Maailma, Eurooppa ja Suomi - mihin olemme menossa? Vesa Vihriälä 30.1.2014
Maailmantalous toipumassa
Eurooppa nilkuttaa perässä
Euroopan työttömyys ei vielä helpota
Toipuminen poikkeuksellisen hidasta kehittyneiden maiden joukossa
Globalisaation ja teknologian muutoksen vaikutukset epävarmoja mutta eivät ehdy Kehittyvät maat kasvavat kehittyneitä maita nopeammin => maailmantalouden painopisteen muutos jatkuu Arvoketjujen pilkkoutuminen tärkeä uusi piirre Tuottavuuden kasvuvauhti kiistatta notkahtanut Teknologian tuottavuusvaikutuksista jatkossa paljon erilaisia käsityksiä Robert Gordon: IT-hyödyt eivät verrattavissa sähkön hyötyihin Monet muut: suuria tuottavuushyötyjä yhä saatavissa toimintojen automatisoinnista Automatisointi voi vähentää dramaattisesti monenlaisen ihmistyön tarvetta, painopiste kuitenkin vähemmän vaativissa ammateissa (Oxford, ETLA)
Kiina, USA, EU tasasuuriksi lähivuosina Osuus maailman BKT:sta ostovoimapariteetein Euroalue / EU Yhdysvallat Kiina v. 2012 Euroalue / EU Yhdysvallat Kiina v. 2017 Euroalue / EU Yhdysvallat Kiina Lähde: IMF 0 5 10 15 20 25 %
Työn tuottavuustrendi notkahtanut 50 % 40 % 30 % Työn tuo)avuus yrityssektorilla: USA, Suomi USA Suomi Trendi 20 % 10 % 0 % 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015-10 % - 20 % - 30 % - 40 % Lähde: EU-Klems
Tietoteknistyminen uhkaa kolmasosaa Suomen työtehtävistä seuraavien 10 20 v. aikana (USA 45%) 36 % Pajarinen & Rouvinen (13.1.2014). ETLA Briefs, 22. http://pub.etla.fi/etla-muistio-brief-22.pdf
Tietoteknistyminen uhkaa enemmän matalapalkkaisia ammatteja. Pajarinen & Rouvinen (13.1.2014). ETLA Briefs, 22. http://pub.etla.fi/etla-muistio-brief-22.pdf
ja huonosti koulutettuja Finland: The distribution of occupational employment over the probability of computerization: University level education Number of employees, thousands 160 Finland: The distribution of occupational employment over the probability of computerization: Lower than university level education Number of employees, thousands 300 140 120 100 16% in high risk (> 70%) 250 200 42% in high risk (> 70%) 80 150 60 40 20 100 50 0 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 70-75 75-80 80-85 85-90 90-95 95-100 Probability of computerization Data source: Statistics Finland. ETLA 0 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 70-75 75-80 80-85 85-90 90-95 95-100 Probability of computerization Data source: Statistics Finland. ETLA
Kiinnostavia kysymyksiä Euroopassa Euroalueen toipumisen kestävyys Pystytäänkö ylivelkaantuminen purkamaan hallitusti? Saadaanko pankkijärjestelmä uskottavasti pääomitetuksi? Mitä apua rahapolitiikasta voisi vielä olla, kuinka pitkään? Euroopan ja sen ongelmamaiden pidemmän ajan näkymät Lopahtaako uudistusinto kun rahoitusmarkkinat rauhoittuneet? Mikä on korkean työttömyyden vaikutus tuotantopotentiaaliin? Kuinka maiden erojen kasvu vaikuttaa unioniin? EU:n / EMU:n institutionaalinen kehitys Pankkiunioni: iso muutos vai tuluskukkaro? Isompia askeleita kohti fiskaaliunionia? EU vs. EMU
Julkisen velan taso jarruttaa kasvua ja on riskitekijä Julkinen velka, % BKT:sta, 1995-2015 250 Kreikka Irlan@ Italia Portugali Espanja Iso- Britannia Yhdysvallat Euro- alue (15) 200 150 100 50 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* *OECD arvio Lähde: OECD
Yksityisen velan määrä myös noussut, mutta taittumassa Yksityinen velka % BKT:sta, 2000-2011 450 Tanska Irlan@ Portugali Espanja Ruotsi Iso- Britannia Yhdysvallat 400 350 300 250 200 150 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: OECD
Suomi kasvunäkymät EA-tasolle (komission arvion mukaan) 180 PotenDal output, Finland,2000=100 180 PotenDal output, EA, 2000=100 170 170 160 160 150 150 140 140 130 130 120 120 110 100 90 80 2000 2005 2010 2015 2020 Actual and projected GDP Poten@al GDP (2013) Poten@al GDP (2007) 110 100 90 80 2000 2005 2010 2015 2020 Actual and projected GDP Poten@al GDP (2013) Poten@al GDP (2007) EU-komission ennusteet 2007 ja 2013
EMUn kehitysvaihtoehtoja Yhteisvastuun laajuus EA/EU- tason päätösvalta Pieni BudjeWkurin valvonta, talouspoli@ikan koordinoin@ Pieni Maastricht VKS, Avoin koordinaa@o No bailout Val@orahoituskielto MerkiTävä hätä@lanteessa, @lapäises@ NykyDla ERVV/EVM EKP- toimet 6- pack, 2- pack FinanssipoliiWnen sopimus MerkiTävä pysyväs@ Vahvoja lisävaltuuksia kriisintorjuntaan ja - hallintaan Pankkiunioni- EMU Pankkiunioni (Lähentymis- ja kk- väline, Reformien koordinaa@o) Sitovaa fipo- valtaa rajoitetus@ (alue, määrä, aika) Fiskaaliunioni- EMU Eurobills, eurobonds RajoiteTu EA- suhdannepuskuri Debt redemp@on pact Suuri Sitovaa fipo- valtaa laajas@ Lii)ovalDo- EMU US- tyylinen federaa@o Saksan tyylinen federaa@o MerkiTävä EA/EU- budjew, rahoitus suorilla EU- veroilla Ei yhteisvastuuta Yhteisvastuu (tosiasiassa) kansallisista veloista kansallisista veloista
Viime vuodet iso shokki Suomelle Globaali taantuma ja euroalueen kriisi iso shokki Suomlle Suomeen iskenyt samanaikaisesti lisäksi Iso teollisuuden rakennemuutosshokki (yksipuolinen erikoistuminen!) Työikäisen (15-64) väestön väheneminen Kustannuskilpailukyvyn rapautuminen Seuraus: Suomi alkanut uudelleen pudota muiden Pohjoismaiden (pl.islanti) BKT-kelkasta Työllisyysaste aina muita alhaisempi Nyt myös tuottavuus notkahtanut Avoin kysymys: pitkän ajan kasvunäkymät?
Suomen yritysten suhteellinen kannattavuus heikentynyt merkittävästi 90 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 90 95 95 => KILPAILUKYKY PARANEE => 100 105 110 100 105 110 <= KILPAILUKYKY HEIKKENEE <= Suomi Ruotsi USA Saksa 115 115 120 120
BKT:n määrä neljännesvuosittain 118 Sweden Germany Norway Finland Euro Area Denmark 116 114 112 Volume index, 2005Q1=100 110 108 106 104 102 100 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1
Ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden, % USA:n tasosta 90 85 Sweden Germany Denmark Finland 80 75 70 65 60 1990 1995 2000 2005 2010
Seurauksia Suomalaisten suhteellinen elintaso heikkenee Julkiseen talouteen suuri rahoitusvaje annetuilla hyvinvointilupauksilla ja veroasteella Julkisen velan kasvun myötä talouden haavoittuvuus lisääntyy Pakottaa Julkisen talouden saneeraukseen Talouden kasvupohjan vahvistamiseen
Julkisten menojen ja verojen (ml. veronluonteiset maksut) iso kuilu Julkiset menot ja verotulot, mrd. Julkiset menot ja verotulot, % BKT:sta Mrd. Verotulot Julkiset menot % BKT:sta Verotulot Julkiset menot 120 60 110 58 56 100 54 52 90 50 80 48 46 70 44 42 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomella on kuitenkin menestymisen mahdollisuudet Perusosaamisen taso korkea (Pisa, Piaac) Instituutiot toimivat Makrotaloudellinen ympäristö varsin vakaa Näyttöä kyvystä selviytyä vaikeista tilanteista Orastavia merkkejä uudenlaisesta dynamiikasta Teollisuuden luova tuho Start-up-pöhinä
Teollisuudessa merkkejä tuottavuutta kohentavasta rakennemuutoksesta "Luova tuho" TasoiteTu "luova tuho" TasoiteTu tuotavuuskasvu toimipaikoissa 6 5 4 3 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010-1 - 2-3 - 4-5
Kiitos