Maatilojen kehitysnäkymät 2020

Samankaltaiset tiedostot
Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Maitotilojen näkymät 2020 Etelä-Savossa

Maatalousyrittäjien työhyvinvointi -työpaja Tampere Johtaja Liisa Hakala STM/Työsuojeluosasto

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Kylvöalaennuste Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. SFS-ISO sertifioitu

Maatilojen kehitysnäkymät Itä-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Maatilojen kehitysnäkymät 2025 Etelä-Savossa. Pirttijärvi, Reijo

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2025

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Maatilojen kehitysnäkymät 2022

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2022

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Varsinais-Suomen ruokaketju

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatalouden rakennetuet

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

VYR kylvöalaennuste 2016

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Luomutuotannon kannattavuudesta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Maatalouden tulevaisuudennäkymät. Kuusamo Juha Lappalainen

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa -viljelijäkysely

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Viljelijän tulevaisuudennäkymät Jari Kajan

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo

MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS TUOTANTOSUUNNITTAIN / Ennuste 2020 Muutos

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Luomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kasvuskenaariot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere Perttu Pyykkönen

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva Kauko Koikkalainen, MTT

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Transkriptio:

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 21.6.2012 Anne Kallinen Eeva Heikkilä Petri Pethman Reijo Pirttijärvi Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 3 2 Maatilojen määrä ja tilakoko 11 3 Kasvinviljely 19 4 Maidontuotanto 39 5 Naudanlihantuotanto 58 6 Sianlihantuotanto 70 7 Kannattavuusnäkymät ja muu yritystoiminta maatiloilla 8 Maatilojen kehittämistarpeet 84 9 Maatiloilla toteutetut toimenpiteet ja kiinnostus sekä luomutuotanto 75 97 2

1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 3

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueen maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta ennusteet maatilojen lukumäärän ja rakenteen kehityksestä tuotantosuunnittain (kaikki tilat, maitotilat, naudanlihatilat, avomaan puutarhatilat, muut kasvitilat) 3. käsityksiä maatalouden viime vuoden kannattavuudesta ja tulevaisuuden odotuksista 4. muun yritystoiminnan laajuutta ja tulevaisuuden suunnitelmia 5. ammatillista koulutusta ja tulevaisuuden koulutustarpeita 6. kehittämistä rajoittavia tekijöitä 7. vastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja kiinnostusta 8. luomutuotannon näkymiä

Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 757 koko maa / n=290 Pohjois-Pohjanmaa Kokonaisvastaajanäyte koko maassa noin 11 000 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: MMM/TIKE tukirekisteri; satunnaisotanta Tiedonkeräys Kenttätyö helmi-maaliskuu 2012 Tiedonkeräysmenetelmät ennakkoinformoitu web/puhelinkysely. Kaikille lähetettiin paperilomake, johon pyydettiin tutustumaan ja vastaamaan etukäteen. Vastaaminen oli mahdollista tehdä omatoimisesti netissä (3 500 vastausta) tai vaihtoehtoisesti vastaajille soitettiin ja tiedot kerättiin puhelinhaastatteluna (1 260 vastausta) Puhelinhaastattelijoiden lukumäärä 29 kpl Vastanneiden kesken arvottiin palkintoja Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO 20252 -standardia noudattaen Aineiston käsittely Tutkimusaineisto painotettiin vastaamaan kaikkia maatiloja (myös ruotsinkieliset viljelijät) 3- uloitteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosunnittain ja peltoala. 5

Tutkimusaineisto / Pohjois-Pohjanmaa Näyte, kpl Painotettu, kpl % Yhteensä 290 5 113 100 Päätuotantosuunta Maidontuotanto 117 1 456 28 Erikoistunut naudanlihantuotanto 41 352 7 Muu kotieläintalous 39 283 6 Viljanviljely 34 1 747 34 Muu kasvintuotanto 51 1 206 24 Muu tuotanto 8 67 1 Perunanviljelijöitä yht. 47 kpl Erikoistuneita nautatiloja yht. 46 kpl

9

2 Tilanpidon jatkuminen Tilojen lukumäärän ja keskipeltoalan kehitys 11

Ikä ja sukupolvenvaihdossuunnitelmat Ikä Pohjois-Pohjanmaa viljelijöiden keski-ikä oli aineistossa 48,9 vuotta (koko maa 50,9 v). Alle 40-vuotiaita viljelijöitä on 17 % ja yli 60-vuotiaita 14 %. Jatkaja Yli 50-vuotiaiden tilojen viljelijöistä 40 % sanoo tilalle löytyvän jatkajan joko varmasti tai todennäköisesti. Koko maan vastaava luku on 56 % Sukupolvenvaihdokset Sukupolvenvaihdoksia on yli 50-vuotiaiden omistamilla tiloilla suunnitteilla yhteensä n. 500 tilalla vuosille 2012-2017 eli keskimäärin 80 kpl/vuosi 12

Tuotannolle jatkaja (yli 50-vuotiaiden tilat) Kyllä, varma jatkaja Mahdollinen jatkaja KAIKKI (n=2155) ELY-KESKUS: Kainuu (n=22) Uusimaa (n=69) Pohjanmaa (n=173) Satakunta (n=214) Etelä-Pohjanmaa (n=139) Pirkanmaa (n=250) Pohjois-Savo (n=103) Kaakkois-Suomi (n=216) Varsinais-Suomi (n=387) Etelä-Savo (n=206) Häme (n=84) Keski-Suomi (n=66) Pohjois-Pohjanmaa (n=104) Lappi (n=47) Pohjois-Karjala (n=61) 13 2 18 20 12 13 15 11 12 14 12 11 13 4 15 4 29 36 43 74 51 49 46 47 43 40 38 37 31 24 57 49 0 20 40 60 80 100 % jos viljelijä on yli 50-vuotias 13

Yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla jatkaja löytyy puolelta tiloista kyllä, varma jatkaja ei jatkajaa mahdollinen jatkaja ei ajankohtainen KOKO MAA (n=2155) 13 43 41 3 Pohjois-Pohjanmaa (n=104) 4 36 57 3 PÄÄTUOTANTOSUUNTA Maito (n=40) 9 28 59 3 Nauta (n=11) 54 46 Sika (n=7) 9 27 52 12 Muu kotieläin (n=7) 100 Vilja (n=15) 44 56 Muu kasvi (n=21) 4 36 53 7 0 20 40 60 80 100 jos viljelijä on yli 50-vuotias, % vastanneista 14

Spv:n todennäköinen ajankohta (jos viljelijä yli 50 v) - Pohjois-Pohjanmaalla vaihdokset ajoittuvat hieman myöhemmille vuosille 2012 2013 2014-2015 2016-2017 Myöhemmin KAIKKI (n=1298) ELY-KESKUS: 5 8 20 23 44 Lappi (n=22) Satakunta (n=149) Pohjois-Savo (n=60) Pirkanmaa (n=166) Kaakkois-Suomi (n=124) Pohjanmaa (n=118) Etelä-Pohjanmaa (n=90) Varsinais-Suomi (n=235) Etelä-Savo (n=103) Uusimaa (n=47) Keski-Suomi (n=39) Pohjois-Pohjanmaa (n=48) Pohjois-Karjala (n=25) Häme (n=49) Kainuu (n=14) 2 32 5 9 10 6 9 4 4 8 26 26 24 21 1 3 30 9 7 16 6 5 2 7 5 19 19 20 22 6 9 6 19 6 19 12 12 30 2 5 5 22 18 27 18 15 33 18 25 22 23 28 30 36 88 12 32 43 34 44 50 32 49 42 46 49 44 45 40 54 0 20 40 60 80 100 % vastanneista 15

Tilanpidon jatkuminen vuodesta 2012 vuoteen 2020 saakka - Pohjois-Pohjanmaalla tilojen määrä likimain samaa tahti kuin maassa keskimäärin 2014 2016 2020 KOKO MAA (n=4757) ELY-KESKUS: Kainuu (n=45) Uusimaa (n=150) Pohjanmaa (n=435) Pohjois-Savo (n=231) Ahvenanmaa (n=26) Pirkanmaa (n=537) Satakunta (n=468) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Lappi (n=106) Häme (n=220) Varsinais-Suomi (n=773) Keski-Suomi (n=160) Kaakkois-Suomi (n=431) Pohjois-Karjala (n=140) 94 76 87 99 85 91 94 82 90 93 80 89 96 79 90 95 78 81 94 78 85 94 77 87 87 95 77 87 95 77 87 96 76 85 91 76 88 92 75 84 93 74 88 95 74 84 92 71 88 97 68 0 20 40 60 80 100 % kaikista 16

Tilanpidon jatkuminen ELY-keskuksittain 2016-2020 17

Tilojen keskikoko nousee Pohjois-Pohjanmaalla samaa tahtia kuin koko maassa; hieman yli 60 hehtaariin v. 2020 Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Häme Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi 47 48 44 44 37 39 37 35 38 37 36 38 36 33 26 31 26 2012 2020 13 10 6 9 15 14 14 12 10 8 12 12 7 38,6 37,3 35,9 16 16 18 12 45,9 45,1 44,2 42,0 51,2 51,0 50,8 50,0 49,9 48,7 60,5 60,4 60,0 65,2 hehtaaria 0 10 20 30 40 50 60 70 18

3 Kasvinviljely 19

Yhteenveto kasvinviljelyn kehityssuunnista Pohjois-Pohjanmaan kasvinviljelytiloilla tuotannon jatkaminen 2020 mennessä kokonaisuutena samalla tasolla kuin koko maassa, vilja- ja perunatiloilla jatkamishalukkuus on muuta maata suurempaa Syysviljojen ja öljykasvien viljely kiinnostaa, olosuhteiden salliessa näiden kasvien viljelyalat kaksinkertaistuvat lähivuosina Pohjois-Pohjanmaalla perunaa viljelevistä tiloista vuoteen 2016 asti viljelyä jatkaa 94 % ja vuoteen 2020 84 %. Perunan viljelyala on ennusteen mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueella pienenemässä välillä 2012-2016 noin 2 % Kasvinviljelyssä panostetaan eniten rikkakasvien hallintaan sekä sadon laadun parantamiseen lannoitusta ja kasvisuojelua kehittämällä Satotasojen nostoaikeet ovat samalla tasolla kuin 2010 kyselyssä, satotasoa nostavilla tavoitteena keskimäärin noin 400 kg/ha lisäys Kalkitus, lajikevalinnat sekä lannoituksen parantaminen mainitaan keskeisimpinä satotason noston keinoina 20

Pohjois-Pohjanmaan vilja- ja perunatiloilla tuotannosta luopuvia vähemmän kuin koko maan tasolla, muilla kasvinviljelytiloilla hieman enemmän jatkaa 2020 jatkaa 2016 jatkaa 2014 KOKO MAA: Kaikki tilat Viljatilat Muut kasvitilat Perunatilat POHJOIS-POHJANMAA: 76 75 75 74 87 94 85 92 87 96 87 98 Kaikki tilat Viljatilat Muut kasvitilat Perunatilat % 76 87 96 76 89 96 71 83 99 84 94 99 % 20% 40% 60% 80% 100% 21

Pellonkäyttö Pohjois-Pohjanmaalla 2011 Pohjois- KOKO Kasvin pinta-ala, 1000 ha Pohjanmaa jakauma MAA jakauma Syysvehnä 0,4 0 % 39,4 2 % Kevätvehnä 3,2 1 % 217,2 10 % Ruis 0,8 0 % 27,1 1 % Ohra 55,4 24 % 465,1 20 % Kaura 29,3 13 % 323,5 14 % Seosviljat 5,2 2 % 27,9 1 % Muut viljat 0,1 0 % 2,5 0 % Rypsi+rapsi 2,6 1 % 92,0 4 % Peruna 4,0 2 % 25,0 1 % Sokerijuurikas 0,0 0 % 14,1 1 % Herne 0,2 0 % 4,8 0 % Nurmet alle 5 v. 92,9 41 % 666,3 29 % Puutarhakasvit 0,5 0 % 16,5 1 % Ruokohelpi 2,1 1 % 14,9 1 % Muut kasvit 2,3 1 % 41,0 2 % Kesanto + luonnnonhoitopelto 23,7 10 % 275,5 12 % Monivuotiset nurmet ja niityt 3,9 2 % 32,1 1 % Käytössä oleva maatalousmaa 226,5 2285 Osuus koko maan pellosta 10 % Lähde: MMM/TIKE (tukea hakeneiden tilojen pellonkäyttö) 22

Pellonkäyttö Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2005, 2011 ja 2016 (ennuste) 1000 ha 250 200 150 100 50 0 Pellonkäyttö ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaa 7 9 12 22 24 17 89 97 92 1 3 97 93 101 1 1 2 2005 2011 2016 217,0 5 226,5 229,6 Muut kasvit* Kesanto Nurmi Öljykasvit Kevätvilja Syysvilja * mm. peruna, sokerijuurikas, puutarha- ja energiakasvit kokonaispeltoala TNS Suomen 2012 Gallup Tämän Elintarviketieto tutkimuksen Oy, tulokset Maatilojen on tarkoitettu kehitysnäkymät vain tilaajan 2016 omaan Uudellamaalla, käyttöön. Niitä ei kesäkuu saa lainata, 2010

Eläinten rehuntarpeet merkittävin Pohjois-Pohjanmaalla kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijä, myös maan rakenne vaikuttaa pellonkäyttöön keskimääräistä enemmän Mitkä tekijät vaikuttavat eniten päättäessänne siitä, mitä kasveja kylvätte? (mahdollisuus nimetä enintään 3 tekijää) KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Viljelykierto Eläinten rehuntarpeet Perinteet, tavat, tottumukset Tukipolitiikka Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat Ajankohdan viljamarkkinanäkymät Maan rakenne Viljelytekniikka Jäljellä olevat varastot Muu 49 38 28 23 22 22 18 14 5 6 % kaikista viljelijöistä 0 20 40 60 24

Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät ELY-keskus KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Pohjanmaa (n=434) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjois-Savo (n=231) 0 20 40 60 80 Viljelykierto 49 Eläinten rehuntarpeet 38 Perinteet, tavat, tottumukset 28 Tukipolitiikka 23 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 22 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 22 Maan rakenne 18 Viljelytekniikka 14 Jäljellä olevat varastot 5 Muu 6 25

Viljelykierron ohella rehuntarve ohjaa kotieläintilojen pellonkäyttöä, kasvitiloilla tavat ja tottumukset, maan rakenne sekä viljamarkkinat POHJOIS-POHJANMAA Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Muu kasvi (n=51) 0 20 40 60 80 100 Eläinten rehuntarpeet 47 Viljelykierto 45 Perinteet, tavat, tottumukset 26 Maan rakenne 22 Tukipolitiikka 20 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 19 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 15 Viljelytekniikka 13 Jäljellä olevat varastot 4 Muu 7 26

Suuremmilla tiloilla viljelykierron vaikutus korostuu, pienemmillä päätöksiä tehdään enemmän tapojen ja tottumusten mukaan POHJOIS-POHJANMAA Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät Tilakoko, ha KAIKKI (n=290) 5-19.99 (n=43) 20-49.99 (n=86) 50-99.99 (n=105) 100- (n=51) 0 20 40 60 80 Eläinten rehuntarpeet 47 Viljelykierto 45 Perinteet, tavat, tottumukset 26 Maan rakenne 22 Tukipolitiikka 20 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 19 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 15 Viljelytekniikka 13 Jäljellä olevat varastot 4 Muu 7 27

POHJOIS-POHJANMAA Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät Työssäkäynti tilan ulkopuolella KAIKKI (n=290) Kyllä satunnaisesti (n=20) Kyllä osa-aikaisesti (n=11) Kyllä täyspäiväisesti (n=23) Ei (n=236) 0 20 40 60 80 Eläinten rehuntarpeet 47 Viljelykierto 45 Perinteet, tavat, tottumukset 26 Maan rakenne 22 Tukipolitiikka 20 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 19 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 15 Viljelytekniikka 13 Jäljellä olevat varastot 4 Muu 7 28

Rikkakasvien hallinta sekä sadon laadun ja lannoituksen parantaminen ovat kasvinviljelyssä suurimman panostuksen kohteina Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa? KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 1 2 3 4 5 Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,72 3,53 3,48 3,42 3,36 3,27 3,14 3,02 2,77 1,98 1,97

Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa ELY-keskus KAIKKI (n=4756) Pohjanmaa (n=434) Lappi (n=106) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Etelä-Pohjanmaa (n=321) 1 2 3 4 5 Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,72 3,53 3,48 3,42 3,36 3,27 3,14 3,02 2,77 1,98 1,97 30

Tilakoko on merkittävin yksittäinen kasvinviljelyn panostusten eroja selittävä tekijä Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa Tilakoko, ha POHJOIS_POHJANMAA KAIKKI (n=424) 0-4.99 (n=23) 5-19.99 (n=150) 20-49.99 (n=146) 50-99.99 (n=85) 100- (n=20) 1 2 3 4 5 Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,76 3,63 3,49 3,48 3,39 3,29 3,12 3,12 2,67 1,72 1,96 31

Nuorten panostus kasvinviljelyyn suurempaa kautta linjan, erityisesti kalkituksen, maanparannusinvestointien ja sadon laadun suhteen Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa Ikä POHJOIS_POHJANMAA KAIKKI (n=290) < 40 v (n=71) 40-54 v (n=151) 55-59 v (n=35) >= 60 v (n=33) 1 2 3 4 5 Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,97 3,65 3,61 3,48 3,40 3,37 3,30 3,25 2,70 1,96 1,83 32

Päätoimiset viljelijät panostavat muita enemmän kalkitukseen, sekä sadon laadun ja markkinatilanteiden seurantaan Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa POHJOIS_POHJANMAA Työssäkäynti tilan ulkopuolella KAIKKI (n=290) Kyllä satunnaisesti (n=20) Kyllä osa-aikaisesti (n=11) Kyllä täyspäiväisesti (n=23) Ei (n=236) 1 2 3 4 5 Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,97 3,65 3,61 3,48 3,40 3,37 3,30 3,25 2,70 1,96 1,83 33

Koko maan tasolla yhteensä noin 61 % viljojen ja öljykasvien viljelijöistä tavoittelee satotasoon lähivuosina keskimäärin noin 400 kg/ha nousua KOKO MAA kg/ha 6000 5000 4000 3000 3100 3570 4490 4950 4190 4590 3880 4220 3850 4130 Ilmoitettu tilan satotaso Tavoite lähivuosille Nostotavoite kg/ha Keskisato 2001-2010 2000 1000 470 470 400 340 280 1500 1890 1770 2180 390 410 0 34

Pohjois-Pohjanmaan viljelijöiden suurimmat satotason nostotavoitteet kauralla sekä syysvehnällä kg/ha 6000 POHJOIS_POHJANMAA Ilmoitettu tilan satotaso Tavoite lähivuosille 5000 Nostotavoite kg/ha 4000 4550 4940 Koko maan keskisato 2001-2010 3000 3400 3930 3680 3930 3410 3970 2000 1000 1900 2330 430 530 390 260 560 1440 1760 320 0 Ruis Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Rypsi 35

Pohjois-Pohjanmaan viljaa ja öljykasveja viljelevien joukossa lähivuosina satotason nostoa tavoittelevien osuus on maan keskitasolla Lähivuosina vilja-tai öljykasvien satotasoa nostamaan pyrkivien viljelijöiden osuus niitä viljelevistä Koko maa ELY-keskus Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaan 44% 61% 58% 66% 64% 67% 55% 60% 52% 52% 62% 63% 62% 63% 59% 55% 50% 0% 15% 30% 45% 60% 75% 36

Koko maan tasoon verrattuna Pohjois-Pohjanmaalla on suhteellisesti enemmän satotason nostoa tavoittelevia vain kauran ja rukiin viljelijöiden osalta Satotasoa nostamaan pyrkivien viljelijöiden osuus kaikista ko. kasvia viljelevistä Kevätve hnä Ohra Kaura Rypsi Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 53% 61% 53% 56% 60% 52% 63% 69% Syysveh nä Ruis Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 64% 65% 68% 66% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 37

Kalkitus yleisin keino nostaa satotasoa, lajikevalinta ja lannoituksen parantaminen seuraavaksi suosituimmat Millä keinoin aiotte päästä satotavoitteeseenne? Kalkitsemalla 20 Lajikevalinnalla, uusia parempia lajikkeita viljelemällä 14 Lannoitusta tarkentamalla/tehostamalla/jakamalla 14 Maan kasvukunnon parantaminen/ravinnetaseiden 11 Viljelykiertoa parantamalla/kehittämällä 10 Lannoitus 10 Kasvinsuojelua tehostamalla/tarkentamalla 8 Viljelytekniikkaa kehittämällä 8 Muu 7 Vesitaloutta/ojitusta parantamalla 6 Maan rakenteen parantaminen 5 Tarkentamalla viljelytoimenpiteitä/tarkemmalla viljelyllä 4 Paremman sään avulla/ilmastonmuutoksen 4 Kylvösiemenen laatuun panostamalla (sertisiemenen 4 Tautiaineiden käyttöä lisäämällä 4 Lannoitusta lisäämällä (typen käytön lisäys, apulannan 3 Karjanlannan käyttöä tehostamalla/lisäämällä 3 Hyödyntämällä luomumenetelmiä (orgaanista 2 Rikkakasvien torjuntaa tehostamalla 2 Hivenlannoitus/hivenravinteiden saannin turvaaminen 1 Ei osaa sanoa/tuurilla 4 % satotasoon yli 150 kg/ha parannusta tavoittelevista 0 5 10 15 20 25 38

4 Maidontuotanto 39

Maidontuotannon kehitys 2005-2011 Pohjois-Pohjanmaan maitotilojen määrä on vähentynyt 28 % ja maidontuotanto lisääntynyt 4 % vuodesta 2005. Samanaikaisesti tilakohtainen maitomäärä on 1,4- kertaistunut. Maitotiloja oli vuonna 2011 yhteensä 1 525 kpl. Maitotilojen määrä on vähentynyt muuta maata hitaammin. Muusta maasta poiketen tuotanto alueella on lisääntynyt. Tilojen keskikoko on kasvanut muun maan tahtia hieman hitaammin, pienemmästä luopumistahdista johtuen. Pohjois- Pohjanmaa Maitotiloja kpl Meijerimaitomäärä milj. litraa Maitomäärä litraa/tila 2005 2 123 328 154 500 2010 1 605 338 210 600 2011 1 525 340 223 000 Ind. Ind. Ind. 2005 100 100 100 2010 76 103 136 2011 72 104 144 KOKO MAA 2011: IND. 2005=100 IND= -maitotilat, kpl 65 -maitomäärä, milj. l 96 -maitomäärä litraa/tila 148

Maidontuotanto 2000-2011, milj. litraa

Maidontuotannon jatkuminen Pohjois-Pohjanmaalla muuta maata varmempaa %-tiloista 42

Varmimmin maidontuotantoa Pohjois-Pohjanmaalla jatkavat suuremmat maitotilat, pienimmiltä puuttuu tilanpidon jatkaja 43

Maidontuotannosta luopumisen jälkeen jatketaan kasvinviljelytilana, vain pieni osa (15 %) lopettaa kokonaan maataloustuotannon. Emolehmätuotanto kiinnostaa muuta maata useampaa maitotilaa 44

Pohjois-Pohjanmaalla suunnitteilla navettainvestointeja muun maan tahtiin 45

Navettainvestointeja suunnittelevat jo nyt keskimääräistä suuremmat maitotilat 46

Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla 210:n navetan uusinvestoinnit lähivuosille, investoinnit muuta maata pienempiä INVESTOINTISUUNNITELMAT %-tiloista Investoivia tiloja yht., kpl -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl -Peruskorjaukset, kpl Pohjois- Pohjanmaa 19 285 210 75 Koko maa 19 1 900 1 375 590 INVESTOINNIN SUURUUS -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl -Peruskorjaukset, kpl LYPSYLEHMÄPAIKKOJEN LISÄYS -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl /tila 344 800 71 100 kpl 44 71 /tila 531 100 35 300 kpl 46 87

Puolet Pohjois-Pohjanmaan uusinvestoinneista toteutumassa ennen vuotta 2014 ja puolet 2014 jälkeen INVESTOINTIAJANKOHTA/UUDET JA LAAJENNUKSET 2012 2013 2014 2015 2016- Pohjois- Koko maa Pohjanmaa % 26 22 4 16 31 % 15 17 19 22 27 INVESTOINTIAJANKOHTA/PERUSKORJAUKSET 2012 2013 2014 2015 2016- % 12 39 34 15 - % 28 18 26 19 19 48

Jalostussuunnitelmalla varaudutaan lehmämäärän kasvattamiseen, yleisimmin ostetaan vasikoita/hiehoja ja kasvatetaan omalla tilalla tai lisätään omasta karjasta %-tiloista 49

Muuta maata useampi Pohjois-Pohjanmaan maitotila aikoo lisätä lehmien määrää lähivuosina, lisäykset keskiarvoa pienempiä 50

Pohjois-Pohjanmaalla suunnitellaan laiteinvestointeja yhtä yleisesti kuin koko maassa keskimäärin 51

Pohjois-Pohjanmaan maitotiloista 15 %:lla on tarvetta hankkia lisää maitokiintiötä. Hankinnan syinä lehmämäärän ja tuotannon kasvu, investoinnit, kiintiön ylittyminen, pohjoinen tuki (%-tiloista) 52

Maidontuotanto tuottajien suunnitelmat Tuotantorakenne Keskilehmäluku (kpl/tila) kohoaa nykyisestä noin 29 lehmästä vuoteen 2016 mennessä 38 lehmään. Vuonna 2020 keskilehmäluku on 47 kpl/tila (+18 lehmää vuodesta 2012) Tilakoko kohoaa hieman koko maan tahtia hitaammin (koko maa 29 51 kpl/tila) Kolmannes Pohjois-Pohjanmaan maidosta tuotetaan vuonna 2016 yli 70 lehmän tiloilla. Osuus on tällä hetkellä noin viidennes. Koko maassa ko. tilakoon osuus tuotannosta kohoaa nykyisestä 17 prosentista yli kolmannekseen (35 %) lähivuosina. Maidontuotanto Pohjois-Pohjanmaan maidontuotannon trendi vuoteen 2020 mennessä on kasvava tuottajien suunnitelmien toteutuessa. Vuoteen 2020 maitomäärä voi kasvaa yli 5 % nykytasosta. Koko maassa maitomäärien arvioidaan säilyvän vuoteen 2016 saakka lähes nykytasolla. 2020 koko maan maitomäärä voisi kohota noin 4 %. Lypsylehmien tuotostason ennakoidaan kohoavan tuottajien suunnitelmien mukaan noin 0,5 %:n vuosivauhdilla.

MAIDONTUOTANTO, Pohjois-Pohjanmaa tuottajien suunnitelmien mukaan Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä kpl Maidontuotanto meijeriin milj.litraa 1605 1525 47 43000 43200 43700 41900 43700 338 340 350 340 360 1310 38 1110 33 925 27 28 54

MAIDONTUOTANTOENNUSTE, KOKO MAA - tuottajien suunnitelmien mukaan Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä 1000 kpl 22220 51 361 317 15840 39 287 283 279 278 283 30 33 10920 9580 8500 7150 5580 16 20 26 55

MAITOTILOJEN TUOTANTORAKENNE, Pohjois-Pohjanmaa tuottajien suunnitelmien mukaan 2016 tiloja, kpl 1 485 1 110 29 38 lypsylehmiä, kpl/tila 7 7 21 27 38 12 12 25 27 24 2012 2016 ennuste 21 14 27 21 17 33 20 23 16 8 2012 2016 ennuste % tiloista % tuotannosta lypsylehmiä, kpl/tila: 70- kpl 50-69 kpl 30-49 kpl 20-29 kpl alle 20 kpl KOKO MAA tiloja, kpl 9 800 7 150 29 39 5 8 20 26 41 13 10 25 22 30 2012/3 2016 ennuste 17 16 25 22 20 35 16 24 14 11 2012/3 2016 ennuste % tiloista % tuotannosta lypsylehmiä, kpl/tila lypsylehmiä, kpl/tila: 70- kpl 50-69 kpl 30-49 kpl 20-29 kpl alle 20 kpl 56

Luomumaidontuotanto kiinnostaa joka kymmenettä Pohjois-Pohjanmaan maitotilaa KOKO MAA: 1 150 tilaa (12 %) -2010 kiinnostuneita oli 5 % Jos puolet kiinnostuksesta toteutuisi, luomumaidon osuus voisi kohota lähivuosina 9 %:iin maidontuotannosta 57

5 Naudanlihantuotanto 58

Naudanlihantuotannon kehitys 2005-2011 Pohjois-Pohjanmaa on keskeisimpiä naudanlihantuotantoalueita Suomessa. Alueella on 15 % koko maan lehmistä. Teurastuloilla on myös suurempi merkitys, sillä maitotilojen teuraskasvatus on yleisempää kuin maassa keskimäärin. Naudanlihasta noin 43 % tulee maitotiloilta, kun teuraslehmät lasketaan mukaan. Erikoistuneet nautatilat ovat kooltaan 1,3-1,4-kertaisia koko maan keskiarvoon verrattuna. Viime vuonna nautakarjataloutta harjoitti noin 1 900 tilaa. Naudanlihantuotantoon erikoistuneita tiloja oli keskimäärin 330 kpl. Emolehmiä oli 125 erikoistuneella tilalla ja 72 maitotilalla. Tilojen määrä on laskenut hieman jyrkemmin kuin maassa keskimäärin, mutta tuotanto on pysynyt likimain ennallaan. Erikoistuneita nautatiloja, kpl Pohjois- Pohjanmaa Koko maa Naudanlihantuotanto milj.kg Pohjois- Pohjanmaa Koko maa 2005 444 4 410 12,3 84,6 2011 356 3 730 12,4 82,7 2012 332 3 540 12,6 83,0 Ind. Ind. Ind. 2005 100 100 100 100 2011 80 85 101 98

Erikoistuneet nautatilat 2012 Emolehmätilat, kpl Muut erik. nautatilat EMOLEHMÄ Ikä, vuotta Peltoala, ha Emolehmiä, kpl/tila Emolehmiä lehmien kokonaismäärästä % MUU ERIK. NAUTA Ikä, vuotta Peltoala, ha Nuoren naudan vuosimyynti, kpl/tila keskimäärin MAITO Nuoren naudan vuosimyynti, kpl/tila keskimäärin Pääasiassa oma teuraskasvatus % tiloista Kaikki 1 500 2 040 47 55 28 17 47 54 66 12 16 Pohjois - Pohjanmaa 125 207 44 85 40 14 46 58 85 12 20 60

Naudanlihantuotanto pysynyt pitkään ennallaan Milj. kg

Naudanlihantuotanto tuottajien suunnitelmat Tuotantorakenne Pohjois-Pohjanmaalla emolehmätilojen keskikoko (kpl/tila) kohoaa 40 emolehmästä vuoteen 2016 mennessä 52 emolehmään ja 58 emolehmään vuonna 2020. Rakenne painottuu suuriin yksiköihin, nykyään yli puolet ja vuonna 2016 jo 86 % emolehmistä on yli 50 emolehmän yksiköissä. Alueen emolehmämäärä on valtakunnan suurin, mutta maidontuotannon suuresta merkityksestä johtuen osuus tuotannosta on pienempi (14 %) kuin maassa keskimäärin (17 %). Muilta erikoistuneilta tiloilta tulee nautaa teuraaksi keskimäärin 85 kpl vuodessa. Keskikoko (kpl/tila) kohoaa vuoteen 2016 mennessä 105 nautaan ja 140 nautaan vuonna 2020. Keskikoko kasvaa pääosin pienten tilojen luopumisten myötä. Maitotiloista 20 % kasvattaa nuoret naudat teuraaksi pääasiassa omalla tilalla (16 % koko maa). Naudanlihantuotanto Emolehmien määrä kasvaa lähes neljänneksen ja korvaa lypsylehmien määrän aleneman. Lehmiä olisi vuonna 2016 yhteensä liki nykyinen määrä (50 600 kpl ). Emolehmiin perustuvan tuotannon osuus nousisi 17 % alueen lehmien kokonaismäärästä. Kiloja kertyy enemmän, kun teuraspainot nousevat, osin emolehmäpohjaisen tuotannon kasvusta johtuen. Tuotanto nousisi 14,2 miljoonaan kiloon vuonna 2016 ja pysyisi sillä tasolla vuoteen 2020 tuottajien suunnitelmien toteutuessa. Koko maassa naudanlihantuotanto kasvaisi 83 miljoonasta kilosta 85-86 miljoonaan kiloon (+3 %). Kasvua on tulossa myös Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon, vähennystä taas Kaakkois-Suomeen, Hämeeseen, Pirkanmaalle, Etelä-Savoon ja Etelä- Pohjanmaalle lehmämäärän mukaan.

Pohjois-Pohjanmaalla emolehmätilat jatkavat pitempään, muista erikoistuneista nautatiloista pienemmät lopettavat % tiloista 0 20 40 60 80 100 ERIK. NAUTATILAT YHTEENSÄ Koko maa Pohjois-Pohjanmaa EMOLEHMÄTILAT 59 62 76 79 Koko maa Pohjois-Pohjanmaa MUUT ERIK. NAUTATILAT 70 81 82 92 Koko maa Pohjois-Pohjanmaa 44 56 73 72 EMOLEHMIÄ/TILA alle 30 kpl 30 ja yli TEURASKASVATUS, KPL/TILA (ostovas.tilat) 79 84 100 alle 60 kpl 60 ja yli 24 78 89 100 jatkaa 2016 jatkaa 2020 63

Emolehmätiloilla enemmän ja muilla erikoistuneilla tiloilla vähemmän investointihalukkuutta (5 seuraavaa vuotta) kuin maassa keskimäärin % 0 10 20 30 40 50 60 ERIK. NAUTATILAT YHTEENSÄ Tekee investointeja, % Investoivia tiloja, kpl Koko maa 13 9 21% 750 Pohjois-Pohjanmaa 8 14 22% 66 EMOLEHMÄTILAT Koko maa 15 12 25% Pohjois-Pohjanmaa 16 21 37% MUUT ERIK. NAUTATILAT Koko maa 12 8 18% Pohjois-Pohjanmaa 4 11 15% uusi+laajennus peruskorjaus 64

Emolehmätilat (erikoistuneet) huomattavasti keskimääräistä suurempia Pohjois-Pohjanmaalla (tiloja, kpl) 125 115 40 52 (keskim.) 22 22 61 55 86 Emolehmiä, kpl/tila 50- kpl 42 9 22 21 21 6 14 9 7 2 1 2012 2016 2012 2016 % tiloista % eläinmäärästä 30-49 kpl 10-29 kpl alle 10 kpl Koko maa 28 36 (keskim.) 13 24 36 19 52 Emolehmiä, kpl/tila 24 50- kpl 28 44 30-49 kpl 25 43 10-29 kpl 31 24 22 10 4 alle 10 kpl 1 2012 2016 2012 2016 % tiloista % eläinmäärästä 65

Lihanautatilojen rakenne (ostovasikan kasvatus) Pohjois-Pohjanmaa keskikoko kasvaa pääosin pienten tilojen luopumisten takia 5 7 1 2 18 23 85 105 34 35 (keskim.) Nuoren naudan myynti, kpl/tila/vuosi 15 5 19 30 37 5 29 45 14 14 24 16 16 4 3 1 2012 2016 2012 2016 % tiloista % eläinmäärästä 300- kpl 200-299 kpl 100-199 kpl 60-99 kpl 20-59 kpl alle 20 kpl 3 6 5 12 13 35 33 20 14 34 21 Koko maa 66 92 25 16 20 29 12 14 4 2 2012 2016 2012 2016 22 13 30 13 (keskim.) Nuoren naudan myynti, kpl/tila/vuos 300- kpl 200-299 kpl 100-199 kpl 60-99 kpl 20-59 kpl alle 20 kpl % tiloista % eläinmäärästä 66

Emolehmämäärä voi kasvaa neljänneksen vuoteen 2016

Tilamäärä alenee, mutta tuotanto voi kasvaa tuottajien suunnitelmien perusteella

Naudanlihantuotantoennusteet koko maa Nautatilojen määrä kpl Lehmien lukumäärä 1000 kpl Naudanlihantuotanto milj.kg emolehmätilat ostovasikkatilat maitotilat 13860 13120 1490 1500 11800 emolehmiä lypsylehmiä 341 340 340 344 57 57 61 66 351 68 83 83 84 86 86 2130 2040 1480 10110 284 283 279 278 283 10240 9580 1820 8500 1430 1530 7150 8040 1270 1190 5580 2011 2012 2014 2016 2020 2011 2012 2014 2016 2020 2011 2012 2014 2016 2020 69

6 Sianlihantuotanto 70

Tuotanto on kasvanut voimakkaasti. Tilarakenne painottuu suurempiin yksiköihin: emakkotilojen keskikoko on viidenneksen ja lihasikaloiden 70 % valtakunnallista suurempi.

Sikatilat vähenevät, mutta tuotanto voi kasvaa tai pysyä ainakin nykytasolla riippuen investointien toteutumisesta

Kolme neljästä tilasta jatkaa vuoteen 2016 ja 60 % vuoteen 2020

Sianlihantuotantoennusteet Sikatilat Keskiemakkoluku tiloja, kpl emakkoja, kpl/tila 1940 174 116 Tuotannon 2012 2013 2014 2016 2020 muutos v:sta 2011-5% - 4% + 2% + 3 % +1% Emakoiden lukumäärä 1000 kpl Sianlihantuotanto 202 milj.kg/vuosi *) **) ***) 1750 1440 129 143 107 108 105 102 193 189 195 198 184 186 177 170 1220 1000 103 109 *) porsastuotos +2,5 kpl/emakko vuodesta 2012 **) porsastuotos +2,5 ja puolet investoinneista jää toteutumatta ***) porsastuotos vuoden 2012 tasolla 74

6 Kannattavuusnäkymät ja muu yritystoiminta maatiloilla 75

Pohjois-Pohjanmaalla maatalouden kannattavuus koetaan paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin Maatalouden kannattavuus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Kainuu (n=45) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Karjala (n=140) Varsinais-Suomi (n=773) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Satakunta (n=468) Lappi (n=106) Häme (n=220) Pohjanmaa (n=434) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Uusimaa (n=150) Keski-Suomi (n=160) 3,23 3,50 3,46 3,44 3,32 3,30 3,29 3,29 3,26 3,24 3,19 3,16 3,15 3,13 2,97 2,83 v. 2011 lähivuosina 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 76

Lypsykarjatiloilla paras kannattavuus, mutta näkymät ovat heikkenemässä; sikatiloilla odotetaan käännettä. Pohjois-Pohjanmaa Maatalouden kannattavuus v. 2011 lähivuosina KAIKKI (n=290) 3,44 PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Peruna* (n=47) Muu kasvi (n=51) Vilja (n=34) Muu nauta (n=41) Muu kotieläin (n=22) Sika (n=17) 3,94 3,73 3,56 3,27 2,79 2,49 2,38 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä * perunaa viljelevät tilat 77

Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjatilat ennakoivat kannattavuuden pysyvän lähes ennallaan 78

Metsätaloudessa kannattavuus Pohjois-Pohjanmaalla maan keskiarvoa heikompi Metsätalouden kannattavuus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Pohjois-Karjala (n=140) Etelä-Savo (n=424) Pirkanmaa (n=537) Keski-Suomi (n=160) Häme (n=220) Kainuu (n=45) Kaakkois-Suomi (n=431) Lappi (n=106) Pohjois-Savo (n=231) Satakunta (n=468) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Varsinais-Suomi (n=773) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Uusimaa (n=150) 3,25 3,75 3,73 3,57 3,50 3,42 3,40 3,38 3,38 3,36 3,29 3,18 3,15 2,97 2,83 2,75 v. 2011 lähivuosina 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 79

Muussa yritystoiminnassa kannattavuustilanne koko maan toiseksi paras Pohjois-Pohjanmaalla Muun yritystoiminnan kannattavuus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=217) Pohjois-Pohjanmaa (n=134) Pohjois-Karjala (n=75) Varsinais-Suomi (n=351) Häme (n=122) Satakunta (n=201) Pirkanmaa (n=258) Kainuu (n=18) Etelä-Pohjanmaa (n=139) Pohjanmaa (n=178) Kaakkois-Suomi (n=188) Keski-Suomi (n=79) Pohjois-Savo (n=109) Uusimaa (n=82) Lappi (n=43) 3,65 3,96 3,86 3,85 3,75 3,72 3,72 3,69 3,68 3,67 3,63 3,63 3,49 3,49 3,21 2,97 v. 2011 lähivuosina 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 80

Muussa yritystoiminnassa selvää kasvua näköpiirissä KAIKKI (n=4756) 35 2011 38 Lähivuosina Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) 43 35 31 36 36 33 39 34 51 40 38 26 29 25 30 39 39 36 41 42 38 45 38 50 45 37 29 38 23 25 0,0 20,0 40,0 60,0 0,0 20,0 40,0 60,0 81

Pohjois-Pohjanmaalla muuta yritystoimintaa harjoitetaan vähemmän kuin maassa keskimäärin KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 0 10 20 30 40 HARJOITTAA MUUTA YRITYSTOIMINTAA ELY-KESKUS: Koneurakointi (esim. maatalous- ja metsäkoneurakointi, Polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä muu Matkailu-, majoitus ja virkistyspalvelut Muiden omien jalostamattomien tai jatkojalostettujen Rakentaminen (tilan ulkopuolella) Puutavaran jatkojalostus (esim. sahaus, höyläys, Muut palvelut (mm. kiinteistö- ja siivousala, Elintarvikkeiden jatkojalostus (mm. meijerituotteet, liha, Hevostalouden palvelut (ratsastus, tallipaikat yms.) Käsitöiden valmistus myyntiin (mm. matot, ryijyt, Metallituotteiden valmistus (sis. alihankintatyön) ja muu Kuljetuspalvelut (esim. taksi, rekka, kuorma-auto) Turkistarhaus Hoito- ja hoivapalvelut Muu toiminta, mikä? 35 26 9 5 5 3 3 2 2 2 2 2 2 6 82

Muuta yritystoimintaa lihanauta- ja muun kasvintuotannon tiloilla Pohjois-Pohjanmaa 2011 KAIKKI (n=290) TUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Muu kasvi (n=51) TILAKOKO: < 20 (n=47) 20-49 (n=86) 50-99 (n=105) 100- (n=51) IKÄ: < 40 v (n=71) 40-54 v (n=151) 55-59 v (n=35) >= 60 v (n=33) 29 21 41 28 37 21 43 20 30 35 51 32 37 15 17 0,0 20,0 40,0 60,0 83

7 Maatilojen kehittämistarpeet - investointisuunnitelmat - kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät - työvoiman käyttö - koulutus 84

Investointisuunnitelmat ELY-keskuksittain Investoinnit seuraavan 5 vuoden aikana Vilja-/ rehu ym. tuotevarasto Viljan kuivuri Konehallit/-varastot Lämpökeskus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) 14 10 14 16 14 16 13 9 17 11 19 18 11 14 5 9 18 23 17 9 9 24 24 23 24 7 7 7 8 5 23 6 7 23 3 6 26 2 6 19 1 10 28 26 3 8 19 6 6 20 4 5 19 22 3 6 9 14 12 13 13 12 0 10 20 30 40 50 60 70 % kaikista 85

Investointisuunnitelmat koko Pohjois-Pohjanmaalla Investoinnit seuraavan 5 vuoden aikana Vilja-/ rehu ym. tuotevarasto Viljan kuivuri Konehallit/-varastot Lämpökeskus KAIKKI (n=290) 14 20 4 5 PÄÄTUOTANTOSUUNTA Lypsykarja (n=117) 18 28 3 7 Muu nauta (n=41) 16 34 7 Sika (n=17) 28 19 4 19 Muu kotieläin (n=22) 5 11 30 Vilja (n=34) 10 11 7 3 Peruna* (n=47) 19 14 6 3 0 20 40 60 80 * perunaa viljelevät tilat % kaikista 86

Useat tekijät vähemmän rajoittavia kuin koko maassa keskimäärin, mutta jaksaminen on koetuksella Mitkä seuraavista asioista rajoittavat tilanne kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista (% kaikista)? KAIKKI (n=4756) Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Investoinnin riski ja kannattavuus Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Hintojen vaihtelu Tilan koneistus Ympäristölainsäädäntö Investointitukiin liittyvät vaatimukset Eläinten pidolle asetett. olosuhdevaat. Ammattitaitoisen työvoiman saatav. Rakentamiselle asetettavat vaatim. Oma osaaminen ja ammattitaito Kirjanpitovaatimukset Tilan lannanlevitysala Maitokiintiö / viitetukimäärä Lainarahoituksen saatavuus Markkinointi-/jalostuskanavan puute Rehujen saatavuus Muu, mikä? Ei mikään ELY-KESKUS: Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 60 49 43 41 33 30 21 20 18 17 14 10 8 8 7 7 5 5 5 4 4 3 1 7 87

Rajoittavana tekijänä peltoala ja kannattavuus, kotieläintiloilla erityisesti jaksaminen Mitkä seuraavista asioista rajoittavat tilanne kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista (% kaikista) Pohjois-Pohjanmaa KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Investoinnin riski ja kannattavuus Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Hintojen vaihtelu Tilan koneistus Ympäristölainsäädäntö Investointitukiin liittyvät vaatimukset Eläinten pidolle asetett. olosuhdevaat. Ammattitaitoisen työvoiman saatav. Rakentamiselle asetettavat vaatim. Oma osaaminen ja ammattitaito Kirjanpitovaatimukset Tilan lannanlevitysala Maitokiintiö / viitetukimäärä Lainarahoituksen saatavuus Markkinointi-/jalostuskanavan puute Rehujen saatavuus Muu, mikä? Ei mikään 57 49 48 41 32 32 23 22 17 17 16 11 10 8 7 7 7 6 5 4 3 2 1 10 88

Työvoimapalveluiden käyttö ELY-keskuksittain Urakointipalveluja Ostopalveluja (kirjanpito, neuvonta yms.) Tilapäistä palkkatyövoimaa Ei lisätyövoiman tarvetta Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Lomittajatyövoimaa Vakituista palkkatyövoimaa KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) 54 48 51 57 49 56 50 58 58 53 58 67 51 57 58 30 36 42 45 41 42 36 41 43 46 43 41 54 42 41 43 27 25 41 48 37 35 37 33 43 41 42 44 31 40 51 53 35 39 27 20 5 18 15 9 4 22 19 28 7 19 19 20 5 15 29 25 6 26 21 22 39 13 4 27 18 6 19 12 3 23 31 36 33 28 30 31 5 13 5 9 2 17 36 16 4 16 30 17 8 14 28 114 19 32 27 7 13 16 6 20 0 50 100 150 200 250 % vastanneista 89

Työvoimapalveluiden käyttö Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käyttö Urakointipalveluja Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Ostopalveluja (kirjanpito, neuvonta yms.) Lomittajatyövoimaa Tilapäistä palkkatyövoimaa Vakituista palkkatyövoimaa Ei lisätyövoiman tarvetta KAIKKI (n=290) 57 43 53 32 27 713 PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) 59 46 59 79 30 102 Muu nauta (n=41) 64 46 45 67 32 220 Sika (n=17) 55 55 55 89 31 21 6 Muu kotieläin (n=22) 26 37 39 28 73 33 Vilja (n=34) 62 37 40 513 23 Muu kasvi (n=51) 54 45 71 5 47 133 Peruna* (n=47) 57 54 68 3 56 123 * perunaa viljelevät tilat 0 50 100 150 200 250 300 350 % vastanneista 90

Työvoimapalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käytön muutossuunnat KAIKKI: (n=290) Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina Urakointipalvelut 13 47 4 36 57 Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa 8 39 3 50 43 Ostopalvelut (kirjanpito, neuvonta yms.) 4 59 36 53 Lomittajatyövoima 5 32 2 61 32 Tilapäinen palkkatyövoima 8 25 5 62 27 Vakituinen palkkatyövoima 2 10 1 86 7 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 % vastanneista 91

Työvoimapalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käytön muutossuunnat PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina Urakointipalvelut 18 45 2 36 59 Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa 9 43 4 45 46 Ostopalvelut (kirjanpito, neuvonta yms.) 3 67 1 29 59 Lomittajatyövoima 6 74 2 17 79 Tilapäinen palkkatyövoima 13 24 5 58 30 Vakituinen palkkatyövoima 3 13 2 81 10 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 % vastanneista 92

Työvoimapalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käytön muutossuunnat PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Vilja (n=34) Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina Urakointipalvelut 6 47 6 40 62 Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa 4 33 62 37 Ostopalvelut (kirjanpito, neuvonta yms.) 44 56 40 Lomittajatyövoima 25 93 5 Tilapäinen palkkatyövoima 2 9 5 83 13 Vakituinen palkkatyövoima 100 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 % vastanneista 93

Urakointipalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käyttö lähivuosina: Urakointipalvelut Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina KAIKKI (n=290) 13 47 4 36 57 PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) 18 45 2 36 59 Muu nauta (n=41) 13 54 1 31 64 Sika (n=17) 26 33 20 21 55 Muu kotieläin (n=22) 10 37 10 43 26 Vilja (n=34) 6 47 6 40 62 Muu kasvi (n=51) 16 50 2 32 54 Peruna* (n=47) 13 53 2 32 57 * perunaa viljelevät tilat 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 % vastanneista 94

Koulutus ja neuvontatarpeet Aiempi koulutus/neuvonta KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 0 20 40 60 Koulutustarve lähitulevaisuudessa KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 0 20 40 60 Tukiin 47 Tukiin 26 Muuhun peltoviljelyyn 33 Talousasioihin 17 Talousasioihin 31 Atk-taitoihin 17 Atk-taitoihin 27 Energia-asioihin 16 Kotieläinten ruokintaan ja 25 Muuhun peltoviljelyyn 15 Johtamiseen ja 17 Riskien hallintaan 12 Markkinointiin 14 Työhyvinvointi 11 Työhyvinvointi 14 Markkinointiin 11 Säilörehutuotantoon 13 Johtamiseen ja 10 Riskien hallintaan 12 Kotieläinten ruokintaan ja 8 Energia-asioihin 11 Säilörehutuotantoon 5 Muuhun koulutukseen, 5 Muuhun koulutukseen, 3 Ei ole osallistunut 19 Ei ole osallistunut % kaikista % kaikista 95

Koulutus ja neuvontatarpeet lähitulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaa Koulutustarve lähitulevaisuudessa Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) 0 10 20 30 40 50 60 Tukiin Energia-asioihin Talousasioihin Muuhun peltoviljelyyn Riskien hallintaan Atk-taitoihin Työhyvinvointi Kotieläinten ruokintaan ja hoitoon Johtamiseen ja suunnitteluun Markkinointiin Säilörehutuotantoon Muuhun koulutukseen, mihin? 27 21 17 17 14 14 14 10 9 8 6 2 Ei ole osallistunut % kaikista 96

8 Maatiloilla toteutetut toimenpiteet ja kiinnostus sekä luomutuotanto 97

Tilalla toteutetut ympäristölliset ja tuotannolliset toimenpiteet Mitä toimenpiteitä tilalla toteutettu KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 0 10 20 30 40 Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Tehdään ravinnetaselaskelmia Laatujärjestelmä Eläinten terveydenhuoltosopimus Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Vihreä sähkösopimus Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Riskienhallintasuunnitelmat Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto 36 22 21 16 16 14 11 11 10 8 8 7 7 6 6 3 2 1 % kaikista 98

Tilalla toteutetut ympäristölliset ja tuotannolliset toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaa Mitä toimenpiteitä tilalla toteutettu Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) 0 20 40 60 80 100 Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. lisätoimenp. Tehdään ravinnetaselaskelmia Laatujärjestelmä Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Eläinten terveydenhuoltosopimus Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Eläinten hyvinvointituki Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Vihreä sähkösopimus Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Riskienhallintasuunnitelmat Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto 35 25 24 23 18 17 15 14 13 12 11 11 9 5 4 3 3 1 % kaikista 99

Kiinnostusta taloudellisen tilanpidon kehittämiseen ja ympäristötuen lisätoimenpiteisiin Mihin toimenpiteisiin on kiinnostusta KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 0 5 10 15 20 Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Muita erityisympäristötukisopimuksia Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Vihreä sähkösopimus Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto Tehdään ravinnetaselaskelmia Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Laatujärjestelmä Riskienhallintasuunnitelmat Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten terveydenhuoltosopimus 17 17 16 14 13 13 13 12 12 11 11 10 9 8 8 7 7 6 % kaikista 100

Kiinnostus ympäristöllisiin ja tuotannollisiin toimenpiteisiin Pohjois-Pohjanmaa Mihin toimenpiteisiin on kiinnostusta Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) 0 10 20 30 40 50 Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Taloudellisten riskien hallinta Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. lisätoimenp. Vihreä sähkösopimus Tehdään ravinnetaselaskelmia Muita erityisympäristötukisopimuksia Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Luomusopimus Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Riskienhallintasuunnitelmat Eläinten terveydenhuoltosopimus Laatujärjestelmä 18 18 13 13 11 10 10 10 10 9 9 8 8 8 7 6 6 5 % kaikista 101

Luomutuotantoon suhteellisesti suurin kiinnostus lammas- ja emolehmätiloilla Luomutilat ja kiinnostus luomuun: KOKO MAA Ollut aiemmin luomussa Siirtymävaiheessa luomuun Luomussa tällä hetkellä Kiinnostunut siirtymään luomuun Lypsykarja (n=1125) Ostovasikkatilat (n=364) 1 1 2 1 12 11 Emolehmätilat (n=368) 17 1 29 Sika (n=455) 1 7 Kananmuna (n=142) 9 1 8 Lammas (n=266) 11 2 33 Vihannes (n=135) 1 11 14 Marja (n=147) 7 1 15 Vilja (n=1249) 1 7 12-5 5 15 25 35 45 55 % kaikista 102

Kasvinviljelyn siirtäminen luomuun kiinnostaa kotieläintiloja sikatiloja lukuun ottamatta Kiinnostus siirtää kasvintuotanto luomuun: KOKO MAA Ollut aiemmin luomussa Siirtymävaiheessa luomuun KAIKKI (n=3266) TUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=474) Muu nauta (n=330) Sika (n=375) Lammas (n=104) Vilja (n=1249) Muu kasvi (n=544) TILAKOKO: < 20 (n=705) 20-49 (n=1143) 50-99 (n=958) 100- (n=457) IKÄ: < 40 v (n=653) 40-54 v (n=1540) 55-59 v (n=516) >= 60 v (n=547) SUURALUE: Etelä-Suomi (n=607) Lounais-Suomi (n=1433) Itä-Suomi (n=472) Pohjanmaa (n=536) Pohj.-Suomi (n=218) 1 2 1 1 1 1 1 1 2 1 1 7 4 1 11 2 1 10 3 1 7 1 6 8 6 5 7 5 1 7 5 9 6 5 1 9 6 9 2 14 20 2 27 12 14 10 15 13 6 13 12 7 16 19 15 16 16 Luomussa tällä hetkellä Kiinnostunut siirtymään luomuun 19 19-5 5 15 25 35 45 55 % kaikista 2 23 103

Pohjois-Pohjanmaalla kiinnostus luomuun on hieman laimeampaa kuin maassa keskimäärin Kiinnostus siirtää kasvintuotanto luomuun Ollut aiemmin luomussa Siirtymävaiheessa luomuun Luomussa tällä hetkellä Kiinnostunut siirtymään luomuun KAIKKI (n=3266) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=121) Varsinais-Suomi (n=667) Satakunta (n=364) Häme (n=167) Pirkanmaa (n=387) Kaakkois-Suomi (n=319) Etelä-Savo (n=204) Pohjois-Savo (n=118) Pohjois-Karjala (n=75) Keski-Suomi (n=75) Etelä-Pohjanmaa (n=249) Pohjanmaa (n=287) Pohjois-Pohjanmaa (n=173) Kainuu (n=14) Lappi (n=31) 1 3 1 1 1 3 1 1 2 1 4 4 3 7 9 1 8 1 6 11 9 14 4 5 1 7 9 5 7 1 4 3 9 11 14 11 14 9 13 18 13 8 15 16 18 34-5 5 15 25 35 45 % kaikista 104

Pohjois-Pohjanmaalla luomu kiinnostaa kotieläintiloilla Pohjois-Pohjanmaa Kiinnostus siirtää kasvintuotanto luomuun Ollut aiemmin luomussa Luomussa tällä hetkellä Siirtymävaiheessa luomuun Kiinnostunut siirtymään luomuun KAIKKI (n=173) 2 9 8 PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=52) 3 24 Muu nauta (n=13) Sika (n=14) 13 17 8 Muu kotieläin (n=6) (=lammastiloja) Vilja (n=34) 15 24 50 Muu kasvi (n=49) 5 4 10 Peruna* (n=47) 6-5 15 35 55 75 95 % kaikista * perunaa viljelevät tilat 105

Kiinnostusta lähiruokatukun toimintaan Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräin samaa tasoa kuin koko maassa Kiinnostus osallistumaan lähiruokatukun toimintaan KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) Erittäin kiinnostunut En kovin kiinnostunut 7 7 6 5 6 9 3 12 6 15 16 3 5 10 3 21 10 23 19 25 23 23 23 19 23 23 17 24 23 20 15 28 35 36 Melko kiinnostunut En kiinnostunut lainkaan 37 46 38 39 34 35 35 44 29 38 40 37 34 26 59 33 28 31 33 37 33 41 30 27 38 23 35 32 33 31 0 20 40 60 80 100 % jos harjoittaa muuta yritystoimintaa keskiarvo 2,04 2,05 2,06 1,99 1,97 2,08 1,85 2,18 2,08 2,09 2,43 1,95 2,02 2,08 2,26 1,58 106