Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus

Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

ISBN 978-952-206-144-7 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

Esipuhe Toimintakausi 2008 2009 poikkesi Korkeakoulujen arviointineuvoston aiemmista toimintakausista ulkoisesti: toisin kuin aiemmat se oli vain kaksivuotinen. Syy tuli tavallaan arviointitoiminnan ulkopuolelta, yliopistolain kokonaisuudistuksesta. Lakiuudistuksen seurauksena kuitenkin myös arviointitoiminnan rooli korkeakoulutuksen kehittämisessä vahvistui, ja Korkeakoulujen arviointineuvostosta annettiin uusi asetus loppuvuonna 2009. Myös arviointineuvoston sihteeristön työsuhteet saatiin kauden lopussa vihdoin vakinaistetuiksi. Yksi toimikaudelle leimallinen piirre oli siten arviointineuvoston aseman selkiyttäminen. Arviointineuvoston toiminnassa vahvistui sisällöllinen kolmijako. Määrällisesti suurimman osan toimintaa muodostivat korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Auditointien osalta toimintakautta voi luonnehtia vakiintuneen toiminnan jaksoksi: auditointimalli tunnettiin jo hyvin suomalaisissa korkeakouluissa ja myös arviointineuvostossa sen toteuttaminen oli entistäkin ammattimaisempaa. Auditoinneista kertyneestä aineistosta tehtiin myös kattava analyysi, joka julkaistiin vuonna 2009. Aiempina kausina keskeisiä ja korkeakoulujen tärkeiksi kokemia koulutusala-arviointeja ei suoritettu, mutta kumpanakin vuonna valmistui yksi laaja teema-arviointi, joista varsinkin yliopistokeskusten arviointi herätti laajaa keskustelua. Vuonna 2009 valmistettiin myös vuonna 2010 toteutettavan laajan tutkinnonuudistusta koskevan teema-arvioinnin projektisuunnitelma. Kolmas ryhmä arviointeja olivat koulutuksen laatuyksikköarvioinnit, joita toteutettiin kummallakin korkeakoulusektorilla. Näissä huomattava oli erityisesti yliopistojen laatuyksikköarvioinnin menetelmän uudistaminen ja siirtyminen kaksivaiheiseen kansainväliseen vertaisarviointiin ja yksikkövierailuihin. Malli herätti laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sai myös kansallisesti kiitosta aiempaa vaativampana, läpinäkyvämpänä ja siten uskottavampana menetelmänä. Vuosien 2008 2009 aikana arviointineuvosto rakensi myös omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Arviointien laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen ja palautteen kerääminen oli toki ollut ominaista toiminnan alusta asti, mutta nyt laatutyö muuttui aiempaa systemaattisemmaksi. Vastaavaa kehittämistyötä tehdään parhaillaan myös muissa Euroopan arviointiorganisaatioissa, ja Korkeakoulujen arviointineuvoston laatutyötä esiteltiin myös kansainvälisissä seminaareissa.

Kansainvälinen toiminta kaiken kaikkiaan vahvistui toimintakaudella, ja sihteeristön tai neuvoston jäseniä oli puhujina useimmissa vuosina 2008 2009 järjestetyissä merkittävissä kansainvälisissä alan kongresseissa ja seminaareissa. Pääsihteeri valittiin ENQA:n hallitukseen, ja KKA toimi pohjoismaisen NOQA-verkoston puheenjohtajana. Kaudella aloitettiin myös mahdollisen yhteisen kansainvälisen auditointimallin kehitystyö, ja yhteistyö erityisesti Itävallan ja Viron sisarorganisaatioiden kanssa oli tiivistä. Kun Korkeakoulujen arviointineuvosto vuonna 1996 aloitti toimintansa, tehtiin samalla kauaskatseinen valinta: toiminnan lähtökohdaksi otettiin kehittävä arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto ei kontrolloi vaan avustaa, tuottaa sellaista tietoa, jota korkeakoulut voivat käyttää hyväksi kehittäessään omaa toimintaansa. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja korkeakoulutuksen laadusta on korkeakouluilla itsellään. Myös se, että kaikissa arviointiryhmissä on aina kummankin korkeakoulusektorin, opiskelijoiden ja työelämän edustus, on ollut viisas ratkaisu, johon monessa maassa vasta nyt pyritään. Kun kansainvälisesti yhä enemmän keskustellaan arviointitoiminnan lisääntymisestä ja korkeakoulujen ja arviointiorganisaatioiden vuoropuhelun ongelmista ja kohtaamattomuudesta, on suomalaista mallia ilo esitellä. Se vastaa korkeakoulutuksen autonomian ihanteita, mutta on menetelmiltään yhä vakiintuneempana ja ammattimaisempana myös kansainvälisesti uskottava. Työ suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämiseksi jatkuu. Professori Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvoston pj FT Helka Kekäläinen pääsihteeri

Sisällys Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto.. Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto. Neuvoston sihteeristö. Talous. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinnit. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnit. Teema-arvioinnit.. Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi.. Yliopistokeskusten arviointi.. Tutkinnonuudistuksen arviointi. Seuranta-arvioinnit. Laatuyksikköjen valinta KKA:n toiminnan kehittäminen. Laadunvarmistuksen kehittäminen. Koulutustuki. Muu toiminta Sidosryhmäyhteistyö. Kansallinen yhteistyö. Kansainvälinen yhteistyö Liitteet : Artikkelit ja ulkopuoliset julkaisut : Esitykset : Arviointineuvoston järjestämät seminaarit : Vierailut Korkeakoulujen arviointineuvostoon : Työryhmät ja muut jäsenyydet : Koulutus : KKA:n omat julkaisut

Katsaus korkeakoulutuksen arvioinnin nykytilaan Korkeakoulujen arviointineuvoston 1 neljäs toimikausi oli poikkeuksellisesti kaksivuotinen, koska toimikaudella valmiiksi saatuun lainsäädäntötyöhön liittyi mahdollisuus Korkeakoulun arviointineuvoston aseman muuttumisesta. Uuden yliopistolain, ammattikorkeakoululakiin tehtyjen vastaavien muutosten ja korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen myötä Korkeakoulujen arviointineuvoston asema vahvistui. Laissa todetaan, että opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä Korkeakoulujen arviointineuvosto. Lain perusteluosassa sanotaan, että riippumattomuudella tarkoitetaan itsenäistä vastuuta omasta toiminnasta. Lisäksi riippumattomuudella tarkoitetaan arviointien tulosten, johtopäätösten ja suositusten vapautta kolmansien osapuolien kuten korkeakoulujen, ministeriöiden tai muiden asianosaisten vaikutuksesta. Uudet lait ja asetus astuivat voimaan kauden lopussa. Voidaan sanoa, että koko 2000-luvun ajan tärkeimmät impulssit kansallisen arviointitoiminnan kehittämiseen ovat tulleet Euroopasta: erityisesti opetusministereiden sopiman Bolognan prosessin ja yhteisen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisen myötä. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen korkea laatu on ydinkysymys kilpailukykyisen korkeakoulutusalueen toteuttamisessa. Kansalliset rajat ylittävä koulutus, liikkuvuus, kilpailu ja korkeakoulutuksen kaupallistuminen sekä kansainvälistyminen ovat syitä, miksi pelkkä luottamus oman kansallisen korkeakoulutuksen tasoon ja laatuun ei enää riitä. Haasteena on laadun osoittaminen ymmärrettävästi ja luotettavasti myös ulospäin. Korkeakoulujen arviointineuvosto määritteli toimintasuunnitelmassaan vuosille 2008 2009 tavoitteekseen ja toimintaperiaatteekseen olla kansainvälinen sillanrakentaja ja proaktiivinen vaikuttaja eurooppalaisella koulutusalueella yhteistyössä suomalaisen korkeakoulukentän kanssa. Tavoitteeseen päästiin ottamalla aktiivinen rooli kansainvälisissä verkostoissa. Pääosa arviointineuvoston voimavaroista suuntautui toimikaudella korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeihin. Käynnissä olevasta ensimmäisestä auditointikierroksesta on aikataulun mukaisesti kaksi kolmasosaa tehtynä kauden lopussa. Toimikauden aikana valmistui myös yhteen- 1 Korkeakoulujen arviointineuvostosta käytetään toimintakertomuksessa myös lyhennettä KKA.

vetoanalyysi auditointien tuloksista vuosilta 2005 2008 sekä kooste korkeakoulujen hyvistä käytänteistä laadunvarmistuksessa. Toimikauden teema-arvioinnit kohdistuivat ammattikorkeakoulujen verkko-opetukseen ja yliopistokeskuksiin. Lisäksi tehtiin koulutuksen laatuyksikköarvioinnit molemmilla sektoreilla. Koulutuksen laatuyksiköiden arviointiprosessi yliopistosektorilla järjestettiin englannin kielellä ja arviointi annettiin ensimmäistä kertaa kansainvälisen raadin tehtäväksi. Saadut kokemukset olivat myönteisiä ja kannustavat hyödyntämään kansainvälisiä arvioitsijoita jatkossakin laatuyksiköiden valinnassa. Seuranta-arviointi tehtiin yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksesta. Korkeakoulujen arviointineuvoston sisäinen kehitystyö painottui toimikaudella oman laatujärjestelmän kehittämiseen, jonka tuloksena julkaistiin verkkosivuilla Laatukäsikirja tammikuussa 2009. Laadunvarmistusjärjestelmän avulla kerätään ja hyödynnetään tietoa toiminnan kehittämiseksi sekä varmistetaan toiminnan laatu ja korkeakoulujen tasapuolinen kohtelu arvioinnista toiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston laadunvarmistusjärjestelmän rakentamisessa on otettu huomioon European Standards and Guidelines for Quality Assurance in Higher Education -asiakirjan (ESG) linjaukset.

Tehtävät ja tavoitteet Korkeakoulujen arviointineuvoston toimiala kattaa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. KKA:n tehtävät on säädetty asetuksissa 1320/1995, 465/1998, 548/2005 2 ja 965/2007. Toimikaudella 2008 2009 Korkeakoulujen arviointineuvoston työtä on ohjannut vuonna 2007 annettu asetus. Arviointineuvosto on määritellyt asetuksen puitteissa toimikautensa alussa toimintansa painopisteet ja yleiset suuntaviivat. Toimintasuunnitelmaa on tarkistettu vuosittain ja sen lisäksi laadittu sihteeristön vuotuinen työsuunnitelma. Vuonna 2007 annetussa asetuksessa neuvoston toimikausi rajattiin enintään neljään kalenterivuoteen. Asetus mahdollisti näin yliopistolain muutosprosessista johtuvan poikkeuksellisesti kaksivuotisen toimikauden vuosille 2008 2009. Asetuksen mukaan korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa, järjestää korkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja, tehdä korkeakoulujen arviointia ja sen kehittämistä koskevia aloitteita, huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyötä sekä edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta. KKA:n tavoitteena on ollut kuluneena toimikautena tukea korkeakoulujen kehittämistyötä ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä arviointien, laatutyön tukemisen, vertailutiedon tarjoamisen, kehittämissuositusten ja hyvien käytänteiden levittämisen kautta. Opetusministeriölle ja muille sidosryhmille on tuotettu ajantasaista arviointitietoa päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Toimenkuvaan on kuulunut myös arviointimenetelmien kehittäminen sekä koulutus- ja julkaisutoiminta. Korkeakoulujen arviointineuvoston perusperiaatteina on kaksi lähtökohtaa. Nämä ovat kehittävän arvioinnin lähestymistapa sekä arviointitoiminnan riippumattomuus. Kehittävällä arvioinnilla tarkoitetaan, että arviointineuvosto tuottaa sellaista korkeakoulutuksen laatua koskevaa tietoa, jota korkeakoulut voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. KKA:n riippumattomuus tarkoittaa puolestaan sitä, että KKA päättää itsenäisesti arviointimenetelmistä sekä arviointeja koskevista päätöksistä. Vuonna 2009 Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitteeksi määriteltiin Suomen korkeakoulutuksen laadun kehittäminen ja kansainvälinen 2 Vuonna 2005 annetun asetuksen mukaisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto hoitaa myös Ahvenanmaan maakunnassa korkeakoulutuksen arviointiin liittyviä tehtäviä.

kilpailukyky. KKA pyrkii olemaan korkeakoulujen arviointitoiminnan edelläkävijänä. Arviointineuvosto on kuvannt tavoitteensa kuviossa 1 esitetyllä tavoitekartalla. Alempina olevien tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa ylempänä olevien toteutumisen. Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitekartta Kuvio Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitekartta

Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka liittyvät Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäviin. Kuviossa alimpana sinisellä ovat toiminnan perustaan liittyvät tavoitteet, jotka mahdollistavat muiden tavoitteiden toteutumisen. Näitä ovat korkeakoulujen tasapuolinen kohtelu kaikessa KKA:n toiminnassa, arviointineuvoston jäsenten vahva asiantuntemus sekä KKA:n toiminnan ja erityisesti päätöksenteon riippumattomuus. Lisäksi perustan muiden tavoitteiden toteutumiselle muodostavat KKA:n oma laadunvarmistus, jatkuvan kehittämisen kulttuuri sekä sihteeristön turvalliset työsuhteet ja kannustava työympäristö.

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja sihteeristö. Neuvosto ja sen toimielimet.. Neuvosto Opetusministeriö asetti 10.12.2007 Korkeakoulujen arviointineuvoston kaksivuotiskaudeksi 2008 2009 ja nimesi neuvostoon kaksitoista jäsentä, joista neljä edusti yliopistoja, neljä ammattikorkeakouluja, kaksi elinkeinoelämää ja kaksi opiskelijajärjestöjä. Neuvoston jäsenet toimivat riippumattomina asiantuntijoina arviointineuvostossa eivätkä he edusta taustayhteisöään. Puheenjohtaja: professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Varapuheenjohtaja: rehtori Pentti Rauhala, Laurea-ammattikorkeakoulu Jäsenet: Johtaja Merja Hellberg, Aktia säästöpankki Kehitysjohtaja Päivi Jaatinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu Rehtori Markku Lukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimitusjohtaja Mikko Luoma, Johtamistaidon opisto 1. vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Vs. Tulosaluejohtaja Riitta Rissanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Professori Jussi Välimaa, Jyväskylän yliopisto Fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. (SYL) Koulutuspoliittinen sihteeri Mikko Heinikoski, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, SAMOK ry. Työvaliokunta: Arviointineuvosto kokoontui vuosittain 9 10 kertaa. Arviointineuvoston työtä valmisteli työvaliokunta, johon neuvosto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Riitta Pyykön, varapuheenjohtajaksi Pentti Rauhalan ja jäseniksi Lars Wessmanin, Juhani Harjun ja Mikko Heinikosken.

.. Ahvenanmaan maakunnan korkeakoulutuksen arvioinnista vastaava jaosto Tasavallan presidentin antaman asetuksen 548/2005 mukaisesti opetusministeriö nimesi 12.10.2005 arviointineuvoston yhteyteen Sektion för utvärdering av Högskolan på Åland -jaoston vastaamaan Ahvenanmaan maakunnassa annettavan korkeakoulutuksen arvioinnista. Jaoston jäsenet: Fortbildningschef Lars Wessman, Arcada Prefekt Inger Westerlund, Högskolan Sydväst Överinspektör Elisabeth Storfors, Åland landskapsregering Verkställande direktör Johan Eriksson, Ålands handelskammare. Neuvoston sihteeristö Pääsihteeri Ossi Tuomi 1.1. 31.3.2008 Helka Kekäläinen 15.6.2008 31.12.2009 Sektorisuunnittelijat 3 Helka Kekäläinen 1.1.2008 14.6.2008 Marja-Liisa Saarilammi 15.11.2008 31.12.2009 Karl Holm 1.1.2008 31.12.2009 Suunnittelijat Matti Kajaste 1.1.2008 31.12.2009 Kirsi Mustonen 1.1.2008 31.12.2009 Osastosihteeri Arja Bilund 1.1.2008 31.12.2009 Projektisuunnittelijat Kirsi Hiltunen 1.1.2008 31.12.2009 Sirpa Moitus 1.1.2008 31.12.2009 Seppo Saari 1.1.2008 31.8.2008 Hannele Seppälä 1.1.2008 31.12.2009 Kenneth Lundin 1.11.2008 31.12.2009 Heikki Holopainen 1.1. 31.12.2009 3 Sektorisuunnittelijan tehtävät olivat aikaisemmin jaettu ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreihin, mutta toimikaudella suunnittelijoiden tehtäviä laajennettiin yli sektoreiden.

. Talous Arviointineuvoston kokonaisrahoitus on ollut vuonna 2008 1,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 2009 määrärahat ovat tulleet opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ammattikorkeakouluille ja yliopistoille suunnatusta kehittämisrahasta. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen uuden asetuksen myötä KKA:n rahoitus siirtyy valtioneuvoston budjettiin yhteiselle momentille koulutuksen arviointineuvoston kanssa.. Arvioinneissa käytetyt asiantuntijat Arvioinneissa on toiminut lähes kaksisataa asiantuntijaa korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden edustajina. Arviointiryhmien kokoonpanoissa on pyritty monipuolisuuteen ja siihen, että arvioitsijoiden osaamisalueet täydentävät toisiaan. Arvioitsijoita on valittu koko korkeakouluverkkoa hyödyntäen, jolloin arviointitietous myös leviää mahdollisimman kattavasti. Arviointiryhmän jäsenet nimittää Korkeakoulujen arviointineuvosto.

Arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit Koulutusala- ja teema-arvioinnit Koulutuksen laatuyksikköarvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuosina 2008 2009 yhteensä 14 laadunvarmistusjärjestelmien auditointia ja kolme laadunvarmistusjärjestelmien uusinta-auditointia. Sen lisäksi tehtiin kaksi teema-arviointia ja kolme korkeakoulutuksen laatuyksikköarviointia sekä yksi seuranta-arviointi. KKA toteuttaa myös maksupalvelutoimintana korkeakoulutukseen liittyviä arviointeja korkeakoulujen ja opetusministeriön toimeksiantona silloin, kun aiheet sopivat KKA:n toimintasuunnitelmaan. Käytännössä näitä ovat olleet opetusministeriön hallinnonalan ulkopuoliset korkeakoulut, kuten Maanpuolustuskorkeakoulua, Poliisiammattikorkeakoulua ja Högskolan på Ålandia koskevat arvioinnit. Kaikista toimikaudella toteutetuista arvioinneista on julkaistu arviointiraportti.. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 2012 mukaan korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi vakiinnutetaan ja siitä kehitetään kansallinen, kaikille korkeakouluille tarkoitettu ulkoinen laadunvarmistusjärjestelmä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toimi tämän tavoitteen suuntaisesti ja jatkoi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja korkeakoulujen kanssa sovitun kokonaisaikataulun mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikkien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät on auditoitu vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimikauden aikana arviointineuvosto toteutti Helsingin kauppakorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkea-

koulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Högskolan på Ålandin laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Korkeakoulujen arviointineuvosto päätöksen mukaisesti näistä 14 auditoinnista 11 korkeakoulua läpäisi auditoinnin ja kolmen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä edellyttää uusinta-auditointi kahden vuoden kuluttua varsinaisesta auditoinnista. Vuosille 2008 2011 tarkoitetussa auditointikäsikirjassa auditointimallia uudistettiin ja selkiytettiin korkeakouluilta ja auditoijilta saadun palautteen perusteella. 4 Auditointimalliin tehtiin kaksi keskeistä muutosta. Ensinnäkin auditointiraportteihin alettiin kirjata näkyviin auditointikohteittain korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaihe (puuttuva, alkava, kehittyvä tai edistynyt). Toinen merkittävä muutos koski sitä, että auditoinnin läpäisyn kynnysehdot määriteltiin eksplisiittisesti. Kaikkien auditointikohteiden tulee olla vähintään tasolla alkava ja laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden vähintään tasolla kehittyvä, jotta korkeakoulu läpäisisi auditoinnin. Toimikauden aikana auditoinneista tehtiin analyysi 5, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen vahvuuksista, hyvistä käytänteistä ja kehittämiskohteista. Analyysi osoitti, että kaikki auditointiin osallistuneet korkeakoulut ovat kehittäneet sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä eurooppalaisten standardien suunnassa. Tyypillisin laadunvarmistusjärjestelmän kehikko noudattaa Demingin jatkuvan kehittämisen sykliä. Auditoinnin läpäisseiden korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ovat kattavia, hyvin dokumentoituja ja ne tuottavat tarkoituksenmukaista palautetietoa, jota korkeakoulu todistetusti käyttää hyväkseen toimintansa kehittämisessä. Yksi suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistuksen vahvoja osaalueita on perustutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus. Samoin henkilöstön perehdyttämiseen ja kehittämiseen liittyvä laadunvarmistus on toimivaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistuksen eroja vertailtaessa merkittävin havainto liittyi siihen, että yliopistoissa tehtävän tutkimuksen laadunvarmistus keskittyy paljolti tutkimuksen tuloksiin, kun taas ammattikorkeakouluissa T&K-projektien laadunvarmistus on pitkälle edennyttä. Auditointiraporttien sisällön analyysi toi esiin runsaasti hyviä käytänteitä. Koulutuksen osa-alueella näitä olivat esimerkiksi koulutusohjelmien säännöl- 4 Auditointikäsikirja vuosille 2008-2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007. 5 Sirpa Moitus (2009): Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005 2008. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2009.

liset ulkoiset arvioinnit, EFQM-itsearvioinnit, sisäiset auditoinnit ja koulutukselle ja opetukselle laaditut mitattavissa olevat laatukriteerit. Tukipalveluihin liittyvinä hyvinä käytänteinä nousivat esiin esimerkiksi tukipalveluiden tuottaman seurantatiedon käyttö yliopiston strategisessa suunnittelussa sekä tukipalveluiden säännöllinen vuorovaikutus koulutusyksiköiden kanssa opintoprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Analyysin perusteella korkeakoulujen yhteisiä laadunvarmistuksen kehittämiskohteita ovat tieteellisten jatkotutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadunvarmistus; yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistus; strategiatyön, mittaristojen ja johtamisen laadunvarmistus; arviointi- ja palautetiedon täysimääräinen hyödyntäminen sekä sen määrittely, mikä on sidosryhmien rooli laadunvarmistuksessa.. Uusinta-auditoinnit Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointiin päädytään, jos korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä tai perustehtävien laadunvarmistuksessa on oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin. Päätöksen uusinta-auditoinnista tekee Korkeakoulujen arviointineuvosto. Uusintaauditointi toteutetaan noin kahden vuoden kuluttua varsinaista auditointia koskevasta päätöksestä. Edellä mainitun auditointien analyysin mukaan kaikkia vuosien 2005 2008 uusinta-auditointipäätöksen saaneita korkeakouluja yhdisti se, että niillä oli puutteita laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudessa, kattavuudessa ja vaikuttavuudessa. Uusinta-auditoinnissa edellytetään korkeakoululta näyttöä siitä, että se täyttää auditoinnissa käytettävät kriteerit ja että laadunvarmistusjärjestelmä on uusinta-auditoinnissa tarkasteltavilta osa-alueiltaan kriteeristön perusteella vaiheessa kehittyvä. Toimikaudella on toteutettu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun uusintaauditoinnit. Uusinta-auditoinneissa todettiin kaikkien kolmen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmien edistyneen varsinaisen auditoinnin jälkeisen kahden vuoden aikana huomattavasti. Kaikki edellä mainitut korkeakoulut läpäisivät uusinta-auditoinnin.

. Teema-arvioinnit Koulutusala- ja teema-arviointeja toteutetaan koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeillä, nopeasti kasvavilla ja kehittyvillä tai ongelmallisilla aloilla. KKA voi myös sopia opetusministeriön kanssa arviointiprojekteja koskevista toimeksiannoista. Korkeakoulujen arviointineuvosto järjestää seurannan yleensä noin kolmen vuoden kuluessa varsinaisen arvioinnin päättymisestä. Toimikaudella toteutettiin kaksi laajaa teema-arviointia: ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi (2007 2008) ja yliopistokeskusten arviointi (2008 2009). Vuonna 2009 KKA hyväksyi myös tutkinnonuudistuksen arvioinnin projektisuunnitelman... Ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuosina 2007 2008 ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arvioinnin valtakunnallisena teema-arviointina. Arvioinnissa toteutettiin kaksi valtakunnallista arviointiseminaaria, joiden menetelmänä olivat asiantuntijakeskustelut. Arvioinnin eri vaiheisiin osallistui 25 ammattikorkeakoulua. Arvioinnin päätavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvasta koulutuksesta esittelemällä hyviä käytänteitä, osoittaa koulutusten vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä tuoda esiin keinoja koulutusten kehittämiseksi koko ammattikorkeakoulukentässä. Arviointi tuotti 54 suositusta koulutuksen kehittämiseksi. Kokonaisuutena arviointi nosti esille ammattikorkeakoulujen verkkototeutusten monipuolisen ja hyvälaatuisen kehittämistyön. Ammattikorkeakouluissa verkkototeutusten lähtökohtana on ollut selvästi opiskelijan oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen sekä korkeatasoisten vaihtoehtojen tarjoaminen perinteiseen oppimiseen. Arvioinnin suositusten pääteemoiksi nousivat opetuksen ja oppimisen laatu, verkkopedagoginen asiantuntijuus ja ohjaus, verkkopedagogisten opetusratkaisujen ja käytäntöjen kehittäminen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen, johtaminen ja strategiat, verkkotarjonnan resursointi, Virtuaaliammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun yhteistoiminta, työelämäyhteydet, ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen sekä opiskelumahdollisuudet ja kansallinen sekä kansainvälinen liikkuvuus. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan Virtuaaliammattikorkeakoulu tulee vakiinnuttaa ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan opetuksen ja kehittämisen tunnustetuksi toimijaksi.

.. Yliopistokeskusten arviointi Yliopistokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin perustettiin kolmen viime vuosikymmenen aikana erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskusten profiilit ovat varsin erilaisia. Opetusministeriö esitti KKA:lle keväällä 2007 yliopistokeskusten arviointia. Arviointiin liittyy yliopistolain valmistelun tiedontarve. Vuonna 2008 käynnistynyt ja vuoden 2009 alussa valmistunut Yliopistokeskusten arviointi oli ns. koulutuspoliittinen teema-arviointi, jonka tavoitteeksi asetettiin tiedon tuottaminen yliopistokeskusten kehittämiseksi. Arvioinnin kohteiksi määriteltiin yliopistokeskuksille tehdyn verkkokyselyn pohjalta yliopistokeskusten toimintaympäristö, niiden koulutus, tutkimus ja kehittämistyö, yhteistyö ja työnjako sekä rahoitus ja alueellinen vaikuttavuus. Arvioinnin tulokset perustuivat yliopistokeskusten tuottamiin itsearviointiraportteihin ja pyydettyyn lisäaineistoon, arviointivierailuihin ja niiden yhteydessä toteutettuihin haastatteluihin sekä rehtori- ja opiskelijakyselyihin. Arvioinnin tuloksena todettiin muun muassa, että yliopistokeskusten antamalla aikuiskoulutuksella on huomattavaa alueellista lisäarvoa, ja arviointiryhmä pitikin aikuiskoulutusta yliopistokeskusten keskeisenä tehtävänä. Myös säännöllisin väliajoin toistettavat maisteriohjelmat soveltuvat hyvin yliopistokeskusten tehtäviksi. Sen sijaan ylioppilaspohjainen kandidaattikoulutus ei arviointiryhmän käsityksen mukaan ole yliopistokeskuksille ensisijainen eikä luonteva tehtävä, koska yliopistokeskusten on vaikea tarjota opiskelijoille riittävästi vaihtoehtoisia opintopolkuja ja sivuaineita. Arviointiryhmä piti yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä ja rakenteellista kehittämistä keskeisen tärkeänä alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Alueellisen yhteistyön edistäminen ja eri yliopistoyksiköiden toiminnan koordinointia pidettiin kiireellisimpänä tehtävänä, eikä arviointiryhmä siksi pitänyt suotavana uusien yliopistokeskusten perustamista.

.. Tutkinnonuudistuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kesäkuussa 2009 käynnistää tutkinnonuudistuksen arviointiprojektin suunnittelun ja asettaa projektille suunnitteluryhmän, joka tehtävänsä mukaisesti toimitti vuoden 2009 loppuun mennessä neuvostolle ehdotuksen arvioinnin tavoitteista, kohteesta, näkökulmasta ja rajauksesta perusteluineen. Arviointiprojektin lähtökohtana ovat Bolognan prosessille asetetut alkuperäiset eurooppalaiset tavoitteet 6 ja tutkinnonuudistukselle asetetut alkuperäiset kansalliset tavoitteet 7, joiden toteutumista tutkinnonuudistuksen arviointiprojektissa arvioidaan. Arvioinnin toteutus tapahtuu vuonna 2010. Arviointiprojektin tehtävänä on tukea yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tutkintojen ja liikkuvuuden kehittämistyössä, tuottaa tutkintorakenteen kehittämiseen liittyviä suosituksia, tunnistaa tutkinnonuudistuksen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä ohjata korkeakouluja tutkintojen laadun jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.. Seuranta-arvioinnit Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaperiaatteisiin on koko sen toiminta-ajan kuulunut tehtyjen arviointien seuranta kansainvälisen arviointimallin mukaisesti. Seuranta-arviointien tavoitteena on sekä tukea arviointiin osallistuneita yksiköitä koulutuksen laadun kehittämisessä että selvittää arvioinnin käyttöä ja vaikuttavuutta arvioitujen yksiköiden kannalta. Keväällä 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen seuranta-arvioinnin, johon osallistuivat kaikki sosiaalityön ja sosiaalialan koulutusta tarjoavat korkeakoulut. Seuranta-arvioinnin tavoitteena oli todentaa vuonna 2004 valmistuneen arvioinnin vaikuttavuutta, siinä esitettyjen kehittämisehdotusten vastaanottamista ja toteuttamista korkeakouluissa. Siinä otettiin huomioon myös alan toimintaympäristön muutostila. Arvioinnin keskeisenä kohteena oli alan koulutusten ja niiden tuottamien kompetenssien kohtaaminen työelämän kanssa. Seuranta-arviointi valmistui vuoden 2008 helmikuussa. Seurannan pääarviointimenetelmänä käytettiin verkossa toteutettuja kyselyjä, joita täydennettiin asiantuntijakuulemisilla. Kyselyt kohdistettiin kaikille varsinaiseen arviointiin osallistuneille koulutusyksiköille (ml. kyseisten korkeakoulujen rehtorit ja opiskelijat) ja opetusministeriölle. 6 Bolognan julistus 1999. 7 Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano. OPM:n työryhmien muistioita 39:2002.