Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Markus Strandström

Transkriptio

1 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2013

2 Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5/

3 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 I Metsähakkeen käyttö on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla Vuonna 2013 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin ollen 8,7 milj. m 3, eli 17,4 TWh:ia, joka oli 4,6 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta: lämpö- ja voimalaitoksissa 8,0 milj. m 3 (16,0 TWh) pientalokiinteistöissä 0,7 milj. m 3 (1,3 TWh) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta: 44 % pienpuusta (koko-, ranka- ja kuitupuusta) 34 % hakkuutähteistä 15 % kannoista 7 % järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta Lähde: Torvelainen ym. 2014a 5/

4 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö, TWh Pienkäyttö Muu Järeä (lahovikainen) runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu *) *) Energialaitoksissa, eli lämpö- ja voimalaitoksissa. Lähde: Torvelainen ym. 2014a 1 TWh 0,5 milj. m 3 5/

5 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 II Vuonna 2013 metsähaketta käytettiin kaikkiaan noin 880 energialaitoksessa (Torvelainen ym. 2014a) luvussa on mukana Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) keräämä aineisto (561 laitosta, 7,9 milj. m 3 ) ja TTS:n arvio pienistä lämpölaitoksista ja niiden metsähakkeen käytöstä Metlan aineiston mukaan isoja, metsähaketta yli m 3 eli 100 gigawattituntia (GWh) käyttäviä energialaitoksia oli Suomessa 37 kappaletta vuonna 2013 (Torvelainen 2014b) Näiden isojen (37) metsähakkeen käyttäjien osuus: metsähakkeen kokonaiskäytöstä oli 70 % ja metsähakkeen käyttäjistä 7 % 5/

6 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 Metlan energialaitosaineisto (561 laitosta, 7,9 milj. m 3 ), josta kartalle sijoitettu 161 laitosta (metsähakkeen käyttö 10 GWh vuonna 2013). 1 GWh 500 m 3 Lähde: Torvelainen 2014b Pohjakartta Karttakeskus Oy, L11040/14 5/

7 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 Osuus, % Käyttäjistä Käytöstä > 200 GWh , , ,9 2 9,9 1 1,9 < 1 Metlan energialaitosaineisto (561 laitosta, 7,9 milj. m 3 ). Lähde: Torvelainen 2014b 5/

8 Metsähakkeen käyttö ja käyttötavoitteet Suomessa Metsähakkeen käyttö, TWh Pienkäyttö Muu Järeä (lahovikainen) runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Lähteet: KMO 2015, Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, Torvelainen ym. 2014a 5/

9 Metsätehon selvitys metsähakkeen tuotantoketjut

10 Selvityksen tausta ja tavoitteet Metsäteho Oy on selvittänyt metsähakkeen tuotantoketjuja Suomessa vuodesta 2003 alkaen vuodelta 2003 selvitettiin vain hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut (Kärhä 2005a) vuosilta on selvitetty myös pienpuuhakkeen, kantomurskeen sekä järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehdyn metsähakkeen tuotantoketjut (Kärhä 2005b 2011, Strandström ) Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomessa käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut vuonna 2013 selvitettiin pienpuuhakkeen, hakkuutähdehakkeen, kantomurskeen ja järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut 5/

11 Toteutus I Aika: tammi-huhtikuu 2014 Aineisto: 13 metsähakkeen tuottajaa ja toimittajaa Aineiston laajuus: selvitykseen vastanneet toimijat tuottivat metsähaketta vuonna 2013 yhteensä 11,6 TWh (73 % energialaitosten metsähakkeen käytöstä), josta: GWh pienpuuhaketta, GWh hakkuutähdehaketta, GWh kantomursketta ja 924 GWh metsähaketta järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta 5/

12 Toteutus II Selvityksessä käytetty seuraavaa tuotantoketjujen jaottelua: Palstahaketus: Haketus palstalla palstahakkurilla. Hake käyttöpaikalle hakeautolla Tienvarsihaketus: Haketus hakkurilla/murskaimella tienvarressa, josta hakkeen/murskeen kaukokuljetus käyttöpaikalle Terminaalihaketus: Metsähakeraaka-aine terminaaliin, jossa haketus/murskaus. Hake/murske terminaalista käyttöpaikalle hakeautolla/junalla/laivalla Käyttöpaikkahaketus: Metsähakeraaka-aine käyttöpaikalle, jossa haketus/murskaus 5/

13 Pienpuuhakkeen tuotantoketjut Tienvarsihaketus on yhä selvästi yleisin pienpuuhakkeen tuotantoketju Suomessa, vaikka sen osuus jatkoi laskuaan vuonna 2013 tienvarsihaketuksen osuus oli 66 % osuus pieneni 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Terminaalihaketuksen osuus pienpuuhakkeen tuotannossa on ollut keskimäärin 13 % ( ) vuonna 2013 terminaalihaketuksen osuus oli 26 % osuus kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Käyttöpaikkahaketuksen osuus pienpuuhakkeen tuotannossa oli 8 % osuus pieneni yhden prosenttiyksikön vuodesta /

14 Pienpuuhakkeen tuotantoketjut Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus (Paaleja) Käyttöpaikkahaketus (Irtonainen) Terminaalihaketus (Paaleja) Terminaalihaketus (Irtonainen) Tienvarsihaketus Palstahaketus /

15 Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut Tienvarsihaketuksen rooli on Suomessa kaikkein merkittävin hakkuutähdehakkeen tuotannossa vuonna 2013 hakkuutähdehakkeesta 76 % tuotettiin tienvarsihaketustuotantoketjulla osuus nousi prosenttiyksikön vuodesta 2012 Käyttöpaikkahaketuksen osuus on vaihdellut hakkuutähdehakkeen tuotannossa kolmanneksesta kuudennekseen ( ) vuonna 2013 käyttöpaikkahaketuksen osuus oli 12 %, josta viidennes oli paaleja osuus pieneni kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Terminaalihaketuksen osuus hakkuutähdehakkeen tuotannosta on ollut keskimäärin 11 % ( ) vuonna 2013 terminaalihaketuksen osuus oli 12 % osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuodesta /

16 Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut 100 Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus (Paaleja) Käyttöpaikkahaketus (Irtonainen) Terminaalihaketus (Paaleja) Terminaalihaketus (Irtonainen) Tienvarsihaketus Palstahaketus /

17 Kantomurskeen tuotantoketjut Terminaalimurskaus nousi kantomurskeen päätuotantomuodoksi terminaalimurskauksen osuus oli 45 % vuonna 2013, nousua peräti 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2013 Käyttöpaikkamurskauksen osuus jatkoi laskuaan käyttöpaikkamurskauksen osuus oli 40 % vuonna 2013, laskua kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2012 Kantojen tienvarsimurskauksen osuus laski usean kasvuvuoden jälkeen kannoista murskattiin tienvarsivarastoilla 15 % vuonna 2013, laskua 6 prosenttiyksikköä vuodesta /

18 Kantomurskeen tuotantoketjut Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkamurskaus Terminaalimurskaus Tienvarsimurskaus Palstahaketus /

19 Järeästä runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut Järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotannossa eri tuotantoketjujen valta-asema ja osuudet ovat vaihdelleet huomattavasti terminaalihaketuksen osuus vuonna 2013 oli 61 %, muutos peräti +16 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 käyttöpaikkahaketus 23 % osuudella nousi toiseksi suurimmaksi tuotantoketjuksi tienvarsihaketuksen osuus vuonna 2013 oli 16 %, muutos -13 prosenttiyksikköä vuodesta /

20 Järeästä runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus /

21 Metsähakkeen tuotantoketjut yhteensä Kun tarkastellaan metsähakkeen tuotantoketjujen osuuksia kaikki raakaainejakeet huomioiden, havaitaan, että tienvarsihaketus on ollut % osuudellaan merkittävin metsähakkeen tuotantoketju koko tarkastelujakson ajan, muutos -4 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 terminaalihaketuksen osuus jatkoi kasvuaan, osuus vuonna 2013 oli 27 %, muutos +5 prosenttiyksikköä vuodesta 2012 käyttöpaikkahaketuksen osuus metsähakkeen tuotannossa jatkoi laskuaan ja oli 16 % vuonna 2013 palstahaketusta ei käytetä Suomessa enää laajamitta-kaavaisessa metsähakkeen tuotannossa 5/

22 Metsähakkeen tuotantoketjut yhteensä Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus /

23 Ei yhtä oikeaa tuotantoketjua Kullakin tuotantoketjulla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa Sen, millä tuotantoketjulla haketta tuotetaan, määrittävät monet tekijät, esim. korjuuolot tienvarsivarastotilat kuljetusmatkat lämpö- ja voimalaitosten käyttömäärät ja varastotilat saatavissa oleva tuotantokalusto tuotettava metsähakejae (pienpuuhake, hakkuutähdehake, kantomurske, hake järeästä runkopuusta) sekä tuotantoketjun kustannukset 5/

24 Viitekirjallisuus Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, , VNS 2/2013 vp. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, energia ja ilmasto, 8/2013. Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä. Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. Kärhä, K. 2005a. Hakkuutähteiden korjuu päätehakkuualoilta. Teoksessa: Kariniemi, A. (toim.). Kehittyvä puuhuolto Seminaari metsäammattilaisille, , Paviljonki, Jyväskylä. Seminaarijulkaisu: Kärhä, K. 2005b. Tienvarsihaketuksella yleisimmin metsähaketta. BioEnergia 2/2005: 4 5. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna /2006. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot. 5/2007. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna /2008. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna /2009. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna /2010. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna /2011. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna /2012. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna /2013. Torvelainen, J., Ylitalo, E. & Nouro, P. 2014a. Puun energiakäyttö Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastotiedote 31/2014. Torvelainen, J. 2014b. Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Metsäntutkimuslaitos, julkaisematon tilasto. 5/