Kokemukset huostaanotosta ja lastensuojelun piirissä elämisestä

Kokemukset huostaanotosta ja lastensuojelun piirissä elämisestä

Johdanto 1. Taustaa 2. Kokemuksia huostaanotosta 3. Toiseuden kokeminen 4. Osallisuus ja positiivinen toimijuus

1. Taustaa

Lastensuojelun asiakasmäärät vuonna 2014 avohuollon asiakkaina oli 90 269 lasta ja nuorta taloudellinen tukeminen asumisen turvaaminen tuki kasvatuksellisiin ongelmiin tuki kouluun liittyviin ongelmiin kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 958 lasta ja nuorta joista 3773 kiireellisesti sijoitettuja (Thl:n: verkkosivut)

Lastensuojelu Tavoitteena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lastensuojelu jaetaan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sekä ehkäisevään lastensuojeluun. ( Lastensuojelu info sanasto)

Ehkäisevä lastensuojelu Toimia, joilla turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhempia silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Antaa apua ja tukea perheelle ajoissa- ennen kuin ongelmia syntyy. Kunnat ja useat muut tahot tarjoavat tukea mm.äitiys- ja lastenneuvola, muu terveydenhuolto, päivähoito, opetus ja nuorisotyö. (Lastensuojelun info sanasto)

Huostaanotto Vastuu lapsen kasvatuksesta ja hoidosta siirtyy viranomaisille. Lapsi sijoitetaan asumaan muualle kuin omaan kotiinsa. Lapsi otetaan huostaan, jos hänen terveytensä ja kehityksensä on vakavassa vaarassa. Huostaanotto on viimeinen lastensuojelun keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Se tehdään vain, jos se on lapsen edun mukaista ja muut lastensuojelun toimenpiteet eivät ole riittäneet. Lastensuojelun keskusliitto info/sanasto

Nuorisokotiin sijoittamisen syitä N=34 väkivalta olosuhteet kriisiytynyt kotitilanne oma käytös ammattitutkinnon suorittaminen (Reinikainen 2009.)

2. Kokemuksia huostaanotosta

Sosiaalisen-,emotionaalisen- ja kulttuurisen pääoman rakentuminen Nuorten on tärkeätä tietää oma historiansa ja miksi heidät on sijoitettu Kiinnittyminen uuteen perheeseen/yhteisöön Tärkeät aikuiset Vastuunkanto Kouluttautuminen (Tolonen,T.2009)

Kokemuksia huostaanotosta Sosiaalityöntekijöiden näkökulma huostaanoton onnistumiseen: hyvät suhteet biologisiin vanhempiin ja sukuun tärkeitä 86% lapsista sijaishuolto oli vastannut lapsen tarpeisiin hyvin tai erittäin hyvin lapset olivat saaneet pääsääntöisesti riittävästi erityistä tukea esim. terveydenhuolto, erityisopetus (Eronen 2013.)

Kokemuksia huostaanotosta Sosiaalityöntekijöiden näkemiä uhkia: vanhempien ja suvun elämänvaikeudet lapsen psyykkiseen terveyteen liittyvät uhat sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus (Eronen 2013.)

Kokemukset Nuorisokodista (Reinikainen 2009.) N=34 Tulosyy Kokemus Väkivalta Kriisiytynyt kotitilanne Olosuhteet Oma käytös Koulun jatkaminen Painajainen X X Rangaistus laitos XX X X Paikka asua XXXX XXXXXX XX X Turva satama Uusi maailma! Ihana oikea koti! XXXXX X X X XXXX XXX

Kokemukset huostaanotosta Laitosten ja siviiliyhteisöjen erot: yksilön vapaus luottamuksen puute pettymykset yksinäisyys ulkopuolelle jääminen väliaikaisuuden tunne ei voi vaikuttaa omiin asioihin (Kauko & Parikka 2014.)

Kokemuksia huostaanotosta huostaanotetut lapset lojaaleja biologisille vanhemmille viha kohdistuu usein sijaisperheeseen tai itseen tottuneet kantamaan vastuuta itsestä ja sisaruksista ei juuri lähisukulaisia kokeneet yksinäisyyttä emotionaalinen tuki saatu usein viranomaisilta kouluttautumisen erot tytöillä ja pojilla tyytyväisyys sijoitukseen riippuu suhteesta heistä huolehtiviin aikuisiin (Tolonen 2009.)

Itsenäisen elämän aloitus huostaanotetuilla Varhainen itsenäistyminen n.18-vuotiaana Yksinäisyys Epävarmuus Levottomuus Kouluttautuminen ja jälkihuolto (Reinikainen 2009, Lastensuojelun keskusliitto verkkosivusto)

Kokemuksia huostaanotosta Kuuluvuuden tunnetta luovat: mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus osallistua toimintaan haluamallaan tavalla muiden hyväksyntä kaverit usein ainoa perhe (Kauko & Parikka 2014, Tolonen 2009.)

3. Toiseus https://www.youtube.com/watch?v=4rnb-ablxyk

Toiseus Toiseuden määritelmä: suhde vieraan ja tutun, normin ja poikkeavan välillä valtasuhde, jossa erilainen määritellään myös hierarkisesti alemmaksi erot korostuvat enemmän kuin yhdistävät tekijät (Rastas, Huttunen & Löytty 2005.)

Toiseus Käsitettä voidaan soveltaa monilla tavoin ja monenlaisiin tilanteisiin: eurooppalaiset verrattuna siirtomaakansoihin suomalaiset verrattuina maahanmuuttajiin miehet verrattuina naisiin kodeissa asuvat lapset verrattuina lastenkotilapsiin (Rastas, Huttunen & Löytty 2005.)

Toiseus Toiseutta korostettaessa unohtuvat yhteisten piirteiden havainnointi yksilölliset piirteet Toiseus ei ole mikään pysyvä ominaisuus vaan seurausta määrätynlaisista kohtaamisista ja näkemisen tavoista. (Rastas, Huttunen & Löytty 2005.)

Toiseus Toiseus lastensuojelussa: laitosten käytännöt voivat tuottaa toiseuden kokemuksia ulkopuolisuuden tunne yhteiskunnasta piilevä leimaantuminen (Kauko & Parikka 2014.)

4. Osallisuus ja positiivinen toimijuus

Osallisuus ja positiivinen toimijuus Osallisuudella vahva lakiperusta: YK:n lapsen oikeuksien sopimus 60/1991 Perustuslaki 731/1999 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Lastensuojelulaki 417/2007 (Tolonen 2009, Finlex-verkkosivut.)

Osallisuus ja positiivinen toimijuus Osallisuuden edellytykset: valinnan mahdollisuus tiedon saaminen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon mahdollisuus ilmaista itseään avun ja tuen saaminen itsensä ilmaisuun mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin (Thomas 2002, Tolosen 2009 mukaan.)

Osallisuus ja positiivinen toimijuus Lastensuojelun työntekijöiden lähestymistavat osallisuuteen: 1. Kliininen 2. Byrokraattinen 3. Arvosidonnainen 4. Kyyninen (Thomas 2002, Tolosen 2009 mukaan.)

Osallisuus ja positiivinen toimijuus Nuorten toiveet lastensuojelun työntekijöille: luottamuksen rakentaminen huomioiminen yksilönä hienovarainen lähestyminen nuorten kunnioitus ajan antaminen hyvä yhteistyö avoimuus (Tolonen 2009)

Huostaanotetuista lapsista ja nuorista ei voida puhua yhtenä kategoriana, vaan jokainen tarina on erilainen.

Lähteet: Kaukko, M. & Parkkila, H. 2014. Nykyajan totaaliset laitokset tyttöjen suojelijoina. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.) Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot vuosikirja 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 113 121. Eronen, T. 2013. Viisi vuotta huostaanotosta. Seurantatutkimus huostaan otettujen lasten institutionaalisista poluista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4. Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. (toim.)2005. Suomalainen vieraskirja, Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Reinikainen, S. 2009. Nuorisokodista maailmalle. Kokemuksia nuorisokodissa elämisestä ja aikuisiässä selviytymisestä.

Tolonen, T. 2009. Vanhemmuuden puute ja nuorten sosiaalinen pääoma. Teoksessa M. Bardy (toim.) Lastensuojelun ytimissä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 144-162. https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheidensosiaalipalvelut/lastensuojelu (Viitattu 4.2.2016) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129537/tr25_15.pdf?sequence=4 (Viitattu 4.2.2016) http://www.lastensuojelu.info/sf/sanasto.html