Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään Seinäjoki 12.12.2014 Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto E
Sisältö 1. Kansainväliset raamit tuleville vuosille EU:n energia- ja ilmastokehykset 2030 2. Ajankohtaiset ratkaisut Hallituksen kotimaisten polttoaineiden edistämisratkaisut
EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Asuminen ja palvelut Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011)
EU:n energia- ja ilmastokehykset 2030 Eurooppaneuvosto 23.10.2014: Kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan vähintään 40% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiatavoitteisiin v. 2015 pidettävän Pariisin ilmastokokouksen jälkeen. Ei lainsäädäntöä ennen tätä. Vähennys päästökauppasektorilla 43% ja päästökaupan ulkopuolinen sektori -30% vuoden 2005 tasoon verrattuna Kaikki jäsenmaat osallistuvat toimiin oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden perusteella EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite.
KV -ilmastoneuvottelut Energiatehokkuus - 27% Energiasisämarkkinat Uusiutuva energia -27% Päästövähennysvelvoite -40% Hallinnointijärjestelmä Eipäästökauppa -30% -taakanjako Päästökauppa -43% markkinavakausvaranto -hiilivuoto -NER400 -huutokauppaosuus Liikenne -biopolttoaineet Maankäyttösektori ja maatalous -biomassan 0-päästöisyys
Päästökauppasektorista Uudistettu päästökauppa (ETS) jatkossakin keskeinen instrumentti Päästökaupan päästökaton lineaarinen vähennyskerroin tiukentuu vuodesta 2021 alkaen 1,74% 2,2 %. Päästöyksiköiden ilmaisjako (riittävä tuki) jatkuu aloille, joiden kansainvälien kilpailukyky on vaarassa. Ilmaisten päästöoikeuksien arviointi (benchmark) säännöllisesti ottaen huomioon sektoreiden teknologinen kehitys. Parannetaan mukautumista muuttuviin tuotantotasoihin. Epäsuorat ja suorat kustannukset huomioidaan. NER300 NER400 (CCS ja uusiutuvat + laajennus teollisuuden matalahiili-innovaatioihin) ja mahdollistaa myös pienemmän mittaluokan projektit.
Päästökaupan ulkopuolinen sektori Jäsenvaltioiden välinen taakanjako vuoden 2020 paketin perusteilla. Vaihteluväli 0% - 40% verrattuna v. 2005. Maankäyttö ja metsät mukaan ennen vuotta 2020 The European Council therefore invites the Commission to further examine instruments and measures for a comprehensive and technology neutral approach for the promotion of emissions reduction and energy efficiency in transport, for electric transportation and for renewable energy sources in transport also after 2020. Eli komission tulee esittää keinoja vähentää liikenteen päästöjä muun muassa uusiutuvia polttoaineita käyttämällä myös vuoden 2020 jälkeen.
Uusiutuvat ja hallintomekanismi Uusiutuvilla energialähteillä sitova EU-tason tavoite vähintään -27% loppukäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Valtiontukinäkökulmasta ei estettä tiukemmille kansallisille tavoitteille. Hallintomekanismi auttaa varmistamaan, että EU pääsee kaikkiin energiapolitiikan tavoitteisiinsa. Kunnioittaa jäsenmaiden oikeutta valita omat energialähteensä (energiamix) Pohjautuu nykyisiin ohjelmiin, mutta pyrkii kokoamaan raportointia ja suunnittelua. Luo puitteita kansallisten energiapolitiikkojen koordinoinnille ja edistää alueellista yhteistyötä jäsenmaiden kesken
Hallituksen kotimaisten polttoaineiden edistämisratkaisut
Elinkeinoministeri Vapaavuoren ja valtiovarainministeri Rinteen tiedote 5.11.2014 Turpeen verotusta kevennetään Metsähakkeella tuotetun uusiutuvan sähkön tuotantotuen tasoa nostetaan vastaavasti Tavoitteena nostaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä erityisesti suhteessa kivihiileen Muutos edellyttää metsäteollisuuden puun saannin raaka-aineen turvaamisesta huolehtimista 10
Turpeen vero Nyt 4,9 /MWh 1.1.2015 => 3,4 /MWh HE 234/2014 vp: HE energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi annetun hallituksen esityksen (HE 128/2014 vp) täydentämisestä Tarkoituksena 1.1.2016 => 1,9 /MWh Metsähakesähkön tuki Nyt 13,13 /MWh 1.1.2015 => 15,9 /MWh Tarkoituksena 1.1.2016 => 18 /MWh Tuki maksetaan 1 4 tariffijaksolta (= 3 12 kk ) jälkikäteen tuotetun sähkön määrän mukaan Tukea ei makseta lämmön tuotannolle 11
Pienpuu 44 47 % Metsäntutkimuslaitoksen (3,1 3,6 milj.m3) tilastot puun käytöstä sähköja voimalaitoksilla vuosina Kannot noin 15 % Hakkutähteet 33 34 % 2011 2013 Järeä runkopuu 7 % Kuitupuu alle 1 % Pienpuun, järeän runkopuun ja hakkuutähteiden raaka-ainejakeista monet voivat sisältää sellaisia puita, jotka täyttävät korkeamman jalostusasteen tuotteisiin vaadittavat mitta- ja laatuvaatimukset Puiden erottelu koon mukaan harvennushakkuussa? Turpeen veron alennuksen ja metsähakesähkön tuen kasvun vaikutus puun energiakäyttöön? Alueelliset erot? 12
Metsähakesähkön tuen rajaaminen Tiedote 5.11.2014 On arvioitu, että veron laskeminen nopeasti vuoden 2012 tasolle lisäisi painetta kuitupuun ohjautumisesta lisääntyvässä määrin poltettavaksi On tarkasteltava koko kansantaloutta siten, että tasapainoisesti otetaan huomioon niin valmistavan teollisuuden, energiateollisuuden kuin metsäsektorinkin näkökulma Kotimaisen energian tuomien työpaikkojen ja investointien lisäksi on tärkeää varmistaa myös se, että metsistämme saatavan puun jalostusarvo on mahdollisimman suuri TEM aloittaa välittömästi metsähakkeen syöttötariffia koskevien lainsäädäntömuutosten kartoittamisen 13
Metsähakesähkön tuen rajaamisen aikataulu Sidosryhmien kuuleminen 11/2014 HE-luonnos lausunnolle 12/2014 Tavoitteena HE eduskuntaan 1/2015 (tiedote 5.11.2014) Voimaantulo? 14
EU:n valtiontukisääntely Tukijärjestelmän mahdolliset muutokset on todennäköisesti hyväksytettävä myös Euroopan komissiolla (tiedote 5.11.2014) 15