Missä menee nuorten maahanmuuttajien koulutus Suomen maassa?

Transkriptio

1 Missä menee nuorten maahanmuuttajien koulutus Suomen maassa? Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

2 MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia (2007) 2,5 % väestöstä SUURIMMAT RYHMÄT Venäjä Irak Ukraina Viro Serbia Puola Ruotsi Montenegro Ranska Somalia Iran Italia Kiina Yhdysvallat Espanja Thaimaa Intia Sudan Saksa Afganistan Alankomaat 980 Turkki Vietnam Romania 922 Iso- Bosnia- Unkari 887 Britannia Hertsegovina Japani 882 *Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 n , *Suomen kansalaisuuden saaneita ( ) 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla l Ti d t k tt i läht i tä

3 VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2006) Perusopetuksessa (2007) Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) Aikuisten at+eat -koulutus (2006) Oppisopimuskoulutuksessa (2006) Yliopistoissa (2006) Ammattikorkeakouluissa (2006) Lisäksi aikuislukioissa ja kansalaisopistoissa opiskelee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tiedot eri lähteistä 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla

4 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijamäärät vuosina lähde: OPM:n valtionsuustilastot 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla

5 VUONNA 2005 AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPISKELEVAT, JOIDEN ÄIDINKIELI ON MUU KUIN SUOMI TAI RUOTSI Perustutkinnot Näyttötutkinnot Ops Näyttö Oppis Ammattit Oppis Erityisatit Oppis Yhteensä Kaikki opiskelijat Äidinkieli muu kuin suomi ja ruotsi 1. suomen kansalaiset ei suomen kansalaiset Yhteensä josta: Opetushallinnon alainen koulutus Äidinkieli muu kuin suomi ja ruotsi 1. suomen kansalaiset ei suomen kansalaiset Yhteensä Muu Äidinkieli muu kuin suomi ja ruotsi 1. suomen kansalaiset ei suomen kansalaiset Yhteensä K/Yhteenvetokansalsan/ur 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla

6 Vieraskielisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden keskeyttäminen vuonna 2006 yhteensä keskeytt. % ,0 Etelä-Suomen lääni ,4 Länsi-Suomen lääni ,4 Itä-Suomen lääni ,2 Oulun lääni ,1 Lapin lääni ,0 kaikki ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat 9,5 % lähde: Tilastokeskus 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla

7 Lukion vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttäminen % yhteensä keskeytt ,0 Etelä-Suomen lääni ,9 Länsi-Suomen lääni ,6 Itä-Suomen lääni ,8 Oulun lääni ,4 Lapin lääni ,2 Kaikki lukion opiskelijat keskeytt. yht. 2,1% 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla

8 Koulutusvalintatoiveet Toisen asteen yhteishaussa lähes sama osuus lukioon ja ammatilliseen koulutukseen kuin suomenkielisillä 60% ilmoitti pyrkivänsä lukioon 37 % ammatilliseen koulutukseen, kymppiluokalle ja muuhun yhteensä 3 % Heikommin arviointikokeissa suoriutuneet maahanmuuttajat ilmoittivat pyrkivänsä useammin lukioon kuin vastaavantasoiset suomenkieliset 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla

9 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keski-arvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa; historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvaamataidossa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu-ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla

10 Toisen polven maahanmuuttajilla on kantaväestöä parempi menestys 1-6 luokalla alkaneissa A1- ja A2- kielissä Toisen polven maahanmuuttajilla on myös kantaväestöä hieman parempi keskiarvo sekä kaikissa aineissa että lukuaineissa Vieraskielisten tyttöjen koulumenestys on parempi kuin poikien Liikunnassa kuitenkin tytöillä on poikia heikompi arvosana 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla

11 Maahanmuuttajaoppilaiden jatkokoulutukseen hakeutuminen Lukio on suositumpi kuin ammatillinen koulutus kuten kantaväestössäkin Ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulevista 40 % aloittaa lukiossa, kun se kantaväestössä on 55 % kantaväestöön verrattuna kolminkertainen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 7 % hakematta jättäneiden osuus 3,5 % päättövuoden syksyllä sekä toisen asteen että peruskoulun ulkopuolella olevien osuus 15 % (yhteensä = jättänyt hakematta, jäänyt ulkopuolelle ja keskeyttänyt) 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla

12 Toisen polven maahanmuuttajista ja EU:n ulkopuolelta tulevista paluumuuttajista aloittaa lukiossa suhteessa useampi kuin kantaväestöstä näiden ryhmien pojat suosivat lukiota ammatillista enemmän verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin Vuosina on vieraskielisten lukiossa jatkaneiden osuus vaihdellut 35%-47%:iin, samoin on vaihdellut toisen asteen ulkopuolelle valikoituminen ammatilliseen koulutukseen jatkaneiden osuus kasvanut ajanjaksolla 6-7 prosenttiyksikköä 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla

13 Koulutukseen valikoituminen Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat ammatillisen koulutuksen aloittavat EU alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla

14 Ensimmäisen polven maahanmuuttajat (EU:n ulkopuolelta) aloittavat useimmin kaupan ja hallinnon koulutusalalla tekniikan ja liikenteen alalla sosiaali- ja terveysalalla Toisen polven maahanmuuttajat eivät eroa kantaväestöstä, mutta valitsevat useammin kuin edellinen ryhmä luonnonvara-alan ( huom. saamenkieliset mukana) matkailu-, ravitsemis- ja talousalan Paluumuuttajat EU maista aloittavat kaupan ja hallinnon kulttuurialan (paluumuuttajat EU:n ulkopuolelta) 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla

15 Ensimmäisen polven maahanmuuttajat hakevat ensisijaisesti lukiokoulutukseen useammin kuin heitä tulee valituksi tai aloittaa Toisen polven maahanmuuttajalla on tilanne päinvastainen, lukioon tulee valituksi useampi kuin sinne ensisijaisesti hakee he hakevat useammin sosiaali- ja terveysalalle ja luonnonvara-alalle kuin he niissä aloittavat Sosiaali- ja terveysalalle hakee kaikista maahanmuuttajaryhmistä enemmän nuoria, kuin he siinä aloittavat (pääsy- ja soveltuvuuskokeet) 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla

16 Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenes-tyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ja perusopetuksen sekä toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen Riski jättää yhteishaussa hakematta, jäädä koulutuksen ulkopuolelle hakemisesta huolimatta ja keskeyttää koulutus varhain on maahanmuuttajilla erityisen suuri 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla

17 EU:n ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla hakematta jättämisen riski on noin kolminkertainen, ulkopuolelle jäämisen noin viisinkertainen ja koulutuksen varhaisen keskeyttämisen riski noin kaksinkertainen verrattuna kantaväestöön. Tytöt suurimpana riskiryhmänä tällä ryhmällä riskisuhde kasvaa kun jälkivalinnat ja perusopetuksen lisäopetukseen siirtyminen otetaan huomioon he eivät hae opiskelupaikkaa epäonnistuneen yhteishaun jälkeen yhtä aktiivisesti kuin muut maahanmuuttajataustaiset tai kantaväestö 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla

18 Työelämä ja jatkokoulutus 1996/2004 Vieraskielisistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella lähes kaksinkertainen osuus verrattuna kantaväestöön Vieraskielisistä pojista on työttöminä selvästi useampi kuin kantaväestön pojista Joka viides maahanmuuttajatyttö kuuluu luokkaan muu tai tuntematon, mikä tarkoittaa, että he ovat kotiäiteinä 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla

19 Vieraskielisten asema työmarkkinoilla paranee toisen asteen tutkinnon suorittamisen myötä kantaväestöä enemmän Vieraskielisten työttömyyskuukausien määrä pienenee ja työssäolokuukausien ja tulojen määrä kasvaa enemmän kuin kantaväestöllä Vieraskielisten poikien työttömyyskuukaudet vähenevät ja tulot kasvavat enemmän kuin vieraskielisten tyttöjen => pojat hyötyvät toisen asteen koulutuksesta tyttöjä enemmän! Jos vieraskieliset tytöt eivät heti peruskoulun jälkeen jatka toisen asteen koulutuksessa, on suuri riski, etteivät he saavuta lainkaan toisen asteen tutkintoa! 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla

20 Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää. 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla

21 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN JA AIKUISKOULUTUS - OPETUSSUUNNITELMAT OPH:N VASTUULLA Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen suositus (uusittu 2006) Aikuisten kotoutumiskoulutuksen suositus (uusittu 2007) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteet (uusittu 2008) Ammatillisen peruskoulutuksen 52 tutkintoa uudistetaan samalla myös maahanmuuttajia koskevat osat (opetusjärjestelyt, arviointi, kielen tavoitteet uusittu 2008) 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla

22 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS - nuorten koulutus Ammattiosaamisen näytöt virallisiksi Näytöt käyttöön opas (OPH 2007) Kielen oppimiseen uusia väyliä työssäoppimisen yhteyteen muihin aineisiin integroiden ammattiopettajien valmennus selkeän opetuskielen käyttöön! Yrittäjyys korostuu opetuksen osana Valmistava koulutus hyödyllinen, vuonna 2007 yhteishaussa 3 lisäpistettä sen suorituksesta (OPM asetus 2006) 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla

23 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS - nuorten koulutus 2 Osaamisen tunnustaminen oikeasti käytäntöön Kielten opinnoissa otetaan käyttöön eurooppalainen viitekehys myös maahanmuuttajien suomen/ruotsin opinnoissa Ammatillisia sanastoja tarvitaan tiedotetaan niistä (EDU.fi) S2 -oppimateriaaliluettelo Erityisavustuksia - maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla

24 KIELITAIDON VAATIMUKSET 1 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla

25 KIELITAIDON VAATIMUKSET 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 4. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkaamiskeinot) 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla

26 Uusia julkaisuja Edit Lampinen, Taru Lyly, Taina Mylläri, Jukka Pitkänen (toim.): Kieli testiin. Marja Kokkonen, Saara Laakso, Anni Piikki: Arvaanko vai arvioinko? Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin. Hanna Tani: Kielo. Materiaalia aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon kartoitukseen ja kehityksen seurantaan. 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla

27 Uusia julkaisuja tulossa Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Muiden aineiden ja ammattialojen opetus 27 Osaamisen ja sivistyksen asialla

28 OPETUSHALLITUKSEN ROOLI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmasuositukset Valtionavustusten jako Oppimateriaalit ja opettajien tukimateriaalit Opetuksen kehittämishankkeet Opettajien täydennyskoulutus Opetuksen kehittämisverkostot Informaatio-ohjaus 28 Osaamisen ja sivistyksen asialla