Valon strategia 2013 2015 yhteinen tekeminen on kilpailuetumme rytminvaihdos innostava tulevaisuus kumppanuus yhdessä tekeminen Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry
Sisällys 1. Rytminvaihdoksella innostavaan tulevaisuuteen 3 2. Yhteinen visio ja Valo yhdistävänä voimana 4 3. Yhdessä tekeminen menestystekijänä 4 4. Valinnat vision toteuttamisessa 5 4.1. Arvostus ja resurssit 5 4.2. Menestyvä urheilu 6 4.3. Liikunnallinen elämäntapa 7 4.4. Yhdistävät palvelut yhteisön sisäisenä valintana 7 5. Strategian toteuttamisen päälinjat 8 6. Toimintaympäristö haastaa muutokseen 9 2
1. Rytminvaihdoksella innostavaan tulevaisuuteen Strategia toteuttaa yhteistä visiota Valon strategia kuvaa sen valinnat, tavoitteet ja toimenpiteet sekä tavan toimia ja tehdä työtä. Strategian kuvaamilla valinnoilla Valo toteuttaa omalta osaltaan liikuntajärjestöjen yhteisön visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020. Strategia koskettaa koko liikunnan järjestökenttää ja kumppaneita sekä vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa. Mukana ihmisen koko elämänkulussa Valon tehtävänä on edistää fyysistä aktiivisuutta, liikuntaa, urheilua ja kansalaistoimintaa ihmisen elämänkulussa periaatteella vauvasta vaariin ja muksusta mummuun. Valo näkee laajasti ihmisen koko elämänkulun lapsista ikäihmisiin, arjen fyysisestä aktiivisuudesta terävimpään huippu-urheiluun. Strategia kuvaa elämänkulun kokonaisuuden puitteissa tehtyjä kohdennettuja valintoja ja niitä vastaavia toimenpiteitä vuosille 2013 2015. Tehdyillä valinnoilla nähdään olevan merkittävin vaikutus Visio 2020:n toteuttamisessa ja yhteisön elinvoimaisen tulevaisuuden varmistamisessa. Strategian valinnat on tehty huomioiden rajalliset resurssit ja olemassa oleva osaaminen. Jäsenjärjestöt ja kumppanit toteuttavat omalta osaltaan elämänkulun eri vaiheiden liikuntaa ja urheilua tukevia toimenpiteitä. Yhteinen tekeminen on kilpailuetumme Liikuntajärjestöt ovat edellisen liikunnan ja urheilun rakennemuutoksen jälkeen toimineet liian paljon erillään. Nykyiset rakenteet ja toimintatavat eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue yhteisen vision toteuttamista. Toimintaympäristön muutos haastaa liikuntajärjestöt tiivistämään yhteistyötään. Liikuntajärjestöt päättivät vuonna 2010 yhteisestä visiosta. Vision toteuttamisen ensimmäisessä vaiheessa järjestöt yhdistivät voimiaan ja perustivat Valon. Aluejärjestöjen kanssa luotiin yhteinen johtamisjärjestelmä. Rakenteiden ja toimintatapojen muutoksen toisessa vaiheessa jatketaan koko liikunnan järjestökentän toiminnan tehostamista. Kumppanuus on tämän strategian kulmakivi. Yksin tekemällä emme pääse haluttuun tulokseen eikä yksin tekemällä löydetä parhaita ja vaikuttavimpia ratkaisuja. Yhteen hiileen puhaltamalla strategian valinnat ja tavoitteet toteutuvat. Kumppanuus edellyttää mukana olevien tahojen lähtökohtien ymmärtämistä ja kunnioittamista, yhteistä tavoitetta ja aitoa sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Tulokset ratkaisevat Yhteisön vision ja tämän strategian tavoitteena on synnyttää lisää laadukasta liikettä paikallisella tasolla. Liikuntajärjestöjen yhteinen tekeminen lisääntyy, jonka seurauksena mehenki vahvistuu, toiminnan yhteinen maali kirkastuu. Yhteiseen vaikuttamiseen saadaan enemmän voimaa. Järjestökenttä selkiytyy, päällekkäisyydet poistuvat. Seuratoiminnan tulevaisuus turvataan. Ihmisten arjen liikkumista mahdollistavat tahot saavat tukea toimintaansa. Jäsenjärjestöt saavat parempia palveluita. 3
Valon ensimmäisen strategiakauden 2013 2015 jälkeen arvioidaan seurannan pohjalta valintojen toteutuminen ja vaikuttavuus. Tarvittaessa valintoja, tavoitteita ja toimenpiteitä suunnataan uudelleen. Tämän strategiakauden aikana tunnistetaan ja valmistellaan seuraavan strategiakauden valintoja, tavoitteita ja toimenpiteitä. 2. Yhteinen visio ja Valo yhdistävänä voimana Visio: Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Toiminta-ajatus: Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhdistävä voima 3. Yhdessä tekeminen menestystekijänä Valo haluaa olla liikuntaa ja urheilua toteuttavia tahoja yhdistävä voima. Nykyinen liikuntajärjestöjen yksin ja erikseen tekemisen kulttuuri ei tue parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen vision toteutumista. Siksi strategiassa painotetaan valintojen ja tavoitteiden toteuttamista yhdessä sidosryhmien, kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Strategia haastaa kumppanimme osa-optimoinneista ja järjestökohtaisista valinnoista yhteiseen strategiseen näkyyn sekä laajempiin ja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin. Yhdessä tekeminen on kilpailuetumme, joka varmistaa koko yhteisön ja sen eri toimijoiden elinvoimaisuuden haasteellisen tulevaisuuden edessä. 4
Visio 2020:n toteuttaminen ja maailman muutos edellyttävät uusia toimintatapoja kukaan ei yksin pääse haluttuun tulokseen, yhdessä jokainen yhteisön toimija saa aikaan vaikuttavia tuloksia. Valo kokoaa yhteen ja yhteiseen tekemiseen toimijoita ja resursseja. Sen seurauksena resursseja käytetään järkevämmin ja kaikkien toiminta on tuloksellisempaa. Strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaamisen tason nostamista Valossa ja koko yhteisössä. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja toisilta oppiminen ovat avainasemassa. Onnistuneeseen kumppanuuteen kuuluu kaikkien asianosaisten sitoutuminen yhteistyöhön. 4. Valinnat vision toteuttamisessa Valo toteuttaa strategiakaudella seuraavia neljää valintaa yhdessä kumppaneiden kanssa. 4.1. Arvostus ja resurssit Asenne ja arvostus liikuntaa ja urheilua kohtaan on ratkaisevaa sekä yksilöiden että organisaatioiden ja instituutioiden päätöksenteossa ja niiden panostuksessa liikuntaan ja urheiluun. Arvostuksen saaminen ja resurssien turvaaminen edellyttävät liikunnalta ja urheilulta vahvaa kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista sekä aktiivista vastuunottoa eettisissä kysymyksissä. Vaikuttaminen kohdistuu laajasti fyysisen aktiivisuuden edellytysten ja olosuhteiden turvaamiseen ja kehittämiseen ihmisen koko elämänkulussa. Vision toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja liikunnan ja urheilun olosuhteisiin ja toteuttamiseen. Laeilla ja säädöksillä on suuri merkitys liikunnan ja urheilun edistämisessä. 5
4.2. Menestyvä urheilu Urheiluseurat ovat organisoidun liikunnan selkäranka. Ne ovat merkittävien haasteiden edessä ennen kaikkea toimintaympäristön muutosten ja eri toimijatahojen odotusten kasvun seurauksena. Hyvällä johtamisella, laadukkaalla toiminnalla sekä seurojen kumppanien kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja jakamisella jokainen osapuoli saa enemmän aikaan. Ilman näitä seuratoiminta on vaarassa näivettyä, polarisoitua ja toiminnan pohja rapautua. Laadukkaasti toteutettu lasten urheilu mahdollistaa sekä huippu-urheilijan uran että koko elämänkulun kestävän liikunnallisen elämäntavan. Suomalainen huippu-urheilu kehittyy ja menestyy, jos lasten urheilullinen elämäntapa vahvistuu nykyisestä. 6
4.3. Liikunnallinen elämäntapa Väestön fyysisesti aktiivisen, liikunnallisen ja urheilullisen elämäntavan laajuus ja syvyys on ratkaisevaa kaikkien liikuntatoimijoiden kannalta matalan kynnyksen harrastetoiminnasta terävimpään huippu-urheiluun. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa synnytetään varhaislapsuudessa ja lapsuudessa (ml. liikkumattomuuden tunnistaminen), sitä vahvistetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, se säilytetään aikuisuudessa. Näiden vaiheiden suhteen keskeiset toimijatahot ovat päiväkodit, koulut sekä työyhteisöt. 4.4. Yhdistävät palvelut yhteisön sisäisenä valintana Yhteiset palvelut ovat laajan liikuntajärjestöjen yhteisön merkittävä yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Palvelujen koordinoimisella ja tarvittaessa keskittämisellä ehkäistään päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta. 7
5. Strategian toteuttamisen päälinjat Valintojen toteutuksen täsmentäminen tehdään vuoden 2013 alusta yhdessä kumppaneiden kanssa. Tämän prosessin pohjalta valintojen tarkennetuista sisällöistä päätetään Valon kevätkokouksessa 2013. Valossa on riittävästi joustavasti käytettävissä olevia resursseja valintojen toteuttamiseen. Oman toiminnan tuottojen tulee kasvaa merkittävästi suhteessa valtionavustukseen. Strategian pitkän aikavälin näky on vuoteen 2020. Toteutuksen rytmitys tapahtuu kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen askel koskee vuosia 2013 2015. Strategian toteutuksen seurantaa ja arviointia tehdään strategiakauden aikana valintojen ja toimenpiteiden yhteydessä kuvattujen mittareiden pohjalta. Ensimmäisen askeleen aikana arvioitavia asioita ja kohderyhmiä ovat muun muassa ikääntyvät, nuoret ja syrjäytyneet. Valon organisoituminen perustuu valintojen ja jäsenjärjestöille tarjottavien yhteisten palvelujen toteuttamiseen. Organisoitumisen osalta on valmius muutoksiin strategiakauden jälkeen valintojen, tavoitteiden ja niiden toteutumisen arvioinnin tulosten pohjalta. Vision toteutuminen edellyttää koko liikuntakentän toimintakulttuurin, työnjakojen ja roolitusten uudistamista. Rakenteiden ja toimintatapojen muutoksen toisessa vaiheessa rakennetaan yhdessä lajiliittojen, aluejärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa uusi tiiviisiin kumppanuuksiin rakentuva toimintatapa. Tällöin nostetaan jokaisen mukaan lähtevän tahon osaamista ja päätetään vaikuttavuutta sekä tehokkuutta lisäävistä rooleista ja työnjaoista. Valolla on aktiivinen rooli muutoksen toisen vaiheen toteuttamisessa. Muutoksen toinen vaihe käynnistyy välittömästi. 8
6. Toimintaympäristö haastaa muutokseen Elinvoimaisen tulevaisuuden varmistamisen tarve syntyy kahtaalta, toisaalta järjestön tai yhteisön sisäisistä muutostarpeista ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista. Liikuntajärjestöjen toimintaympäristö on muuttumassa merkittävästi ja se haastaa liikuntajärjestöt miettimään kriittisesti omaa toimintaansa. Toimintaympäristön muutostrendejä ovat muun muassa ikääntyminen, alueellinen keskittyminen, globalisaatio, digitalisoituminen, sosiaalinen eriarvoistuminen ja ilmaston muutokset. Alla on poimintoja sellaisista muutostekijöistä ja niitä vastaavista johtopäätöksistä, joilla on olennainen merkitys tämän strategian kannalta. Keskeisiä muutostekijöitä Väestön vähentynyt arkiliikunta ja elämäntapasairauksien yleistyminen Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta, tarjonnan lisääntyminen ja liikuntakäsityksen laajeneminen Yhtenäiskulttuurin pirstaloituminen (liikuntakulttuurin, liikuntamuotojen ja liikuntakäsitteiden pirstaloituminen) Yksilön kasvanut vastuu liikunnasta ja liikuntakulttuurin polarisoituminen Menestymisen kulttuurin vahvistuminen Poliittisen ja yhteiskunnallisen kysynnän lisääntyminen Lisääntynyt poliittinen ohjaus, urheilun autonomian pienentyminen Pysyvä talouden niukkuus, markkinamekanismin vahvistuminen urheilussa Viestintäteknologian kehittyminen, osaamisen ja innovaatioiden merkitys Johtopäätöksiä Kirkkaiden strategisten valintojen, toimintatapojen ja oman positioinnin määrittely suhteessa erilaisiin liikkujaryhmiin Vaikuttamisen keinojen ja tapojen uudistaminen kohderyhmät huomioiden (yksilön käsitykset ja asenteet) Mielekkäiden yhteisöllisyyden paikkojen tarjoaminen ja tukeminen Kumppanuuksien korostuminen Innovatiivisuus ja kärkiosaaminen ratkaisevaa Järjestö-/ansaintalogiikan uudistaminen 9