Palvelutoiminnan kustannuslaskenta, hinnoittelu ja edullisuusvertailut Koulutustapahtuma Oulu, Radisson SAS Hotel, 18.2.2009
Hallintokustannusten kohdistaminen - Hallintokustannukset hinnoittelussa, edullisuusvertailussa ja tuloksellisuusarvioinnissa - Hallintolisän kohdistamismenetelmät Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin 09-771 2246
Hallintokustannukset hinnoittelussa hinnoittelussa otetaan huomioon Toimialahallinnon, Toimialalautakunnan, Tarkastustoimen kustannukset sekä Osuus yleishallinnon kustannuksista Kunnan liikelaitoksessa johtokunnan kustannukset Kunnan hinnoittelussa ei oteta huomioon ns. demokratiakustannuksia, eli Valtuusto-, tai hallitustyöskentelystä aiheutuvia kustannuksia Kuntayhtymässä tilanne on toinen, siellä valtuuston, hallituksen ja johtokunnan kustannukset otetaan hinnoittelussa huomioon Oulu Tero Tyni 18.02.2009 3
Hallintokustannukset edullisuusvertailuissa Perusperiaatteena on miettiä, vaikuttaako kyseiseen hallintokustannukseen se, ostetaanko ko. palvelu ulkoa vai ei Toimialajohdon, lautakunnan tai tarkastustoimen kustannuksiin ei vaikuta Yleishallinnon tai oman toimialahallinnon kustannuksiin voi vaikuttaa Oulu Tero Tyni 18.02.2009 4
Hallintokustannukset tuloksellisuusarvioinnissa Tuloksellisuusarvioinnissa lähtökohtana on kysymys siitä, voiko tuloksellisuusarvioinnin kohteena oleva yksikkö vaikuttaa kyseisiin hallintokustannuksiin Yleishallinnon tai toimialahallinnon kustannuksiin voi vaikuttaa silloin, kun kyseessä on hallintopalvelujen käyttöön perustuva kustannusten kohdistustapa Toimitilojen käyttömäärään tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus Esim. kustannusperusteisiin vyörytyseriin ei voi käytännössä vaikuttaa Oulu Tero Tyni 18.02.2009 5
Hallintolisien kohdistusmenetelmät -suoriteperusteinen laskutus Suoriteperusteinen laskutus on aiheuttamisperiaatteen mukainen tapa kohdistaa hallinnon kustannuksia Vaatii tuotteistetut ja hinnoitellut hallintopalvelut Esim. palkanlaskun työntekijä Käsitellyt laskujen määrä Myös aikaperusteinen hinnoittelu (esim. asiantuntijapalvelu) Osa hallinnosta voi olla hankala tuotteistaa, esim. talousarvion tai toimintastrategian tekeminen Oulu Tero Tyni 18.02.2009 6
Hallintolisien kohdistusmenetelmät -toimintakustannuksiin perustuva kohdistus Tavallisesti vyörytysperusteena on toiminnasta aiheutuvat kustannukset (budjetoidut tai toteutuneet) Kaksi seikkaa, jotka on otettava erikseen huomioon 1. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä, isäntäkunnalta tai muulta vastaavalta tuottajalta vähennetään kustannuspohjasta 2. Investoinnit, jotka vaativat hallinnon toimia ja aiheuttavat kustannuksia (kaksi tapaa) Poistoihin perustuva tapa Suunnittelukustannuksiin perustuva tapa Oulu Tero Tyni 18.02.2009 7
Hallintolisien kohdistusmenetelmät -toimintakustannuksiin ja poistoihin perustuva esimerkki Toiminta menot (ilman hallintokustannuksia) Poistot Välittömät menot Osuus välittömistä menoista Kohdistettavat hallinnon kustannukset A 250 000 30 000 280 000 B 500 000 50 000 550 000 280 000/1 470 000 = 19,05 % 550 000/1 470 000 = 37,41 % 19,05 % * 100 000 = 19 050 37,41 % * 100 000 = 37 410 C 600 000 40 000 640 000 640 000/1 470 000 = 43,54 % 43,54 % * 100 000 = 43 540 Summa 1350 000 120 000 1 470 000 100 % 100 000 Oulu Tero Tyni 18.02.2009 8
Hallintolisien kohdistusmenetelmät -toimintakustannuksiin ja poistoihin perustuva esimerkki (yleiskustannuslisälaskenta) Toimintam enot ilman hallintokustannuksia Poistot Välittömät menot A 250 000 30 000 280 000 B 500 000 50 000 550 000 C 600 000 40 000 640 000 Summa 1350 000 120 000 1 470 000 Toimialalle kohdistuvat hallintokustannukset 280 000*6,8 % = 19 040 550 000*6,8% = 37 400 640 000*6,8% = 43 520 1 470 000*6,8% =n. 100 000 Hallinnon kustannukset 100 000 Kustannuspohja, jolle kohdistetaan: 1,47 milj. Yleiskustannuslisä: 100 000 / 1,47 m = 6,8 % Oulu Tero Tyni 18.02.2009 9
Pääomakustannukset Kiinteistöpääoman arvostus ja tuottovaatimus Pääomavuokran määräytyminen Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin 09-771 2246
Kiinteistöpääoman arvostus Laskentatilanteita, joissa pääomakustannuksilla, ja sitä kautta myös arvostustavalla, on merkitystä - hinnoittelulaskelmat - kuntien väliseen kustannustenjakoon liittyvät maksuosuuslaskelmat. - myös kuntien yhteistoiminnassa, kun määritellään jäsen- ja sopimuskunnan nettovarallisuusosuutta Pysyviin vastaaviin sitoutuneen pääoman arvoa tarvitaan sekä poiston että koron laskennassa. Pääsääntönä on käyttää samaa arvoperustaa sekä korolle että poistoille. Oulu Tero Tyni 18.02.2009 11
Kiinteistöpalvelujen, tilavuokran, määrittely Vuokran suuruus = pääomavuokra + ylläpitovuokra Ylläpitovuokralla katetaan ylläpito- ja käyttömenot, kuten lämmitys-, vesi- ja jätevesi- jätehuolto-, kiinteistöhuolto-, kunnossapito-, isännöinti-, kiinteistösähkö ja hallintokustannukset Rakennuksen ylläpitovuokra määritellään yleensä edellisen vuoden ylläpitokustannusten + kustannustason muutoksen perusteella Oulu Tero Tyni 18.02.2009 12
Pääomavuokra Vuokran suuruus = pääomavuokra + ylläpitovuokra Pääomavuokraan kuuluu Kiinteistön kulumisesta aiheutuva kustannus (poisto tai korjausvastike) Kiinteistöön sitoutuneen pääoman kustannus (tuottovaatimus, laskennallinen korkokustannus) Kiinteistön vakuuttamisesta aiheutuva kustannus Mahdollinen tontin vuokra Oulu Tero Tyni 18.02.2009 13
Pääoman arvostustavan määräytyminen Arvostustapa riippuu laskentatilanteesta Perusvaihtoehtoja ovat 1. taseen mukainen kirjanpitoarvo, 2. nykykäyttöarvo, 3. (taulukkoarvo) 4. todennäköinen luovutusarvo eli markkina-arvo 5. tuottoarvo. Näistä 1-3 sopivat pääsääntöisesti kiinteistöjen arvonmääritykseen, kohta 4 oikeastaan vain ulospäin suuntautuneessa tilatuotannossa, myymis- ja vuokraustilanteessa Oulu Tero Tyni 18.02.2009 14
Taseen mukainen arvo Esimerkki: Kiinteistön rakennuttamiskustannukset ovat 10 vuotta sitten olleet 450 000, hankinta-avustus 50 000 Kiinteistön omahankintameno on siis 400 000 josta tehdään kirjanpidon mukainen tasapoisto 30 vuoden poistoajalla Tasapoisto = 400 000 / 30 = 13 333,33 Kymmenen vuoden kuluttua rakentamishetkestä kiinteistön tasearvo on = 400 000-10 * 13 333,33 = 266 666,67 Oulu Tero Tyni 18.02.2009 15
Nykykäyttöarvo Esimerkki Iältään 10 vuotta vanhan kiinteistön kirjanpitoarvo on 266 666,67 euroa. Kiinteistön jälleenhankintahinta, eli uuden vastaavan kiinteistön hankintahinta, on 700 000 euroa. Ikäalennukset voidaan tehdä olettamalla kiinteistön hinnan aleneminen ajan kuluessa. Jos oletetaan, että kiinteistön jälleenhankintahinta on 700 000 euroa ja kiinteistön arvo alenee 25 % 10 vuoden aikana, Kiinteistön nykyarvo: = Jälleenhankintahinta 25 % * jälleenhankintahinta = 700 000 euroa 175 000 euroa = 525 000 euroa Oulu Tero Tyni 18.02.2009 16
Oulu Tero Tyni 18.02.2009 17
Kustannuskehitys Rakennuksen jälleenhankintaarvot eri ajankohtina Rakennuksen suhteellisen kunnon kehittyminen, % alkuperäisestä 100 75 50 25 Tavoiteltava kunto Rakennuksen korjausvastuut eri ajankohtina (prosenttia jälleenhankintahinnasta) Kulumaton osuus 1. peruskorjaus 2. peruskorjaus 0 15 30 45 60 Kirjanpidon mukaan Kirjanpidon mukaan, jos hankintaan saatu rahoitusavustus x 2 -käyrän mukainen arvon aleneminen aika Oulu Tero Tyni 18.02.2009 18
Todennäköinen luovutusarvo eli markkinaarvo Kiinteistön arvo voidaan arvostaa markkinahintojen perusteella, eli todennäköisen myyntihinnan perusteella Vaatii puolueettoman arvioinnin Sopii kiinteistöliiketoimintaan, kun vuokrataan tiloja kunnan ulkopuolelle Oulu Tero Tyni 18.02.2009 19
Tuottovaatimuksen suuruus Tuottovaatimus, eli laskentakorko, voidaan määritellä toimiala- tai toimitilakohtaisesti. käyttötarkoitukseltaan samantyyppisissä tiloissa sovelletaan tuottovaatimuksen osalta yhdenmukaista laskentakorkokantaa. tuottovaatimus voi olla erilainen sisäisessä ja ulkoisessa hinnoittelussa. Kun kiinteistön arvostukseen käytetään kirjanpitoarvoa, korko lasketaan nimelliskoron mukaan nykyarvoa, korko lasketaan reaalikoron mukaan Oulu Tero Tyni 18.02.2009 20
Eri kiinteistötyyppiesimerkkejä Liiketilojen vuokraamisessa tuottovaatimus voi olla muita vuokrattavia tiloja korkeampi. Verorahoitteiseen tai muutoin yleishyödylliseen toimintaan vuokratuissa tiloissa tuottovaatimus tavallisesti asetetaan enintään kunnan maksaman vieraan pääoman keskikoron määräiseksi. Peruskorjausta, purkamista tai myyntiä odottavissa tai muutoin vaikeasti vuokrattavissa tiloissa tuottovaatimus voi alhainen. Samoin omana ryhmänään tuottovaatimuksen suhteen voivat olla esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittävät kiinteistöt. Oulu Tero Tyni 18.02.2009 21
Laskentakorko, tuottovaatimus Riippuu laskentatilanteesta Verorahoitteinen toiminta (esim. koulu, tk, päiväkoti) korkeintaan kunnan pitkäaikaisen lainakannan keskimääräistä lainakorkoa vastaavaa korkoa. Liiketiloissa: Edellä mainittu viitekorko lisättynä toimialan riskilisällä. Peruskorjausta odottavissa tiloissa ja kulttuurihistoriallisissa suojelukohteissa: tuottovaatimus voidaan määritellä tapauskohtaisesti tai siitä voidaan luopua myös kokonaan. Oulu Tero Tyni 18.02.2009 22
Pääomavuokran tarkastaminen Karkein tapa sopia tarkastus on tehdä tasearvoon korotus, joka vastaan rakennuskustannusindeksin muutosta hankintahetken ja tämän hetken välillä pääomavuokran eri osatekijöiden kustannukset voidaan tarkastella vuosittain ja jopa kiinteistökohtaisesti Kokonaisuuden kannalta järkevä vaihtoehto on todennäköisesti edellä mainittujen välimuoto Oulu Tero Tyni 18.02.2009 23
Kirjanpitoarvon ja nykykäyttöarvon vertailua Kirjanpitoarvo Nykykäyttöarvo Arvostusperuste Poistamaton hankintameno Jälleenhankintahinta ikäalennukset Arvon alenema Sumu-poisto rahoitusosuuden Ikäalennusten perusteella sisältävästä hankintamenosta Pääasiallinen Sisäinen ja ulkoinen hinnoittelu Ulkoinen ja sisäinen hinnoittelu käyttötapa Mitä laskentakorkoa Pitkäaikainen markkinakorko Reaalikorko käyte- tään yleensä? Vertailtavuus Välttävä, kirjanpidon poistot eivät Hyvä. Muutokset ajan suhteen välttämättä kuvaa korjaustarvetta rakentamiskustannuksissa Vertailtavuus eri kuntien suhteen Arvostuksen läpinäkyvyys Tyydyttävä, rakentamisajankohta vaikuttaa vertailun tulokseen Hyvä vaikuttavat pääomakustannuksiin Tyydyttävä, jälleenhankintahinnan määrittely vaikuttaa vertailun tulokseen Tyydyttävä. Nykyarvon oletukset jälleenhankintahinnasta vaikuttavat lopputulokseen Oulu Tero Tyni 18.02.2009 24
Toimintavaihtoehtojen ja investointien edullisuusvertailut Oman toiminnan ja ostopalvelujen edullisuusvertailu Investointihankkeen edullisuusvertailu Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin 09-771 2246
Oma tuotanto vai ostopalvelu? Lähtökohtana hintavertailu, jossa oman tuotannon hintaa verrataan yksityisen puolen hintoihin Etenemisvaiheet Tuotteistus Kustannusten laskenta Kustannusten ja ostopalvelukustannuksen vertailu Verotus- ja valtionosuusasioiden huomiointi laskemissa Päätöksen teko Mahdollinen kilpailutus Oulu Tero Tyni 18.02.2009 26
Tuotteistusprosessi Tuotteistamisen tarkoituksena on jäsentää olemassa oleva tuotanto siten, että voidaan todentaa Tuotteiden määrä Tuotteen laatu Tuotteiden hinta (omakustannus /valmistusarvo) Kun edellä olevat on selvillä, tuotteella on olemassa hinnan lisäksi tuoteseloste, jota voidaan tarvita esimerkiksi Kilpailutettaessa Oman tuotannon ja ostopalvelun edullisuusvertailussa Tilaaja-tuottaja-mallissa Tuotteistaminen on tehtävä olemassa olevan tarpeen mukaan Oulu Tero Tyni 18.02.2009 27
Tuotteistaminen Tuotekohtaisen kustannuslaskennan pohjana on jollakin tasolla tehty tuotteistus esimerkiksi hoitokäynti Tarkempi esim. Päivystyshoitokäynti vs. normaalikäynnit Tarkempi Päivystyskäynnit oiretyypeittäin Toimintoihin perustuva tuotteistaminen Esim. potilaan kuljetus, vastaanotto ja hoito toimintoihin liittyvä hallinto Oulu Tero Tyni 18.02.2009 28
Tuotejako Tuotteistamisessa on hyvä olla substanssi-, laskenta- ja tietojärjestelmäosaaja Substanssiosaaja varmistaa, että tuoteluokitus on myös substanssin kannalta mielekäs Laskentaosaaja varmistaa, että valitun tuoteluokituksen kustannukset on mahdollista selvittää Tietojärjestelmäosaaja varmistaa, että valitun tuoteluokituksen tiedot (tuotemäärä- ja kustannustiedot) voidaan poimia laskentajärjestelmistä Sopivan karkea tuotejako Liian tarkka tuotejako aiheuttaa turhaa laskentaa, kustannusten jakaminen voi olla vaikeaa Liian epätarkka tuotejako ei välttämättä tue päätöksentekoa Oulu Tero Tyni 18.02.2009 29
Tuotejako II Tuotteistamisessa voidaan ottaa vaikutteita myös kilpailevan palvelutuotannon tuotteistuksessa Siellähän laatu ym. tekijät on määritelty ja ehkä otettu huomioon hinnoittelussa Samalla hintavertailu oman toiminnan ja ostopalvelun välillä helpottuu Ilman tuotteistamista ostopalvelujen käyttö on likimain mahdotonta Tuotteistusprosessissa määritellään se, mitä ostetaan. Määrittely on oltava selkeä, jotta Erimielisyyksiltä toimitusvaiheessa vältytään Erimielisyyksiltä kilpailuttamisvaiheessa vältytään Oulu Tero Tyni 18.02.2009 30
Hoidon vaikuttavuus on olennainen tekijä tuotteistuksessa Asiakkaita (jopa samaa jonkin asiakkaan tiettyä sairautta) voidaan hoitaa vaihtoehtoisilla tavoilla - esim syöpä: lääke-, säde-, leikkaus-, ym. hoitomuodot tai niiden eri yhdistelmä Asiakkaan näkökulmasta on sama, millä hoitomuodolla hänet saadaan terveeksi, joten diagnoosiperusteinen tuotteistus on siinä mielessä mielekäs (esim. DRG) Toisaalta on tärkeä selvittää eri hoitomuotojen keskinäinen paremmuusjärjestys (vaikuttavuus, hinta), jotta osataan valita järkevin hoitotapa Tähän kysymykseen DRG ei (ilmeisesti) vastaa Tuotteistaminen on tehtävä olemassa olevan tarpeen mukaan Oulu Tero Tyni 18.02.2009 31
Tuotteistusesimerkki kotipalvelusta Tilapäinen kotipalvelu Asiakkaalla ei ole palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Käynnit ovat satunnaisia ja/tai tilapäisiä Palvelujen tarve on 1 10 tuntia kuukaudessa. Asiakas valitsee tarvitsemansa palvelut tukipalveluina. Peruskotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on 1 3 kertaa viikossa arkipäivisin. Käyntitarve voi johtua esimerkiksi haavanhoidosta tai kylvetyksestä ja käynneillä varmistutaan siitä, että asiakas pärjää välipäivät omatoimisesti tai muun tuen avulla Käynteihin kuluu aikaa maksimissaan 6 7 tuntia viikossa, kuukausitasolla 11 25 tuntia. Palveluja ovat turvapalvelut, tarpeen mukaan tukipalveluina ateriat, siivous, vaatehuolto, asiointi, sauna (satunnaisesti), hoiva ja huolenpito Laajennettu kotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on 4 10 kertaa viikossa arkipäivisin Käynteihin kuluva aika on maksimissaan 13 14 tuntia viikossa, kuukausitasolla 26 54 tuntia Palveluina on turvapalvelut, hoiva ja huolenpito (varmistusta ja tarkkailua), tukipalveluina ateriat, siivous, vaatehuolto, sauna (kerran viikossa avustettuna), asiointia Olennaista esimerkissä on hyvä määrittely; tämän määrittelyn pohjalta on jo paljon helpompi tehdä esimerkiksi edullisuusvertailua oman toiminnan ja ostopalvelun välillä Oulu Tero Tyni 18.02.2009 32
Tuotteistusesimerkki kotipalvelusta (jatkuu) Laajennettu / valvottu kotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on 10 14 kertaa viikossa päivittäin Käynteihin kuluva aika on maksimissaan 20 tuntia viikossa, kuukausitasolla 55 80 tuntia Kotipalvelu hoidetaan osittain parityönä usein yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa, sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri ja kaikki toiminnot eivät suju yksin Palvelu- ja seurantatarve on lähes jatkuvaa ja se sisältää turvapalvelut, kaikki ateriat, siivoukset, vaatehuollon, saunan (kerran viikossa avustettuna), hoivan, asiointia sekä yöpartiomahdollisuuden Tehostettu kotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on useita kertoja päivittäin 3 5 kertaa vuorokaudessa. Käynteihin kuluva aika on yli 10 tuntia viikossa, jopa 80 tuntia kuukaudessa Kotipalvelu hoidetaan osittain parityönä usein yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa, sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri ja useat toiminnot eivät suju yksin Asiakas on täysin autettava ja tarvitsee erityistä hoivaa ja huolenpitoa. Palvelu sisältää turvapalvelut, kaikki ateriat, siivoukset, vaatehuollon, saunan (kerran viikossa avustettuna), hoivan ja huolenpidon, asiointia sekä yöpartion tarvittaessa. (Lähde: Porin kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen, Karinharju 2004) Oulu Tero Tyni 18.02.2009 33
Termejä Valmistusarvoon (VA) lasketaan valmistuksen muuttuvat ja kiinteät kustannukset, (henkilöstö, aineet tarvikkeet, palvelujen ostot, sekä tuotantovälineiden pääomakustannukset) Omakustannusarvo (OKA) lasketaan edellä mainittujen lisäksi tuotteen markkinoinnista hallinnosta aiheutuvat kustannukset. Kuntapalveluissa markkinointikustannuksia vastaavat lähinnä palvelutarpeen selvittämisestä, palvelujen luovuttamisesta ja käytön seurannasta aiheutuvat kustannukset. Oulu Tero Tyni 18.02.2009 34
Tuotekohtainen kustannuslaskentaesimerkki Esimerkin lähtötiedot Kotipalvelu, jolla kolme eri tuotetta 1 Satunnainen kotipalvelu 2 Peruskotipalvelu 3 Laajennettu kotipalvelu Halutaan selvittää kotipalvelukäynnin hinta Kotipalvelun eri tuotteiden välittömät kustannukset tunnetaan (työntekijöiden palkkakustannukset) (yht. 1 milj. ) Välilliset kustannukset 100 000 Oulu Tero Tyni 18.02.2009 35
Jakolaskenta Lasketaan keskimääräinen käyntihinta 1,1 milj. / 6 500 käyntikertaa = 169 / käyntikerta Tiedetään, että todelliset kustannukset vaihtelevat eri käyntikertatyyppien mukaan esimerkiksi käyntikerran pituuden tai hoidon vaativuuden mukaan Jakolaskenta ei oikeastaan sovellu laskentatilanteeseen, koska kyseessä on erityyppiset tuotteet Oulu Tero Tyni 18.02.2009 36
Jakolaskentaan liittyviä ongelmia Usein erilaisia tuoteryhmiä: onko kustannusrakenne samanlainen eri ryhmien välillä Laskelmien käyttötarkoituksesta riippuen keskimääräisen yksikkökustannuksen tulkinta voi olla hankalaa Jakolaskenta soveltuu parhaiten sellaiseen laskentaan, jossa tuotanto on homogeenista (esim. jätevesilaitos tai vesilaitos) Oulu Tero Tyni 18.02.2009 37
Ekvivalenssilaskenta Ekvivalenssilaskenta on jakolaskennan erityissovellutus, jonka ideana on yhteismitallistaa erilaisia tuotteita. Esimerkiksi jos tiedetään että tuotteen 1 valmistukseen kuluu vähemmän resursseja kuin tuotteen 2, tehdään ekvivalenssikertoimet. Tuote 1: ekv-kerroin 1 Tuote 2: ekv-kerroin 1,5 Kertoimien välinen suhde toisiinsa on merkitsevä, ei niiden absoluuttinen suuruus Oulu Tero Tyni 18.02.2009 38
Ekvivalenssilaskenta Edellisen esimerkki: oletetaan että satunnainen hoitokäynti vaatii puolet vähemmän resursseja kuin muiden ryhmien hoitokäynnit Tuote 1: ekv-kerroin 1 Tuotteet 2 ja 3: ekv-kerroin 2 Lasketaan ekvivalenssihoitokertojen määrä Tuote 1: 3 000 käyntiä * 1 (ekv-kerroin ) = 3 000 Tuotteet 2 ja 3 yht. 3 500 käyntiä * 2 (ekv-kerroin) = 7 000 Yhteensä 10 000 ekv-käyntiä Oulu Tero Tyni 18.02.2009 39
Ekvivalenssilaskenta Lasketaan ekv-käynnin hinta Kustannukset yhteensä 1,1milj. 1.1milj / 10 000 = 110 Lasketaan satunnaisen hoidon hinta ekv-käynnin hinta * ekv-kerroin =110 * 1 = 110 / käynti Lasketaan tuotteiden 2 ja 3 käynnin hinta ekv-käynnin hinta * ekv-kerroin 110 * 2 = 220 Oulu Tero Tyni 18.02.2009 40
Ekvivalenssilaskenta (kooste) Tulosten suuruus riippuu hyvin voimakkaasti ekvivalenssikertoimista Hyvä ja helppo menetelmä, jos pystyy laskemaan tai tietämään oikean ekvivalenssikertoimen Jos ekvivalenssikertoimien arviointi menee väärin tulokset ovat virheellisiä Oulu Tero Tyni 18.02.2009 41
Yleiskustannuslisälaskenta Mikäli tuottajalla on eri tuoteryhmiä, joiden välisiä kustannuseroja halutaan selvittää, selvitetään ensin kunkin tuoteryhmän välittömät kustannukset, joihin lisätään välillisten kustannuksien yleiskustannuslisäkustannuslisä Yleiskustannuslisän kaava Laskentakauden välilliset kustannukset Yleiskustannuslisä= Laskentakauden välittömät kustannukset Yleiskustannuslisä voidaan laskea myös muulle kohdistamistekijälle, esim. ajankäytölle, käyntikerroille tai tilankäytölle Oulu Tero Tyni 18.02.2009 42
Erilaisia kohdistamistekijöitä Käytetään yleiskustannus- ja toimintolaskennassa Kustannus Kohdentamisperuste Henkilöstä riippuvat kustannukset Tilakustannukset Koneet ja laitteet Materiaalit ATK-kustannukset Henkilöiden lukumäärän tai yksittäisen työntekijän ajankäytön perusteella Tilojen tarpeen tai tilojen käytön mukaan Koneiden ja laitteiden käytön mukaan Käytön tai arvioidun käytön mukaan Työpisteiden mukaan AIHEUTTAMISPERIAATE ON AINA OTETTAVA HUOMIOON! Oulu Tero Tyni 18.02.2009 43
Yleiskustannuslisälaskenta: Edellinen esimerkki Tuote Hoitokertaa /vuosi Välittömät kustannukset Hoidon keskim. kesto Hoitotuntien määrä Osuus käytetyistä tunneista 1 Satunnaine n kotipalvelu 2 Peruskotipalvelu 3 Laajennettu kotipalvelu 3 000 400 000 1 000 150 000 4 2 3 000 * 2 6 000/20 000 = 6 000 = 0,3 1 000 * 4 = 4 000 4 000/20 000 = 0,2 2 500 450 000 4 =25 000 * 4 10000/20 000 =10 000 = 0,5 Yhteensä 6 500 20 000 100 % Oulu Tero Tyni 18.02.2009 44
Yleiskustannuslisälaskenta: Välillisten kustannusten kohdistaminen Välilliset kustannukset Autosta syntyvät kustannukset 20 000 /vuosi Aineet ja tarvikkeet 5 000 /vuosi Hallinto ja tukipalvelut 75 000 /vuosi Lasketaan yleiskustannuslisät Huom. Edullisuusvertailussa oman toiminnan ja ostopalvelun suhteen pitää harkita, voidaanko tätä erää ottaa huomioon Oulu Tero Tyni 18.02.2009 45
Autoilun YK-lisä Autojen käytön kustannukset 20 000 /vuosi Kohdistetaan autojen kustannukset käyntikertojen määrän perusteella Autoilun YK-lisä 3,08 /käynti (= 20 000 / 6 500 käyntiä) Oulu Tero Tyni 18.02.2009 46
Aineet ja tarvikkeet YK-lisä Aineet ja tarvikkeet yhteensä 5 000 Kohdistetaan välittömien kustannusten perusteella paitsi: ryhmä 1, satunnainen kotihoito ei käytä aineita ja tarvikkeita Tuotteiden 2 ja 3, joille aine- ja tarvikekustannukset kohdistetaan: välittömät kustannukset yhteensä 600 000 (=150 000 + 450 000 ) YK-lisä: 0,83 % = 5 000 / 600 000 HUOM! Jakajana on summa ryhmien 2 ja 3 välittömistä kustannuksista (ryhmälle 1 ei kohdisteta aine- ja tarvikekustannuksia) Oulu Tero Tyni 18.02.2009 47
Hallinnon ja tukipalvelujen YK-lisä Hallinto ja tukipalvelut 75 000 /vuosi Kohdistetaan välittömien kustannusten perusteella Välittömät kustannukset yht. 1 milj. Hallinnon YK-lisä 7,5 % (=75 000/1 milj. ) Oulu Tero Tyni 18.02.2009 48
Yleiskustannuslisälaskenta: Tulosten laskeminen Tuote Välittömät yksikkökustannukset /käynti Autoilun YK-lisä 3,08 /käynti Aineet ja tarvikkeet (0,83 %) Hallinto (7,5 %) Yhteensä 1 Satunnainen kotipalvelu 400 000/3 000 = 133,3 3,08-7,5 % * 133,3 = 10 146,4 2 Peruskotipalvelu 150 000/1 000 = 150 3,08 0,83 % * 150 = 1,25 7,5 % * 150 = 11,25 165,6 3 Laajennettu kotipalvelu 450 000/2 500 = 180 3,08 0,83 % * 180 = 1,50 7,5 % * 180 = 13,5 198,1 Oulu Tero Tyni 18.02.2009 49
Yleiskustannuslisälaskenta: Tarkistus Tuotteiden yksikkökustannus * tuotteiden määrä Tuote 1: 146,4 * 3 000 = 439 200 Tuote 2: 165,6 * 1 000 = 165 600 Tuote 3: 198,1 * 2 500 = 495 250 Yhteensä 1 100 250 (250 enemmän kuin alkuperäinen summa. Ero johtuu pyöristysvirheestä) Oulu Tero Tyni 18.02.2009 50
Yksikkölisien laskemisesta Yksikkölisän kohdentamisperuste määräytyy aiheuttamisperusteen mukaan, jos mahdollista Esim. laitteet tai koneet käyttöajan mukaan Ei kohdisteta kustannuksia niille tuotteille, jotka eivät ko. kustannuksia aiheuta Yleiskustannuslisä on kokonaisuudessaan varsin hyvä tapa jakaa yleiskustannuksia Oulu Tero Tyni 18.02.2009 51
Edullisuusvertailu oman toiminnan ja ostopalvelun välillä Edullisuusvertailua varten toimintatavat ostopalvelussa ja omassa toiminnassa täytyy olla vertailukelpoista tuotteistus Esim. päivähoito, kotipalvelu, tietty leikkaus: onko tarjottu hinta riittävän samantyyppisestä asiakkaasta? Sellaisia kustannuksia tai tuottoja, jotka syntyvät riippumatta siitä, että ostetaanko palvelu vai ei, ei kannata ottaa laskelmiin KuEL-maksut Toimialajohdon kustannukset Tarkastustoimen kustannukset Valmius- tai varallaolokustannusten ottaminen laskelmiin, esim. ei verrata ympärivuorokautisesti toimivan sairaalan keskimääräisiä kustannuksia vain virka-aikaan toimivan yksityisen sairaalan hintoihin, jos joka tapauksessa oman toiminnan valmius on pidettävä Oulu Tero Tyni 18.02.2009 52
Verotus- ja saatujen valtionosuustekijöiden huomiointi Ostopalvelukustannuksesta voidaan mahdollisesti vähentää laskennallinen ALV-palautus terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon ostopalveluissa Saadut valtionosuudet tai arvonlisäverokysymykset voivat estää kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksen Valtionosuudet seuraavat 15 vuotta Myös arvonlisäverovaikutukset otettava huomioon Oulu Tero Tyni 18.02.2009 53
Kustannusten vertailu Oman tuotannon kustannuksista joudutaan arvioimaan kustannuskehitys tulevaisuudessa, samoin kuin ostopalvelujen suhteen Erityisesti yleinen kilpailutilanne kannattaa ottaa huomioon, jos tuotanto ostetaan ulkoa Laatu kannattaa ottaa huomioon laskelmien lopuksi, kun kustannukset on selvitetty: Jos jompikumpi tapa on laadukkaampi, kannattaa harkita, kannattaako tästä laadukkaammasta palvelusta maksaa tämän verran enemmän? Oulu Tero Tyni 18.02.2009 54
Esimerkki päivähoidon kustannuksista ja laskennallisesta arvonlisäveropalautuksesta Oma tuotanto Ostopalvelu Palkat 251 000 251 000 Muut ostot 56 000 56 000 Alv kuntapalautus 12 320 0 Yhteensä 294 680 307 000 Ostopalvelu, kun laskennallinen palautus otetaan huomioon 307 000 * 95 % = 291 650 Oulu Tero Tyni 18.02.2009 55
Investointipäätös liiketoiminnassa Liiketoiminnassa investointipäätös perustuu useimmiten investoinnin kannattavuuteen Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Investoinnin hankintahinta, pitoaika ja jäännösarvo Investoinnin aiheuttamat tuotot tai kustannussäästöt Rahoituksen hinta Oulu Tero Tyni 18.02.2009 56
Investointien edullisuusvertailu Viisi eri menetelmää Takaisinmaksuajan menetelmä Nykyarvomenetelmä Annuiteettimenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Tuottoastemenetelmä + herkkyysanalyysi + vuokraamisen ja ostamisen välinen edullisuusvertailu Oulu Tero Tyni 18.02.2009 57
Esimerkki eri menetelmillä Kuntakonserniin kuuluva energiayhtiö laajentaa energiantuotantoaan Arvioidut investointikustannukset ovat 1,8 m Investoinnin oletetaan kestävän 10 vuotta, jäännösarvo 30 % hankintahinnasta, eli 540 000 Arvo alenee 126 000 /vuosi Käyttökustannukset 400 000 /vuosi Lisämyynnistä arvioidaan saatavan 550 000 /Vuosi Vuosittain nettotuottoja aiheutuu 150 000 (=550 000 400 000 ) Nettotuotot yhteensä 150 000 /vuosi * 10 vuotta = 1,5 m arvon aleneminen yhteensä 1 260 000, termejä: Absoluuttinen tuotto on 240 000 (=1,5m -1,26m ) Suhteellinen tuotto on (1. vuonna) 8,3 % (=150 000/1 800 000) (korkokuluja ei huomioitu) Oulu Tero Tyni 18.02.2009 58
Pikaharjoitus Jos 10 investoinnilla saadaan 19 euron tuotto ja romuarvo on 0 Absoluuttinen kannattavuus =19-10 = 9 Suhteellinen kannattavuus =9 / 10 * 100 % = 90 % Jos 1000 euron investoinnilla saadaan 1090 euron tuotto ja romuarvo on 0 Absoluuttinen kannattavuus =1090-1000 = 90 Suhteellinen kannattavuus 90 / 1000 = 9 % Kumpi parempi investointi? Oulu Tero Tyni 18.02.2009 59
Takaisinmaksuajan menetelmä Takaisinmaksuaika (v) = Investoinnin hankintahinta Vuosittainen nettotuotto 1 800 000 Takaisinmaksuaika (v) = 150 000 = 12 vuotta Menetelmän perusteella hankinta ei ole kannattava, koska takaisinmaksuaika> investoinnin pitoaika = virheellinen perustelu tehdä tulkinta, koska rahan aika-arvoa, jäännösarvoa tai korkokustannusta ei oteta huomioon Oulu Tero Tyni 18.02.2009 60
Rahan aika-arvo Ei ole sama, toteutuuko jokin kassavirta tällä hetkellä tai myöhemmin Esimerkki: jos joku tarjoaa sinulle rahaa valitsetko mieluummin Nyt 10 000 vai 10 000 vuoden päästä? Nyt 10 000 vai 11 000 vuoden päästä? Luultavasti jokaiselle meistä vuoden päästä saatava rahasumma tulee houkuttelevammaksi, kun tarjousta nostetaan riittävästi, verrattuna 10 000 tällä hetkellä Myös kunnalle on merkitystä, saako se jonkin rahan nyt vai myöhemmin tai aiheutuuko kustannus nyt vai myöhemmin Nykyarvolaskennassa lasketaan tämän hetken arvo summille, joiden tuleva arvo tunnetaan Oulu Tero Tyni 18.02.2009 61
Rahan aika-arvo ja laskentakorkokanta Laskentakorkokannan avulla yhteismitallistetaan eri-aikaiset kassavirrat Esimerkiksi jos laskentakorkokanta on 5 %, 100 000 nyt on yhtä hyvä vaihtoehto kuin 105 000 vuoden päästä Laskentakorko 4 %: 100 000 on yhtä hyvä kuin 104 000 vuoden päästä Nykyarvon laskentakaava = kassavirta / (1+laskentakorko)^kausien lukumäärä Esim. 105 000 vuoden päästä 5 % laskentakorkoa käyttäen: 105 000 / 1,05^1 = 100 000 Esim. 105 000 viiden vuoden päästä (5 % laskentakorko): 105 000 / 1,05^5 = 82 270,25 Oulu Tero Tyni 18.02.2009 62
Nykyarvomenetelmä Selvitetään kassavirtojen (tuottojen ja kustannusten nykyarvot) ja lasketaan ne yhteen Jos summa > 0 hanke on taloudellisesti kannattava Summa Oulu Tero Tyni 18.02.2009 63
Kassavirtojen nimellis- ja nykyarvot 1 000 500 143 137 130 124 119 113 108 103 98 94 322 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-500 -1 000-1 500-2 000-1 800 Vuosi Oulu Tero Tyni 18.02.2009 64
Excel-taulukkolaskentaohjelmassa =NNA(korko;arvo1;arvo2;arvo3; ) laskee kassavirtojen nykyarvon Esimerkki: =NNA(5%;150000;150000;150000;150000;150000;150000; 150000;150000;150000;150000;540000) palauttaa arvon 1 492 011,14, kun siitä vähentää hankintakustannukset eli 1 800 000, saadaan tulokseksi -307 989 Koska nykyarvojen summa on negatiivinen, hanke ei ole kannattava Oulu Tero Tyni 18.02.2009 65
Annuiteettimenetelmä Annuiteettimenetelmässä lasketaan investoinnin kuukausittainen edullisuus laskentakorkokanta huomioon ottaen, eli hankintakustannus jaetaan investoinnin pitoajan mukaisille vuosille tasasuuruisiksi eriksi eli annuiteeteiksi ja verrataan sen jälkeen vuosittaista tuottoa annuiteettiin Jos annuiteetti on suurempi kuin vuosittainen nettotuotto, hanke ei ole kannattava Annuiteetti = jaksotettava summa * annuiteettitekijä Annuiteettitekijän kaava: Oulu Tero Tyni 18.02.2009 66
Kassavirtojen nimellis- ja nykyarvot 1 000 500 143 137 130 124 119 113 108 103 98 94 322 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-500 -1 000-1 500-2 000-1 800 Vuosi Oulu Tero Tyni 18.02.2009 67