimisvaikeudet kaksikielisillä Kaksikielisyys ei koskaan ole syy kielihäiriöön Kaksikielisyys ei myöskään pahenna kielellisiä oppimisvaikeuksia eikä ole este kielten oppimiselle ylipäätänsä Kielelliset vaikeudet omassa äidinkielessä eivät välttämättä ilmene samanlaisina toisessa kielessä, vaikka oppimisvaikeudet ovatkin kohtuullisen pysyviä Taitojen kehittymisen hitaus oppimisen tuesta huolimatta antaa viitteitä oppimisvaikeudesta Tärkeää todentaa, koska niillä on merkittävä vaikutus oppilaan tulevaisuudelle (ammatin valinta, työelämä) ja arkipäivän asioiden hoitamiselle 29 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Varhainen puuttuminen oppimisen haasteisiin Oppimisen esteiden taustalla usein monenlaisia ongelmia, myös sosiaalisia ja traumaperäisiä (kolmas tila) Tukena matalan kynnyksen puuttuminen: Mahdollisimman varhainen keskustelu vanhempien kanssa Erilaisin opetusjärjestelyin järjestetään oppimiseen tukea Oppimisvaikeuden kartoittaminen alkaa, mikäli oppilaalla on riittävästä tuesta ja/tai ajasta huolimatta merkittäviä oppimiseen liittyviä haasteita 30 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Oppimisvaikeuksien kartoittaminen Moniammatillinen yhteistyö Kokonaisvaltaisuus: pyritään ottamaan huomioon oppilaan koko elämäntilanne (koulussa, kotona ja vapaa-aikana) Monipuolinen tietojen kokoaminen (aikaisempi koulunkäynti- ja oppimishistoria, kielitaito ym.) Käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastattelu ja erialisia tehtäviä ja testejä Käytetään aikaa taitojen kehittymisen seurantaan 31 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Kielellisten taitojen kartoittaminen Tulisi tapahtua oppilaan vahvimmalla kielellä, joka on varsin pitkään oppilaan kotona käyttämä kieli, vaikka lapsi olisi syntynyt Suomessa Haastavaa tutkia oman kielen taitoja Vanhempien, ja oman kielen opettajan/omakielisen henkilökunnan haastattelu Tulkin käyttö Kielenkehityksen häiriöt näkyvät omassa äidinkielessä Suomen kielen taidot S2 opettajan arvio käytetään suomen kielen taitotasoon sopivia arviointimenetelmiä Monipuolinen arviointi (puhuminen, kuuntelu, kirjoittaminen, lukeminen, rakenne, sanavarasto) Suomen kielen osaamattomuus ei yksinomaan saisi olla peruste erityisopetukseen ottamiseen 32 Osaamisen ja sivistyksen asialla