Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2010 Lehdistötilaisuus 7.4.2010 Anneli Tuominen, johtaja Jukka Vesala, apulaisjohtaja
Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Finanssisektorin kehitys ja näkymät Finanssisektorin vakaus Hinnoittelu ja asiakkaansuojakysymyksiä
Finanssisektorin kehitys ja näkymät
Korkotason mataluus ja kilpailu kaventaneet pankkien korkomarginaalia 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Rahalaitosten luottojen ja talletusten kasvu, % 1/2003 5/2003 9/2003 1/2004 5/2004 9/2004 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 5/2006 9/2006 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 Lainakannan 12 kk muutos, % Talletuskannan 12 kk muutos, % Luotto- ja talletuskannan keskikorko, korkomarginaali sekä 3 kk:n euribor, % 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 1.1.1999 1.7.1999 1.1.2000 1.7.2000 1.1.2001 1.7.2001 1.1.2002 1.7.2002 1.1.2003 1.7.2003 1.1.2004 1.7.2004 1.1.2005 1.7.2005 1.1.2006 1.7.2006 1.1.2007 1.7.2007 1.1.2008 1.7.2008 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 Lähde: Suomen Pankki Luottokannan korko % Talletuskannan korko % 3 kk euribor % Korkomarginaali, %-yks.
Pankkien ongelmaluotot kasvaneet 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 - -200 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 - -0,10 Järjestämättömien saamisten kasvu tasaantunut Luotto- ja talletuskantaan suhteutettuna ongelmaluotot edelleen alhaisella tasolla. Esim. vuonna 1993 järjestämättömät saamiset olivat 9,6 % luottokannasta 2005 2006 2007 2008 2009 2/2010 Järjestämättömät saamiset, miljoonaa euroa vuoden lopussa (vasen asteikko) Luottotappiot, miljoonaa euroa (vasen asteikko) Järjestämättömät saamiset, % luotto- ja takauskannasta (oikea asteikko) Luottotappiot, % luotto- ja takauskannasta (oikea asteikko)
Korkokatteen alentuminen painoi pankkien tulosta eniten vuonna 2009 Tuotot kaupankäynnistä ja sijoitustoiminnasta ennätyksellisen korkeat poikkeuksellisen toimintaympäristön ansiosta Rahamarkkinakorkojen jyrkkä lasku johti korkokatteen 20 %:n supistumiseen tasolle 3,6 mrd. euroa Arvonalentumiset heikensivät liikevoittoa 29 % Pankkisektorin tuloksen muutokset 2008-2009 Liikevoitto 2008 Kaupankäynti/sijoitukset Muut tuotot Palkkionetto Kulujen kasvu Arvonalentumiset 2 350 +922 +194 +101-70 -588 Korkokate -873 Liikevoitto 2009 2 036 0 2 000 4 000 miljoonaa euroa
Pankkisektorin vakavaraisuus vahva 20 % Pankkisektorin vakavaraisuus 12 50 % Pankkien* vakavaraisuus 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 10 8 6 4 2 miljardia euroa 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % NPS Sampo Pankki OP Pohjola 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 0 5 % 0 % *Kuviosta puuttuu yksittäinen arvo 144 % Omien varojen ylijäämä (oik.) Vakavaraisuus, % Tier 1 -vakavaraisuus, % Pankkisektorin yht.laskettu vakavaraisuussuhde Vakavaraisuussuhteen minimivaatimus Yksittäisten pankkien vakavaraisuussuhteet Suurimpien ryhmien vakavaraisuussuhteet
Pohjoismaisten pankkien liiketulokset ja arvonalentumiset 4,0 mrd. 3,5 mrd. Liiketulos 2008 ja 2009 (euroa) 16 % Pohjoismaisten pankkikonsernien vakavaraisuus 12/2009 3,0 mrd. 14 % 2,5 mrd. 2,0 mrd. 1,5 mrd. 1,0 mrd. 12 % 10 % 8 % 0,5 mrd. 6 % 0,0 mrd. -0,5 mrd. -1,0 mrd. 4 % 2 % -1,5 mrd. 0 % 2008 2009 7.4.2010 Tier 1 Tier 2 Minimi Tier 1 + 2 *Danske Bankin Tier 1 varoista noin 20 % oli vuoden 2009 lopussa Tanskan valtion sijoituksia. Finanssivalvonta
Pankkisektorin haasteet Peruspankkitoiminnan kannattavuuden ylläpitäminen matalan korkotason ja hitaan talouskasvun oloissa Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottojen taso alentunee vuonna 2010 Vuonna 2009 markkinaympäristö oli hyvin suotuisa Arvonalentumiset painavat tuloksia myös vuonna 2010 Suurin osa tappioista liittyy todennäköisesti edelleen yritysluottoihin
Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnassa hyvä vuosi Työeläkeyhtiöiden sijoitusjakauma Työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan nettotuotto % 20 15 10 5 0-5 2007 2008 2009-10 -15-20
Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistunut 20 40 % Mrd. euroa 18 16 14 12 10 8 6 4 2 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % vakavaraisuusaste 0 12/2007 3/2008 6/2008 9/2008 12/2008 3/2009 6/2009 9/2009 12/2009 Toimintapääoma Vähimmäismäärä Vakavaraisuusaste 0 % lähde Fiva Toimintapääomat kasvoivat 5,7 mrd Sijoitusten yhteismäärä 77,9 mrd, kasvua 10,6 mrd Vastuuvelan yhteismäärä 63 mrd, kasvua 4,6 mrd
Henkivakuutuksen vakavaraisuus vahvistunut hyvälle tasolle Toimintapääoma (TPO) kasvoi vuoden aikana 56 % noin 4,2 mrd. euroon Tammikuun alussa TPO/TPOmin oli 1,6 ja vuoden lopussa 3,8 Sijoitusomaisuuden arvonmuutokset ovat merkittävin syy vakavaraisuuden muutoksiin Mrd. euroa 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5 4,1 3,6 16,5 % 14,7 % 3,2 13,2 % Vakavaraisuuden kehitys 4,2 4,2 3,2 2,7 2,7 17,8 % 18,0 % 2,4 14,2 % 11,4 % 11,7 % 10,9 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 %,0 12/2007 03/2008 06/2008 09/2008 12/2008 03/2009 06/2009 09/2009 12/2009 0 % TPO TPOmin Vakavaraisuusaste % Lähde: Fiva
Vahinkovakuutuksen vakavaraisuus vahvistunut hyvälle tasolle Toimintapääoman määrä kasvoi vuoden aikana 27 % noin 2,2 mrd. euroon jolloin TPO/TPOmin oli 3,6 Viimeisen neljänneksen lasku johtuu esitetystä 236 milj. euron voitonjaosta Vakavaraisuuspääoma kasvoi 17 % noin 4,4 mrd. euroon. Tästä tasoitusmäärän osuus oli 50 % Mrd. euroa 3,0 2,0 1,0 Vakavaraisuuden kehitys TPO TPOmin Vakavaraisuusaste % Vastuunkantokyky % 146 % 148 % 141 % 144 % 136 % 133 % 134 % 126 % 123 % 2,4 2,2 2,2 2,1 2,0 1,9 2,0 1,7 1,7 59 % 58 % 58 % 52 % 51 % 52 % 51 % 50 % 46 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % Vakavaraisuuden kasvun selittää sijoitusten arvonnousu,0 20 % 0 % 12/2007 03/2008 06/2008 09/2008 12/2008 03/2009 06/2009 09/2009 12/2009 Lähde: Fiva
Vakuutusyhtiöiden haasteet Korkonäkymät haasteelliset Matalana säilyvä korkotaso heikentää uusien korkosijoitusten tuottoa Korkotason noustessa sijoitusomaisuuden arvo alenee Työeläkevakuutusyhtiöt: Sijoitusmarkkinoiden kehitys suurin haaste Henkivakuutusyhtiöt: Kohtaavat jatkossa entistä kovempaa kilpailua etenkin pitkäaikaissäästämisessä Vahinkovakuutusyhtiöt: Maksutulon kasvattaminen vaikeaa hitaan talouskasvun aikana
Finanssisektorin vakaustilanne
Yhteenveto Finanssisektorin tila on edelleen vakaa Matala korkotaso luo paineita finanssisektorin toimijoiden kannattavuudelle Pankkien arvonalentumistappiot yli kolminkertaistuivat vuonna 2009, mutta niiden osuus luotto- ja takauskannasta kuitenkin kohtuullisen alhainen Pankkisektori on vakavarainen ja sektorin riskinkantokyky on hyvä Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on vahvistunut sijoitustoiminnan tuottojen kasvun myötä Toimintaympäristön haasteet edelleen merkittävät Finanssivalvonta jatkaa edelleen finanssisektorin toimijoiden tiivistettyä valvontaa
Hinnoittelu
Korkotason mataluus ja kilpailu kaventaneet pankkien korkomarginaalia 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Rahalaitosten luottojen ja talletusten kasvu, % 1/2003 5/2003 9/2003 1/2004 5/2004 9/2004 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 5/2006 9/2006 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 Lainakannan 12 kk muutos, % Talletuskannan 12 kk muutos, % Luotto- ja talletuskannan keskikorko, korkomarginaali sekä 3 kk euribor, % 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 1.1.1999 1.7.1999 1.1.2000 1.7.2000 1.1.2001 1.7.2001 1.1.2002 1.7.2002 1.1.2003 1.7.2003 1.1.2004 1.7.2004 1.1.2005 1.7.2005 1.1.2006 1.7.2006 1.1.2007 1.7.2007 1.1.2008 1.7.2008 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 Lähde: Suomen Pankki Luottokannan korko % Talletuskannan korko % 3 kk euribor % Korkomarginaali, %-yks.
Talletusten ja luottojen hinnoittelun turvattava pankkien kannattavuuden säilyminen Talletuskoron ja luottokoron välinen erotus kaventunut hyvin ohueksi matalien korkojen oloissa, mikä rasittaa korkokatetta Lainakannan hidas kasvu Asuntoluottokilpailun kiristyminen kaventaa marginaaleja Talletuskilpailu nostaa talletusten korkoja Fiva: Talletukset ja luotot tulee hinnoitella niin, että pankin korkomarginaali kattaa toiminnan kustannukset sekä riskit ja riittävä korkokatteen taso säilyy Erityisesti kireä kilpailu määräaikaistalletuksista voi merkittävästi heikentää pankkien kannattavuutta Asuntolainan asiakasmarginaalin on katettava koko sopimuksen juoksuajan asiakkaaseen liittyvä luottoriski, pankin jälleenrahoituksen aiheuttamat kustannukset ja riskit sekä pankin pääoman tuottovaatimus ja muut kustannukset
Asiakkaansuojakysymyksiä
Asuntoluottokannan kasvu nopeutunut 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 1/2003 4/2003 7/2003 10/2003 1/2004 4/2004 7/2004 10/2004 1/2005 4/2005 7/2005 10/2005 1/2006 4/2006 7/2006 10/2006 1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009 4/2009 7/2009 10/2009 1/2010 Asuntolainat, mrd. euroa (vasen asteikko) Asuntolainakannan 12 kk:n kasvu % (oikea asteikko) Lähde: Suomen Pankki
Asuntolainojen korot historiallisen alhaalla; pankkien marginaalit alkaneet uudelleen kaventua 6,00 5,00 4,00 3,00 Uusien asuntoluottojen keskikorko, % 2,00 1,00 0,00 2005M1 2005M3 2005M5 2005M7 2005M9 2005M11 2006M1 2006M3 2006M5 2006M7 2006M9 2006M11 2007M1 2007M3 2007M5 2007M7 2007M9 2007M11 2008M1 2008M3 2008M5 2008M7 2008M9 2008M11 2009M1 2009M3 2009M5 2009M7 2009M9 2009M11 2010M1 2010M3 12 kk euribor + Primekorot: painotettu uusien asuntoluottojen korkosidonnaisuudella Uusien asuntoluottojen korkomarginaali, %- yks. Lähde: Suomen Pankki (RaMaTin tiedot), Fivan laskelmat. Marginaali laskettu vähentämällä uusien asuntoluottojen korosta 12 kk euriborin ja primekorkojen painotettu keskiarvo (painot uusien asuntoluottojen korkositoumuksista)
Kotitalouksien hoitamattomien luottojen kasvu tasaantunut milj. euroa % 900,0 0,9 Kotitalouksien järjestämättömät saamiset, milj. eur 800,0 0,8 (vasen asteikko) 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Arvonalentumiset luotoista kotitalouksille, milj. eur (vasen asteikko) Kotitalouksien järjestämättömät saamiset, % luottokannasta kotitalouksille (oikea asteikko) Kotitalouksien arvonalentumiset, % luottokannasta kotitalouksille (oikea asteikko) Lähde: Finanssivalvonta
Asiakasinformaation parantaminen Fiva: Korkokattosopimukset Asiakkaalle tulee antaa kattavat tiedot sopimuksista Suositeltavaa, että asiakkaalle kerrotaan korkokaton kokonaishinta euroina ja korkokustannuksena per annum Suojan tarve ja mahdolliset suojautumisvaihtoehdot tulisi arvioida yhdessä asiakkaan kanssa Lainaturvavakuutuksista kerrottava mm. Mitä turvaa vakuutukseen sisältyy, ja mitkä ovat korvauspiirin rajoitukset Vakuutusmaksun suuruus Ennenaikaisen irtisanomisen seuraamukset Missä tilanteissa vakuutuksenantajalla oikeus irtisanoa vakuutus Lainan myöntämisen ehtona ei saa olla korkokattosopimuksen tai lainaturvavakuutuksen tekeminen pankin tai sen konserniyhtiön kanssa
Asuntoluotonanto: riittävät maksuvaralaskelmat ja omarahoitusosuudet Fiva: Maksuvaralaskelmissa käytettävä vähintään 6%:n laskennallista korkoa Laskelma tulee esittää asiakkaalle Asiakkaalle tulisi kertoa selvästi, miten markkinakoron nousu vaikuttaa asuntolainan takaisinmaksuohjelmaan Esimerkkilaina: 100 000 euroa, sopimuskorko 2 %, laina-aika 25 vuotta, kuukausierä 424 euroa Korkojen nousu 3 %-yksiköllä 3 vuoden kuluttua: 1. Kokonaislaina-aika pitenee 47 vuoteen 2. Lainaa on lyhentämättä 68 000 euroa 25 vuoden kuluttua 3. Kuukausierä nostettava 566 euroon koron noustessa Riittävä omarahoitusosuus antaa asiakkaalle turvaa Pankkien tulisi pidättäytyä asiakkaan oman asunnon rahoituksessa yli 90 %:n luototusasteesta suhteessa luototettavan kohteen käypään arvoon muuten kuin hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa