Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Transkriptio

1 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki Oulun kaupunki

2 2 Oulun kaupungin perhehoito Oulussa n. 80 % huostaan otetuista lapsista on sijoitettuna perhehoitoon vrt. valtakunnallisesti noin 1/3 lapsista pääsee perhehoitoon perhehoidossa on 236 lasta, ikäjakauma 0-20 vuoteen laitossijoituksessa n. 35, pääasiassa nuoruusikäistä sijaisperheitä on 180 Biologisia perheiden määrästä ei koottua tilastotietoa jälkihuollossa yli 100 lasta tai nuorta Oulun kaupunki Lastensuojelun palveluyksikkö/perhehoito

3 Lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa alkaen (Lastensuojelulaki 50 ) Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tulee laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla.

4 Vanhemmuuden käsitteet Biologinen sosiaalinen, psykologinen, juridinen, taloudellinen vanhemmuus Vanhemmuus sidoksissa yhteiskuntaan, aikaan ja kulttuuriin. Vanhemmuus on ikuisesti jatkuva, epäsymmetrinen suhde, se alkaa ja loppuu täydelliseen riippuvuuteen Vastasyntynyt vauva Hoivasta riippuvainen vanhus Yksilöllistymisen vastakohta: toisesta huolehtiminen, vastuunkanto, pyyteetön rakastaminen Vanhemmuus pitää sisällään omistamisenkin ajatuksen? Minun lapseni Kallis lapsuus (Giddes) Lasten tunnetaloudellinen painoarvo lisääntynyt aikuisten välisten, 'vaakasuorien, perhesuhteiden haurastuessa.

5 5 Rikkoutunut vanhemmuus Vanhemmuus säilyy siteenä ja velvoitteena, kaikista pettymyksistä ja välirikoista huolimatta. (Granfelt 1998) Vanhemmuus on vahva side: näkyy sijaishuollon työskentelyssä vanhemmuuden katkeaminen? vanhempi ei pidä yhteyttä lainkaan lapseen - tapahtuu kuitenkin melko harvoin Syntymä-äidin kommentti asiakassuunnitelmaneuvottelussa: Muista, että mää olen Leevin oikea äiti ja se on mun lapsi. Miltä tuntuu alkaa hoitaan varastettuja lapsia? Kuten Ninnaäiti kysyy Anna-Leena Härkösen uudessa romaanissa Onnen Tunti

6 6 Huostaanotetun lapsen vanhemmalta vaaditaan paljon asioita. Erään äidin tarinasta: kyllä mulla oli itseäkin kohtaan sellainen tunne, että mää en ole pystynyt kaikkeen siihen, mitä mää olisin halunnut. Mää olisin halunnut olla se hyvä äiti, että perhe olisi pysynyt koossa. Se koskee niin kauheasti kun oma lapsuuskin on mennyt rikki, siksi sitä on yrittänyt taistella ihan viimeiseen asti Eeron (aviopuoliso) kanssa, että lasten kanssa onnistuttais, mutta ei se mies ollut tarpeeksi mukana siinä, se ei niinkö ymmärtänyt tätä minun asiaa, miten se minua koskettaa, että mää halusin, että lapsilla olisi hyvä olla, mutta ei sitä jotenkin vaan yksin jaksanut, kun oli niin rikki ja toinen vaan sitten oli väkivaltainen, että se ei varmaan ikinä myönnä sitä, että syy on enemmän hänessä, että ainahan sitä kummassakin on vikkaa varmasti. Mutta silloin olisi varmaan kaivannut jotakin tukitoimia, mutta toisekseen oli ittepäinenkin, että en tartte niitä, että en ymmärtänyt ja kukkaan ei osannut selittää mulle, mikä tässä olisi nyt parasta. (Kivistö-Pyhtilä 2008, 6-15.)

7 7 Miten auttaa vanhempaa työstämään omia tunteitaan ja suojelemaan lastaan? Sosiaaliviranomaisten väliintulo ja sen perusteiden tavoittaminen, miksi huostaanotto tapahtui Läsnä erilaiset tunteet, tunteiden työstäminen Häpeä Syyllisyys syyllistäminen Menetys ja luopuminen Suru ja ikävä Halu huolehtia, pitää itsellä Viha ja kipeys - kertovat vanhemman rakkaudesta lasta kohtaan?

8 8 Sijaisvanhemmuus Voiko äitiä kutsua äidiksi? vanhemmuutta sijasta, puolesta vai jakaen? Sijaisvanhemmuus Sosiaalista vanhemmuutta Psykologista vanhemmuutta: toteutuu jaetun vanhemmuuden kautta, yhteistyössä biologisen vanhemman kanssa (esim. yhteispalaverista) Sijaisvanhemman juridinen asema Sosiaalilautakunta luovuttaa kasvatus ja huolenpitovastuun sijaisvanhemmalle toimeksiantosopimuksen kautta Sijaisvanhempi on asianosainen: oikeus tulla kuulluksi Huoltajan päätösvalta: nimi, uskontokunta, terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyvät kysymykset yhteistyössä

9 9 Lapsi keskiössä Huostaanotossa lapsen etu on jo menetetty? Goldstein ym. (1973) puhuu mieluummin vähiten vahingoittavasta vaihtoehdosta kuin lapsen edusta sijoituksen yhteydessä Asioita, joita joudutaan puntaroimaan lapsen näkökulmasta Lapsen tarpeita vastaava sijaishuoltopaikan etsiminen, prosessi sijaishuoltoon Kiinnittyminen perheeseen, sijoituksen kesto, pitkäaikaisuus Jatkuvuuden ja pysyvyyden rakentaminen/säilyttäminen (lapsen asiakkuuspolku voinut sisältää useita sijoituksia), perheen olosuhteet ja perherakenne jatkuvia muutoksia Suhde vanhempiin ja sukulaisiin, muihin lapselle läheisiin ihmisiin Erityinen tuki, lapsen tarvitsevuus

10 10 Miten lapsi kestää muutoksia? Ennakoitavuuden turvaaminen Suomen ls-lainsäädännössä lähtökohtana perheen jälleenyhdistämisen arvioiminen vs. perhesijoitusten pitkäaikaisuus Miten ja missä laajuudessa laki pystyy lapsen ulkoisiin olosuhteisiin vaikuttamalla turvaamaan fyysistä kasvua ja henkistä kehitystä? Kuinka lastensuojelulaki voi taata jokaiselle lapselle mahdollisuuden olla sellaisen perheen jäsen, jossa hän tuntee olevansa haluttu ja jossa lapsi voi solmia pysyviä ihmissuhteita. Sijoituspäätöksen pitää turvata lapselle jatkuvuus ihmissuhteissa sijoitettavalle lapselle pyritään löytämään alusta asti sijoituspaikka, mihin hänen on mahdollista jäädä. Jos sijoitus on tarkoitettu hyvin lyhytaikaiseksi, yhteys syntymävanhempiin tulee säilyttää tiiviinä. Jos taas vuorovaikutussuhde ja siteet biologisiin vanhempiin ovat katkenneet, ei pitäisi enää puhua tilapäisestä sijoituksesta

11 11 Sijoituksen pitäisi huomioida lapsen kehitystason mukainen ajantaju. Riippuen lapsen kehitysvaiheesta, vanhan kiintymyssuhteen katkeamiseen tai uuden muodostumiseen kuluva aika, voi poiketa paljonkin toisistaan. Lasten tarpeiden kiireellisyys tulisi huomioida erityisesti väliaikaisiksi tarkoitetuissa sijoituksissa. jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus säilyttää olemassa olevat kiintymyssuhteet tai sitten tulisi helpottaa uusien, korvaavien kiintymyssuhteiden syntyminen. Erot pienten lasten sijoitusten ja nuoruusikäisten lasten perhesijoitusten välillä

12 12 Yhteistyö ja sen rakentuminen? Jaettu vanhemmuus herättää ristiriitaisia tunteita. Sijaisvanhemman näkökulma: lasta ehkä halutaan suojella uusilta pettymyksiltä ja biologisten vanhempien itsekkäiltä vaatimuksilta. Toisaalta biologiset sukulaiset nähdään osana lapsen arkea ja suvulta toivotaan tiiviimpää yhteydenpitoa. Biologisen vanhemman huonommuuden tunne Yhteistyö voi parhaimmillaan olla yhdessä lapsen tarpeiden pohtimista, kumppanuuttakin, pahimmillaan olla valtataistelua vanhemmuudesta Sijaisvanhemmalta odotetaan lapseen sitoutumisen lisäksi myös kykyä päästää lapsi menemään.

13 13 Huostaan otetun lapsen vanhemman kuntoutussuunnitelma Laadittava tarvittaessa Toteutuuko yhteistyö verkostossa, joka vanhemman tukena? Vanhemmuuden tukeminen joskus valitettavan ohuessa roolissa sosiaalityöntekijän työssä ja kamppailu riittämättömyyden tunteen kanssa Sosiaalityöntekijänä minun tulisi pystyä luomaan elävä suhde lapseen syntymävanhempiin sijaisvanhempiin ja -perheeseen, lapsen sukuun ja läheisiin

14 14 Sijaisäidin viesti Ninnille, Vennin ja Luken äidille: Päästä irti. Anna Vennille ja Lukelle lupa tuntea tämä talo niiden kodiksi.» Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti.