Maarakennuskustannusindeksi

Transkriptio

1 Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, huhtikuu Maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan vuoden 2012 huhtikuusta vuoden 2013 huhtikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden 5,5 prosentista kallio- ja pohjarakenteiden 2,1 prosenttiin. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2013 Indeksi 2010=100 Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi Pohjarakenteet Maarakenteet Kalliorakenteet Päällysteet Kunnallistekniset järjestelmät Betonirakenteet Tekniset ja muut järjestelmät Murskaustyöt 1) Teiden ylläpito 1) Katujen ylläpito 1) Ratojen ylläpito 1) Ylläpito, yhteensä 1) 1) erillisindeksi Pisteluku 111,8 110,6 110,6 110, ,0 111,5 106,1 111, ,0 Vuosimuutos, % 0,0 2,1 2,1-5,5 1,5-0,6-1,6 Kustannuksia kasvattivat muun muassa työvoimakustannusten nousu sekä ostettujen kone- ja kuljetuspalveluiden kallistuminen vuoden aikana. Kustannuksia laski erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian hintojen lasku. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Maarakennuskustannusindeksi on uudistettu Maarakennuskustannusindeksi on uudistettu ja sen perusvuodeksi on muutettu vuosi Indeksin painorakenne on päivitetty perusvuoden mukaiseksi. Perusvuosien 2005=100, 2000=100 ja 1990=100 -indeksejä jatketaan ketjuttamalla. Indeksin, jonka perusvuosi on 1995=100, laatiminen on lopetettu. Perusvuosiuudistuksen myötä on aloitettu uutena katujen ja ratojen ylläpidon indeksien laadinta. Katujen, teiden ja ratojen ylläpidon indeksit muodostavat yhdessä ylläpidon kokonaisindeksin. Ylläpidon osaindeksi - teiden ylläpito- vastaa vanhaa kunnossapitoindeksiä. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Maarakennuskustannusindeksi 2010= Liitetaulukko 2. M-, K-, S- ja H-indeksit 2010= Liitetaulukko 3. Maarakennuskustannusindeksi 2005= Liitetaulukko 4. M-, K-, S- ja H-indeksit 2005= Liitetaulukko 5. Maarakennuskustannusindeksi 2000= Liitetaulukko 6. M-, K-, S- ja H-indeksit 2000= Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste...6 3

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100 Indeksi 2010= Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 111,8 112,5 111,7 0,0 Pohjarakenteet 110, ,4 2,1 Maarakenteet 110,6 109,7-0,5 Kalliorakenteet 110, ,2 2,1 Päällysteet ,1 127,1-3,2-5,5 Kunnallistekniset järjestelmät 111, ,4 Betonirakenteet 111,5 111,6 109,9-1,5 Tekniset ja muut järjestelmät 106,1 105,9 106,7-0,6 Murskaustyöt 1) 112,2 111,9-1,0 - Teiden ylläpito 1) 110,9 109,3 1,6 Katujen ylläpito 1) 111,3 111,2 109,8 Ratojen ylläpito 1) ,0 109,3 Ylläpito, yhteensä 1) 111, ,5 1) erillisindeksi Liitetaulukko 2. M-, K-, S- ja H-indeksit 2010=100 Korjattu klo 13. Korjaukset on merkitty punaisella. Indeksi 2010= M-indeksí, Kokonaisindeksi ilman betonirakenteita ja 113,5 114,8 114,5-1,1 - K-indeksi, Kalliorakenteiden indeksi ilman 112,4 112,3 109,8 2,3 S-indeksi, Betonirakenteiden indeksi ilman 113,3 113,6 111,9-1,3 H-indeksi, Kunnossapidon indeksi ilman 111, ,0 1,6 Liitetaulukko 3. Maarakennuskustannusindeksi 2005=100 Indeksi 2005= Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 136,4 137,4 136,3 Pohjarakenteet 125,8 125,4 123,5 1,9 Maarakenteet 134,0 134,7 132,3-0,5 1,3 Kalliorakenteet 132,4 132,3 129,8 2,0 Päällysteet 163,2 168,7 173,1-3,2-5,7 Kunnallistekniset järjestelmät 132,3 132,8 131,1-0,4 0,9 Betonirakenteet 133,5 133,6 131,0-1,9 Muut tekniset järjestelmät 121,9 121,7 122,5-0,5 Murskaustyöt 1) 131,6 132,9 132,0-1,0 - Kunnossapito 1) 135,5 135,1 133,4 1,5 1) erillisindeksi 4

5 Liitetaulukko 4. M-, K-, S- ja H-indeksit 2005=100 Korjattu klo 13. Korjaukset on merkitty punaisella. Indeksi 2005= M-indeksí, Kokonaisindeksi ilman betonirakenteita ja 139, ,1 K-indeksi, Kalliorakenteiden indeksi ilman 135,3 135,1 132,2 2,3 S-indeksi, Betonirakenteiden indeksi ilman 135,8 136,1 133,4-1,8 H-indeksi, Kunnossapidon indeksi ilman 137,8 137,4 135,9 Liitetaulukko 5. Maarakennuskustannusindeksi 2000=100 Indeksi 2000= Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 157,5 158,6 157,4 Pohjarakennustyöt 138,4 137,9 135,8 1,9 Maarakennustyöt 158,9 159,7 156,9-0,5 1,3 Kalliorakennustyöt 152,7 152,5 149,7 2,0 Murskaustyöt 154,6 156,2 155,2-1,0 - Päällystystyöt 177,7 183,7 188,5-3,3-5,7 Vesihuoltotyöt 152,1 152,7 150,9-0,4 0,9 Sillanrakennustyöt 163,9 164,0 16-1,9 Hoito ja kunnossapito 1) ,8 157,8 1,5 1) erillisindeksi Liitetaulukko 6. M-, K-, S- ja H-indeksit 2000=100 Indeksi 2000=100 M-indeksi, Kokonaisindeksi ilman sillanrakennustyötä ja K-indeksi, Kalliorakennustyön indeksi ilman S-indeksi, Sillanrakennustyön indeksi ilman H-indeksi, Hoidon ja kunnossapidon indeksi ilman - 157,9 156,7 171,8 163,5 159,7 156,5 172,1 163,1 159,1 153,1 168,7 161,3-1, ,3 1,8 5

6 Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Maarakennuskustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja maarakentamisen urakointiin liittyvien tuotantopanosten hintamuutoksista. Tilastoa käytetään kuvaamaan hintapaineita maarakentamisen alalla. Sitä käytetään keskeisesti alan yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä neuvotteluissa, kun arvioidaan alalla toteutunutta kustannustekijöiden hintamuutosta. Tilaston erityisindeksejä voidaan käyttää pitkäaikaisten sopimusten indeksiehdoissa, jolloin sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumma sidotaan suoraan indeksiehtoindeksin muutokseen. Yritykset voivat käyttää myös maarakennuskustannusindeksin alaindeksejä vertaillessaan hankintojensa hintakehitystä suhteessa keskimääräiseen kehitykseen. 1.2 Tietolähteet Maarakennusalan panosten hintatiedoista osa saadaan muihin tilastoihin kuten Rakennuskustannusindeksiin, Tuottajahintaindekseihin, Maarakennusalan konekustannusindeksiin, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin ja Kuluttajahintaindeksiin kerättävistä panoshinnoista ja osa kerätään omilta tiedonantajilta. Tietolähteinä ovat tuotteiden ja palvelujen myyjät sekä mm. palkkatilastot, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. 1.3 Luokitukset Maarakennuskustannusindeksi on jaettu osaindekseihin. Näitä ovat pohjarakenteet, maarakenteet, kalliorakenteet, päällysteet, kunnallistekniset järjestelmät, betonirakenteet ja muut tekniset järjestelmät. Lisäksi tuotetaan murskaustöiden ja kunnossapidon erillisindeksejä. Kustannukset on ryhmitelty työvoiman, oman kaluston, ostettujen konepalvelujen, ostettujen kuljetuspalvelujen, materiaalien sekä työmaan yhteiskustannusten panosnimikkeisiin. Panosnimikkeet jakautuvat vielä yksityiskohtaisempiin eriin, kustannustekijöihin. 1.4 Käsitteet Indeksin keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1.5 Lait, asetukset ja suositukset Tilastoinnissa noudatetaan Tilastolakia (280/2004). Tiedonantajilta kerätään vain ne indeksin kannalta välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus. Tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Tiedonantovelvoite perustuu Tilastolakiin (280/2004). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Maarakennuskustannusindeksi on kiinteäpainoinen indeksi, joka lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden kuukausittaisen hintaseurannan. Maarakennuskustannusindeksin painorakenne on muodostettu tyyppihankkeiden ja tyyppiurakoiden perusteella sekä osin laskennallisesti. Hintanimikkeitä on valittu edustamaan yksi tai useampia ominaisuuksiltaan muuttumattomia hyödykkeitä, joiden hintoja kuukausittain seurataan. Hintatietoja kerätään vähintään kolmesta lähteestä tai tiedonantajaryhmästä. Tästä yleisperiaatteesta on jouduttu poikkeamaan silloin, kun jonkun hyödykkeen myyjiä on ollut vähemmän kuin kolme ja hyödykkeelle ei ole ollut vaihtoehtoja tai hyödykkeen kustannusmerkitys on vähäinen. Hintatiedustelut toteutetaan faksi-, puhelin- tai sähköisenä kyselynä. Maarakennuskustannusindeksiä on uudistettu viiden vuoden välein. Uudistuksista on tehty menetelmäkuvauksia: Maarakennuskustannusindeksi 1990=100, Käsikirjoja 32, , 6

7 Maarakennuskustannusindeksi 1995=100, pdf, , Maarakennuskustannusindeksi 2000=100, pdf, heinäkuu 2005 ja Maarakennuskustannusindeksi 2005=100, pdf, syyskuu Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Perusvuodella 2000 tuotetun indeksin osaindeksit kattoivat arviolta 75 prosenttia kaikista maa- ja vesirakennustuotannon kustannuksista ja 85 prosenttia urakoitsijoiden toteuttaman tuotannon kustannuksista. 2005=100 indeksin myötä kattavuus kasvoi, sillä esimerkiksi vesihuoltotyöt korvanneen kunnallisteknisten järjestelmien kuvausalue on laajempi kuin vesihuoltotöiden ja betonirakenteilla laajempi kuin sillanrakennustöillä. 2005=100 indeksiin lisättiin myös uutena osaindeksinä muut tekniset järjestelmät, joka sisältää mm. aikaisemmin puuttuneet valaistus- ja liikenteenohjausjärjestelmät. 2010=100 indeksin rakenne pysyi samana kuin 2005=100 indeksin. Merkittävimmät puutteet ovat edelleen ruoppaus-, viherja viimeistelytyöt sekä satamalaitureiden rakentaminen. Osaindeksit eivät edusta kaikkia erilaisia suunnitteluratkaisuja. 2010=100 perusvuosiuudistuksen myötä on aloitettu uutena katujen ja ratojen ylläpidon indeksien laadinta. Katujen, teiden ja ratojen ylläpidon indeksit muodostavat yhdessä ylläpidon kokonaisindeksin. Ylläpidon osaindeksi - teiden ylläpito- vastaa vanhaa kunnossapitoindeksiä. Tilasto kuvaa maarakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Tilasto ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista. Indeksimuutokset kuvaavat yritysten maksamaa hintaa työvoimasta, koneista, vakuutuksista, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa palvelun ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina tai koko kuukauden keskiarvon mukaisina. Hinnoissa ei ole mukana arvonlisäveroa. Maarakennuskustannusindeksi ilmestyy tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 18. päivä. Mikäli päivä osuu viikonloppuun, indeksi julkaistaan seuraavana maanantaina. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Maarakennuskustannusindeksistä tehdään kuukausijulkaisu sekä yksityiskohtaisempia tietoja sisältävä kuukausituloste. Tilasto julkaistaan yhdessä Maarakennusalan konekustannusindeksin sekä Metsäalan konekustannusindeksin kanssa. Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:stä (puh , [email protected]) tai verkkokaupasta Kuukausituloste voidaan tilata tuotantoyksiköstä (puh , [email protected]). Tietoja on saatavilla myös internetistä Statfin-tilastotietokannasta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Maarakennusalaa koskevia kustannusindeksejä on julkaistu vuodesta 1964 alkaen, kun tierakennuskustannusindeksin tuotanto alkoi. Vuodesta 1980 tierakennuskustannusindeksin rinnalla on julkaistu maarakennuskustannusindeksiä ja vuodesta 1990 lähtien maarakennusalan konekustannusindeksiä. Tie- ja maarakennuskustannusindeksit 1963=100, 1972=100, 1980=100 ja 1985=100 laskettiin pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Indeksit kuvasivat pääasiassa tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten kehittymistä. Vuonna 1990 uudistettiin maarakennuskustannusindeksi täysin. Uudistuksessa muutettiin maarakennuskustannusindeksi urakoitsijoiden kustannusrakenteita ja panosten käyttöä vastaavaksi. Samalla lopetettiin erillisen tierakennuskustannusindeksin tuotanto. Perusvuoden 2005 indeksissä luovuttiin työlajeista. Ne korvattiin osaindekseillä, jotka kuvaavat erilaisia rakenteita ja järjestelmiä. Muita Tilastokeskuksessa vastaavalla periaatteella tuotettuja kustannusindeksejä ovat Rakennuskustannusindeksi, Maarakennusalan konekustannusindeksi, Metsäalan auto- ja 7

8 konekustannusindeksi, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi, Linja-autoliikenteen kustannusindeksi ja Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Maarakennuskustannusindeksin julkaistut pisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta. Maarakennuskustannusindeksiin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä. 8

9 Hinnat ja kustannukset 2013 Lisätietoja Matias Kemppainen Immi Ilomäki Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Maarakennuskustannusindeksi 2013, huhtikuu. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]