Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus

Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus Projektipäällikkö Eero Nippala, TAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu, puhelin 040 5460174, email: eero.nippala@tamk.fi, Teiskontie 33, 33520 TAMPERE

Sisältö Talous Ylläpito Investoinnit Yhteenveto

Talous

Talousennusteet joulu tammikuulla BKT:n % muutos 2009 ja 2010 Suomen pankki 7,2 + 0 Sampo pankki 7,2 +1,5 Nordea 7,0 +2,7 Aktia... 7,5 +2,0 PT 5,5 +1,8 VM. 7,6 +0,7

Julkinen talous velkaantuu Minne uudet työpaikat syntyvät? Miten velan kasvu vaikuttaa investointeihin?

25 Maarakennuskustannusindeksi vuosimuutos, % 20 15 10 5 0-5 päällysteet kokonaisindeksi kunnossapito betonirakenteet -10-15 2006 2007 2008 2009 Indeksi 2005=100 18.1.2010/VM/KO/UL, lähde: TK (2009:12) 21020.xls

60 Milj. m³ Uudistalonrakentaminen Suomessa Koko maa 60 50 50 40 40 30 Laman pohja 1996 30 20 10 Luvat Aloitetut Valmistuneet 20 10 0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Tilastokeskus, ennuste VTT 1/2010 Jatkuva vuosiarvo 0

50 000 As.kpl Asuntorakentaminen Suomessa 50 000 40 000 Luvat 40 000 30 000 Aloitukset 30 000 20 000 10 000 Laman pohja 1996 20 000 10 000 0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Tilastokeskus, ennuste VTT 1/2010 Jatkuva vuosiarvo 0

Ylläpito

Maanteiden ylläpidon rahoitus 2008 2014 Suunnitelman mukaan päällysterahoituksen ostovoima supistuu 2014 saakka rakenteen parantamisrahoitus supistuu n. 50%. Lähde: Liikennevirasto

Rahoituksen ostovoima laskenut (MAKU korjattu ostovoima) Lähde: Spoof, MIld, 2009

Kehitys 2003 2008 Päällystysohjelman pituus lyhentynyt kolmanneksen 4500 km 3000 km Päällystepaksuudet ohentuneet Asfalttimassatonnit vähentyneet kolmanneksen 2,3 milj. tonnia > 1,5 milj.tonnia Käytetyt asfalttimassatonnit / ajorata km laskenut 10 % 530 tonnia/ajorata km > 480 tonnia/ajorata km Rakenteenparantamisohjelman pituus pudonnut puoleen 1200 km > 600 km Ohuiden uusiopintausten osuus kasvanut 10 % ja osuus kohteiden lukumäärästä on kaksinkertaistunut Lähde: Spoof, MIld, 2009

Päällystysohjelman pituus lyhentynyt kolmanneksen Asfalttimassatonnit vähentyneet kolmanneksen Rakenteenparantamisohjelman pituus pudonnut puoleen Lähde: Spoof, MIld, 2009

Käytetyt asfalttimassatonnit / ajorata km laskenut 10 % Lähde: Spoof, MIld, 2009

Ohuiden uusiopintausten (REM, URAREM) osuus päällystysohjelman pituudesta kasvanut 10 % (LTA=päällystelaatta, MP=massapintaus, MPKJ ja REM+=Massapintaus kuumana jyrsittynä) Lähde: Spoof, MIld, 2009

Ohuiden uusiopintausten (REM, URAREM) osuus kohteiden lukumäärästä on kaksinkertaistunut Lähde: Spoof, MIld, 2009

Päällystyskohteiden kohdepituus lyhentynyt kolmanneksen Lähde: Spoof, MIld, 2009

Tuottavuuden kasvattaminen hankalaa Tiehallinnon nykyinen tulosohjausmekanismi ohjaa lyhentämään ja keventämään toimenpiteitä Tämä johtaa päällystystoiminnan kokonaistuottavuuden kannalta epäedulliseen toimintaan Lyhyitä ja hajallaan olevia päällystyskohteita Ylimääräisiä kaluston ja asemien siirtoja Lähde: Spoof, MIld, 2009

Päällystystöiden muutokset 1980 luku: 2000 luku Kiviaines: soramurske kalliomurske asfalttiasema; puolikiinteä helposti siirrettävä. vähän siirtoja/kesä useita siirtoja/kesä Työt isoja kokonaisuuksia pieniä, useissa paikoissa. 4 5 cm tien leveydeltä. urapaikkausta paljon vähän urapaikkausta Aseman teho: 1,5 2 tn / annos, 4 45, tn / annos. käsiohjattu tietokoneohjattu päällyste: AB 2 jyrää SMA 3 jyrää Kone ja laiteteknologinen tuottavuuden paraneminen kompensoinut työkokonaisuuksien pilkkoutumisen ja laatuvaatimusten kiristymisen Lähde: Proreal projekti 2006 VTT

Rahoitustarve on vähintään 200 miljoonaa 21 Vuotuinen rahoitustarve yhteensä Vuotuinen rahoitustarve (M ) Miljoonaa Euroa 300 275 250 225 200 175 150 125 Enintään ±10%/v Päällystyspituus 4700-5700 km/v Toimenpidejakauma vaihtelee Keskiarvo 210 M (15v ajan) Vakiintuu tasolle 200 M /v Summat laskettu vuoden 2008 hintatasolla - lienee kohdallaan Huonokuntoisten määrä (km) Huonokuntoisten määrä ja poistettavat huonokuntoiset (km) HUONOJA POISTETAAN 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Pikiseminaari 2010 - Vesa Männistö Vuosi Tulkintoja laskentatuloksista Jälkeenjäämä noin 200 M Steady state -tila noin 200 M /v Pääl. pituus alussa n. 5300 km/v (15v) Pääl. pituus steady state n. 5000 km/v Kilometriä 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2300 km (4.5%) Nykykunnon säilyttäminenkin edellyttää n. 1400 km huonokuntoisen poistamista vuosittain 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Vuosi

22

Siltojen kuntokehitys

Edellinen lama supisti päällystysmääriä pitkäksi aikaa entänyt? lama

Investoinnit

Suuret tieinvestoinnit - yli 50 milj.eur 600 500 400 milj. eur 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Mukana myös elinkaarihankkeet, vanhat hankkeet käypähintaisia ja uudet 2009 Lähde: Tienhaara, Nippala, 2010 kohdeseuranta

Tie- ja liikenneväylähankkeiden (mukana >50 milj eur hankkeet) reaaliaikaiset rakennuskustannukset joulukuu 2009 tietojen pohjalta VTT Tienhaara, TAMK Nippala Holm

Tiestön arvo vähenee

Yhteenveto Valtion ja kuntien talous heikentynyt ja panostaminen tie ja katuverkostoon vaikeutuu. Maailman talouden supistuminen 2008 2009 laski raakaöljyn hintaa. Talouden nousu lisää öljy kysyntää ja lisää hintapaineita. 2012 2014 suuret tiehankkeet työllistävät 2015 2016 notkahdus? Siltakorjausten ja ylläpidon päällysterahoitus 2010 2014 ennallaan (ostovoima käytännössä supistuu hieman) Rakenteen parantaminen 2010 2014: 50%.

Maarakennuskustannusindeksi 2005 = 100, tammikuu 2010 Indeksi 2005 = 100 Pisteluku Vuosimuutos, %Maarakennuskustannusindeksi, kokonaisindeksi119,51,3 Pohjarakenteet 111,8 3,4 Maarakenteet 120,0 0,2 Kalliorakenteet 119,7 0,6 Päällysteet 132,9 19,3 Kunnallistekniset järjestelmät 117,8 2,2 Betonirakenteet 112,8 3,9 Muut tekniset järjestelmät 113,2 3,8 Murskaustyöt 1) 119,2 0,7 Kunnossapito 1) 118,7 0,6 1)erillisindeksi

38 Perusväylänpidon rahoitus (TAE 2010 ja Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-14) Tot Tot enn Suunn. TTS TTS TTS TTS 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Perusväylänpidon kehys (LVM) 888 909 910 913 913 Tulot - Radanpito 64 56 60 56 57 56 57 - Merenkulku 2,5 0,6 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 - Tienpito 21 31 16 11 11 11 11 Kainuun kehittämisraha (sm) * ) 18,6 19,0 17,8 17,8 17,8 17,8 17,8 Perusväylänpito, menot - Radanpito 386 448 353 355 357 356 357 - Merenkulku 61 65 63 56 58 58 58 - Tienpito 617 662 566 583 582 585 585 Perusväylänpito, menot, yht. 1 064 1 175 982 994 997 998 999 * ) Määrärahalla rahoitetaan Kainuun maakunnan tienpito - Tienpitoon noin 585 miljoonaa per vuosi - Lisäbudjetit, elvytysrahat, talouden tila jne. vaikuttavat lopulliseen summaan, mutta suuntaa ei (varmasti) tiedetä - todennäköisesti rahat vähenevät Pikiseminaari 2010 - Vesa Männistö

39 TTS / Perustienpidon ostoarvon muutos Kustannustason nousun oletetaan olevan 3-4 % vuodessa. Tienpidon strategian mukaan tiestön päivittäinen hoito pyritään turvaamaan. Ostoarvo vähenee muiden tuotteiden osalta. M 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tieverkon hoito Tieverkon ylläpito ja korvausinvestoinnit Liikenteen operatiivinen ohjaus Perustienpidon uus- ja laajennusinvestoinnit Suunnittelu (ptp + keh. hankkeet) Asfalttialan palautepäivä 2009 - Vesa Männistö

2010 2011