NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi



Samankaltaiset tiedostot
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

Masentuneen nuoren kohtaaminen Seulonta ja hoitoon ohjaaminen

Mielenterveyden häiriöt

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

NUORTEN DEPRESSION HOITO

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Suomalaisten mielenterveys

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Psykoositietoisuustapahtuma

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Mielekästä ikääntymistä

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

MIELENTERVEYS. Jokihelmen opisto, Haapavesi Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Traumat ja traumatisoituminen

NUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Yläkoululaisten masennusoireilu ja kouluympäristön tarjoama sosiaalinen tuki

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Masentuneen nuoren tukeminen

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA. Kajaani Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

T U I J A H E L L S T E N

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS

Kerronpa tuoreen esimerkin

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Transkriptio:

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL

Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet ja masennustilat yleistyvät - erityisesti tytöillä Maaniset tilat yleistyvät Menetykseen liittyvät surureaktiot nuoruudessa vakavampia kuin lapsuudessa (?) Itsemurhayritykset yleistyvät erityisesti tytöillä, huippu nuoressa aikuisuudessa Itsemurhat yleistyvät erityisesti pojilla

Masennus käsitteenä (1) Masennuksella voidaan tarkoittaa 1 Ohimenevää masennuksen tunnetilaa - mielen perusreaktio eron, menetyksen, pettymyksen yhteydessä - ero normaaliin suruun liittyvän masennuksen tunnetilan ja varsinaisten masennusoireiden välillä 2 Yksittäistä masennusoiretta - masennusoireilu yleistä psyykkisissä ja somaattisissa sairauksissa - nuorilla masennusoireet yleisempiä kuin lapsilla tai aikuisilla

Masennus käsitteenä (2) Masennuksella voidaan tarkoittaa 3 Masennusoireyhtymää eli depressiota - monikasvoisia oireyhtymiä - voidaan luokitella eri lähtökohdista eri tavoin - kokemus laadullisesti erilainen kuin masennusoireilussa - aiheuttavat psykososiaalisen toimintakyvyn laskua - aiheuttavat subjektiivista kärsimystä

Nuoren depression tunnistaminen Käytöksen muutos Vetäytyminen, sensitiivisyys, herkkyys kritiikille, itkuherkkyys Keskittymisvaikeudet, aloitekyvyttömyys Häiriökäyttäytyminen (pojat?) Koulumenestyksen heikkeneminen, poissaolot Masennusoireiden seulonta Masennusoirekyselyt - mielialakysely RBDI

Nuoren depression diagnoosi ICD-10 (1) Ydinoireet: 1. Mielialan lasku - kesto vähintään 2 viikkoa 2. Mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen menetys - tärkeät asiat menettävät merkityksensä 3. Väsymys ja voimattomuus, uupumus Muut oireet: 4. Keskittymisvaikeudet 5. Unen häiriintyminen 6. Ruokahalun ja painon muutokset 7. Ruumiinliikkeiden hidastuminen tai levottomuus

Nuoren depression diagnoosi ICD-10 (2) Muut oireet: 8. Arvottomuuden- ja syyllisyydentunteet, itsetunnon lasku 9. Kuolemantoiveet, itsetuhoinen käyttäytyminen - toivottomuus, umpikujan tunne - itsemurhasuunnitelmat tai - yritykset Masennustila diagnosoidaan, kun ainakin kaksi ydinoiretta ja kaksi muuta oiretta (lievä: 4-5, keskivaikea: 6-7, vaikea: 3 ydinoiretta, yhteensä 8-9) - esiintyvät samaan aikaan - ainakin kahden viikon ajan (suurimman osa päivästä viikon useimpina päivinä) - aiheuttaen kärsimystä ja/tai toimintakyvyn selvää laskua

Nuoren depression diagnoosi (3) Vaikka nuorten masennustilojen ydinoireet samat kuin aikuisilla 1) masentunut mieliala 2) anhedonia 3) uupumus Ikäspesifiset epätyypilliset oireet voivat vaikeuttaa tunnistamista - Ärtyneisyys, vihaisuus, reaktiivinen epäsosiaalinen oireilu - Mielialan reaktiivisuus yleisempää kuin aikuisilla - Somaattiset oireet: päänsärky, vatsakivut, muu epämääräinen kipu Normaalit mielialan vaihtelut vai depressio? - Alakuloisuus ei kestä pitkään - Mieliala ei vaihtele äärimmäisyydestä toiseen - Ei muita masennusoireita - Toimintakyky ei lamaannu koulu, perhe- ja toverisuhteet

Nuorten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys Häiriötyyppi Esiintyvyys (%) Sukupuoli- ADS / jakauma verrokit Jokin mielenterveyden häiriö 15-25 N > M 23.0 Mielialahäiriöt 10-15 N > M 11.0 Ahdistuneisuushäiriöt 5-15 N > M 11.5 Päihdehäiriöt 5-10 N < M 4.0 Käytöshäiriö 5-10 N < M 4.5 ADHD - 5 N < M Syömishäiriöt - 5 N > M 4.0 Ei-affektiiviset psykoosit - 2 N = M - (sis ADHD) Marttunen & Kaltiala-Heino (2006), Karlsson ym, (2006)

Uusien depressiojaksojen esiintyvyys % 30 25 20 15 10 5 tytöt pojat 0 11 13 15 18 21 ikä (Hankin et al., 1998. J Abnorm Psychol 107: 128-40)

Depression etiologia Haavoittuvuus - stressi -malli - Sairastumisalttius, ajankohtainen elämäntilanne, suojaavien tekijöiden puute Alttiutta lisäävät 1) Biologiset taustatekijät - perinnöllinen alttius (35 %), stressiin reagoimisen biologia, temperamentti 2) Psykologiset taustatekijät - erokokemukset, laiminlyönnit, pitkäaikaiset ristiriidat 3) Persoonallisuustekijät - ulkomaailman pelottavana kokeminen ("neuroottisuus"), vaativuusm, ym 4) Sosiaaliset taustatekijät - sosiaalisen tuen puute (yksinäisyys), yhteiskunnan muutokset 5) Suojaavien tekijöiden puute - läheiset ihmissuhteet, sosiaalinen tuki

Depression etiologia Ajankohtainen stressi laukaisee depression Useimmiten sairastumista edeltää joku negatiivinen elämäntapahtuma - menetys, ero, kaltoinkohtelu, siirtymävaiheet - perheen vaikeudet, epäonnistuminen - voi syntyä noidankehä, jossa depressio "synnyttää" uusia kuormittavia elämäntapahtumia - somaattiset sairaudet => useimmiten sairastumisessa on kyse usean tekijän yhteisvaikutuksesta

Nuoren masennustilan arviointi (1) Monipuolinen arvio tarpeen, tieto eri tahoilta tarpeen 1 Nuorelta itseltään Nuoren omat tuntemukset, kokemukset Masennusoireiden ja niiden vakavuuden arviointi Nuoren kyky kontaktiin arvioivan työntekijän kanssa 2 Nuoren vanhemmilta Kotona esiin tullet oireet Muutos nuoren käyttäytymisessä ja suhtautumisessa Perhetilanteen selvittely

Nuoren masennustilan arviointi (2) 3 Opettajilta ja muilta koulun aikuisilta Nuoren masennuksen ensi oireet huomataan usein koulussa Koulussa esiin tulleet oireet - keskittymisvaikeudet, häiriökäyttäytyminen, kiusaaminen - koulumenestyksen heikkeneminen, poissaolot 4 Nuoren ystäviltä Ystäväpiirissä esiin tullet oireet Ikätoverit huomaavat usein muutoksen aikaisia paremmin

Voimavarojen arviointi nuoren depressiossa (1) 1 Nuoren omat voimavarat Mikä nuoren käytöksessä on normaalia, tervettä Millä alueilla nuori on osaava, taitava, hyvä Myönteiseen minäkuvaan tukeminen, myönteinen palaute 2 Perheen voimavarat Missä perhe tarvitsee tukea Mitkä perheen tehtävät sujuvat hyvin Ydinperheen ulkopuoliset tärkeät henkilöt - isovanhemmat, muut sukulaiset, tuttavat, naapurit

Voimavarojen arviointi nuoren depressiossa (2) 3 Nuoren muu elämänpiiri Koulunkäynti ja koulun aikuiset, koulutoverit Harrastukset, muut kiinnostuksen kohteet 4 Eri viranomaistahot Mistä saatua tukea nuori ja perhe hyväksyy Missä nuori tunnetaan parhaiten Mikä taho ottaa päävastuun nuoren asioissa Mikä on kunkin auttajatahon rooli ja osuus Yhteistyössä, kilpailematta

Komorbiditeetti nuorten depressioissa Yleisimmät samanaikaiset (komorbidit) häiriöt nuorten depressioissa Adolescent Depression Study (ADS) Aiemmat tutkimukset Jokin komorbidi häiriö (%) 68.3 40-80 Ahdistuneisuushäiriö 56.0 30-80 Päihdehäiriö 16.5 15-30 Syömishäiriö 10.1 Käytös-/tarkkaavuushäiriö 10.1 30-80

Nuorten komorbidit depressiot Komorbiditeetti liittyy nuoruuden depressioissa vaikeahoitoisuuteen Masennusjakson kesto pidempi Useammin itsetuhoisuutta Huonompi toimintakyky Huonommat hoitotulokset => Komorbidien häiriöiden tunnistaminen ja tehokas hoito!

Nuoren depressiot ja toimintakyky Ärtyneisyys, vetäytyminen vaikeuttavat sosiaalista vuorovaikutusta ikätoverit, aikuiset (vanhemmat, opettajat) => Sosiaaliset taitojen oppiminen jää puutteelliseksi, iänmukainen kehitys voi jäädä kesken, vaurioitua Huono toimintakyky voi kestää kauemmin kuin masennusoireet ja kognitiivisten kykyjen heikkeneminen => vaikutus nuoren käsitykseen itsestään => vaikutus nuoren valintoihin ja tuleviin mahdollisuuksiin

Nuoren depressiot ja itsetuhoisuus Depressioista kärsivistä nuorista itsemurha-ajatuksia 85 % itsemurhayrityksiä 32 % ADS: vain itsemurha-ajatuksia 33 %, itsemurhayrityksiä 29 % Itsetuhoisten nuorten masennustilat pidempikestoisia Itsetuhoisten nuorten toimintakyky huonompi Vakavasti masentuneilla nuorilla kohonnut itsetuhoisuusriski - 3 v seurannassa itsetuhoisuutta 70 % - Aikuisuuteen mennessä itsemurhayritys 32 % - 6 v seurannassa kuoli 5.7 % - 10 v seurannassa teki itsemurhan 4.4 % ADS 8 v seuranta: 3 kuollutta (1.4 %), 2 itsemurhaa (0.92 %)

Nuorten depressioiden kulku Nuoruudessa ensi kertaa vakavasti masentuneista Toipunut < 1 vuoden kuluessa 40-80 % Uusi episodi 2 vuoden kuluessa 40 % 5 vuoden kuluessa 70 % ADS: 1v seurannan aikana Toipunut 50 % Uusi episodi 13 % ADS: 1v seurantahaastatteluhetkellä Täysin toipunut 45 % Osittain toipunut 19 % Depressio 36 %

Nuorten depressioiden kulku ADS 8 vuoden seuranta Seurannan aikana Toipunut 92 % Uusi episodi 66 % - yksi 31 % - kaksi tai useampia 35 % Seurantahaastattelussa Toipunut depressiosta 60 % Depressio 40 % Ei depressiota, mutta muu mt-häiriö 28 % Ei mitään mt-häiriötä 32 % => Uusiutuminen yleistä, komorbidien häiriöiden merkitys

Avun haku nuorten depressioissa Nuoren on itse usein vaikea tunnistaa avun tarvetta Kynnys pyytää apua aikuisilta voi olla suuri Mielenterveyden ongelmiin liittyy leimautumisen pelkoa ja virheellisiä käsityksiä Aikuiset voivat olla huolissaan eri asioista kuin nuori Koulussa tulee usein esiin sellaisia muutoksia, joista kotona ei olla tietoisia Eri tahojen välinen yhteistyö!

Osa nuorten depressioista on kaksisuuntaisia häiriöitä Kaksisuuntaisiksi osoittautuu seurannassa kliinisissä aineistoissa noin 20-40 %, väestöaineistoissa 2-5 %. Kliininen kuva ei riitä ennustamaan riskiä, mutta se korkea, jos 1) bipolaarihäiriötä suvussa, 2) depressio psykoottinen, 3) masennuslääkehoidon indusoima kohonneen mielialan jakso ADS: Kaksisuuntaisia häiriöitä - hoitoon tullessa 6.9 % - 1 v seurannassa 11.7 % - 8 v seurannassa 18.9 % => Riskiarvio masennuslääkehoitoa aloitettaessa => Seurannan tärkeys hoidon päätyttyä

Nuorten depressioiden ennuste Nuoruuden depressiot ennustavat nuoren aikuisuuden - Masennustiloja - Ahdistuneisuushäiriöitä - Itsetuhoisuutta - Päihdeongelmia - Huonoa sosiaalista selviytymistä - Tyytymättömyyttä omaan elämään - parisuhde, työ, somaattinen terveys Uusiutuvan masennuksen ennuste huonompi kuin niillä, jotka sairastaneet vain yhden masennusjakson => Ensimmäisen masennusjakson tunnistaminen ja hoito!

Nuoruuden masennusoireilun ennuste Myös nuoruuden masennusoireet ennustavat myöhemmän nuoruuden ja nuoren aikuisuuden mielenterveyden ja selviytymisen ongelmia => huomio subkliiniseen oireiluun! NAM: Masennusoireilleilla nuorilla nuoressa aikuisuudessa kohonnut riski Suhteellinen riski Jokin mielenterveyden häiriö 2.2 Komorbidi mielenterveyden häirö 6.2 Depressio 3.2 Ongelmajuomista (CAGE > 2) 1.6 Huono psykososiaalinen selviytyminen (GAF < 60) 3.5 => Miten spesifistä jatkuvuus on?