Anja Manninen Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti? Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki 2008 1
DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA D Työpapereita 48 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN 978-952-493-058-1 (nid.) ISBN 978-952-493-053-6 (pdf) ISSN: 1458-3674 Juvenes Print Oy Tampere 2008 2
TIIVISTELMÄ Anja Manninen (toim.) STAGE : Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatti? Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2008 49 s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 liite D Työpapereita, 48 ISBN 978-952-493-058-1 (nid.) ISBN 978-952-493-053-6 (pdf) ISSN 1458-3674 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen -hankkeen, (STAGE) tavoitteina oli l selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden l selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä l tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa. Hankkeen kohderyhminä olivat Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan vanhustyön toimijat ja organisaatiot (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori), koulutusorganisaatiot ja niiden toimijat kohdealueilla, hankkeen toteuttajaorganisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat, potentiaalit koulutukseen hakeutuvat sekä välillisesti kohdealueiden väestö. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana selvitettiin sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeita Itä- Suomessa että olemassa olevaa koulutusta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia selvitettiin kyselyillä Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille sekä syksyllä Mamkin terveysalan 3
laitoksessa opiskelunsa jo aloittaneille. Aineisto analysoitiin syksyllä 2007. Hankkeen tuotoksina saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, valtakunnallisista sekä palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan ammattikorkea- ja toisen asteen koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä. Koulutussisältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Analyysien pohjalta mallinnettiin vaihtoehtoista vanhustyön koulutusta. Pilotoitava koulutus loi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. Lisätietoja Projektin nimi ja rahoittajat Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen (STAGE) 1.1. 1.12.2007 Euroopan sosiaalirahasto, Itä-Suomen tavoite1-ohjelma Etelä-Savon maakuntaliitto Omavastuuosuuden rahoittajat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos (Mamk) Asiasanat: ammatillinen koulutus, lähialueyhteistyö, vanhustyö Teemat: Kasvatus ja koulutus Hyvinvointi ja terveys Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakauppa http://granum.uta.fi/ Verkko-osoite: http://www.diak.fi./files/diak/julkaisutoiminta/d_48_ ISBN_9789524930536.pdf 4
ABSTRACT Anja Manninen (ed.) Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2008 49 pages Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 appendix D Työpapereita, 48 ISBN 978-952-493-058-1 (pbk) ISBN 978-952-493-053-6 (pdf) ISSN 1458-3674 The aims of the Project for the regional developing of higher education in social- and health care field (STAGE) were l to find out how to produce more advantageous services for ageing people by developing the gerontologic contents and educational methods and contents of social-, diacony - and health care education. l to research the popularity of career in services for ageing people among young persons as well as to find out the needs of co-operation and possibilities of recruiting potential students over the eastern border l to generate alternative models and routes for higher education in international context. The target groups of the project were actors and organizations (private, public and the third sector) of elderly care in Eastern Finland and in Russian Karelia, educational institutions and their actors in the project regions, the personnel and students of the executive organizations, potential applicants for the educations and indirectly people in the target area. The project was carried out in co-operation with the health care department of MAMK, which focused its work in know-how of health care while DIAK focused in social- and diacony fields. The activities were divided in two phases: research and modelling. The existing education and needs for 5
services and competences in gerontological work in Eastern Finland and in Karelia were researched in spring 2007. The attractiveness of gerontological work among young persons as well as the possibilities for recruiting staff were studied by questionnaires for young and adult applicants in DIAK and among persons starting their studies in MAMK. The analysis was done in autumn 2007. The results gave in advance information of the service needs of elderly people, information of the national and organizational strategies and visions as well as the popularity of gerontological work in Eastern Finland and in Karelia. In addition to this, the educational institutions gained information of the existing contents for higher and intermediate educations concentrated on working with elderly people. The knowledge of the educational contents is significant in identifying and granting earlier knowledge and skills. Based on the analyses an alternative education for working with elderly people was modelled. The pilot education provided a good base for developing alternative models and routes for higher education also in the international context. More Information: The name and the financiers of the project Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) 1.1.2007 31.12.2007 European Social Fund, The target programme 1 in Eastern Finland The Regional Council of Etelä-Savo Co-financing Diaconia University of Applied Sciences (Diak) and Mikkeli University of Applied Sciences (MAMK) Keywords: education, elderly care, international co-operation Available: Printed; Open access Order: Granum http://granum.uta.fi/ 6 Open access: http://www.diak.fi./files/diak/julkaisutoiminta/d_48_ ISBN_9789524930536.pdf
Es i p u h e Kovin kaukana ei ole vielä se aika, jolloin vastavalmistunut hoitoalan ammattilainen sai olla onnellinen saadessaan edes tilapäistä työtä. Nyt, vain muutamia vuosia myöhemmin, ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysalan työnantajat joutuvat kilpailemaan saadakseen osaavia työntekijöitä. Nuorten ikäluokkien voimakas pieneneminen kasvukeskusten ulkopuolella on johtamassa myös alan oppilaitokset entistä kovempaan kilpaan hyvistä opiskelijoista. Mistä ja millä houkuttimilla löytyisi täydennystä väheneviin opiskelijajoukkoihin? Miten saada nuoret kiinnostumaan terveysalan koulutuksesta ja erityisesti työstä vanhusten parissa? Vai löytyykö ratkaisu aikuisten uudelleen kouluttamisesta? Eläköityvä väestö jättää jälkeensä paljon vapaita työpaikkoja ja tuo myös kokonaan uudenlaisia haasteita. Valtaosa eläkkeelle jäävistä on vireitä, täynnä intoa toteuttamaan kaikkea sitä, mihin työvuosina ei ole ollut aikaa tai voimavaroja. Miten heidän tarpeisiinsa vastataan? Onko meillä koulutusta, joka valmentaa tuottamaan palveluita tälle kohderyhmälle? Olisiko kehitettävä kokonaan uudentyyppistä monialaista koulutusta, joka auttaa hyödyntämään ikääntyvien ihmisten osaamista ja ylläpitämään ja kehittämään heidän toimintakykyään? Ikääntymisen myötä kasvaa vähitellen myös erilaisten hoivapalveluiden tarve. Millaista erityisosaamista niiden toteuttamisessa tarvitaan? Miten vanhustyön osaaminen toteutuu olemassa olevassa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa? Millaista vanhustyön koulutusta ylipäänsä on tarjolla? Miten sitä pitäisi sisällöllisesti kehittää? Stage-hankkeessa on etsitty vastauksia yllä oleviin kysymyksiin Diakin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja vanhustyön käytännön toimijoiden yhteistyönä. Hankkeen painopisteenä ovat erityisesti Itä-Suomen vanhustyön koulutuksen kehittämistarpeet. Alueellisen kehittämisen tueksi on kartoitettu tilannetta Iso-Britaniassa, Tanskassa ja Venäjällä. Tulokset antavat hyvän pohjan rekrytoinnin ja koulutuksen sisältöjen kehittämiselle. Pirjo Hakala vararehtori, Diak 7
Projektipäällikön puheenvuoro Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatiksi kaikki ikäihmisten asialla Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta oli syntynyt ammattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Tärkein motiivi oli huoli vanhuspalvelujen ja osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa. Nuorisoikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja sekä koulutuksen sisältöjä tarkastellen että työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Tammikuussa 2007 käynnistyi Diak Idän hallinnoimana Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellisen kehittämisen hanke, työnimeltään STAGE. Projekti oli Etelä-Savon maakuntaliiton ESR- rahoituksella rahoittama ja sen toteutuksessa Diakin partnerina oli Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitos. Päätös hankerahoituksesta oli saatu joulun alla 2006 ja hankkeen perustamiskokous pidettiin 23.1.2007. Kokouksessa linjattiin muun muassa työnjakoa Diakin ja Mamkin välillä. Projektipäällikkö tuli Diakista ja hänen työparinsa Mamkista, molemmat toimivat hankkeessa osa-aikaisina. Projekti käynnistyi ohjelmakauden lopulla, ja toteutusaikaa oli vain vuosi. Käytettävissä olevaan aikaan nähden tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja haastavat. Tavoitteena oli kartoittaa vanhustyön tilannetta, koulutusta ja osaamistarpeita sekä mallintaa tulevaa koulutusta. Lisäksi tuli selvittää lähialueyhteistyön mahdollisuudet. Aikaa ei ollut hukattavaksi projekti tuli saada mahdollisimman nopeasti käyntiin ja niin tehtiin. Mutta vaikka projektiryhmän toiminta käynnistyikin juohevasti ei projektin tehtävien hoitaminen aina ollut pelkkää päivänpaistetta, siitä pitivät huolen muut velvoitteet, koska kaikki projektin toimijat olivat osa-aikaisia. Projektin onnistumisen kannalta toimijoiden aikaisempi monivuotinen hankeyhteistyö oli tärkeä etu ja voimavara. Projektiryhmä tunsi toisensa hyvin, yhteistyö oli tuttua jo aiemmista projekteista, joten yhteistoiminta käynnistyi mutkattomasti. Toteutussuunnitelmaan konkretisoitiin tehtävät 8
ja työnjako, selvitystyö saatiin käyntiin. Yhteisten toimintatapojen hakemiseen ei haaskautunut aikaa. Kumppanin tuki auttoi jaksamaan silloinkin kun oma usko asiaan oli hiipumassa. Mamkin projektivastaava Elina Jouppila- Kupiaista, lehtori Tuula Tarhosta ja projektisihteeri Sonja Pyykköstä ilman projektin tavoitteet olisivat monilta osin jääneet saavuttamatta. Ehdoton voimavara ja vahvuus projektissa oli ohjausryhmä. Ohjausryhmään oli onnistuttu saamaan asiantuntevat, kiinnostuneet ja innostavat jäsenet. Kokouksissa käydyt keskustelut veivät projektia eteenpäin. Ryhmä edusti laajasti vanhustyön eri toimijoita, niin valtion hallintoa, käytännön vanhustyötä tekeviä kuin eri asteen koulutustakin. Myös hoiva-alan yrittäjyyden näkökulma oli käytettävissä. Ohjausryhmää haluan erityisesti kiittää kannustavasta ja paneutuvasta työskentelystä. Yhteistyötä projektissa tehtiin myös monien muiden tahojen kanssa. Lähialueen mahdollisuuksien kartoittamiseksi projektin toimijat tekivät tutustumismatkan maaliskuussa Pietarin alueelle. Kohteena oli Inkerin kirkon Teologinen Instituutti Keltossa ja Business Representative Office of Eastern Finland Pietarissa. Matkan aikana päästiin tutustumaan vanhustenhuollon todellisuuteen lähialueella ja saatiin rekrytoitua paikallista selvitystyötä tekemään palvelukodin johtaja Natalia Väisä. Hänen työparinaan oli Teologisen instituutin kouluttaja, suomalainen teologi, diakonissa Maija Antikainen. Molemmat ansaitsevat lämpimät kiitokset paneutumisestaan haastavaan selvitystyöhön. Ikäihmisten asia on ollut monen muunkin hankkeen ja projektin agendana. Hankeyhteistyönä toteutettiin joitakin ikääntyvälle väestölle suunnattuja tapahtumia. Stage-projektin tavoitteena näissä yhteistyötapahtumissa oli luoda positiivista mielikuvaa vanhuudesta elämänvaiheena ja näin myös työalana. Mikkelissä Elixir toteutti vanhustenviikon tapahtuman. Opiskelijat osallistuivat tapahtumiin toteuttajina ja pienimuotoisten kyselyjen tekijöinä. Hankekumppaneina Pieksämäellä olivat Pieksämäen kaupungin vanhustyön kehittämishanke, Senet-hanke ja Ilona-hanke aktiivisine projektinvetäjineen. Iloa ja apua ikäihmisten arkeen tapahtuma veti paikalle satamäärin kiinnostuneita vetonaulanaan Aira Samulin. Vanhustyön koulutussisältöjen kehittämisessä, osaamistarpeiden kartoituksessa ja ideoinnissa on tarvittu laaja joukko toimijoita eri puolella Itä- Suomea. Kyselyihimme vastattiin paneutuen ja koulutussisältöjen suunnitteluun annettiin arvokkaita ideoita ja tuoreita näkökulmia. Kaikkia tahoja 9
on tässä mahdotonta mainita, kuitenkin erityiskiitoksen haluan antaa Koivurannan palvelukeskuksen johtaja Ritva Häkkiselle sekä lehtori Eija Rautasalolle sisällön suunnitteluun paneutumisesta. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: projektin hallinnoinnissa on aina oma työsarkansa. Stage-hankkeen taloushallinnoinnista huolehti asiantuntevasti hallinnon sihteeri Raija Kuusinen, kokousjärjestelyt taas hoiteli mallikkaasti Tiina Hallenberg. Molemmille lämpimät kiitokset arvaamattoman suuresta avusta. Anja Manninen projektipäällikkö 10
Si s ä l ly s 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA 13 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMA 16 3 TOTEUTUNUT TOIMINTA 18 3.1 Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeesta Itä-Suomessa ja Venäjällä 18 3.2 Koulutustarjonnan kartoitus 21 3.3 Rekrytoinnin ja vetovoimaisuuden selvittäminen 22 3.4 Vanhustyön kansainvälisiä näkymiä ja koulutus Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä 26 3.5 Vanhustyön osaaminen ja osaamishaasteet valtakunnallisisssa asiakirjoissa ja hankkeissa 37 3.6 Hankkeen tulokset ja jatkohankkeen suunnittelu 40 4 TIEDOTTAMINEN JA ARVIOINTI 45 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 LÄHTEET 49 LIITTEET Liite 1: Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksesta Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä 50 11
12
1 Ha n k k e e n l ä h t ö k o h t i a Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta syntyi Etelä-Savossa toimivien am-mattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Päällimmäisenä oli väestökehityksen myötä voimistunut tarve selvittää, miten lisääntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata. Nuoriso-ikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja myös ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen ja työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Hallitusohjelmassa todetaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ikääntymisen olevan suuri haaste. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikuttavat oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Työvoimatarpeen alueelliseen ennakointiin tulisi hallitusohjelman mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Hallitusohjelmassa luvataan turvata myös vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan näkökulmina kotihoidon painottaminen, ikääntyvien toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen sekä kuntouttavan työotteen vahvistaminen. Ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkostosta luodaan kattava. (www.valtioneuvosto.fi/ hallitus/hallitusohjelma/fi) Nämä tavoitteet luovat haasteita myös koulutusorganisaatioille. Kirkolliselta arvopohjalta toimivan Kirkon sosiaalifoorumin teeseissä vuosilta 2006 2007 sanotaan ihmisarvoisen vanhuuden kuuluvan jokaiselle ja yhteisöllisyyden kuuluvan ihmisarvoiseen vanhuuteen. Työntekijöiden vanhusosaamista sekä valmiuksia auttaa myös erityistä tukea tarvitsevia vanhuksia tulee lisätä. Vanhusten hoito on työtä, johon tarvitaan motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. (Kirkkopalvelut 2007) Itä-Suomen kuntia yhdistävä piirre on väestönkehitys: väestö vähenee, ja vähenemisen on ennustettu myös jatkuvan. Enimmillään väheneminen on maakuntien reuna-alueilla. Taustalla on suuriin ikäluokkiin ja ikääntyneisiin painottunut väestörakenne sekä muuttotappio. Suurimpia menettäjiä 13
14 jatkossa ovat pienet, syrjäiset kunnat. Vuonna 2020 Itä-Suomen maakunnissa arvioidaan yli 65-vuotiaiden osuuksiksi 27 30 %. Ikääntyneiden palvelujen kysyntä tulee kasvamaan samanaikaisesti työvoiman tarjonnan supistumisen kanssa. Ikääntymiskehityksen vaikutuksia vahvistaa muuttoliike, joka tyhjentää syrjäisiä maakuntia. Useiden objektiivisten hyvinvointimittareiden mukaan Itä-Suomen maakunnissa voidaan huonommin kuin Suomessa keskimäärin. (ISO 2007) Ikääntyneiden osuuden ja vanhustenhuollon kustannusten nousu ovat johtaneet kotona asumisen edistämiseen. Varjopuolina tässä suuntauksessa ovat esimerkiksi vanhusten yksinäisyys ja omaishoitajien uupuminen. Laitoshoidon ja palveluasumisen kritiikissä keskustelu on kohdentunut henkilökunnan määrään ja osaamiseen. Itä-Suomen lääninhallituksen arviointiraportin mukaan vanhusten palvelut tuotetaan liian vähäisellä henkilöstöllä mitoitus on ollut laatusuositukseen verrattuna keskiverron ja välttävän välillä. (Itä-Suomen läänin peruspalvelujen tila 2005) Palvelutuotannon valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että n. 90 % yli 75-vuotiaista voisi asua omassa kodissaan ja edelleen noin joka kymmenes olisi palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Itä-Suomessa tämä tavoite on saavutettu ja sen lisäksi kotihoidon avun piirissä olevien osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Sosiaalialan kehittämisessä on painotettu Itä-Suomessa nimenomaan vanhustenhuollon palvelujen kehittämistä. Hankkeiden avulla on pyritty luomaan edellytyksiä vanhusten kotihoidolle sekä kehittämään kotihoitoon liittyviä palveluja. Itä-Suomen maakuntia koskettavia haasteita ovat edelleen korkea työttömyys, pitkittynyt pienituloisuus sekä väestön väheneminen ja vanheneminen. Palvelurakennetta on välttämätöntä uudistaa ja löytää uusia palvelujen tuottamisen malleja. Hyvinvointialan kehittämisen painopisteeksi tulisi nostaa henkilöstön rekrytoimisen turvaaminen. Tähän asti kehittämistyössä on keskitytty enemmän siihen, millä palvelurakenteella ikääntyneitä hoidetaan kuin siihen, minkälaiset osaajat heitä hoitavat. (ISO 2007) Vanhustyön ammatillista koulutusta järjestetään Suomessa hyvin monella eri koulutusasteella, ammattikorkeakoulutasoisia näistä ovat sosionomi-, geronomi-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukset. Vanhustyön osaamissuosituksia on tarkasteltu kansainvälisissä projekteissa (esim. Toward Active Old Age) ja sosiaali- ja terveysalan kompetenssimäärityksissä. Koulutusaloilla tuotettavaa osaamista on näiden lisäksi tarkasteltava myös suhteessa
yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen. AMOK-hankkeessa on kartoitettu tulevaisuuden työelämä- ja osaamistarpeita sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon ennakointiryhmä korostaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa asiakkuusosaamisen ja kestävän kehityksen käytänteiden oppimista. Alalla toimivien yhteisinä erityisosaamisen alueina tuodaan esille kuntouttava työote, ohjaamisosaaminen, prosessiosaaminen ja yrittäjyysosaaminen. Kansainvälistyminen, moniongelmaisuus, ikääntyminen, muuttuvat toimintaympäristöt, taloudelliset reunaehdot ja arvojen muuttuminen ovat ilmiöitä, jotka vaativat koulutusorganisaatioilta herkkyyttä tunnistaa tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista. Ikääntyvien itsenäisen selviytymisen tukeminen esimerkiksi tarjoaa luontevan toimintakentän monialaiselle yhteistyölle.(amok, Etelä-Savon ennakointiryhmä 2007) 15
2 Ha n k k e e n k u vau s Hankkeen tavoitteina oli - selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden - selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä - tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mamkin terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana tehtiin selvityksiä sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa että olemassa olevasta koulutuksesta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia suunniteltiin selvitettäväksi opiskelijoiden oppimistehtävinä, mutta se jäi toteutumatta opiskelijoiden kurssivalinnoista johtuen. Valmisteltiin opiskelijoiden oppimistehtävinä toteutettava koulutushalukkuuden kartoitus ja tehtiin Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille kysely vanhustyön vetovoimaisuudesta. Selvityksillä kootun aineiston analyysi toteutettiin syksyllä 2007. Analyysin pohjalta tehtiin johtopäätökset ja mallinnettiin jatkohankkeessa pilotoitava vaihtoehtoinen vanhustyön koulutus. Hankkeessa saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä sekä ammattikorkeakouluissa että toisen asteen koulutuksessa. Koulutussi- 16
sältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Pilotoitava koulutus loisi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. 17
3 Toteutunut toiminta 3.1 Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa Kysely Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeita kartoitettiin kyselyillä kunnan vanhustyöstä vastaaville viranomaisille (perusturva- tai sosiaalijohtajat, vanhustyön johtajat), seurakuntien vanhustyöstä vastaaville sekä hoiva-alan yrittäjille. Kuntaselvitykset kohdistuivat Rautalammille, Pieksämäelle, Ilomantsiin, Puumalaan, Heinävedelle, Kainuun alueelle ja Varkauteen. Seurakunnista mukana ovat olleet Iisalmi, Mikkeli, Siilinjärvi ja Kajaani. Yksityisiä yrityksiä oli kolme: Koivurannan palvelukeskus, Hoitokoti Iltarusko ja Palvelukeskus Kontiola. Ohjausryhmän jäsenten kautta hanke on saanut arvokasta tietoa Anna-kodin ja Pieksämäen sairaalan vanhusasiakkaiden tarpeista. Kyselyjä täydennettiin kahden kunnan vanhustyön ja kotihoidon henkilöstölle toteutetun osaamiskartoituksen tuottamalla tiedolla. Palvelutarpeita, osaamisvaatimuksia ja vanhustenhuollon tilannetta kunnissa, seurakunnissa ja yksityisissä palveluyrityksissä kuvattiin hyvin samansuuntaisesti. Kokonaiskuvaa vanhustenhuollon haasteista ja tulevaisuuden painopistealueista luonnehtivat seuraavat ilmiöt: - Monisairaiden ja huonokuntoisten vanhusten osuus on kasvamassa. - Yksinäisyys on haasteena kotihoidossa, mutta myös laitoksissa. - Palvelurakenteen muutos on käynnissä, avopalveluja lisätään ja laitoshoidon osuutta supistetaan, ja palveluasuminen on tulossa perinteisten laitoshoitoratkaisujen tilalle. - Haja-asutusalueen palvelujen tuottamiseen liittyy erityisiä ongelmia, jotka tiedostetaan. Lähiyhteisön mahdollisuuksien hyödyntäminen on kehittymätöntä. - Henkilöstön jaksaminen ja motivaation säilyminen on tulevaisuudessa iso haaste. 18
- Yksityisten palvelutuottajien tarve lisääntyy; palvelujen ostaminen on yhä yleisempää, siitä on tullut realistinen vaihtoehto turvata vanhustenhuollon monipuoliset palvelut. - Henkilökunnan keski-ikä on lähes kaikkialla korkea, noin 50 vuotta. Seurakunnissa esille nousivat erityisesti kokemukset, joiden mukaan: - Diakoniatyöntekijät toteuttavat ja täydentävät sijaintikuntansa vanhustenhuollon strategiaa. - Useimmissa seurakunnissa ongelmana on haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen. Vanhusasiakkaiden elämäntilannetta vaikeuttavat asuntojen puutteellisuus, varattomuus, perherakenteen höltyminen, sairastavuus sekä palvelurakenteen laitospainotteisuus. - Painopisteen siirtyminen avopalveluihin näkyy lisääntyvinä tarpeina ja odotuksina myös diakoniatyössä. - Vanhustyössä toimivien diakoniatyöntelijöiden ikärakenne on useissa seurakunnissa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, korkeahko, 40 60 vuotta. Yksityiset yksiköt toivat esille lähitulevaisuuden kehityssuunnan: - Entistä sairaampia, ikääntyneempiä ja muistiongelmaisia vanhuksia tulee asiakkaiksi. - Lyhytaikaisen, jaksottaisen hoidon asiakkaat tuovat uusia haasteita osaamiselle, koska kuntouttavamman työotteen vaatimus korostuu. Kaikissa vastaajaryhmissä osaamisen haasteina nousivat esiin seuraavat asiat: - muistihäiriöisten vanhusten tukeminen ja lisätiedon tarve erityisesti dementoivista sairauksista - ikäjohtamisen kehittämiseen liittyvät osaamistarpeet - kuntoutusosaamisen vahvistaminen koko palvelukentässä - sosiaalityön osaamisen vahvistamisen ja toiminnallisen osaamisen tarve - gerontologisen osaamisen lisääntyvä tarve - hengellisen työn ja sielunhoidon osaamisen vahvistaminen - vertaistuen ja omaishoidon tukemisen valmiuksien parantaminen - mielenterveystyön ja psykogeriatrisen osaamisen vaatimusten lisääntyminen - verkostotyön taitojen vahvistaminen 19
- asianmukaisen hoidollisen koulutuksen tarve: monisairaat vanhukset tarvitsevat vankkaa perushoitotyön osaamista, puutteina nähdään etenkin dementia- ja lääkeosaamisen vähäisyys. Selvitys lähialueiden tilanteesta Lähialueen tilanteen selvittämiseksi projektin henkilöstö teki tutustumismatkan Pietariin ja Kelttoon, jossa sijaitsee Inkerin kirkon koulutuskeskus. Matkan aikana rekrytoitiin paikallinen henkilö selvittämään palvelujen tarvetta, työntekijöiden koulutusta ja mahdollisia yhteistyöodotuksia. Mamkin Pietarin toimisto selvitti Pietarin yliopistojen vanhustyön koulutusta ja koulutusorganisaatioita. Itärajan takana suomalaiseen koulutusjärjestelmään verrattavaa vanhustyön koulutusta ei ole lainkaan. Vanhustenhuollossa toimivilla koulutetuilla henkilöillä on yleensä hoitotyön koulutus. Sosiaalialan koulutus on Venäjällä hyvin nuorta, ja sosiaalialan koulutuksen saaneet sijoittuvat muille sektoreille kuin vanhustyöhön. Vanhuspalveluja on tarjolla hyvin niukasti. Hankeyhteistyön mahdollisuudeksi jo tutustumismatkan yhteydessä nousi lähinnä avainhenkilöiden kouluttaminen Venäjän Karjalan oman palvelujärjestelmän vahvistamiseksi. Selvitykset palvelujen käyttäjien odotuksista Ikääntyvien omia toiveita selvitettiin Mikkelin Elixirin asiakkaiden keskuudessa. Opiskelijat haastattelivat Elixirissä käyneitä henkilöitä heidän odotuksistaan sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen. Hanke oli toteuttamassa ikäihmisten tiedotus- ja virkistystapahtumaa Pieksämäellä lokakuussa yhteistyössä Pieksämäen kaupungin vanhustenhuollon kehittämishankkeen ja naisyrittäjyyden vahvistamiseen tähdänneen Ilonahankkeen kanssa. Tapahtumassa oli tietoiskuja ikääntyville ajankohtaisista asioista kuten korjausrakentamisesta, perinnöistä, lääkehoidosta ja mielenterveydestä. Tapahtumassa myös esiteltiin erilaisia hyvinvointiin ja omatoimisuuteen liittyviä tuotteita ja palveluja. Kävijöitä oli noin 600. Opiskelijat toteuttivat kävijäkyselyn, johon oli sisällytetty myös kysymys palvelutoiveista. 20
3.2 Koulutustarjonnan kartoitus Koulutustarjontaa selvitettiin analysoimalla olemassa olevia sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmia sekä tekemällä tutustumiskäynti Stadiaan, jossa on kehitetty ja aloitettu geronomikoulutus. AMK- opinnot -Vanhustyöhön suuntaavaa tutkintoon johtavaa koulutusta on tarjolla viidessä itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa joko hoitotyön tai sosiaalialan koulutusohjelmassa (Savonia, Kajaani, Mikkeli, Pohjois-Karjala ja Diak Itä). - Savoniassa myös fysioterapian, terveydenhoitotyön ja suun terveydenhoidon koulutusohjelmissa on vanhustyön sisältöjä samoin kuin Mikkelin Savonlinnan laitoksella fysioterapian koulutusohjelmassa. - Vanhustyön opintojen laajuudet vaihtelevat koulutusohjelman mukaan 3 30 opintopisteeseen. - Osa vanhustyön opinnoista on tarjolla vaihtoehtoisina opintoina. - Ammattikorkeakoulutasoisia vanhustyön erikoistumisopintoja ei selvitysajankohtana ollut tarjolla missään itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa. - Avoimen amk:n opetuksena oli tarjolla mm. Miten lisää elämänlaatua? Vanhustyön kuntouttava työyhteisö 3 op (Mikkeli), Vanhuus-opintokokonaisuus (tutkintoon johtavan koulutuksen sisällöin) 18 op (Diak) ja Iäkkäiden jalkojenhoito, (Mikkeli) 2 op. - Täydennyskoulutustarjonnassa oli joitakin päivän mittaisia koulutuksia kuten Miten ehkäistä vanhuksen kaatumista, Seniori-ikä ja diabetes ja Tunnistatko ikääntyvän ravitsemusriskit. Toisen asteen koulutus - Lähihoitajakoulutuksissa vanhustyön koulutusohjelma oli tarjolla kuudessa oppilaitoksessa (Kainuun ammattiopisto, Sisälähetysseuran oppilaitos, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Mikkelin ammattiopisto, Pohjois- Karjalan koulutuksen kuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto). Vanhustyön kokonaisuuksien laajuudet vaihtelevat 36 40 opintoviikkoon ( 54 60 op). 21