Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset käytäntöön Terve valinta ammattikeittiöseminaari Seinäjoki 28.10.2014 Syö hyvää hanke Projektityöntekijä Leena Putkonen, laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM
Syö hyvää (2013-2016) Ruuan ja ravitsemusviestinnän hanke Hankkeen pohja uusissa ravitsemussuosituksissa Keskiössä suositusten soveltamien omaan elämään sopivaksi kokonaisuudeksi Teemana Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin
Kuluttajaliitto ja 21 kumppania - Maa- ja kotitalousnaiset - Martat - Ruokatieto Yhdistys - Mannerheimin Lastensuojeluliitto - Ravitsemusterapeuttien yhdistys - Suomen Terveydenhoitajaliitto - Suomen Sairaanhoitajaliitto - Aivoliitto - Kotitalousopettajien liitto - Liikunnan - ja terveystiedon opettajien liitto - Lastentarhaopettajaliitto - Luokanopettajaliitto - Valtakunnallinen työpajayhdistys - Ammattikeittiöosaajat - Itä-Suomen Yliopisto - Helsingin Yliopisto - Gerontologinen ravitsemus - Pohjois-Karjalan Kansanterveyden Keskus - Folkhälsan - Lääkäriliitto - Marthaförbundet
Esityksen aiheina Suositusten tausta ja tavoitteet Suositusten muutokset aiempaan Uusi ruokakolmio Ruokapalveuiden haasteet ja mahdollisuudet
Suomalaisten ravitsemussuositusten tausta Aiemmat suositukset ilmestyneet 1987, 1998 ja 2005. Pohjautuvat Pohjoismaisiin suosituksiin, rahoittaja Pohjoismaiden ministeriö. Tavoite on parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen avulla. Terveyttä ruoasta! Väestötason suositukset Ruokapalveluiden suunnitteluun Ravitsemusopetukseen ja -kasvatukseen Ravitsemustutkimukseen vertailukohteena Elintarvikkeiden kehitystyöhön
Terveyttä edistävät muutokset ruokavalioon Vähennetään ruoan energiatiheyttä, lisätään ravintoainetiheyttä ja parannetaan hiilihydraattien laatua. Parannetaan ruoan rasvan laatua lisäämällä tyydyttymättömän rasvan ja vähentämällä tyydyttyneen rasvan saantia ruokavaliossa. Vähennetään lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä. Vähennetään suolan käyttöä elintarvikkeissa ja ruoan valmistuksessa. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014
MONIPUOLISTA!
Muutokset? Laatu määrien sijaan Ruoka-aineet ravintoaineiden sijaan Kokonaisuus Vaihtoehtoja korostava Ympäristönäkökulma, kestävän kehityksen valinnat
LISÄÄ VAIHDA VÄHENNÄ Juureksia & vihanneksia eri värisinä Herneitä, papuja ja linssejä Valkoinen leipä, riisi & pasta täysjyväisiin tuotteisiin Voi ja voita sisältävät levitteet margariineihin ja kasviöljyihin. Suolan lisäämistä ruokaan, suolaisia leipiä, leikkeleitä ja juustoja Limuja, energiajuomia, mehuja. Makeisia, makeita leivonnaisia. Sokerisia jogurtteja ja viilejä. Marjoja ja hedelmiä eri värisinä Kalaa ja muita mereneläviä Rasvainen maito, piimä, jogurtti ja juustot vähärasvaisiin. Ruuan paistaminen uunissa hauduttamiseen ja keittämiseen. Makkaroita ja leikkeleitä. Naudan, sian ja lampaan lihaa. Napostelua aterioiden välillä. Pähkinöitä ja siemeniä Pikaruoka kotiruokaan. Alkoholia sisältäviä juomia.
KASVIKSET MARJAT SUOLA TÄYSJYVÄVILJA SOKERI PUNAINEN LIHA JA LIHAJALOSTEET KASVI- JA KALARASVAT KOHTUUS ATERIARYTMI TERVEYTTÄ RUOASTA!
Lautasmalli toimii edelleen
Katsaus suomalaisten ravitsemukseen
Hyvää Rasvan laatu on parantunut, enemmän pehmeitä rasvoja. Kasviksia syödään entistä enemmän. Pääasiassa suolaa saadaan entistä vähemmän. Kehitettävää Vielä on varaa vähentää tyydyttyneen kovan rasvan saantia. Moni ei syö suositeltua puolta kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä. Suolan käyttö kääntynyt viime vuosina kasvuun. Viljojen ja eritysesti rukiin käyttö vähentynyt, mikä heikentää kuidun saantia. Sokeria saadaan melko runsaasti. Lähde: Finravinto 2012 -tutkimus
Koulutus ja tulotaso vaikuttavat ruokavalion terveellisyyteen. MUTTA: Joukkoruokailu voi tasoittaa eroja.
Ruokapalveluiden ammattilaisen osaaminen Ruokapalveluilla keskeinen rooli suomalaisten kansanterveyden edistämisessä Yli 800 miljoonaa ateriaa/vuosi, reilu 150 ateriaa/henkilö Monelle joukkoruokailuannos päivän ainut lämmin ateria suomalaista ruokakulttuuria terveys, yleinen hyvinvointi, työvireys
Suosituksissa ateriakohtaiset ravitsemuskriteerit Keskeiset haasteet: suola, tyydyttynyt rasva, kuitu Pääruokien, energialisäkkeiden ja muiden aterianosien suositeltava ravitsemuslaatu Suositukset ateriakokonaisuuksista, ateriakierrosta Suositus annettavasta kuluttajainformaatiosta
Ravitsemuskriteerit Käyttöön suunnittelussa, hankinnoissa, kilpailutuksen suunnitteluvaiheessa haasteellista tueksi malliasiakirja http://www.sydanliitto.fi/ravitsemuslaadun-huomioiminen-ruokapalveluidenkilpailutuksessa#.u0pnxvdcbeh Pohjautuvat Sydänmerkki-järjestelmään sekä STM:n Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän työhön
Monipuoliset suositukset
Ympäristöystävällinen syöminen Ruoka aiheuttaa 1/3 ympäristökuormasta. Asuminen ja liikenne vastaavat lopuista. Ympäristön kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto on kasvisvoittoinen ruokavalio. Koostamalla aterian lautasmallin mukaan, varmistat, että kasviksia on runsaasti aterialla.
Ympäristöystävällinen syöminen
Liiku ja ole aktiivinen! Suositus aikuisille viikon aikana: 1. 2,5 h kohtuullisen rasittavaa liikuntaa (reipasta kävelyä) TAI 1 ¼ h rasittavaa liikuntaa (juoksua). 2. Lihaskuntoharjoittelua vähintään 2 kertaa viikossa. 3. Liikuntaa useampana päivänä viikossa. 4. Passiivista oleskelua, kuten istumista tulisi välttää. Suositus lapsille ja nuorille: 1. Tulisi olla aktiivisia vähintään 1 h/pv. 2. Monipuolista ja vaihtelevaa kuormitusta. 3. Lihas- ja luustoliikuntaa. 4. Passiivista oleskelua, kuten istumista (ja liikaa ruutuaikaa) tulisi välttää.