Pariisin ilmastokokouksen terveiset merenkulkijoille. Trafi Meri 2016 seminaari Lolan Eriksson Hallitusneuvos

Transkriptio

1 Pariisin ilmastokokouksen terveiset merenkulkijoille Trafi Meri 2016 seminaari Lolan Eriksson Hallitusneuvos 1

2 Pariisin ilmastosopimus: Vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia Pitää keskilämpötilan nousun selvästi alle 2 ᴼC ja pyrkien kohti 1,5 ᴼC Vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä Muuttaa teknologian kehitystä ja rahoitusvirrat kohti vähähiilistä tulevaisuutta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Pariisin ilmastosopimus Oikeudellisesti sitova valtiosopimus Yhteisiä tavoitteita Velvoitteita kaikille maille, mutta päästövähennystavoitteet eivät sitovia, sopimusta täydentää kansalliset panokset (INDC) Kattava voimaantulo edellyttää vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä Koskee 2020 jälkeistä aikaa Allekirjoitusseremonia YK:n päämajassa ; Suomi ja n 130 muuta maata mukana 3

4 188 maata antanut lupauksen/sitoumuksen (INDC) Kattaa yli 95 % globaaleista päästöistä Säännöllinen väliarviointi 5 v. välein ensimmäinen v 2023, päästötavoitteiden riittävyydestä arviointi jo

5 EU:n rooli EU:n lupaus (INDC) EU:n 2030 energia- ja ilmastostrategian mukainen: vähintään -40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta Komissio antaa ehdotuksen EU:n ns. taakanjakopäätökseksi päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden vähennystavoitteesta kesällä 2016, kattaa mm kotimaan liikenteen ja maatalouden Ilmastodiplomatiaa ja köyhempien maiden tuen kasvattamista jatketaan Kv. lento- ja meriliikenteen päästöjen vähentämisestä sovittava ICAOssa ja IMOssa 5

6 Kv. lento- ja meriliikenne Ennusteiden mukaan nopeasti kasvavia sektoreita Osuus globaaleista päästöistä noin 4 5 % IMO:n GHG selvitys 2013: kasvuennuste merenkulussa % vuoteen 2050 Pariisin sopimus ei sisällä nimenomaista kirjausta lentoja meriliikenteestä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi myös näiden sektoreiden tulee osallistua ICAO:n yleiskokous lokakuussa, jossa päätetään lentoliikenteen hiilineutraalista kasvusta 2020 lukien 6

7 Merenkulkusektori IMO päätti EEDI ja SEEMP -säännöistä vuonna 2011 EEDI säännöt pakottava sääntely kaikille uusille laivoille lipusta riippumatta varmistaa ilmastotavoitteen saavuttamisen ja laivojen tasavertaisen kohtelun 2025 kaikki uudet laivat 30 % energiatehokkaampia SEEMP laivojen energiatehokkuutta koskeva hallintasuunnitelma, koskee kaikkia laivoja 7

8 Katseet IMO:on Riittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää lisätoimia, kuten operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä ja taloudellista ohjausta IMO:n 3 askeleen etenemissuunnitelma Merenkulun ympäristösuojelukomitean (MEPC) 69. kokous : tarkoitus sopia laivojen polttoainekulutusta ja CO2 päästöjä koskevasta datakeruujärjestelmästä (DCS) koskee kaikkia laivoja yli 5000 GT käsitellään IMO:n työsuunnitelmaa jatkotoimista CO2 -päästöjen vähentämiseksi 8

9 Suomi toimii osana EU:ta Lähivuosien keskeinen asiakokonaisuus ilmastomuutokseen liittyvät toimet ja sopiminen CO2- päästöjen vähentämisestä koskevasta sääntelystä ja toimenpiteistä IMOssa IMO:n Datakeruujärjestelmän osalta toimivalta Unionilla johtuen EU:n merenkulun MRV-asetuksesta Muutoin jaettu toimivalta jäsenvaltioiden ja Unionin välillä ilmastoasioissa - tiivis koordinaatio Ympäristö- ja liikenneministereiden epävirallinen neuvosto käsitellään mm. toimia IMO:ssa ja ICAO:ssa 9

10 Kansallisen tason valmistelua Kansallisen tason valmisteluprosessit hoidetaan LVM:n ja Trafin yhteistyönä - kaikki sidosryhmät mukana Selvitetty 2011 IMO:ssa esillä olleita taloudellisen ohjauksen vaihtoehtoja päästökauppa ja ns. bunkkerimaksu Selvitys tarkoitus käynnistää miten CO2 päästöjen sääntely vaikuttaa Suomen ulkomaan meriliikenteen kustannuksiin, teollisuuden vienti- ja tuontikuljetuksiin sekä kilpailukykyyn ja työllisyyteen Suomen erityisenä haasteena talviolosuhteet ja jäävahvistetut laivat 10

11 Haasteita ja mahdollisuuksia CO2 päästöjen vähentäminen asettaa haasteita Vahvistaa mahdollisuuksia kehittää teknologiaa, operatiivisia toimintatapoja ja koko kuljetusketjua sekä ottaa käyttöön digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia Arvioidaan että suurin osa 2020 jälkeen rakennettavista Suomen lipun alla purjehtivista laivoista käyttäisi LNG:tä polttoaineena LNG vähentää CO2 päästöjä n. 20 %. Digitalisaation hyödyntämisestä laivojen operoinnin optimoinnissa ja polttoainekulutuksen säästämiseksi on jo merkittäviä saavutuksia 11

12 Toimintavalmiuksien vahvistaminen Tärkeätä varmistaa IMO:n sääntelyn täytäntöönpano globaalilla tasolla EEDI-sääntöihin kirjattiin velvoite avustaa erityisesti kehitysmaita sääntelyn täytäntöönpanossa ja teknologiayhteistyössä n. 70 % laivoista rekisteröity kehitysmaihin IMO-GEF-UNDP käynnistäneet GloMEEP projektin Global Industry Alliance (GIA) Suomi aktiivisesti mukana 12

13 k Kiitos Lisätietoja: 13