Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset



Samankaltaiset tiedostot
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012

HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Hallitus , LIITE 5.

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Reumapotilaan hematologiaa

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Raskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Antitromboottinen lääkehoito

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Uudet antikoagulantit

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

INR-vieritestaus ja omahoito

Tukostaipumus (2 tapausta)

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Maahanmuuttajalapsen anemia

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Lääkkeen määrääjän opas

Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Muu, mikä? Monivitamiinivalmiste, mikä. Helokkiöljyvalmiste Glukosamiinivalmiste. Muuta, mitä

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä Markku Leh9mäki K- SKS

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS

Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit

Komplementtitutkimukset

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

KATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

RAUTA. ferrum. Kirjoittanut Sandra Porthan

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Transkriptio:

Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dosentti, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB / Helsingin yliopisto 15.10.12

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET Verenkuvatutkimukset Anemioiden, infektioiden, malignien veritautien selvittelyt Hemostaasitutkimukset Vuoto- tai tukostaipumustutkimukset, lääkeainemonitorointi Muut Morfologiset veri- ja luuydintutkimukset ja virtaussytometriset tutkimukset, hemoglobinopatioiden selvittelyt

VERENKUVA Perusverenkuva B -PVKT (2474) B -Eryt B -Leuk B -Hb B -Hkr B -MCH B -MCHC B -MCV B -Trom Täydellinen verenkuva B -PVK+TKD (2475) B -PVKT+ B -Neutr B -Lymf B -Mono B -Eos B -Basof (B -Erytroblastit)

Hematokriitti = punasolujen tilavuusosuus * Lasketaan epäsuorasti punasolujen lukumäärästä ja niiden keskitilavuudesta (MCV) Hkr = Eryt x MCV Viiterajat: 39-50 % (miehet) 35-46 % (naiset) Merkitys: veren viskositeetti; vuoto/tukosherkkyys

Punasoluindeksit: 1. Punasolujen keskitilavuus, MCV MCV= Hkr/ Eryt fl (10-15 l) Viiterajat: 82-98 fl 2. Punasolujen keski Hb, MCH MCH= Hb/Eryt pg (10-12 l) Viiterajat: 27-33 pg 3. Punasolujen keski Hb-pitoisuus, MCHC MCHC= Hb/Hkr g/l Viiterajat: 320-355 g/l

Verenkuvatutkimukset: analysaattori, mikroskopia Hyvä luotettavuus ja toistettavuus, nopeus Analysaattori hälyyttää maligneista tai atyyppisistä soluista sekä teknisistä ongelmista -> varmistus mikroskooppisesti (pääsääntöisesti lab.hoitajan toimesta, tarvittaessa lääkäriä konsultoiden)

PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTE (B-Morfo) * kun analysaattorilla ongelmia tulkita PVK/TVK:ta, kone tekee sivelyvalmisteen, joka analysoidaan mikroskoopissa (hoitaja/lääkäri) voidaan pyytää erikseen: epäiltäessä maligneja hematologisia tauteja haettaessa anemian syytä

PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTE Punasolujen Ryhmitys Koko Muoto Kromisuus Polykromasia Valkosolujen Lukumääräarvio Alaluokkien osuudet Varhaismuodot Morfol. poikkeavuudet Trombosyyttien Lukumääräarvio Ryhmitys Koko

VERENKUVA aikuisten viitevälit alaraja yläraja yksikkö B-Leuk 3.4 8.2 E9/l B-Hb naiset 117 155 g/l miehet 134 167 " B-Hkr naiset 35 46 % miehet 39 50 " B-Eryt naiset 3.90 5.20 E12/l miehet 4.25 5.70 " E-MCV 82 98 fl E-MCH 27 33 pg/solu E-MCHC 320 355 g/l B-Trom 150 360 E9/l L-Neut(A) 41 81 " L-Monos(A) 1 11 " L-Eos(A) 1 6 " L-Baso(A) 0 1 " B-Neut 1.5 6.7 E9/l B-Lymf 1.3 3.6 " B-Monos 0.2 0.8 " B-Eos 0.03 0.44 " B-Baso 0.00 0.1 "

VERENKUVA: Erittelylaskentaan lisätyt kommentit Atyyppiset lymfosyytit? Määrä, reaktiivisia / maligneja, plasmasoluja Myelosyyttejä? Blasteja? Merkkejä hemolyysistä? Onko konsultoitu laboratoriolääkäriä?

VERENKUVAAN VAIKUTTAVAT Sukupuoli Ikä Etninen alkuperä Maantiede Raskaus Menopaussi Rasitus Tupakointi Alkoholi Vuorokauden aika Hb ja Hkr korkeimmillaan aamulla Trom, Neutr ja Leuk nousevat päivän mittaan Eos kaksinkertaistuu keskiyöhön mennessä

Verenkuvatutkimus: Kliinisiä sovelluksia Anemiat Infektiot Hb, punasoluparametrit Valkosolujen määrä, jakauma (erotusdiagnostiikassa virus vs. bakteeri ei paljoakaan apua) Onkologia Valkosolujen määrä, malignit solut, granulopoieesin varhaismuodot Vuoto/tukosalttius Hematokriitti, trombosyyttimäärä

ANEMIAT Lievät Keskivaikeat Vaikeat Hb >100g/l Hb 80-100 g/l Hb < 80g/l Luokittelu I Etiologian mukaan II Morfologian mukaan Otettava huomioon: ikä, sukupuoli, rotu, aikaisempi Hb-taso...

Anemian syyt Verenvuoto Hemolyysi B12-vitamiinin / folaatin puutos Luuydininfiltraatti Maligniteetti Sekundäärianemia Talassemiat Hemoglobinopatiat Krooninen raudanpuute

ANEMIAT Morfologia mikrosytäärinen hypokrominen MCV <80 normosytäärinen MCV 80-98 Etiologia verenvuoto akuutti krooninen punasolutuotto raudanpuute makrosytäärinen MCV >98 B12-vitamiinin / foolihapon puute sekund. anemiat punasolujen hajoaminen

RETIKULOSYYTIT Aikuisten viitealue 0,6 2% Retikulosyytit koholla (retikulosytoosi) Vuoto Hemolyysi Hoitovaste rautahoidolle tai B12- vitamiini-substituutiolle Retikulosyytit alentuneet Aplastinen anemia

Mitä vihjeitä anemian syystä verenkuvatuktimus ja retikulosyytit voivat antaa? Punasolut pienenevät kypsyessään MCV korkea, jos punasolut nuoria -> punasolutuotanto voi olla kiihtynyttä Kun Hb on normaalia matalampi -> MCV: pieni MCV: raudanpuute vs. krooninen inflammatio, etninen tausta suuri MCV: luuytimen toiminta kiihtynyttä (esim. veren menetyksen tai rautahoidon aloittamisen jälkeen), hemolyysi, foolihapon tai B12- vitamiinin puute, maksavika normaali MCV: luuytimen toiminnan hiipuminen (virus/bakteeriinfektiot?), leukemia, akuutti vuoto, sepsis

Mitä vihjeitä anemian syystä verenkuvatuktimus ja retikulosyytit voivat antaa? Näkyykö veressä kiihtyneen erytropoieesin merkkejä (suuri MCV, retikulosytoosia, erytroblasteja)? Näkyykö punasolumorfologiassa sivelyvalmisteelta arvioituna muutoksia (kromasia, poikilosytoosi, punasolujen koko)? SIC! Jos useamman linjan sytopenia (absoluuttiset määrät) tai erittelyssä blasteja, pt kuuluu sairaalahoitoon

Raudan aineenvaihdunta: Aikuisessa rautaa 2-4g 70 % hemoglobiinissa, 10 % myoglobiinissa, 20 % varastoissa Ravinnon raudasta imeytyy 2-6(20) % Elimistö säätelee imeytymistä Elimistön raudantarve (mg/vrk): Tytöt Pojat

Raudanpuutteen syyt rautaa menetetään enemmän kuin saadaan vähentynyt raudansaanti riittämätön ruokavalio, imeytymishäiriö lisääntynyt raudanmenetys vuoto, hemoglobinuria, teleangiektasiat, hemodialyysi lisääntynyt raudantarve imeväiset, murrosikäiset, raskaus, imetys, kestävyysurheilijat

Rautastatuksen mittarit Transferriinireseptori (P -TrfR) Transferriinin rautasaturaatio (fp -Trfesat) Rauta (fp Fe) Transferriini (fp -Transf) Ferritiini (S -Ferrit) Luuydintutkimus (Bm -MGGFe) Vaste rautahoidolle

Raudanpuuteanemian kehittyminen 1 VARASTOVAJE luuytimen rauta ferritiini 2 RAUDANPUUTE rauta transferriini transferriinin rautasaturaatio transferriinireseptori 3 ANEMIA MCH MCV Hb punasolumorfologia

Raudanpuutteen laboratoriolöydökset Hb MCV MCH rauta ferritiini transferriini transferriinireseptori luuytimen varastorauta puuttuu

Raudanpuutteen löydökset Normaali Lievät muutokset Selvät muutokset

B12-VITAMIINI TAI FOLAATIN PUUTTEESTA JOHTUVA ANEMIA = Megaloblastinen anemia VERENKUVASSA ANEMIAA JA MAKROSYTOOSIA S-B12-VITAMIINI fe-folaatti

KROONISEN TAUDIN ANEMIA = sekundaarianemia Syöpätauteihin, infektio- tai tulehdustauteihin liittyvä anemia Hb yleensä > 70 g/l; suhteessa perussairauden vaikeusasteeseen Yleensä normosyyttinen, voi olla mikrosyyttinen tai makrosyyttinen (folaatin puutteessa) Erytropoieesi vaimentunut Mahdollisesti kyseessä sytokiinien aiheuttama raudankäytön estyminen punasolutuotannossa (hepsidiinin merkitys?) Rautavarastot ovat siis riittävät

HEMOLYYTTISET ANEMIA Autoimmuuni hemolyyttinen anemia (AIHA) Lääkeaineet Perinnölliset rakenneviat hereditäärinen sferosytoosi lasten tavallisin hemolyysin syy (1:5000) vastasyntyneet, infektion jälkeen, parvorokon jälkeen foolihapon puute Punasolujen elinikä voimakkaasti lyhentynyt

HEMOSTAASI- TUTKIMUKSET

Hemostaasijärjestelmä pysäyttää verenvuodon rajoittaa muodostuneen hyytymän paikalliseksi veren virtaus verisuonen seinämä veren solut ja proteiinit

PRIMAARIHEMOSTAASI Verihiutaleet Von Willebrand -tekijä Verisuonen seinämä HYYTYMIS- JÄRJESTELMÄ Veren hyytymistekijät FIBRINOLYYSI FIX FVIII protrombiini FVa trombiini fibrinogeeni fibrin Plasminogeeni kollageeni endoteeli

Verihiutaleiden ja hyytymisjärjestelmän yhteispeli Trombiini PAR-1, -4 GPIb

HYYTYMISJÄRJESTELMÄ

Hyytymisjärjestelmän estäjät TFPI Aktivoitunut proteiini C Antitrombiini

Antikoagulantit Varfariini (F II, VII, IX, X) Fondaparinuuksi Rivaroksabaani Apiksabaani Hepariini Pienimolekyylinen hepariini (LMWH) Hirudiini Dabigatraani

ADP Verihiutale-estäjät klopidogreeli prasugreeli tikagrelori P2Y 12 TP _ Tromboksaani A 2 _ dipyridamoli camp AA COX-1 ASA GP IIb/IIIa estäjät Abciximabi Tirofibaani Eptifibatidi Fibrinogeeni VWF GP IIb/IIIa

HEMOSTAASITUTKIMUKSET vuotoriski tukosriski lääkehoitojen monitorointi

Vuototaipumus

Poikkeava krooninen verenvuototaipumus Kliininen vuototaipumus / -tauti onko vuototaipumus poikkeava? oireet (vuodon esiintyvyys, määrä, paikka, kesto, yhteys) muut sairaudet, lääkitys, perinnöllisyys Perinnölliset verenvuototaudit von Willebrandin tauti (VWD) trombosyyttidefektit hemofiliat Hankitut (liittyvät perussairauteen, lääkitykseen) maksa- tai munuaissairaus, tulehdus, veritauti, anemia, DIK, syöpä, autoimmuunitauti, verisuoniperäinen tauti varfariini, hepariini, ASA, kipulääkkeet, masennuslääkkeet jne.

Tyypillistä verenvuodolle vuotoalttiilla potilaalla Äkillinen alku Voivat alkaa vähäisen vamman seurauksena tai itsestään Ovat poikkeavan runsaita suhteessa vammaan tai toimenpiteeseen Pitkittyminen Toistuminen Uudelleen alkaminen (jälkivuodot) Esiintyminen useissa paikoissa (yleistynyt vuototaipumus) Seurauksena: anemia

Verenvuodon kohteita Iho, ihonalaiset kudokset Lihakset, nivelet Haavat (pitkittynyt vuoto) Limakalvovuodot: ikenet, kuukautiset, nenäverenvuodot Ruuansulatuskanava Virtsatiet

VERENVUOTOTAIPUMUS Terve VWD tyyppi 1 kantajat trombosyyttihäiriöt Potilas Hemofiliat VWD tyyppi 2 ja 3 BSS, Glanzmann Kliininen diagnostiikka + Laboratoriodiagnostiikka Tulkinta löydöksistä Oikea diagnoosi Suunnattu hoito Potilaan ja hoitavan yksikön informointi

von Willebrandin tauti yleisin periytyvä vuototauti suomal. Erik von Willebrand kuvasi taudin esiintyvyys n. 0,8 1,3 %? vaikeusaste vaihtelee samassakin suvussa Iho- ja limakalvovuodot, mustelmat, toimenpiteiden jälkivuodot yms. päätyypit: Tyyppi 1 (75%): lievä, vw-tekijän vajaus Tyyppi 2 (20-25%): useita alatyyppejä, vw-tekijän rakennevika Tyyppi 3: vaikea, harvinainen, vw-tekijän puutos Diagnostiikka: Vuoto-oireet + laboratoriolöydökset vwf:rco eli vwf-aktiivisuus, FVIII-aktiivisuus, vwf:ag eli vwfpitoisuus, vuotoaika/pfa-100, B-Trom, tyypitys (vwfmultimeerijakauma, ristosetiinin aiheuttama trombosyyttien aggregaatio), Nordic guideline 2008

Hemofiliat A-hemofilia: FVIII-vajaus tai puutos B-hemofilia: FIX-vajaus tai puutos nivel- ja lihasvuoto, spontaanit vuodot, mustelmataipumus Laboratoriolöydökset: APTT pitenee (jos FVIII- tai FIX-aktiivisuus <25%) TT ja vuotoaika/pfa-100 yleensä normaalit B-Tromb normaali FVIII- tai FIX-aktiivisuus % alentunut <1% vaikea 1-5% keskivaikea 5% lievä

Trombosyytit trombosytopenia toimintahäiriöt toimintaan vaikuttavat lääkkeet ASA, ADP-reseptoriestäjät, TRAP-estäjät, GPIIbIIIa-antagonistit Trombosyyttimembraanin reseptorit Intrasellulaariset organellit ja signallointi Nurden & Nurden. Thromb Haemost 2008;99:253-63.

Vuototaipumuksen laboratoriotutkimusten aiheita - suvussa tiedossa oleva vuototaipumus - herkästi spontaaneja tai trauman aiheuttamia mustelmia - vuotanut poikkeuksellisen runsaasti esim. synnytysten tai leikkausten yhteydessä - ollut lihasverenvuotoja, toistuvia keskenmenoja tai runsaita nenäverenvuotoja

Hyytymishäiriöpotilaan tutkimuksia Verenkuva: Hb, Hkr, Leuk, Trom TT ja APTT sekä vuototaipumuksen selvittely -paketti (yleensä vuotopotilas, mutta huom! pitkä APTT voi olla viite tukostaipumuksesta!) Trombosyyttien funktiotutkimus (esim. PFA-100 tai aggregaatiotutkimukset) Maksa-, kilpirauhas-, munuaiskokeet

Hyytymisjärjestelmän tutkimukset APTT =aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika TT / INR tromboplastiiniaika INR = )ISI ( PT [patient] PT [normal] Yksittäiset hyytymistekijät

P APTT, 2783 = aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika mittaa sisäisen hyytymisreitin tekijöiden (XII, XI, IX, VIII, X, V, II ja I) yhteisvaikutusta (HUSLABin viitearvot 23-33 s) seulontatutkimuksena yksinään epäspesifinen ja epäherkkä Käyttö: yhdessä TT-tutkimuksen kanssa hyytymishäiriöiden seulonnassa, hepariinihoidon monitorointi APTT pidentynyt Hyytymistekijäpuutos (esim. FVIII) Vaikea maksan vajaatoiminta Lupusantikoagulantti DIK Hepariinihoito (UFH), (näytteenoton hepariinikontaminaatio) Uudet AK-lääkkeet (dabigatraani, rivaroksabaani)

P -TT = tromboplastiiniaika, 1731 P INR, 4520 P TT viitearvot 70-130% mittaa maksan syntetisoimien, K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden FII, FVII ja FX yhteisvaikutusta Käyttö: vuototaipumuksen selvittely, maksan toiminnan arviointi P -INR mahdollistaa eri laboratorioiden ja menetelmien vertailtavuuden Käyttö: varfariinihoidon tehon monitorointi Terveen henkilön INR (ei AK-hoitoa): n. 0.7-1.2 Hoitoalueet: Laskimotromboosin profylaksia ja hoito, systeemisen embolisaation esto: INR 2.0-3.0 Mekaaninen keinoläppä: INR 2.5-3.5 TT% alentunut /INR pidentynyt: Varfariini-hoito (Marevan) K-vitamiinin puutos Maksan vajaatoiminta Yksittäisen hyytymistekijän vajaus Uudet AK-hoidot (dabigatraani, rivaroksabaani)

VARFARIINI (Marevan ) 1,3% väestöstä, käyttö lisääntyy 10%/v estää verisuonitukosten syntymistä, hidastaa veren hyytymistä estämällä K-vitamiinin toimintaa K-vitamiini on tarpeellinen hyytymistekijöiden muodostumiselle Pitkään ollut ainoa oraalinen antikoagulantti pitkäaikaiseen käyttöön, nyt uusia lääkeaineita rinnalle (dabigatraani 16.9., rivaroksabaani 28.11.) Monet lääkeaineet voivat vaikuttaa varfariinihoidon tehokkuuteen yleisin lääkeaineinteraktioiden ja haittavaikutusten aiheuttaja tehoon ja komplikaatioriskiin vaikuttavat monet tekijät Monitorointi: INR (tromboplastiiniaika) Cannegieter ym. NEJM 1995.

Varfariinihoidon laboratorioseuranta: INR P -TT P -INR K-vitamiini- Riippuvaiset faktorit Protein C Protein S

Varfariinihoito ja INR INR-arvoa seurataan hoidon aikana säännöllisesti Esim. INR-arvo = 2.0, veri hyytyy kaksi kertaa normaalia hitaammin Jos INR-arvo on < 2.0, tukoksen muodostumisriski kasvaa Jos INR-arvo on > 4.5, verenvuotoriski lisääntyy huomattavasti Lääkeannostus määrätään laboratoriotuloksen perusteella aina seuraavaan laboratoriotutkimukseen asti. Seurantatiheys vaihtelee päivistä viikkoihin, kliinisen tarpeen mukaan.

Varfariinihoito: INR-hoitoalue INR tulisi olla suositellulla hoitoalueella. hoitoalue määräytyy sairauden perusteella: Laskimotukoksen, keuhkoveritulpan ja eteisvärinän hoidossa ja ehkäisyssä INR hoitoalue on 2.0-3.0 Sydämen keinoläpän yhteydessä hoitoalue on 2.0-3.5 riippuen keinoläpän sijainnista ja tyypistä. annos otetaan suunnilleen samaan aikaan joka päivä pyritään mahdollisimman tasaiseen päiväannokseen Marevan-kortti: tablettikoko hoidon syy Hoitotaso hoidon kesto päivittäinen hoitoannos seuraava laboratorio-kontrolliaika (INR-kontrolli)

Varfariinihoito: INR-tavoitealue on kapea tukos vuoto 2 3 4 INR 1 / 3 ajasta tulokset ovat tavoitealueen ulkopuolella kapea tavoitealue vieritestaus yleistyy Cannegieter ym. NEJM 1995.

INR-seuranta HUS-alueen perusterveydenhuollossa v. 2010 - selvitys HUSLABissa INR-tutkimuksia n= 355 507 potilaita n= 26 559 13,2 tutkimusta/ potilas/ v. (vaihteluväli 10,2-16,5) Mittausten osuus tuloksista (%) 60% INR-tulostasot hyviä: 63,6 % alueella 2,0-3,0 (vaihteluväli kunnittain 62 66%) 77,5 % alueella 1,9 3,5 (76-80%) INR-taso Helin T ym. Lääkärilehti 2012

Varfariinihoidon toteutus on ongelmallista: Monet tekijät vaikuttavat hoidon tehoon ja komplikaatioriskiin Kliiniset tekijät Ikä, paino,sukupuoli, ravinto Muut taudit (maksan vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta, maligniteetit, aivoinfarkti, hypertensio) Muut lääkkeet hemostaattiset (ASA, ADP-estäjät, hepariini, NSAID) Interaktiot (antibiootit, statiinit jne.) Laboratoriolöydökset: trombosytopenia, anemia Geneettiset tekijät

INR-vieritestauksen toteutuksessa huomioitavaa Laitevalinta Laadunvarmistus Potilasvalinta Käyttäjien ohjeistus, potilasohjaus Hyvin toteutettuna parantaa varfariinihoidon tehoa ja turvallisuutta! Moodi 2009 (kansallinen suositus). Joutsi-Korhonen ym. Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestauksena uusi kansallinen suositus. Suomen Lääkärilehti 2010. UK, Australia (2005), Canada (2007), Cochrane (2007). Heneghan et al. Lancet 2006.

INR-vieritestauksessa huomioitavaa Laitevalinta => kartoitettava laitteet => verifioitava laite => tunnettava laite ja sen ominaisuudet Potilasvalinta => Arvioitava kliinisesti Laadunvarmistus => säännöllinen osa vieritestitoimintaa => laite-/potilaskohtainen seuranta Käyttäjien ohjeistus/ Potilasohjeistus => perehdytys => suunniteltava, järjestettävä ja toteutettava asiantuntevasti Moodi 2002 & Labquality 2009. Joutsi-Korhonen ym. Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestauksena uusi kansallinen suositus. Suomen Lääkärilehti 2010. UK, Australia (2005), Canada (2007), Cochrane (2007).

Vuotopotilaan erikoistutkimuksia Paketit, joiden alatutkimuksia voidaan pyytää myös erikseen: 8665 P-Hyyttek akuutit tilanteet TT, INR, APTT, Trombai, AT3, Fibr, D-dimeeri, FVIII Pysyvän vuototaipumuksen tutkimus, 3355 P-Vuotot mm. TT, APTT, FVII, FVIII, FIX, FXIII, vwfrco

Vuotoaltis potilas hammaslääkärillä - tiedossa etukäteen Diagnoosi? Miten/koska varmennettu? Hoitava lääkäri? Mikä hoito/hoito-ohje potilaalla on? Perinnöllinen, pysyvä tauti (von Willebrandin tauti, hemofilia, trombosyyttitauti) vai hankittu (Marevan, hepariini, ASA, NSAID, perussairaus, anemia )? varfariini- / dabigatraani? /rivaroksabaani? -potilas: Pienet toimenpiteet eivät vaadi huomioita Hampaanpoisto / leikkaus?

Vuotovaaraa lisääviä yleisimpiä lääkkeitä ja sairauksia Lääkkeet Varfariini (Marevan) pienimolekyylinen hepariini (enoksapariini, daltepariini) fraktioimaton hepariini fondaparinuuksi Lisäksi: dabigatraani (Pradaxa), rivaroksabaani (Xarelto), apiksabaani (Eliquis) Asetyylisalisyylihappo (ASA) klopidogreeli, dipyridamoli, verihiutaleiden glykoproteiini IIb/IIIa:n estäjät fibrinolyyttiset lääkkeet steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) suuriannoksinen kalsiumkanavan salpaajahoito Solunsalpaajahoito Sairaudet maksan vajaatoiminta munuaisten vajaatoiminta (Krea >200 mol/l) polycythaemia vera, essentiaalinen trombosytemia, idiopaattinen trombosytopeeninen purppura hoitamaton hypertensio amyloidoosi, aneurysmaattiset verisuonisairaudet, kollageenin synteesihäiriöt hankinnainen verenvuototauti tai muu spesifinen hyytymistekijävaje suoliston imeytymishäiriö Muut tilat runsas alkoholinkäyttö K-vitamiinin puute anemia (Hkr <30) trombosytopenia hypokalsemia Luontaistuotteet esim. omega-3, pellavansiemenet, auringonhattu-uute, suuriannoksinen E-vit

Vuotoalttiuden korjaaminen Voiko hoitoa keskeyttää? Ns. siltahoito (ohjeet, miten Marevan tauotetaan hepariinihoidon avulla) K-vitamiini, trombosyyttisiirrot Paikallinen hoito!

Paikallinen hemostaasi - Traneksaamihappo: Caprilon 100 mg/ml liuos - Laimennetaan veteen 1:1 (5 ml+5ml) ja purskutellaan 1-2 min - Voidaan myös haavasidoksia kostuttaa ja painaa vuotokohtaan - Purskuttelu voidaan uusia esim. 2 h välein sylkäistään pois! - traneksaamihappo-tabletti 500 mg (Caprilon, Cyklocapron )

Vuotopotilas hammaslääkärillä - sattumalöydös / vuotava potilas Hoito: vrt. edellä Jatkohoito ja -diagnostiikka: Kysy lääkkeistä: varfariini, hepariini, dabigatraani, rivaroksabaani, ASA, NSAID, SSRI, luontaistuotteet Potilaan hakeuduttava TK-lääkärille, joka aloittaa selvittelyt ja lähettää mahdollisesti eteenpäin erikoissairaanhoitoon

Tukostaipumus

Tukostaipumus laskimotukos n. 2:1000 /v. yleensä alaraajojen tai lantion alueella, keuhkoissa harvemmin: maksa, perna, keskushermosto toisaalta: toistuvat keskenmenot

Tukospotilas hammaslääkärillä Diagnoosi? Hoito? Tauti sinänsä tuskin ongelma, mutta hoito saattaa lisätä vuotoriskiä Varfariini (Marevan) Hepariini, pienimolekylaariset hepariinit, LMWH (Fragmin, Klexane) Dabigatraani (Pradaxa), rivaroksabaani (Xarelto), apiksabaani (Eliquis) Uusia antitromboottisia lääkkeitä tulossa ASA, klopidogreeli (Plavix), prasugreeli (Efient), tikagrelori (Brilique) Kysy potilaan mahdollisista hyytymishäiriöistä ja hemostaasijärjestelmään vaikuttavista lääkityksistä!