Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen
Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoittaminen 2014 Hankkeessa olivat mukana Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastot ja hanke toteutettiin syys-joulukuussa 2014 Hankkeen tarkoituksena oli laatusuositusta apuna käyttäen arvioida kirjastopalvelujen tämänhetkistä laatua kuntien kirjastoissa Laadunarviointi perustui laatusuosituksen siihen osaan, jossa kuvataan kirjastopalvelujen laatua ylläpitäjänäkökulmasta Kunta huolehtii kuntalaisten sivistyksellisistä perusoikeuksista ylläpitämällä laadukkaita kirjastopalveluita. Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Niillä kunta vahvistaa omaa kulttuurista perustaansa ja ennaltaehkäisee tiedollista ja muuta syrjäytymistä. Kunta huolehtii, että kirjastotoiminnan peruspilareista (tila laitteineen, ajanmukainen kirjastojärjestelmä, ajantasainen kokoelma, ammattitaitoinen henkilökunta ja riittävät aukioloajat) mikään ei puutu tai ole laadultaan tai määrältään riittämätön. (OKM 2010, 34.)
HANKKEEN TOTEUTUS Toteutusmuodoksi tuli sähköinen kyselytutkimus ja arviointimuotona oli viisiportainen Likert-asteikko (täysin samaa mieltä täysin eri mieltä) Kyselystä tehtiin kaksi versiota, joista toinen lähetettiin kirjastotoimenjohtajille ja toinen, suppeampi versio, kirjastoasioista vastaavien lautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille Kysely koostui viidestä aihekokonaisuudesta Kirjaston rooli kunnassa Kirjastopalveluiden saatavuus ja seudullinen yhteistyö Kirjastopalveluiden kehittäminen Kirjastotoiminnan rahoitus Kirjastohenkilökunnan osaaminen ja rekrytointi
Päättäjäkysely Päättäjille suunnattu kysely haluttiin pitää lyhyenä Sen ohjeistuksessa korostettiin oman näkemyksen esittämistä vastausvaihtoehtoa valittaessa Kyselyyn poimittiin yhteensä 12 väittämää kirjastokyselyn eri osioista Kyselyn lopussa oli myös vastauskenttä avoimille kommenteille Kysely lähetettiin 75 päättäjälle Etelä- ja Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ja kyselyyn vastasi 25 päättäjää
Päättäjäkyselyn vastausmäärä Maakunta Vastaajia % Vastaajia kpl Etelä-Savo 32 % 8 Pohjois-Karjala 16 % 4 Pohjois-Savo 52 % 13 Kunnan asukasluku Vastaajia % Vastaajia kpl Alle 3000 28 % 7 3001-5000 20 % 5 5001 10 000 28 % 7 10 001 30 000 20 % 5 Yli 30 000 4 % 1
Päättäjäkyselyn väittämät 1 ja 2 1. Kirjasto on lähipalvelu, ja kirjastot sijaitsevat väestön liikkumisen ja asumisen kannalta keskeisillä paikoilla. Kirjastojen sijaintiin oltiin päättäjäkyselyssä tyytyväisiä Kaikki vastaajat ovat joko täysin (60 %) tai melko samaa mieltä (40 %) Päättäjien vastauksissa kunnan koolla tai vastaajan maakunnalla ei juuri ole vaikutusta vastaukseen 2. Kirjastopalvelut mahdollistavat kuntalaisille vapaan ja helppokäyttöisen pääsyn keskeisiin kansallisiin tiedonlähteisiin ja paikalliseen kulttuuriin. 48 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ja saman verran (48 %) melko samaa mieltä väittämän kanssa Vain 4 % vastaajista oli melko eri mieltä väittämän kanssa Sekä maakuntien tasolla, että kunnan kokoa vertailtaessa vastauksien keskiarvo on vastauksissa korkea, eikä huomattavia eroja löydy
Päättäjäkyselyn väittämät 3 ja 4 3. Kirjastoissa on ajantasaiset, laadukkaat ja uusiutuvat kokoelmat. Myös kirjaston kokoelmiin ollaan päättäjätasolla tyytyväisiä. 56 % on täysin samaa mieltä ja 40 % melko samaa mieltä. Vain 4 % vastaajista oli melko eri mieltä Pohjois-Karjalassa päättäjät ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä kirjastojensa kokoelmiin, mutta kunnan koko ei ole vaikuttanut vastauksiin 4. Kirjastojen tilat ovat toimintaan sopivat, helposti saavutettavat ja esteettömät. Vain 8 % vastaajista näkee kirjastojen tiloissa parantamisen varaa. 92 % on tyytyväisiä kirjastorakennusten nykytilaan; 52 % oli täysin samaa mieltä ja 40 % melko samaa mieltä Tyytyväisimpiä olivat Pohjois-Karjalan päättäjät
Päättäjäkyselyn väittämät 5 ja 6 5. Kirjastojen aukioloajat ovat riittävät ja asiakkaiden kannalta oikein sijoitetut. 44 % vastaajista on täysin samaa mieltä ja 36 % melko samaa mieltä 16 % on melko eri mieltä ja 4 % täysin eri mieltä Suurin osa vastaajista piti aukioloaikoja ainakin melko toimivina Pohjois-Savossa päättäjät olivat muita tyytymättömämpiä kirjastojensa aukioloaikoihin. 6. Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta kirjaston palveluista ja esittää toiveita kehittämiskohteista. 52 % päättäjistä oli täysin samaa mieltä ja 40 % melko samaa mieltä 8 % päättäjistä ei ollut mielipidettä asiasta Kunnan koolla tai maakunnalla ei ollut vaikutusta vastauksiin.
Päättäjäkyselyn väittämät 7 ja 8 7. Kunnan sisäisen, toimivan yhteistyön lisäksi kunta kehittää kirjaston palveluntarjontaa myös yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Peräti 68 % oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 24 % melko samaa mieltä 4 % oli melko eri mieltä ja 4 % ei osannut sanoa mielipidettään Suurissa kunnissa ja Etelä-Savossa oltiin himpun verran tyytymättömämpiä kuin muualla 8. Kirjastoa kehitetään osana kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita yhteistyössä muiden kanssa. 60 % oli täysin samaa mieltä ja 36 % melko samaa mieltä väittämän kanssa 4 % oli melko eri mieltä Pohjois-Savossa ja keskisuurissa kunnissa oltiin hieman tyytyväisempiä kuin muualla
Päättäjäkyselyn väittämät 9 ja 10 9. Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. Vastaajista 48 % oli täysin samaa mieltä ja 8 % melko samaa mieltä väittämän kanssa Peräti 44 % ei osannut sanoa 10. Kirjaston henkilöstömäärä on kunnan kokoon ja rakenteeseen nähden oikein mitoitettu. 41,7 % vastaajista piti henkilöstömäärää hyvänä ja sama määrä (41,7 %) melko hyvänä. 8,3 % oli sitä mieltä, että henkilöstömäärä on liian pieni ja saman verran (8,3 %) ei osannut sanoa Yksi vastaaja ei vastannut ollenkaan Etelä-Savon päättäjät näkivät henkilöstömäärän muita maakuntia huonompana
Päättäjäkyselyn väittämät 11 ja 12 11. Kunta takaa kirjastotoimintaan vakaan rahoituksen. Täysin samaa mieltä väittämän kanssa on 36 % vastaajista ja 48 % on melko samaa mieltä 8 % on melko eri mieltä ja 8 % ei osannut sanoa Rahoitukseen tyytyväisimpiä ollaan pienissä ja keskisuurissa kunnissa sekä maakuntatasolla Pohjois-Savossa 12. Rahoitustaso vastaa 1-1,5 %:ia kunnan käyttökuluista. Vastaajista 16,7 % oli täysin samaa mieltä ja 33,3 % melko samaa mieltä väittämän kanssa Melko eri mieltä väittämän kanssa oli 8,3 % Peräti 41,7, % ei osannut sanoa, pitääkö väittämä paikkansa Yksi vastaaja ei vastannut kysymykseen
Kuntapäättäjien avoimet vastaukset (4kpl) Kirjaston henkilökuntaa on vähennetty ja aukioloaikoja lyhennetty. Mielestäni yhden lainan keskimääräinen hinta 3,7 Euroa/laina on liian korkea tällaisena taloudellisena aikana kunnassamme, joten tehostettava on. kirjasto on tärkeä lähipalvelu, mutta aika tuo omat taloudelliset haasteet. Kirjaston vuosibudjetti vastaa kahta suurta kyläkoulua... Kyllä myös valtion tulee turvata kirjastojen valtionosuudet, ei vain kunnat rahoittajina. Aukioloaikoja on supistettu taloudellisen tilanteen takia mutta sitä ennen tehtiin kysely kuntalaisille. Eläkkeelle jäämisen kautta poistui yksi virka mutta palvelut saatiin joustojen avulla pidettyä suht hyvällä tasolla. Yhteistyötä tehdään monien eri kirjastojen kanssa kuten esim. Rutakko-verkko ja e-kirjastoa ollaan nyt tuomassa kovasti mukaan.
Yhteenveto Päättäjien vastausprosentti jäi melko alhaiseksi (33,3 %) Vastauksia saatiin kuitenkin melko tasapuolisesti kaikista maakunnista ja niiden erikokoisista kunnista. Päättäjillä on kirjaston laatuväittämien toteutumisesta positiivisempi kuva kuin kirjastojen johtajilla. Osa laatusuosituksista ja niistä tähän kyselyyn muodostetuista väittämistä on monitulkintaisia, eikä niihin vastaaminen kaikissa kunnissa välttämättä ole täysin yksiselitteistä Saatuja tuloksia on hyvä tarkastella riittävän kriittisesti ja omaan toimintaympäristöön suhteuttaen